Myyjä ei suosittele lohkolämmitintä uuteen Ducatoon!

Mulla on 2019 multijet2 150 ja toimii tolleen.

Mulla 2019 multijet2 130. Uutena ostin Rinta-Jouppi Vantaalta. Sovittiin, että asennetaan lämmitin letkuun.
Asentaja sanoi, että täytyy tehdä ohjelmistopäivitys. Ei Kuitenkaan tehnyt. Eka lämmityksen jälkee vikavaloja paloi, kuin Stocmanin joulukuusessa. Ei muuta kuin auto takuuseen Oulun Wetterille. Tiesivät heti, että mistä oli kysymys. Tekivät ohjelmistopäivityksen ja sen jälkeen toiminut, kuin junan vessa.

Moi, minulla 2020 mallin mallin fiiu ja pitkän aikaa ei ilmaantunut vikakoodia, mutta viimeksi vähän lauhemmalla säällä lämmittelyn jälkeen tuli vikailmoitus. 4 starttauksen jälkeen vika poistui, mutta katsoin vielä obd-lukijalla niin siinä näkyi vikakoodit (lämpötilaero ja jne), eikä saanut poistettua, vikavalo kumminkin kuittaantui. Kovilla pakkasilla olen lämmityksen jälkeen ihmetellyt kun starttaa, niin kuulostaa kuin ei olisi moottori lämmennyt ollenkaan ja epäillyt, että onko viime takuuhuollossa tehty ns. pielavetinen, ettei webaston lämmin neste kierrä moottorissa ollenkaan, jolloin vikakoodi ei tule. No pitää tiedostella tuosta "pielavetisestä" kun menen jossainvaiheessa uusimaan keittiöpuolen hanan, mikrokytkin lakkasi pelittämästä, mutta saksata toimitus kestänyt jo yli 2kk, saapa nähä?

Miten Ducatot 20 asteen pakkasella saavuttaako käyntilämmön hyvin.
Sprinter 216CDI lämpötila ei nouse normilämpöön (n.80 mittarissa) ilman polttoainelämmittimen apua ja sitten se kyllä ajaessa pysyy ilmankin kun avustetun lämmönnoston tekee.
Ei hyttiä saisi kyllä lämpöiseksi jos ei olisi lisälämmitintä.

Mulla on Transporter T5 josta on EGR suljettu. Sehän tekee sen ettei moottoria millään meinaa saada lämpimäksi vaikka Webasto on apuna.

Olen testaillut nokan peittämistä ja huomannut että se pitää peittää täydellisesti niin johan lämpenee. Pienikin aukko vuotaa niin ettei lämpene. Flektit eivät käy koskaan.

Kovilla pakkasilla näkee nokan eteen hutaistuja pahvinpaloja, eivät varmakaan auta mitään.

@timppa

tuo meidän dukato vm -20 kyllä lämpenee normaaliin, mutta erittäin hitaasti. Mielestäni viime talvena ennen kuin auto kävi viimeisellä webaston taakuuhuollolla vikakoodien takia, niin lämpeni nopeammin varsinki webasto päällä, ja jopa lämpömittarikin nousi hivenen ennen starttia kun webasto oli päällä, eli joku on muuttunut tai jotain on muutettu. Tilasin merkkikohtaisen maskipeitteen, että lämmöt nousisi nopeammiin ja kuulemma noissa Ducatoissa ja varsinkin vanhemmissa on öljynhönkäputki saattanut jäätyä, näistä uudemmista ei vielä kaiketi kokemuksia ole?

Sprintterit ja kaikki muutkin nykydieselit saa kyllä lämpenemään ilman mitään webaston apuja. Kyseessä on vain termostaattiongelma, kun nuissa kaikissa on ihan onnettomat termostaatit pohjolan oloihin. Varsinkin Saksalaisiin autoihin laitetaan varalta sellaiset termostaatit, että kesähelteellä kestää painaa autobaanalla 160km/h taulussa, ilman keittämisen pelkoa.

Monta cdi Mersua on saatu lämpimäksi -vaikka egr ois tukittu-, kun ylävesiletkuun laitetaan Renault 5/ Volvo B14 letkutermostaatti sisälle. Toimii.

Sitkeässä on se huhu, että nykydieseleissä olisi niin hyvä hyötysuhde, ettei ne lämpeä. Aivan huuhaa-juttua. Jokainen epäilijä voi puristaa ylävesiletkun letkupihdeillä läjään ja mennä ajelemaan moottoritietä edes takaisin. Takuulla lämpenee!

Tuleeko ylävesiletkuun kiinnittää termostaatti putkiklemmarilla, muistan kun meikäläisen Pösöstä termostaatti puuttui ja nuorena miehenä sen asensin, indenor dieselissä oli ko. termostaatille olake ylävesiletkun sisällä ja kun jäi tiedon puutteessa kiinnittämättä meni termostaatti paineen voimalla lähelle jäähdytintä ja oli muuten lujassa irroittaa termostaatti letkusta, ns. oppia kantapään kautta.

"Polttomoottorin hyötysuhteelle ei ole tehty yhtään mitään sataan vuoteen. Kulutuksen pieneneminen ajan saatossa on tehty pelkästään aerodynamiikalla ja raskaammilla välityksillä."


Pikkasen vaikee uskoa tuo teoria. Joku toyota jaris kulkee neljällä litralla ihan kivasti. Ei sellasia lukemia kuviteltukaan 50v sitten. Tipparellukin otti tippoja enemmän. -73 ostin rättisitikan, ei kulkenu noin vähällä sekään.

Tuo mainitsemaani termostaattia olen asentanut klemmari letkun päällä ja ilman. Ei ole ollut ongelmia ilmankaan, on sen verran tiukka letkuun.

Miten se varis kulkee neljällä litralla?
Kauniilla kesäkelillä, renkaissa 3,5 bar painetta, pelkällä kevyellä kuljettajalla, ilman matkatavaroita, tasaista suoraa tietä 60km/h?

Varikseen kun heitetään tipparellun moottori, josta puristussuhde on nostettu nykybensiinin tasolle, niin kulutus on sama.

Nämä ei ole mitään uskon asioita, vaan raakaa moottoritekniikkaa.

Myös renkaat ja öljyt ovat parantuneet merkittävästi 50-vuoden takaa, mutta polttomoottorin hyötysuhteeseen nämäkään ei vaikuta. Kulutukseen kyllä.

Mulla oli tippa aika pitkään. Se kulutti 6,2 litraa, mutta auto painoi vain 650 kg. Paljoa enempää ei voinutkaan painaa kun tehoa oli 27 heppaa.

Olihan se melkoisen iso kulutus nykymittapuulla.

@timppa

Uskoakseni poltomottori ei katoa hetkessä, koska jos jalostetaan esimerkiksi lentokone polttoainetta, on jalostettava diiseliä ja bensaa, eikäkai niitäkään maahan kaadeta, koska jos lentely loppuu, on maailma muuttunut isosti.
Polttomootoreissa on tapahtunnu sentään, kun ei kauaa, kun kolmen litran kone oli 150 hepoisen luokkaa, ja nyt jo kakslitranen on kahden sadan humman tietämillä.
Onko sitten tarpeen henkilöautossa kolmen neljänsadan humman kone, on eri asia
Minä uskon, että muttuu voimansiirto sähkömoottorin hoitamaksi, ja mikäsitten sille sen sähkön tekee on tulevaisuutta.
Rauhallista ensivuotta kaikille
Tp

Ei mitään kehitystä 100 vuoteen:

”Varikseen kun heitetään tipparellun moottori, josta puristussuhde on nostettu nykybensiinin tasolle, niin kulutus on sama.”

Kuulostaa kehitykseltä.

Kestävyyskehityksestä kans tuli mieleen, muisteltu töissä vanhempienkin herrasmiesten kanssa kun 70 ja 80-luvuilla työpaikan autokerhon lainatyökaluilla lähti aina joku töistä momenttiavaimet , mäntienpuristuspanta ja venttiilienhiontavehkeet, strobovalo, kainalossa töistä viikonlopunviettoon, kun oli moottoriremppaa menossa.
Ei näy enää, eikä siksi että ei pysty tekeen mitään vaan ettei taida tarvita.
Juuri luin TM:stä että teräksien lujuudet ovat 2000-luvulla parantuneet dramaattisesti.
15 vuotta taaksepäin lujaksi teräkseksi sanottiin terästä jolla lujuus oli 700Mpascalia, nyt autoteollisuus vaatii 1700 ,ja turvallisuuskriittisissä kohteissa 2000.
Eri teräslaatuja oli 2000 luvulla 30000 ja nykyään 70000 ,suuri osa asiakkaille räätälöityjä.
Varmasti nämä asiat on kestävyyteen vaikuttanut.Painot tippuneet rakenteiden takia mutta varusteluiden runsauden takia tietysti nousseet.

” Mites tuo kestävyys. Satatonnia ajettu anglia oli valmis koneremppaan.”

Totta, mutta samanlaiset laakeroinnit ja sylinterit oli silloinkin kuin nyt.
Mikä on siis muuttunut? Öljyt.

Nykyöljyillä Anglialla ajaa maailman tappiin, mutta viidenkymmenen vuoden takaisilla öljyillä ei nykymoottorillakaan aja kuin satatonnia.
Muistatteko minkälaisia öljyt olivat? Pakkasella öljyn lisäys oli hankalaa, koska öljy ei meinannut tulla purkista ulos.

Ja seuraavaksi puheeksi otetaan venttiilin läppäys ja venttiilin palaminen.
Muinoin oli arkipäivää ja nyt tuo ongelma on poistunut.
Miksi?
Ensinnäkin, koska säästösyistä seetirenkaat koneistettiin suoraan valurautakanteen. Huokoinen valurauta on paljon heikompaa, kuin takoteräs-seetirenkaat. Tämä teräs-seeti oli kuitenkin käytössä jo kauan sitten, moottoreissa jotka pitivät toimia, kuten sotakoneissa.

Toiseksi kaasutin vaatii hyvän säädön ja huolellisen käyttäjän käsiryyppyineen.
Laihalla seoksella saa venttiilin palamaan.
Polttoaineen ruiskutus ei sekään ole mikään uusi keksintö ja sekin oli sotakoneissa käytössä jo paljon ennen henkilöautoja. Syynä tähänkin on aiemmin mainittu kapitalistin kauhun tasapaino.

Markkinamiehet tätä kehitystä ovat rajoittaneet.

Kauas menee 2.3 hiivatista


Mutta rouvalla on kauppakassina Mazda 6. Siinä on 2.0 moottori ja aika tilava koti. Ajettu nyt hieman alta 80.000km ja koko ajan mitattu kulutus on 6L 100km.
Väliin hän mittasi kaikki tankkauksen, kun emme epäilimme kulutusnäyttöä?
Oli aikoinaan Ford 17m ja se kulutti 10l 10km, samoin retkiautona Hiace, 10L kulutuksella.
Hiivattimme on tuolla 2.3 moottorilla optimoituna ja myös se kuluttaa rauhallisella ajolla noin 10L 100km, jopa kevyt kärry perässä.

On siinä toki muitakin syitä kun nuo mainisemasi, nykyään vain tekniikat parantuneet että pystytään tehdä mittatarkkaa työtä ja kestäviä ratkaisuja automatisoidusti kustannustehokkaasti ettei tarvitse olla helv. kallis lentokonemoottori jossa hinnalla ei niin ole väliä ,kuten ei ollut entisaikonakaan.
Volkkari kuplankin moottori tuplamagneettosytytyksellä on kestävämpi,luotettavampi ollut kun se on rakennettu rahaa säästämättä vaikka moottoripurjelentokoneeseen,sellaisen kyydissä on tullut pöristeltyä..
Nyt kuluttaja saa kestävän perusauton "halvalla", ennen sai sen remonttikohteen (Anglia, mulla Escort).
Tarkemmin asiaa jos lähdettäis tutkimaan niin entisajan seetirenkaan metallikin on varmasti kehittynyt sotakoneajalta.
TM, jutussa muuten luki että teräksien parantamisella oli rekankin painoa 2000 luvun jälkeen jos oikein ymmärsin, saatu pudotettua 500kg.
2000 luvullakin kehitystä kuitenkin siis noin merkittävästi.

Alkuperäinen argumenttini oli, "moottorin hyötysuhteelle ei ole tehty mitään".

Tätä ei kukaan ole edes yrittänyt kumota.
Onhan siihen moottorin ympärille tehty paljonkin asioita, mutta ei hyötysuhteelle. Edelleen ehdottomasti suurin osa polttoaineesta menee lämmöksi ja pieni osa liikuttaa autoa.

En ole , enkä yritä olla todellakaan mikään alan expertti mutta ihan hyvässä hengessä kiinnostaa aihe,
kun tuo vapaa keskusteluosiokin suljettiin niin pakko täällä mennä vähän sivuraiteille.
Onko sitten lisälaitteilla vai millä kehitelty mutta löysin tuosta hyötysuhteesta tämmöistä kertomaa.
"Nissanilla voimalinjoista ja sähköautotekniikasta vastaava johtaja Toshihiro Hirai kertoi medialle perjantaina Nissanin edistysaskeleesta, millä on suuri merkitys hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Hirai muistutti, että kului puoli vuosisataa, että bensiinimoottorin hyötysuhde saatiin nostettu 30:stä 40 prosenttiin."

Uskoakseni voimansiirrossa on kehitystä tapahtunnu. Laatikot pienempiä kevyempiä, ja onhan sielläkin öljyn ansio kestoon vaikuttavaa.
Automaatti laatikot kehittyneet, kuten nämä mekaanis automaatit, ja uskon yhä, että voimansiirto muuttuu sähkölle.
öljyistä sen verta kuitenkin, että minä ajelin latalla 280 tuhatta, jaa katsastettuna kunnossa meni vahingossa vaihtoon. Öljy oli mineraali 10w 30 koko elin ajan.
oliko syy siinä se minun ikiaikainen tiheä öljyvaihto, eli siihen aikaan 5000 välein, ja nyt nykyöljyillä 10 000 välein sekä kone, että laatikko.
Luulempa, ellei muutu mieli, tai tule kolari, nin nykysillä ajelen arkun reunalle.
Tosin nettikaravaanissa oli aito kahden hengen paku, ja hintakin kohillaan. Tuli mieleen, että jos lotosa lykästää, nin ostan pakun ja sen pohjalta sisustutan oman kehittyneemmän mallin siittä pössin autosta.
Tp

Veli Koistinen.
Et kait nyt moisen höpömökin ostoon mitään löttövoittoa tarvitse?
Olkoon kuluvan vuoden paras päiväsi tulevan vuoden huonoin.

Jotain on kuitenkin kehitystä tapahtunut. 50 vuotta sitten ei kukaan unta nähny että 2 litran koneella ajettas alle 10 litraa.

Itse olen koko ikäni perehtynyt koulujen ja käytännön kokemusten kautta tähän moottoriaiheeseen ja uskomattoman paljon siihen liittyy uskomuksia ja mielikuvia.
Olen purkanut ja korjannut lukemattomia moottoreita (myös särkenyt) ja uskallan väittää, että minulla on jonkinlainen käsitys mäntämoottorin toiminnasta.

Männän ja sylinterin välissä on öljykalvo, samoin kuin liukulaakereissa. Ilman voitelua kaikki metallit leikkaavat kiinni, ihan sama kuinka hieno, luja, kevyt metalli on kyseessä. Öljyt ovat ehdottomasti merkittävin kehitysaskel moottoreiden kestossa.

Mäntämoottorin hyötysuhteessa on se ongelma, mikä näkyy oheisessa simukkadiagrammissa. Pienimmän ominaiskulutuksen alue on hyvin pieni. Käytännön ajossa sitä aluetta ei käytetä kuin hetkittäin ja 99% ajotilanteista menee kovin huonon hyötysuhteen alueella. Tästä johtuen ei kulutus juuri pienene, vaikka laboratorio olosuhteissa Nissan olisi saanut mitattua hetkellisesti 40% hyötysuhteen. Suurin osa ajasta mennään enintään 20% alueella.

Tämän mäntämoottorin parhaan ominaiskulutuksen alueella pysyminen vaatii paljon pienempiä ja korkeaviritteisempiä moottoreita, koska pienin ominaiskulutus saavutetaan silloin kun moottorista otetaan kaikki voima käyttöön.
Keskiverto nykyhenkilöauto tarvii 100km/h nopeuteen noin 25 hevosvoimaa, silti autossa on noin sata hevosvoimaa enemmän. Tämä johtaa huonoon hyötysuhteeseen käytännössä aina.
Tähän asiaan ei ole tullut merkittävää muutosta ja hyvin vaikea sitä on edes teoriassa saadakaan.

Generaattorikäytössä on kaikkein helpoin optimoida polttomoottori taloudelliseksi, käydessään tasakierroksilla ja tasakuormituksella.
Siis hybridiauto pienehköllä akustolla, veto sähkömoottorilla ja 30 hevosvoiman generaattorilla olisi se juttu, millä polttomoottoria voisi parhaimmin hyödyntää. 3L/100km keskikulutus keskimääräisissä ajoissa ja keskimääräisellä autolla olisi mahdollinen saavuttaa.
Mutta tällaisia ei tehdä. Miksi?

Teoriassa noin, että täydellä teholla paras hyötysuhde.
Mutta kun käytäntö lyö häränpyllyä?
Siis rouvan kauppakassi mazda 6 2.0 mallia 2015 ja hevosvoimia vain 145.
Mitä olen lehdistä lukenut niin paljon on pieniä autoja pienillä moottoreilla, 1.0-1.4 jotka testeissä kuluttavat enemmän kuin tuo suuri auto suuremmalla moottorilla.
Todettakoon auton ohjekirjan mukaan auton keskikulutus on vain 5.5L 100km, joka ylittyy todettuna vai puoli litraa?

Kyllä se juuri noin on kun Ville sanoo tuon parhaimman hyötysuhteen hyödyntämisen kanssa, mutta kysymys kuitenkin oli että miten se paras hyötysuhde kuitenkin on aikojen saatossa kehittynyt.
Ei sähkömoottorin tasoon päästä polttomoottorilla koskaan.
Jos Pokkisella on Mazda skyactiv moottoritekniikallla oleva niin siinä käytetään bensakoneessa sekä puristussytytystä ja kipinäsytytystä , puristussytytyksellä saavutetaan taas parempi polttoainetalous laihalla seoksella kun polttoaine syttyy ja "hyötysuhde" taas väittämän mukaan himpun parempi.
Sitähän verrataan jopa dieselmoottorin polttoainetaloudeltaan.

Villelle: Näitä sarjahybridejä joissa moottori käy vakiokierroksilla eikä ole suoraa voimansiirtoa pyöriin on tulossa:

Uusi Nissan
https://www.is.fi/autot/art-2000007781226.html

Ja Transit
https://www.iltalehti.fi/autotestit/a/7851b590-d6c3-49b6-b4de-e51cf89b1707
Ei taida HybridiTransit silti soveltua karavaanareille?

Onon, mutta nuissakin on ihan valtavasti ylimitoitetut polttomoottorit.
Sillä tavalla ei talodellisuutta saada.

Mitä joskus rouvani autolla ajelen niin sillä ajetaan pienillä kierroksilla, tyyliin diesel
Jos vaikka ajan sillä kaupoille ja kuten yleensä ajan paljon vakkarilla. Silloin 60 nopeusalueella kiihdytän noin 65 mittarinopeuteen ja 5 vaihde silmään ja vakkari päälle.
Silloin kierroksia on noin 1500 ja vaihteistonäyttö pyytää 6 vaihdetta käyttöön, toki sitä saamatta.
Vaimolleni olen antanut ohjeen, ettei käytä 6 vaihdetta alle 80 nopeutta.

Tämä teksti siis sen takia, ettei tekniikka ole muka parantunut.
Tai ainakin polttoainetaloudellisuus on parantunut koska suuri henkilöauto bensamoottorilla kuluttaa vähemmän kuin ennen.
Vaimollani oli ennen myös mahda. Edellinen oli mahda CX-5, 2.2 diesel, myös manuali ja sen keskikulutus oli koko aikana 6.7L 100km.

Onhan toki tekniikka ja polttoainetalous parantunut, mutta se on tehty muilla konsteilla kuin itse mäntämoottoria parantamalla.

Alavääntöä on parannettu polttoaineen suihkutuksella ja ahtamalla, tällöin voi ajaa pienillä kierroksilla. Kierrosluvun pienentäminen parantaa taloudellisuutta merkittävästi.

1974 2.0 Taunus kiersi 100km/h nopeudella noin 3500rpm ja söi 10L/100km.
1990-luvulla ajelin tuollaisella ja satuin saamaan uuden Sierran muuttuvakurkkuisen kaasuttimen, tämä yhdistettynä harvempaan perään ja 5-vaihteiseen Sierran vaihteistoon sai kulutuksen tippumaan 7L/100km tasolle. Siis samalla -74 moottorilla.

Mielenkiintoista kertomaa. Tuo moottorin kierrosluvun oikeassa tasossa pito vaikuttaa kulutukseen, eli vaihteiden käyttö.
Tasanopeus säädinkin autanee, kun pitä oikealla vaihteella sen. Oma kokemus latoseisojasta on, kun ajelemma matka-ajoa, ja nopeus säädin päällä, niin sen parin kymmenen tuhannen kilometrin tosikulutus jonka mitailin on muistelen 8,4 litran kulutusta
Miten sitten siihen vaikuttaa nuo suoraveto automaattilaatikot kuten volkkarin DGS, joiden uskon pitävän optimaaliset kierrokset, kun ajaa sillä nopeus säätimellä.
Eiköhän fordin transitin PHVE mallista tule aikanaan isompikin paku, johon voi karavaani sisustaa asuin sisustuksen, ja muuthan seuraa
Mersun v10 kone oli muistelen kapean vihreän kierrosalueen kone, kun sillä aikanaan jonkin puukuorman kuskailin. sillä oli kuulemma kuskien puheissa vaikutusta jos osasi kierrokset pitää.
Tp

En oikeen usko vakionopeussäätimen säästöihin, kun alamäessä jarruttelee ja ylämäessä lykkää kaasua pitääkseen vakion. Näinhän ei kaasupolkimella tehdä.

Kyllä se säästää. Nykydiisel sulkee syötön kun se ei vedä alamäessä, tai ristauksen tullessa. niinhän jalkakin tekee, eli nousee kaasulta alamäesssä.
Eise jarrua käytä mäessä. Nykyohjehan sanoo, että ristaukseen tullessa, tai kun aikoo pysähtyä, nosta jalka kaasulta, sammuta nopeuden säätäjä koskemalla jarrupolkimeen, tai napista, ja anna liukua auto vaihde päällä kunnes sitten vaihde pois, ja loppuhiljennys.
Näin säästyy polttoainetta, koska vapaalla lasketellessa kone syöttää tyhjäkäyntikierrosten verran polttoainetta, mutta kun se hilitsee nopeutta, se katkaisee syötön kokonaan.
Sitikassa kun näkyy hetkelinen kulutus, nin se on totta, eli kulutus näin hiljentäissä, ja alamäissä on nolla kun jalka on kaasulta pois, ja vaihde päällä.
Näin opettelin tekemään kun ristaukseen tulen, eli en laskettele vaihde vapaalla
Nopeus säätäjä pitää sen nopeuden, kuten jalkakin, mutta ei painele, ja nosta kaaua, kuten minullakin jalka tahtoo herkemmin, joka nostaa kulutusta.
Tosin jotkut kuskit ovat hyviä pitämään kaasun tasaisena, eli toimivat kuten nopeuden säätäjät, ja sillon eroa ei taida olla.
Tp

Kyllä mese jarruttelee alamäessä jos vauhti meinaa kasvaa. Ja polkee kaasua ylämäissä niin että yrittää pitää väkisin vakion. Ducato ei osaa jarrutella mutta lyö pökkö pesään joka ylämäessä.

Ei osaa jarrutella ja on siksi käyttökelvoton mäkisessä maastossa. Lisäksi se ettei voima meinaa riittää ylämäissä vaan pitää vaihtaa pienemmälle. Vallankin kun ei viitsi jurnuttaa isolla vaihteella.

@timppa

Mutta se sopiva pykälähän pitää joko automaatin, tai kuskin valita kullosenkiin mäkeen. Jos aja liian suurella, nin ei siinä auta jalkakaasukaan, kun jos voima loppuu koneesta kesken.
Nykyset pienitilavuuksiset koneet ovat siinä erityisen kun alavääntöä ei ole, kuten ennen vaikkapa kolmilitralla, vaikka hepoisia oli nyk kaslitrasia vähemmän.
Sama se alamäessäkin, jos isolla laskee, nin menee se, ellei jarrulla hollaa, mutta pykäälä päällä syöttö katkea, ja kone jarruttaa apuna.
Tosin noita ongelmia ei latoseisojasa Suomen mäissä ole ollut, kun se hoitelee mäet vakionopeus säätimellä, ja sopivalla pykälällä.
Nytkin ajeltiin tännään reissu pohjosessa sinistä, ja tykkylumi mehtää kahtomassa, ja vakkari hoiti vitonen päällä hommat 80 nopeuksella.
Naftaa kyllä kulu, ja enskertaa näkyi huoltaamotaululla tiisselilä yli 1,80 öörin hintalappu.
Ettäsemmosta
Tp

Tätä just meinasin. Robottivaihde vaihtaa kyllä mutta kovaa kaasuttelua ylämäissä. Jalalla kun hoitaa homman niin sitähän alamäessä ottaa pikkasen vauhtia ja antaa ylämäissä nopeuden vähän tippua. En ymmärrä miten Toivo säästää polttoainetta pitämällä väkisin nopeuden ylämäissäkin vakiona.

Yksinkertaista. Nimittäin tuosa vaikka vakakri on päällänsä, niin kaasulla voin ajaa ninkovaa kunse kulkee, ja nostan jalan kaasulta, se palaa vakkarin nopeuteen.
Voin, ja teen, että mäkeen mennessä nostan nopeutta, ja sitten annan sen huilata loppumäki sillä nopeusvahdilla.
Jalkaa en juurikaan käytä ajaissa kaasulla, kun ratissa on kaksi napia, joilla vakionopeus säädintä säädellään ylös, ja ales kahden kilometrin välein joka painalluksella.
Vitonen päällä tuo sitten kulkee sillä säätelyllä mukavasti 64, ja 88 nopeuden väliä. kaasujalka lepäilee, eli "käsikaasulla ajelen Suomea päiväkaudet, ja ne hirmumäet mitä nelosen kysyy, on aikasen harvassa, että jaksan vaihdella niihin sen.
Siksi haaveksin DGS automaatista, ja vakkarilla, niin ompa leppoisaa. Tämän opin aikanaan kun ajelin työnantajan mörköletukalla jossa oli automaattilaatikko, ja se vakionopeus säädin.
Iso vaunu perässä se meni vakkarilla, ja murisi.
Tp

Itse olen käynnistellyt yhden talven omaa elokuussa 2021 rekisteröityä Ducatoa ja nyt on hehkutustulpat entiset.. Ikävää, etteivät ottaneet edes puheeksi asiaa auton ostohetkellä, vaikka myyjä tiesi minun muuttavan Sallaan.
Ensi talveksi on kyllä saatava jonkinlainen lämmityslaite moottoriin...