Byrstnerin etujousitus

-Neljä vuotta vanha Aviano. Näyttää että keula olisi lähempänä maata kuin uutena. Tuntuu, että kuopissa jouset pohjaa helpommin montuissa kuin ennen. -Kait ne jouset on väsyneet, tai iskarit. -Vaan mitä tehdä? Selviääkö pelkästään tuhdimmat iskarit vaihtamalla, vai olisiko parempi vaihattaa myös tukevammat jouset. Kone on kolmelitrainen, eli painava. -Tärkein tieto, mitä tämä touhu maksaisi? Delta auto taitaa kuitenkin olla poissuljettu ekonomisesti ajatellen.

www.vuola.fi on erikoistunut näihin jousitus ongelmiin. Olin jokin aika sitten yhteydessä heihin ja vakuuttavalta kuulosti. Se iskarin vaihto ei auta.

Käyttäjän lisäys viestiin 15.7.2011 klo 19:32:26 Se hinta selviää kyselemällä, mustini mukaan puhuttiin 1500€ maksavasta toimenpiteestä

Käyttäjän lisäys viestiin 25.7.2011 klo 15:30:46 Soittelin Vuolalle: Tässä ihan viimekäden tietoa keskihintaiset jouset 142€ kappale tuntiveloitus 69€ arveli siihen kuluvan 2 tuntia per jousi, myös ne yläpään laakerit kannattaa vaihtaa siinä samalla. Tarjolla on erilaisia vaihtoehtoja hinnan suhteen, uskoisin kuitenkin ettei hyvää ja halpaa saa samassa paketissa. Tuossa omassa hinnassani oli myös takajousien parannus.

Tuntematta,kyseisen auton jousitusta, epäilen, vaihtamalla kunnolliset iskarit (kaasu) vois kuvitella jotain tapahtuvan. Sitten, kun lähdetään muuttamaan auton jousia, kannattaa, ihan oikeesti,ottaa huomioon, etuakselipaino, vaihto pidenpi joustosiin????

Minun mielestä iskari vaimentaa vaan iskuja,ei ne nosta keulaa ylemmäksi.Pitäisi vaihtaa jouset niin saattais muuttaa asiaa.

Tuosta Avianon etujousista minulla oli aviano -07 ja kokemuksesta tiedän että ainoa tapa saada etupäätä ylemmäksi on vaihtaa jouset on saatavana jousia jotka on hieman jäykemät niisä on vähän paksumpi materiaali ja painoa ei juuri kanata ajatella koska ne on noin kilon painavammat kuin tehdas asenetut jouset ja nostaa keulaa noin 6 cm.iskun vaimenin ei nosta koska niisä on työntö voima olematon auton masaan nähden nehän on tarkoitettu vain vaimentimekksi.TV Kulkuri

Juuri näin. Iskari on HEILAHDUKSEN VAIMENNIN ja jousi on se osa joka kantaa massan. Jos auto heilahtelee liikaa on aika vaihtaa iskarit. Jos se on liian matalalla tai ei kanna kuormaa niin jouset.

Ihmettelen, kuinka muutaman vuoden vanha auto on menettänyt ryhtinsä, eli olen edelleenkin etuakselipainon punnituksen kannalla. Toisin, kuin on annettu ymmärtää, iskareiden tehtävänä on myös kantaa kuormaa, iskari vaimentaa kuorman ja jousituksen ääriliikkeitä. Se, että vaihdetaan jäykemmät jouset, eivät ehkä anna toivottua lopputulosta, koska todennäköisesti nytkin jäykästä joustosta tulee entistäkin jäykenpi..Kuten aiemmin totesin normaalijouset, pidenpinä ja kunnolliset kaasuvaimentimet, pidenpiin jousiin/jousitusliikkesiin soveltuvina.

Matkailuautossahan on aina täysi kuorma päällä, pakussa on harvoin joka päivä aamusta iltaan täyttä lastausta... Kaasuiskari ei ole apujousi, se kaasu on siellä vähentämässä vaimennusöljyn vaahtoutumista eli parantamassa vaimennusominaisuuksia. Joustintuki eli jousijalka eli mäkperssoni-rakenteessa on kylläkin yleensä pohjaanlyöntikumi, joka nimenomaaan toimii apujousena ja etenkin ääriliikkeissä.

Jos jouset on niin löysät että iskarit ovat melkein pohjassa koko ajan niin kuinka ne siellä enää mitään kuormaa kantavat?

Kyllä jouset kantavat kuorman ja iskunvaimentajat vain vaimentavat jousituksen sallimaa liikettä.

Jos auto kulkee nokka liian alhaalla ei iskunvaimentajien vaihtaminen taida tuoda mitään etua. mot

Nyt Erkki voi unohtaa akseli punnituksen siinä ei ole mitään epä normaalia mutta kun Avvianosa ja monessa Fiat hevary alustasa joka on niin sanotusti kevyt alusta on normaalisti löysemät jouset "elikä normaali pakun jousi"Mutta on satavana uteen auton jo ostotilaisudea erikois varusteena jäykemmät jouset,Kuten jo aijemmat komentit kertoo että jouset kantaa kuormaa ja iskarit vaimentaa iskuja ja heilahduksi.TV Kulkuri

Sori, mutta intän edelleenkin, olen katellu monen intkroidun pohjaratkasua, ja tullu siihen tulokseen, jotta liia paljon on rojua taka-akselin etupuolella. Paljon on autoja joiden painavin matkavaruste kuormittaa kohtuulisen paljon etuakselia. Moni auto on rakennettu siten, että kaasupullot on vänkårin alla, raikasvesipurkki on kuskin takana, harmaat vedet kohtuulisen edessä, jääkaappi lähenpänä etuakselia, ainoa isonpi kokonaisuus, l. vessa saattaa olla taka-akselin päällä. Olisin jopa sitä mieltä, jotta intekroidut autot täytys tehdä lyhyelle alustalle, jolloin suunnittelijat pakotetaan luomaan pohjaratkaisuja, joissa paino jakautuu tasaisemmin.

Tienhaara puhuu ihan asiaa. Kun katsoo pakettiauto alustalle rakennettuja kulkimia ne ovat juuri tuonkaltaisia. Vesisäiliöt pitää olla taka-akselin päällä tai taka puolella harmaa sekä raikas. Muutenkin paino pitää jakautua tasaisemmin.

Jos auton kokonaispaino on lähellä 3500 kg, ei kaasupullot tai 200 litraa vettä ole siinä enää suuri tekijä sijaitsevat ne sitten taka-akselin tai etuakselin päällä.

Takaylitykset ovat kuitenkin kohtuu pitkiä joten se tasaa painojakaumaa.

Voihan se tietenkin olla niin, että autoa suunniteltaessa ei etujousiin ole kiinnitetty huomiota ja ne ovat alunperin liian kevyet. Kun siellä on painoon nähden oikeat kiekurat ja sopivat vaimentimet niin kyllä se toimii.

Jos painojen sijainti ei vaikuta akselikuormituksiin, niin mikä sitten? Katsos, tämä täytyy ajatella vipuvarsivaikutuksena, mitä edempänä taka-akselista on, vaikkapa parisataa litraa vettä, sen suurenpi momentti sinne eteen kohdistuu. Elikkä, monesti intekroitujen taka-akseli pääsee "helpolla", koska kuormitus todellakin "siirtyy" eteenpäin. Sitäpaitsi, en ole kuullut vastaavia etujousiongelmia pakettiautotoista, joita varmasti, moniakin ajetaan kuoma päällä.

Fiiu on muutenkin ongelmallinen noiten etu jousten suhteen kun ne ovat jo suunittelu pöydällä menneet pieleen. Aivan liian hepposesti rakennettu

Tietenkin se vaikuttaa, mutta ei suuresti, kuten kommentissani totesin. Mutta kyllä kuski ja apukuski saattaavat vaikuttaa vielä paljon enemmän ;)

Jos painojakauma on mietitty suunnitteluvaiheessa oikein, niin ongelmia ei ole. Tämä tietenkin oletuksella että toteutus on suunnitelman mukainen. Jos alustana on jokin nk. vakioalusta ja ajokin painot eivät vastaa sen ominaisuuksia, niin ei välttämättä toimi.

Tämä, ehkä Fiat:n mukanaan tuoma ongelma on paljolti myös sellaisien tekijöiden summa, jolle suunnittelijat ei voi mitään. Maahamme tuodaan autot "alasti", eli niissä on perusvarustus, joiden täydentäminen alkaa myöhemmin, rahatilanteen salliessa. Uskoisin, jos vaikkapa minä, menen liikkeeseen ostamaan markiisia, niin tuskin ensimmäisenä tutkitaan onko hankinta painon suhteen järkevä. Näitä lisäheebeleitä on muitakin, ilmastointi, bensa käyttöinen generaattori, isommat hupiakustot jne. Uskoisin, että moneltakin unohtuu harkinta reissuun lähtiessä kaiken roinan tarpeellisuudesta matkalla, lisäksi ei mietitä painon jakautumista, vaan kaapit täytetään enenpiä pohtimatta. Lopuksi, ajotyyli, tai sen puute, kuski vaikuttaa omalla harkinnallaan, harkinnan puutteela, etenemistavalla suurenmoisesti alustan rasituksiin.

Paljonko Martin jouset maksoivat? Tuo 1500 on ehdottomasti liikaa, ei siihen sellaisia summia voi mennä, parin-kolmen tunnin työ. Kyllä siellä vaa'alla kannattaisi käydä vaikkei siinä mitään ole tehtävissä.

@timppa

Taas mä jankutan, mutta kuten edellä Timo totesi, se puntarointi puoltas paikkaansa ainakin sen puolesta, jotta osaa ostaa riittävän kantavat renkaat, meinaan jos gummissa on luku 112, vois harkita esim 115 eteenpäin...

Tästä keskustelusta ja arvaus leikistä ei voi muuta sanoa kuin aikoinaan asterix sanoi HULLUJA NUO ROOMALAISET.Minä kävin punnitsemassa omani kun halusin tietää kuinka paljon lastaus varaa on ja siloin ei ilmenyt mitään poikeavaa akseli painoisa.Muistakaa että luulo ja oletamus ei ole tiedon väärti.Hyvät imeiset mekee sine katsastus kontorille niin sielä saate punituksen akkseli kohtaisesti.TV Kulkuri

Katsastusaseman puntari näyttää pyörään/ pyöriin (vas/oik) kohdistuvan painon , ei akselipainoa.

sillä mitauksella juuri sadaan akseli paino voit soitaa katsastus asemalle ja varmistaa "" tämä on tietoa ei oletamus"

Keväällä, lämpimästä hallista ajettun auton vein katsastukseen, eli ei vesiä, pullollinen kaasua, puoli tankkia polttoainetta, muuten tyhjä, niin seurasin pyöräpainoja vasen etu n.920 kg, oikea etu 890 kg, vasen taka 890 kg oikea taka 880 kg. No, nyt kun noi painot laskee yhteen, "tyhjä" auto painaa enemmän kuin suurin sallittu kokonaispaino on, l. pyöräpainot yhteenlaskien ei saada akselipainoa suoraan. Akselipaino, tarkoittaa, esim. auton keula ajetaan yhdelle puntarille, joka suoraan kertoo keulan, siten akselipainon. Kun kahdella erilisellä puntarilla punnitaan pyöräpainoja, per pyörä tulee mukaan "vastapuolen" painoa, joka kumoutuu yhteispunnituksessa. Jos, katsastuksessa noi painot olis ratkaisevia, uskoisin niiden aiheuttaneen jo jotain toimenpiteitä. Katsoppas autosi rekisteriotteeseen merkityt suurimmat akselipainot, esim meikäläisen vekottimessa edessä 1600 kg, takana 2260 kg, ja vaikka nämä molemmat toteutuisi, ei se välttämättä kerro auton painavan yli 3500 kg. Näihin painojuttuihin vaikuttaa nääs fysiikan lait, eli se on matematiikkaa.

Kyllä se vaan niin on että jos nuo arvot pyörille saatiin niin kyllä se auton paino nuo yhteen laskemalla saadaan. Eli eteen akselipainoksi tulee noilla arvoilla 1810 kg ja taakse 1770 kg, yhteensä 3580 kg. Eli autosi kokonaispaino ylittyy jo tyhjänä. Eikä varmaan ole ainoa auto jolla noin käy.

Jes akateemikot, kuinkas on selitettävissä tallainen, kävin äsken jäteasemalla puntarissa, kesällä kruunattu, mittaustarkkuus 20 kg, auto painoi 3120 kg, mukana retkieily ym. varusteita.

Minkälaisella puntarilla minun pitäs käydä, jotta saataisiin hoitsu hyvälle tuulelle? Pitäisiköhän käydä siellä kaatopaikalla :)) ?

Kirjoitin lisäyksen tuonne alkupäähän, kyse oli silloin niistä Burstnerin etupään jousituksesta.

Nyt Erkki voi mennä matikan tunille ja siinä samassa voipi lukea sitä fysikaa jos se totuus sieltä paljastuisi.ja tuosta erkin lausunosta että fiat on tehnyt tämän paino ongelman ja epätasapainon niin sihen voisin kyllä sanoa että suurin osa merkeistä on epätasapainossa josain määrin koska tankien ja muiten kalusteiten sijoitelussa pieneen tilaan on jatkuvaa kompromisin tekemistä kalusteiten kansa.nyt en enää tähän aiheseen paneudu joten kesäisiä reisuja teille TV Kulkuri

Erkki kirjoittaa: "Katsoppas autosi rekisteriotteeseen merkityt suurimmat akselipainot, esim meikäläisen vekottimessa edessä 1600 kg, takana 2260 kg, ja vaikka nämä molemmat toteutuisi, ei se välttämättä kerro auton painavan yli 3500 kg."

Kyllä se "välttämättä" kertoo sen, että painojen toteutuessa esim väärän lastauksen seurauksena kuten kerrot autosi suurin tekninen massa on tällöin 3.860 kg, mikäli auton renkaat ovat olleet punnituksessa samalla tasolla ja puntari näyttää oikein. Se kertoo myös sen, että suurimmat sallitut akselimassat ei saa kuormauksen seurauksena toteutua etu- ja taka-akselilla yhtä aikaa, koska tällöin suurin sallittu tekninen massa ylittyy. Tämä sääntö koskee kaikkia niitä autoja joiden akselimassojen yhteenlaskettu massa on suurempi kun auton suurin sallittu tekninen massa.

Matikka on muutakin kuin yhteenlaskua, eli miten kaksi erillistä, samalla akselilla olevaa puntaria erottaa ettei ne punnitse jotain kahteen kertaan. Kun pyörä on puntarilla, miettikää, jos pystytte, mitä massaa ja mistä asti punnitaan ja sen jälkeen sama toiselle puolelle, taitaa tulla aika monta toisiaan leikkaavaa, sekä peittävää aluetta. eli miten kaksi erillistä puntaria kompensoi alueet, jotka punnitaan kahteen kertaan.

Nyt taitaa saaha maan vetovoimateoria uusia ulottuvuuksia,ihan uudenlaista fysiikkaa/matematiikkaa. Ei ihan ymmärrä.........

Käyttäjän lisäys viestiin 26.7.2011 klo 22:07:27 Me on vaan ajettu auto vaakojen päälle ja otettu lukemat ylös, sitten ynnätty akselimassat ja kokonaismassa.

Käyttäjän lisäys viestiin 26.7.2011 klo 22:10:01 Ja sitten vertailtu massoja rek.otteen teknisen osan tietoihin,

Ukkonenko se sillä jyrähti vai kääntyikö Sir Newton haudassaan?

On olemassa voima ja vastavoima. Laskemalla yhteen auton jokaisen pyörän maahan vaikuttavat voimat = kilot saadaan auton kokonaismassa jota nykyisin tekniseksi massaksi kutsutaan.

Ellei näin olisi niin esim. sellaiset punnitukset jossa ei koko ajoneuvoa punnita kerralla mm. poliisin ja katsastusmiesten tien päällä suorittamat olisivat huuhaata ja sitä ne eivät ole.

Uskokaa nyt että se on noin kuin Janhonen sanoo. Jos ovat kaikki pyörät yhtä korkeilla vaakoilla. Akselipainonkin punnitus käy pelkästään kahdella vaakalla kun toisen akselin pyörien alle laitetaan vaakoja vastaavat korokkeet. jos pelkästään laitetaan vaa´at eli auto on kallellaan eteen tai taakse tulee virhe. Tämä on ihan yksinkertaista fysiikkaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 26.7.2011 klo 22:45:00 Punnitukseen käytettävä alusta myös vaaterissa.

Tehkääs koe, otetaan kirjahyllystä, vaikkapa matikan kirja, A 4 kokoa, sitten tavallinen talousvaaka, lisäksi, vaikkapa cd- koteloita. No ni, asetetaan vaaka pöydälle, ja sitten koteloista yhtä korkea kasa kuin vaaka, asetetaan kirjan toinen pää vaaalle siirretään cd kasa kirjan toisen pään alle. Nollataan vaaka, asetetaan kirja vaaan ja cd kasan päälle, kirja ei saa tukeutua kasaan vaan kirja on sentin pari kasan reunalla. Sitten punnitaan, eka pää, tulos 900g, käänetään kirjaa 180 astetta, punnitaan, paino 900 g, sitten punnitaan kirja vaa`alla tasapainossa, tulos 1400 g. Miksi matikan kirja tasapainossa menettää painoaan, verrattuna tilanteeseen, kun sitä punnitaan pää kerrallaan?

Pistä se kirja yhtä paljon sen vaakan päälle kuin sen cd-kasan päälle,tai käytä kahta vaakaa.

No kerro miltä tulokset näytti?

No tossa vähän aikaisemmin kerroin kuinka me on ne mitattu,eikä niissä mitään materian haihtumista havaittu, tarkoitan akselimassojen mittausta.

Muhonen, tee testi kotona, sen kirjan kanssa, kuten neuvoin, kirjoita sen jälkeen mikä tosiaan oli tulos.

No, minäpä tein; dvd-kotelo, jossa levy sisällä.

toinen pää kirjevaa'an päällä ja toinen dvd-kotelokasan: tulos 46g vastaavasti toinen pää: tulos 46g koko dvd-kotelo kirjevaa'alla: tulos 92g

Kahdessa ensimmäisess mittaustapahtumassa kirjevaaka painui n. 1cm (eli tasapainopiste muuttui), mutta tuokaan ei saanut riittävää virhettä aikaiseksi.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.7.2011 klo 09:25:17 Erkki olihan niin, että vaaka mittasi kirjan painoa osamittauksessa aivan kirjan reunasta, eikä siis osan matkaa kirjan kantta (useita tukiisteitä) - laitapa kynä väliin..

Periaattella, metrin pituinen lankku, jota toisessa päässä kannattaa vaaka, toisessa päässä vaaàn korkuinen tuki. Päiden punnituksen jälkeen lankku tasapainoon vaaàn päälle.

Vielä hämmennän, kuten monikin on ton lankku esimerkin oivaltanut, pyörien alla olevat puntarit mittaa painoa, esim oikean pyörän vasemmalla puolella ja toisella puolella samoin. Näiden kahden punnituksen summa ei ole akselipaino, vaan per pyörä tietä painava paino, joka ei ole akselipaino, vaan molemmat pyörät täytyy punnita yhdellä punnituksella, vaikkapa auton keskilinjalta, eli etupalkin alta, sillä saadaan akselipaino.

Viranomaiset mittaa tällä tavalla, onkohan se tulos sitten virheellinen. Fysiikan lait on muuttunu js näin on, lopeta jo toi vedättäminen.

Kuuleppas Muhonen, jos auton valmistaja vaatii LI luvuksi 112, eli renkaan kantavuudeksi 1120 kg, 3500 kg kokonaispainosessa autossa, eiköhän heillekkin ole selvinnyt, ettei renkaan tietä paina voima kertaa kaksi ole akselipaino. Jos oletetaan, 3500 kg painava auto, joka on tasapainossa, eli kaikki kulmat on yhtä painavia, 875 kg / nurkka, riittäs sun kaaviolla LI luvuksi 103, mutta insinööri tietää, sen kantavuus ei riitä, Sitä paitsi, jos akselipaino on 1600 kg, niin sellaiselle akselille annettas LI luvuksi 102-103, mutta usko huviksesi, ei anna, koska sellainen rengas ei kanna. Sitten tästä vedätyksestä, olit muuten ensimmäinen, joka toivo sitä, jotta mä annan periksi, koska sulla ei riitä kapasiteetti matikkaan, saati myöntämään olleesi hakoteillä

Kyllä sää Erkki olet nyt väärässä. Yhdellä vaa'alla ja kolmella vaa'an korkuisella klossilla saadaan tasaisella alustalla auton tarkka paino ja molempien akselien paino. Se nyt vaan on fysiikan laki.

@timppa

Käyttäjän lisäys viestiin 27.7.2011 klo 19:03:44 Jos vaakoja on neljä, saa vehkeet olla vinossa tai eri korkuisia, yhteenlaskulla syntyy oikea tulos.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.7.2011 klo 19:10:06 http://www.mikes.fi/documents/upload/jussi_pohjonen_finas-paiva_2009.pdf

Sivulla 22 on kuva oikein hyvästä vaa'asta.

Muhonen, katsos, otetaan toinen esimerkki, voimavirta, kaikki tietää sen jännitteen, 400 V:tia. se tunnetaan myöskin kolmivaihevirtana. No, edetään, jos kolmivaiheisessa sydeemissä mitataan yhden vaiheen jännite, se on 230 V, sun laskuopilla kolmivaihe olisi 3 kertaa 230 V, eli 690 V, mutta näin ei ole, usko ihan oikeesti, matikka on muutakin, kuin yhteenlaskua.

Tienhaara, älä laita minun sanomaksi tollasta potaskaa, kaikki tietää sen että 240 on maata vasten ja 400 vaiheitten välistä. Näitä akselipainoja olen luultavasti mitannut enemmän kuin sinä, raskaan kaluston ongelma on yleensa etuakselimassojen ylitys, etenkin maansiirtoajoneuvoissa.

Haapanen, mitkä akselit, kun puhutaan akselista, se tarkoitaa, vaikkapa sitä, että vaihdetaan molemmille puolille jarrupalat, jos vaihdat etuvasemmalle jarrupalat, vaihda myös oikealle.

Raskaassa kalustossa, telipaino 13 t:nia, miksi vaaditaan renkaat, joiden LI luku on 152, eli yksi rengas kantaa 3350 kg. Jos vetävissä on 4: jä ja telissä myös 4: jä rengasta, joiden LI luku on 152, eli yhden renkaan kantavuus on 3350 kg, tämä kertaa 8, taitaa olla 26800 kg ?

Keskustelu on edennyt aika kauas alkuperäisestä aiheesta, mutta minäkin lisään lusikkani soppaan.

Se että mittaustulos ei pidä paikkaansa jos mitattava auto on vinossa johtuu pahopisteen siirtymisestä. Karrikoituna, jos autoa kallistetaan niin pajon, ettei auto ei kaadu, mutta pysyy kahdella pyörällä pystyssä on painopiste suoraan maassa olevien renkaiden yläpuolella, tällöin ilmassa olevien renkaiden maata kohtiosoittava voima (paino) on nolla.

Onko parin sentin korkeus erolla merkitystä autossa jonka painopiste on kohtuullisen alhalla onkin sitten eri juttu. Painopiste ei siinä paljoa siirry. Asiaa voisi tarkastella vektorilaskennalla.

Vaiheiden välinen jännite on taas neliöjuuri 2 kertaa vaihejännite maata vasten se taas johtuu vaihe-erosta ja on osoitettavissa myös vektorilaskennalla.

Omassa autossani jossa on maksimi taka-akselipaino 2000kg on rengasvaatimuksena renkaan painoindeksi 109 = 1030kg. Tosin käytän 112 painoindeksin renkaita (1120kg) jotka antavat pelivaraa.

Vielä Muhoselle, oletetaan, ajat kuormuria, jossa varusteena aura edessä, hölmöimmilään, tilanne on se, niin kuin itse totesit etuakselipaino tapissa, silti lava tyhjä, mutta jos ymmärrät oikean kuormaamisen, voit hakea montulta santaa lavalle, kuitenkaan et ylitä akselimassoja, mikä tärkeintä, ei ole ylikuormaa. Jos kuormaamisen jälkeen menisit puntarille, huomaisit, etuakselipaino on pudonnut.

Niin, typerin akseliväli on pitkä, aura painaa etuakselimassan tappiin, et voi kuormata, nökkösen, takaakselimassat tapissa, lavalle mahtus, mutta painot. Jumaliste, etkö ny voi tajuta, se on vain niin, pienetkin kuormat tekee akselipainoista laittomia. Vielläkin, porukat ei ymmärrärrä, mit tarkoittaa akseli paino, se ei ole pyörien kurmitus yhteenlaskettuna, vaan, ajetaan keula. vaikkapa jäteaseman puntarille, se mittaa kuinka paljon akselipaino on, ei pyörräpainot yhteenlaskettuna.

Se on vain niin, osa porukasta ei tiedä mikä on akselipaino, se ei ole auton vasemman puolen pyöräpainon ja oikean puolen pyöräpainon summa, vaan yhdellä punnituksella akselin alta todettava paino. Miten vitussa voi olla vaikeaa tajuta, kun puntari mittaa vasemman pyörän maata vasten kohdistuva paino, siihen tulee painoa kaikkialta oikean pyörän vasemmalta puolelta, sama käänteisenä toisella puolella, nyt kun nämä lasketaan yhteen, summaan lisääntyy kahteen kertaan punnittua painoa.