Loputtomat vikaluettelot

Hymyilyä herättää lukijassa täällä usein esitetty ajatelma, että Fiat -sukuisten matkailuautojen pitkät vikalistat eivät johtuisi huonosta suunnittelusta ja laadusta vaan siitä, että niin suuri osa kalustosta on tuota Fiat-pohjaista. Taitaa löytyä niitäkin, jotka epäilevät jotain johdettua salaliittoa Fiatteja vastaan. Yksittäisiä vikoja löytyy tietenkin kaikista automerkeistä, samoin moitteettomasti toimineita yksilöitä. Kuitenkin jostain nämä loputtomat luettelot toistuvista vioista pakostakin osoittavat. Ne viat kun tuntuvat olevan useiden yksilöiden ongelma ja esiintyvät jatkuvasti. Ei siis löydy viitettä siihen, että tyyppivioiksi luettavia olisi enemmän, jos jotain automerkiä esiintyisi enemmän.

En pysty kuvittelemaan, että esim. Mersun Sprittereihin ilmestyisi yhtäkkiä jostain kelvottomia iskunvaimennuksia, takuuaikana hajoavia pyöränlaakereita, kiinnityksissään kolkottavia moottoreita tai vedeltä suojaamattomia kalliita elektroniikkakomponentteja, joita kehotetaan itse suojaamaan erilaisin rakennelmin ja peittein. Löytyiskö jäätyviä huohottimia, joista ei tunnu myyjät ainakaan kaikki kykenevän vastaamaan. Takavuosien vaihdelaatikot olivat hyvä esimerkki, kun vuosikausia tyynesti ja tyytyväisesti valmistettiin ostajille vaihteistoja, jotka hyvin tiedettiin täysin epäonnistuneiksi. Pakkasviimaa on torjuttu talkoilla Fiattien ohjaamosta jo vuosikausia. Erilaiset tärinät, jyrinät ja lotkotukset ovat tulleet lukijoille hyvin tutuiksi.

Kaiken tämän rinnalla lienee pikkujuttu, jos jossain Fordissa on kojelaudan valot vilkkuneet tai kytkin ennen säätötoimia ravistanut.

No, olenpa kuullut sanottavan, että Mersu keinuu jousillaan, jos painoa on kertynyt paljon. Siinäkö tuo?

Varmasti nuo vikaluettelot ovat totta, se johtuu alustojen suu- resta määrästä, jolloin vian sattuminen omalle kohdalle kyseisel- lä merkillä on hyvinkin toden näköinen. Jos mennään muihin alus- tavaihtoehtoihin, silloin ollaan toisenlaisessa tilanteessa, kos- ka ajoneuvomäärät ovat pienenpiä, vikojen todennäköisyys on tie- tyllä näkemyksellä myöskin pienenpi. Kirjoittajan kommentti mer- sun alustan keinumisesta pitää paikkansa, samoin kansiongelmat, seisontajarru on myös huoltoa vaativa, sprintereiden paloarkuus on varmaan kohdannut jotakuta. Muutamat matka-autovalmistajat o- vat luopuneet Renun tekeleistä, minkähän takia? Meillä on tällä hetkellä VW LT 35 alustainen Italiassa koottu kapistus, siinä on kaikki mersun omituisuudet moottoria lukuunottamatta, joka on volkkarin, osittain omaa disainia.

Taitaapi olla Knaapi Juhalla mersulta saadut aurikolasit päässä,jotka saa asiat näyttämään erilaiseta;Mersu kauppiaan juttuja. Satuipa tuossa korviin vasta väite;eräs todella iso yritys jolla on sekä mersuja fiatteja sekä iveco pakuja,niin ne mersut vasta ongelma onkin;uskomatonta makaroonien vehkeissä ei kuulema mitään erikoista vikaa!

Sprinterin ykköspolvi ruostui käsiin. Kakkospolvi on pärjännyt huomattavasti paremmin myös koriltaan, tekniikaltaan kummatkin kohtuukestävää. Mutta pienempi Vito on melkoinen murheenkryyni tekniikaltaan. Sikäli ironista että espanjalainen työ ei ole siinä ongelma vaan germaaninen tekniikka.

Kumpa olisikin Germaaninen tekniikka, mutta mese, samoin kuin mo- ni muukin valmistaja on kustannussäästöjen takia menny tilaamaan osia maista, joissa aakkoset ovat takaperoisesti ja puhetyyli hy- vin ärrävoittoista.

Kyllä se vikaluettelo pitää hyvin pitkälti paikkansa - sen todistaa jo sekin, että vikaluettelon kärkipäätä (siis eniten vikoja) pitää hallussaan kolme ranskalaimerkkiä ja Fiat. Myös omat kokemukseni ovat yhtenevät (ostin kerralla kaksi Fiatia - ensimmäisen ja viimeisen).

Tietysti vikoja löytyy kaikista merkeistä, mutta samanlaista vikojen kasaumaa kuin Fiatissa saa kyllä etsiä. Eikä se mersukaan ole viaton - vasta viime viikolla asioin huoltamolla, jossa oli uudehko ambulanssimersu jo toistamiseen takuuajan sisällä ilmastointilaitteen rikkoutumisen vuoksi korjattavana. Tietty, se ilmastointilaite on alihankkijan valmistama, jotka verisessä hintakilpailussa joutuvat jättämään laadun liian usein toisarvoiseen asemaan.

Tietysti kaikissa merkeissä löytyy huonoja yksilöitä,mutta kyllä tuo Fiat taitaa olla ykköstilalla siinä listassa?. Mulla nykyinen autoni Sprintterin 313 alustalla,eikä ole hirveesti ollut ongelmia.Ruiskutulppia meni alussa kaksi,mutta auto oli seisonut talvet kylmässä hallissa käyttämättömänä.Luulen että sieltä se vika oli peräisin?.

Yksi hyvä asia siinä Mersussa on se takaveto..

Malli 2009 Fiat tänään mittarissa vähän yli 37000 toistaiseksi vaihdettu pikkuisen epätiivis takavalo uutena, ei muuta vikaa vielä.

Lieneekö kukaan onnistunut hankkimaan mitään sellaista, jossa jo alkumetreillä ei olisi jotakin häikkää: Auto, tietokone, puhelin navigaattoti, televisio, moottorisaha, moottorivene, asunto...??

Kyllähän niitäkin löytyy. Kaikki tietokoneet ovat toimineet kuten pitääkin, samoin rautakanki, joka on osoittautunut myös hyvin kulutusta kestäväksi{;-)

Jaahas,taas on alotettu keskustelu.autojen parenmuudesta.itellänä on kokemusta mersusta 316,työ auto.fiiun matkailuautosta ja nyt renun masteri 150 cdi.matkailuauton alustana.Jos oli fiiussa vikoja,vähän kaiken laisia.Kyllä on mersu ollu ihan painajainen.kytkin,jarrut,iskarit,pakoputki,ajonestolaite,ruostuu silmissä.kaikki 5kpl hehkutulppia.aps jarrujen ohjain yksikkö.kyllä rupee oleen mitta täys mersua.ja huojuu.monesti olen miettiny et kuinkahan jännää on ajella,mersualustan matkailuautolla kun pakukin tuppaa huojuun aikas lailla.mahtaa siä tavarat hakee paikojaan kaapeissa.nytten on alustana renu150 cdi alko.ajettu noin 10 000km.ei ole ollu mitään moittimista.kulkee kun juna ei kolise ei tärise.voimaa on vaikka muille jakaa.

Ongelma on että alusta on rakennettu tilapäisesti kestämän täyskuorman eikä näinollen voida välttyä että äärimmilleen rasitettu alusta voisi jostain viottua.

Tämä koskee henkilö ja pakettiautoja ja niiden alustoja. Henkilöauto joka on kuormattu max. painoon on aivan erillainen ajettava kuin lähes tyhjänä.

Kuorma-auton ja linja-auton alustat sopivat paremmin matkailuajoneuvoon koska ne on suunniteltu toimimaan max. kuormalla jatkuvastikkin. Kirjatoauto jopa katsatetaan täydessä kuormassa (kirjoineen).

Volvo ja Scania on köyhän karavaanarin hyvä alusta.

Minulla myös Rellu alustainen matkailuauto, ajettu vajaat 80tkm. Lyhyesti sanottuna: Kyllä olisi matkailuauton käyttö helppoa ja pulmatonta jos matkailukori varusteineen toimisi yhtä viattomasti kuin toimii Rellun alusta. Pesuhuoneen vuotavaa hanaa juuri tässä korjaamaan ryhdyn.

Tähänkohtaan voisin kertoa kuinka rellu minulla toimii.ostin keväällä 24tkm ajetun rellu adrian yksityiseltä.Auto toimi hienosti muutaman reissun ,mutta kesäloma ei kerinnyt alkaa kun (sunnunntaina tietysti) anttolassa keskellä metsätaivalta nesteet pihalle.Hinurilla Mikkeliin jossa vaihdettiin lohkolämppärin vastus joka oli pulahtanut irti.Tiistaina matka jatkui ja auto toimi edelleen kuin unelma kunnes n.200km jälkeen sama juttu vedet ulos ja lämmöt ylös (muutenkin kuuma +30c).Ja taas hinurilla matkaten Lappeenrantaan jonne tuli matkaa 130km.Hienosti toimi hinuripalvelut samoin kuin autoliiton vakuutus vara-autoineen.Tietysti tuurilan,koska on kesäloma aika ja korjaajia ei ole niin auto on nyt seissyt viikon lappeenrannassa ja loma lähestyy loppua.Autolla on ajettu 26tkm ja on huollettu vm06.Tietäisikö kukaan vastata takuista kun hintaa korjaukselle näyttää tulevan tuhansia.eka korjaus 400e.vian syystä ei ole tietoa.Nyt lauantaina lupasivat avata kannen koska kehittää niin suuren paineen koneeseen että lämmittimen vastus ei pysy lohkossa.Luulisi näin maalaisena että tehdastakuu kattaisi jotain!??KIITOS

Minkä pakettiauton ohjekirjassa lukee, täydellä kokonaispainolla ei saa ajaa kuin sen ja sen matkaa sellaisella kuin tällaisella tiellä, vesisateessa, helteellä, lumessa, sohjossa....?

Kyllähän nämä <3,5 tonnin matkailuautojen alustan kestävyysongelmat tiivistyy juuri tuossa Kaj´n kirjoituksessa. Keveää pakun alustaa ei yksinkertaisesti ole suunniteltu jatkuvasti kestämään sitä rasitusta jolle se matkailuauton alustana joutuu. Tämä tosiseikka pitäisi myös käyttäjien tiedostaa ja käyttää autoa tämän mukaisesti. Suhdeluku jossa auton oma massa on jopa 90 % auton kokonaismassasta kertoo jo jotain siitä missä liikutaan.

Aiemminhan m-autoja "suojasi" heikko moottoriteho, mutta moottoritekniikan parantuessa tehot ovat nouseet, auton oma massa on kasvanut, jolloin alustan rasitus on kasvanut potenssissa nopeuksien kasvaessa.

Alustan vahvistaminen on toki mahdollista monin eri keinoin, mutta vahvistaminen lisää hintaa ja kasvattaa alustan painoa, ja lisäpaino taas on pois auton kantavuudesta jota ei muutenkaan liiemmälti ole. Matkailuautotehtaat - tunnetutkin - on kustanupaineessaan rakentaneet autojaan alutoille jotka ei mielestäni m-auton alustaksi sovi. Hyvänä esimerkkinä mm. Hymerin ja Euran Transit kokeilut.

3,5 tonnin kokonaismassa on präntätty niin moneen EU-direktiiviin, että se ei muutu. Jos haluaa vahvemmaan alustan ja suuremmaan kantavuuden on hankittava painavampi auto ja se taas vaatii eri ajokortin.

Linja-autojen kestävyyshän on ihan oma lukunsa. Nehän rakennetaan jo alun alkaen kestämään vähintään miljoona kilometriä, eikä ole lainkaan tavatonta, että alustalle vielä siinä vaiheessa rakennetaan uusi kori. Toisaalta linja-autothan kulkee rakenteisiin - vaikka huomiodaan korin paino - nähden aina lähes tyhjänä. 60 ihmistä autossa kun tekee matkataroineen vain n. 5 tonnia.

Valtaosa Ducaton ongelmista poistuu sillä, että hankkii MAXI-alustaisen version. Se on suunniteltu yli 4 tonnin kokonaispainolle.

Minulla on ollut semmoinen luulo että pakettiauto ja kuorma-linjaauto on tehty tavaran kuljetukseen.Kyllä niitä pakettiautojakin kulkee melkeen kokoajan raskaasti kuormattuna. Esim.huolto ja korjaus miesten autot ovat raskaassa lastissa,ja raakassa käytössä?Eikä se kuormaautokaan taija mennä miljoonaa kilometriä korjaamatta,ja mitä maksaa sen korjaus?

Mites on, eikös linja-autoyhtiöt takavuosina määritelly, että kal jaa saa ottaa/ostaa mukaan n. verran/matkustaja? Saattaa se lin- jurialusta kestää, vaikkapa kaksi miljoonaa kilometriä, mutta ei sellaista tilaa vievää kolossia voi kaikki hankkia. Sitten vielä sellainen kuvio, tohon linjuriin täytys tehdä vaikkapa kytkinre- montti, niin siinä saa peräsuoli kolme tuumaa pidemmällä kuin mu- nat punnertaa painavia palikoita, tai tietämätön voi tappaa itsen sä esim jarrukellon vaihdossa. Eivätkä osatkaan taida ilmaisia ol la.

Sepolle

Ei kulje mikään vehe 1 Mkm ilman korjausta ja ylläpitohuoltoa. Kun ostin oman kulkurini 1999 vuonna oli sillä ajettu yli 1,6 miljoonaa kilometriä. Nyt 11 vuotta myöhemmin mittarissa on melkein 1,8 miljoonaa kilometriä.

Moottoria ei ole koskaan avattu (Volvo Bus Center lausunto) Vaihdelaatikko orginal, takaakseli on vaihdettu raskaammaksi olisin saanut 1000 kg lisää kantavuutta ja lisää dieselveroa.

Kori on varmaankin korjattu ikkunoiden alapuolelta kaksi kertaa uusimalla korirunkopalkit ja uudelleen pellitys. Viimeksi tehty 1999 vuonna.

KUSTANNUKSET Korjaus + katsastus + korjaava parannusrakentelu 10 vuoden ajalta on maksanut 44 480€ eli 444,80€/vuosi suurin vuosikustannus 13500€ ja pienin 1070€

Auto Volvo B10M kori Ajokki 7000 vm 1980. Tänä kesänä saavutti museoauton iän. Auto on Suomen vanhin Volvo B10M runkonumero 65. Auto painaa tyhjänä. 12 000 kg kokonaispaino on rek 15 500 kg

Tumpelot älkää hankkiko tällaista autoa. http://picasaweb.google.fi/KajNyy1/2010KevatKesa#5497027766482847970 Tämä takarungon korjaus tuli maksamaan 1800€ työn tein itse Raskoe olisi laskuttanut tästä 7000€ http://picasaweb.google.fi/KajNyy1/VolvoB10MRungonEhostus#

Seppo on aivan oikeassa. Ei ole mitään järkeä suunnitella jokin tavara-auto vajaakäyttöä varten. Olishan se hassua, jos 60 tonnin rekalla saisi viedä täyden kuorman vain kerran viikossa. Muuten ajettaisiin vain puolikuormia, että vehkeet kestää. Hahaa!

Miettikääpä asia uuestaan.

On se Matti vaarallista jo pallit raapii asvalttia ylikuorman takia. Saksan poliisi ratsaa jatkuvasti pakuja ettei vaarallisa ylikuormia olisi liikenteessä. Kuvan firman pakuja oli otettu kolme kpl tuohon. 1,5h aikana ottivat vain pakettiautoja ratsiaan ei siis yhtään matkailuautoa. http://picasaweb.google.fi/KajNyy1/Portugal0910Kevat#5460712345181690258

Luulempa että nuo ylipainoiset huoltoautot eivät ole pitkäikäisiä siinä tehtävässä ja menevät pikaisesti vaihtoon.

Voihan toi Grafter olla myös kuorma-auto.Jos auto katsastetaan huoltoautoksi se punnitaan kalustettuna, jolloin saadaan lopulli- nen kantavuus.

Tuon kaiman vertaus pakun ja rekan välillä vähän ontuu.

Fiat Ducato 160 Multijetin umpikorisen (akseliväli 4035 mm) oma massa on 2270 kg, kantavyys 1230 kg ja kokonaismassa 3500 kg. Monessakohan pakussa on koko ajan 1230 kg kuorma päällä menen tullen ? Taitaapi olla aika harvassa.

Kyllä nykyajan moottorit kestää huollettuna paljon tunteja ,muut vermeethän tahtoo hajota ennemmin,"koneet ne on jotka pelaa" sano mummo hohtimista.

Eikaj tässä kukkaan ylikuormista oo puhunukkaan. Mie puhhuin ainaski vain täysillä kourmilla ajamisesta. Se ei vielä tartte olla ylikuorma.

)

"Mekanik", sano ryssä, ku saranan näki. :)

saastamoinen.kerro mikä mootori on sun rellussa.

Joskus kuljettelen Transporterilla tonnin suursäkkiä, ei ole ylikuorma, mutta kovasti ihmettelee volsu asiaa. En lähtisi euroopan turneelle säkin kanssa en.

Auto on -02 ja nyt ajettu 615 000. Takuuajan syliterinkannen ja vaihteiston avaamisen jälkeen on toiminut erittäin hyvin.

Korjauskulut eivät ole juurikaan muuttunet 200 000 km:n täyttymisen jälkeen, aina välillä jotain pientä laitetaan, alustan niveliä ym.

Takapyörän laakerit hajosivat välillä 400 000- 410 000km. Tasalaatuisia olivat. Edessä alkuperäiset laakerit, samoin vetonivelet ja jopa suojakumit. Laturi toinen, startti kolmas. Jarrupalat kestävät 140 000 km. levyt vaihtoon joka toinen kerta. Iskarit alkuperäiset, jo vetelät, oikea taka alkaa kolistaa.

Sama asentaja vaihtanut autoon nokkahihnan jo seitsemän kertaa.

Luultavasti lyhyempi luettelo kuin jos olisin Ducatolla yrittänyt samoja kilometrejä. @timppa

Luultavasti lyhyempi luettelo, kun jos olisit kokeillut ajaa samoja kilometrejä toisella transportterilla.

Ei ole paljon hyötyä esitellä yksittäisen auto-yksilön korjaushistoriaa referenssitietona. Toinen samanlainen on aivan erilainen.

Tilastotiedot kertovat auton laadusta paremmin, mutta tilastojakaan ei voi tulkita absoluuttisina lukuina, ne pitää normalisoida ensin vertailukelpoisiksi.

Saastamoiselle: Kertomuksesi perusteella näyttää siltä että Rellun tehtaalla ei ole mitään tekemistä kyseisessä pulmassa. Pidän merkillisenä että syytät valmistajatehdasta asiaa tuntematta.

Tässä oma arvioni, joka ei perustu ammattitaitoon vaan autoilu ympäristöstä tekemiini havaintoihin:

...Haiskahtaa siltä että lohkolämmittimen asennuksessa on sattunut jotain outoa. Lämmitin on todella hankalassa paikassa, joten sen asentamisessa on kyllä mahdollisuus epäonnistua. Missään tapauksessa lohkolämmittimen ei kuulu pullahtaa pois, ei edes ylipaineen johdosta.

Jos ylipainetta syntyy, ylipaineen kuuluu purkautua ylipaineventtiilistä, joka on jäädytysjarjestelmän täyttökorkissa.

Otahan jäähdytysjärjestelmän säiliön korkki käteesi, katso korkin sisäpuolta, paina keskikohdalla olevaa pyöreää "nappia" se joustaa painalluksesta ja joustaessaan avaa venttiilin joka päästää jäähdytysjärjestelmään syntyneen ylipaineen ulos.

Pieni ajatusleikki: Otetaan kaksi uutta pakua merkillä ei ole väliä vain sillä että ovat samanlaisia.

ensimmäiseen lastataan 200 kg painoja toiseen lastataan niin että se painaa 3200 kg

Sitten molemmat autot ajavat peräkkäin 70 000 km viidessä vuodessa.

Kummassa pakussa olisi enemmän vikoja?

Mitä ittua työ ruikutatte kaikenlaisita vikalistoista ja ongelmista, siihen on helppo ja yksinkertainen ratkaisu jota itse olen noudattanut aina, koko karavaanausharrastuksen ajan. Siis kun ei pidä kahta vuotta vanhempaa kalustoa, vaihtaa säännölliseti uuteen, kun takuun loppuminen lähestyy niin eiku vaihtoon, kaupanhierontaan!

Jos joku nyt sitten kitisee että sehän tulee kalliiksi, so what, elämä on kallista! Eikä tarvitse liata pikku kätösiään rasvaan tai öljyyn, aina pelittää vehkeet ja jos ei niin myyjä hoitelee ongelmat pois. Silleen!

"Ei elämästä selviä hengissä, ei ainakaan karavaanajengissä ..."! ;-))

Jos kukaan ei liikkuisi kahta vuotta vanhemmalla kalustolla, niin joutuisi Hannukin kaivamaan kuvettaan vaihdon yhteydessä hieman syvemmälle. ...En sano että pohjalta asti, mutta hieman syvemmältä kuitenkin ;)

Saatatpa olla Olli ihan oikeassa, ne talouden lait kun pätevät myös karavaanikalustoissa. ;-))

Enkä tuota kommenttia nyt kovin tosissani laittanut, pieneksi kevennykseksi vain.

Mulla oli kans vähälä kerran iskiä pääle tuo Liimiksen tauti. Mie pääsin siittä erroon, ku aloin aina kahen vuojen vällein mäiskimmään ittiäni poskile mun tyhyjälä lompakola. Lähti siinä autonvaihtokuume sillon heti.

Nyt on juuri kuues vuosi menosa tällä nykyselä Pefflettipiirongila. Tähän on tarvittu siis jo kaks lompakollamäiskimissessiota.

Kannatee sitte ajottaa se mäiskiminen semmosseen ajankohtaan, millon ei ole terveysasemila kovin vilikasta. Saapi siten nopiasti avun ulukossiin vaurioihin.

Ei siis muutaku leuka rintaan ja kohti uusia vastoinkäymisiä!

Näin Hannu on paras tehdä silloin kun lompsa on iso ja peukalo on kasvanut etusormen paikalle.

Eikä se vaihtokaan tule niin kalliikso kun ei siellä startikuopassa oleva Haimer tarvitse edes moottoria.

rasvanäppikaj

Onko laskutoimitus oikein, vai pitäisikö pilkkua siirtää hieman?

"KUSTANNUKSET Korjaus + katsastus + korjaava parannusrakentelu 10 vuoden ajalta on maksanut 44 480€ eli 444,80€/vuosi suurin vuosikustannus 13500€ ja pienin 1070€

Kas peijakasta pilkku on ominpäin hypännyt pykälän vasemmalle.

eli 4448.00€/vuosi

Hanneksen tavoista poiketen olen kaluston loppukäyttäjä ja suhtaudun tyynesti siihen, että kaikenlaista alustan ja asuntopuolen tavaraa tulee tiensä päähän ja niitä pitää vain uusia, jos ei voi enää korjata.

Mutta kyse onkin siitä, että ei edes Hanneksen lompsalla voi edes sitä kahta vuotta selvitä ongelmitta, vaan erilaisia lastentauteja ja perinnöllisiäkin (lue pysyviä) puuttellisuuksia joutuu ostamaan kalliilla rahalla eikä niistä selviä käymällä ruokatunnilla Motonetissa kuten tehdään vanhemman kaluston kanssa.

Joo mutta Kaj tuolla rahalla olisit jo vaihtanut kahden vuoden välein uuteen, 8896€! Eikä olisi ollut kätöset jatkuvasti mustana rasvasta ja töhnästä!

Aivan, Matti! Mutta minä pohjattoman laiskana ja tumpelona inehmona en vain viitsi/osaa niitä vikoja/puutteita korjailla, mieluummin vaihdan uuteen ja 'viattomaan'! Lompsan koon mukaan ei olisi kyllä syytä vaihdella, mutta jospa perikunta hoitaa sitten net 'etukäteiselämiset'? ;-))

Etkös vain olekin Hannuseni ryhtynyt provosoimaan siivottomalla tavalla näitä helteestä raukeita karavaanarikansalaisia. Pieni keskustelun piristäminen on kyllä joskus paikallaan, mutta noin törkeällä tavalla? Karavaanariveljeskunta puhisee närkästystään. Sen sanon omasta ja satojen muiden puolesta.

Itse kotipaikkakunnallani raittiina ja vanhurskaana tunnettuna henkilönä en olisi tohtinut moiseen ryhtyä.

Aloittajana minun tarkoituksenani oli ainoastaa hienovaraisella tavalla pöyhiä yleisiä uskomuksia ja luuloja hiukan realistisempaan suuntaan. Kukas siitä sitten mahtoi kehittää kiistakirjoittelun autojen paremmuudesta? Voi tätä hellettä!

No voi ittu, taasko minä onnistuin rovosoimaan kunniallisia karavaanareita? Sinuakin, Juha, kunniallisista kunniallisin! Vielä raitiskin? Hmmm ..., no ole sitten.

Mutta minähän olen tunnetusti törkeä rovokaattori, pahantekijä, kaivojen myrkyttäjä, veronkiertäjä, ei kun tuon äsköisen minä perun, en ole veronkiertäjä en! Minähän rakastan veroja.

Mutta tosiasia on että ei minulla mitään vikalistoja ole ollut, eikä ole nytkään. Hyymeri, kaikien matkailuautojen Äiti, ja Hiivatti, hyvien matkailuautojen Alusta!

Niijjustiisa! Voi tätä hellettä.

Eikä oikeen jaksa pittää sajettakkaan.

No ruvetaanhan tällä puhumaan asiaakin;Hymer asuntoautojen äiti!,siistä sanonnasta minä tykkään!.

Kele,kun pääsi halapa malli kuvaan tuossa on se oikea;

Renu 2.5 cdi 150.AL-KO on alustojen äiti.vai mitä mauri.olis sunkin hymmeri ihan kelpo peli kun olis tommonen alusta

Ookkos Mauri huomannu mitä noille integroitujen Hymerien sivuikkunoille on viime vuosina tapahtunut. Muutama vuosi tätä rataa ja häviää ne loputkin. Aattelevat vissiin ettei niiden takapenkkiläisten tarvitse mitään nähdäkään.

Kyllä on AL-KO alusta ,ja kunnon kone;FIAT,se on asuntotojen kehityksen täydellisyyns, huippu tuote;tämänpäivän teknologian huipentuma,mitä muut automaailan insinöörit yrittävät kopioida,mutta huonolla menestyksellä!.

kylläpäs nyt pistit pahan Mauri.menin ihan sanattomaksi.