Kompressori jääkaappi

Lämpösessä tilassa akku on höpöpuolella, elikkä piti täysi olla, mutta siiis akkukapasiteetin kasvatus, tai keskiyöllä lämityskäyttö koneelle. Toiseen kysymykseen. Käytiin kaamoskuutamoreissulla joulun alla, ja Muonion alapuolella yövyttiin, elikkä extreemeä elämään. Sitäkun vanhuusta höppänöityy, niin ollaanku pikkulapset. Jos mikä juolahtaa jommalla kummalla, nin eiku auto tulille, ja menoksi senkummemmin suunnittelemata Lämpö riitti hyvin muuten. Kumpi parempi yksi 200, tai kaksi 100 ah akkua. Toivopoika

Jällähti muuten yksi asia, mikä kaasutonta puolustaa. Kun jos, toivottavasti ei kolari, niin kaasupullot noissa on aika pommeja, jo senkin takia, että semmosessa vanerikaapissa ovat, niin sieltä lähetään liikkeelle aika voimalla, ja onhan jossain sääntö, ettei kaasulämmitintä saa käyttää ajon aikana. Tosin jos on alde, ja siinä lämmönvaihdin, niin koneen lämpöhän paremmissa autoissa pitää ajossa lämmön höpöpuolella

Oli tuolla jäsenkeskustelussa helmikuussa Koistisen asiaa hupiakuista, johon tuli vastatuksi, eikä mielipide ole miksikään muuttunut. Jos 200 Ah, niin paras on 2 x 100 Ah, jotka eivät ole koskaan rinnankäytössä. Vanha juttu alla:

Re: Re: Re: Puhutaanpa akusta välillä

18.2.2016 klo 18:12:32

EEROLA TEEMU

Toivo: Neuvoisin jättämään sen 4 v vanhan akun "johonkin muuhun käyttöön", tai älä kytke sitä ainakaan rinnakkain uuden 100 Ah akun kanssa. Tai, no voithan kytkeäkin, mutta silloin saat varautua ennenaikaiseen uudenkin akun vaihtoon. Ne eivät nimittäin latautuisi koskaan täyteen, koska se 4 v vanha akku latautuu jo paljon huonommin kuin uusi akku. Rinnalla oleva uusi akku ei koskaan lataudu täyteen ja sen vanhan akun huono latausvirran ottaminen tuhoaa myös uutena ostetun akun ennenaikaisesti.

Jos kuitenkin pidät sitä 4 v vanhaa akkua, niin voit huoleti hankkia toisen 100 Ah tai minkä tahansa kokoisen uuden akun. Kytket ne kuitenkin niin, etteivät ole koskaan rinnakkain. Näin minulla on ollut erilaisia lyijy- ja lyijy ja geeliakkuja muutama kymmenen vuotta hupikäytössä. Kuitenkin niin, että niitä ladataan ja puretaan yksi kerrallaan. Vaihtokytkimellä valitaan akku.

M- autosivuilta löytyy kytkimistä tietoa. Ko. kytkennästä on muitakin hyötyjä, mm. että aina on varautunut, kunnossa oleva akku, kun toinen alkaa tyhjentyä.

Jos rahalla ei ole niin väliä, niin voihan kaksi eri- ikäistä lyijyakkua toki kytkeä rinnakkain. Tulet saamaan sellaisia neuvoja täälläkin ja tämä kerrottu tapaa saa kritiikkiä ainakin sellaisilta, jotka eivät ole akkujen kemiallisesta käyttäytymisestä selvillä. Ehkä myös, keneltä tämä "neuvo" tulee. Lukaise kuitenkin sitä Timon linkkiä.

Jos hankit 2 uutta akkua ja haluat välttämättä kytkeä ne rinnakkain, niin hanki aivan samanlaiset ja saman merkkiset akut, mielellään samasta valmistuserästäkin.

Toivo Kahdella rinnan kytketyllä samalaisella akulla = yksi puolta suurempi akku saat puolta suuremmaan varauskapasiteetin mutta myös suuremmaan latauskapasiteetin, eli voit hyödyntää paremmin sekä auton että verkkovirtalaturin tehoa.

Kaiken maailman kytkimillä ja muilla hilavitkuttimilla heitä vesilintua. Et muista käännellä niitä kuitenkaan.

Mutta oikeasti täyteen niitä ei saa kuin piitkällä latauksella, viimeinen 20% täyttyminen kestää päivän oli lataus millainen tahansa.

Mistään kahden tunnin ajelulla täyttymisestä on turha puhua.

@timppa

Kitos neuvoista. Pitää syssyllä asiaan paneutua, Toivopoika

Timo eipä sotketa käsitteitä.

Olen sanonut, että noin kahden tunnin ajo autolla riittää lataamaan nimelliskapasiteetiltaan 120 Ah akkuun sen virtamäärän minkä kompressorijääkappi vuorokaudessa kuluttaa. Tämä edellyttää kahta asiaa; akkujen kapasiteetti on niin suuri, että laturin tuottama latausvirta voi olla 10-12 % akun 120 Ah:n nimelliskapasiteetista ja varaustila alle 80%. Akkujen pitäminen alle 80 % varaustilassa jatkuvasti ei ole hyväksi vaikka virta riittäisikin ja niinpä pitkät ajopäivät hoitaa tuon yli 80 % latauksen, jos hoitaa.

Olen aika skeptinen sen suhteen pystyykö nuo vain jännitteen säätön perustuvat auton laturit saamaan akun 100 % täyteen. Tekijöiden määrä jotka estää sen on suuri. Joskaan niillä viimeisillä prosenteilla ei ole käytännön merkitystä.

Toivolle jatkan sen verran vielä perustelua, miksi kaksi pienempää akkua , erillisinä, on siksikin "turvallisempi valinta " kuin yksi iso, rinnankytketty 2 akun yhdistelmä, ( esim.2x100 Ah), että koskaan ei akkusähkö loppu laakista, kun on vielä toinen akku täydessä latingissa .

Jos käyttää paljon virtaa vaativaa laitteistoa, esim. kompressorijääkaappia, niin saattaa jäätelöt sulaa, kun yrittää saada ainoaa akkua tolpilleen. Mieluummin sitä pitää pakkasellakin 2 x 11 kg kaasupulloa erillisinä, kuin yhtä 22 kiloista yhteen kytkettyä, vähän sama asia.

Jos kuitenkin olisi niin tumpelo, ettei pysty sen vertaa seuraamaan 2 akun varaustilannetta ja vaihtamaan valintaa akulta toiselle, niin paras on jäädä kotiin tai mennä aina tolppasähkön viereen. Uusavuttomuushan ei sentään kaikkia m- autoilijoita vaivaa.

Tuossa akkuasiassa olen Janhosen Matin linjoilla. Miksi yleensäkin pitäisi retkillä keskittyä siihen kulkimeen, kyllä sitä ropposta saa rapata ihan riittävästi jo kotipihassa jos sitä haluaa ja ikävä kyllä vaikkei haluaisikaan.

Asenna, asennuta ja unohda on itselle sopivampi. Reisussan tykkään enempi keskittyä muihin asioihin kuin auton huoltamiseen. Paikan valinta ja se onko matkamökki riittävän suorassa ja mieluiten pääpuoli hieman ylöspäin. Toki pöytäryhmän ikkuna maisemaan, jos mahdollista. Aurinkopaneleitakaan en suinka ala suuntaamaan, saati akkuja edes takas vekslaamaan. Kotona lähtiessä paikat on katottu kuntoon ja kotana taas tehdään seuraava tilannearviointi, toivottavasti.. Akutkin käytän paikallisessa akkutalossa väliin tarkistuttamassa ja tuttu yrittäjä kertoo onko kaikki OK vai pitääkö tehdä muutoksia ja jos pitää niin koska.

vaan jokainen tyylillään ja se itse kullekkin suotakoon

-tapani-

Eerola

Täh! Akun varaustilan näkee kun painaa paneelissa keinukatkaisijaa ja katsoo mittaria. Varaustila kun on jännitesidonnainen.

No ei taida näe, akun pitää huilata vuorokausi ennenkuin jännitteestä voi päätellä mitään.

@timppa

Täh! Täh!

Tunnen kyllä tuon lepojännitemittauksen "rauhoitusajan" Se koskee latauksen jälkeistä tilannetta ja joskus myös suuren purkauksen jälkeistä tilannetta, mutta jos isoa akkua kuormitetaan 3 A virralla eipä se juuri sen hetkistä napajännittearvoa vääristä.

Kyllä se vääristää, reilusti alaspäin. Voihan sitä siitä arvuutella.

@timppa

Nyt kun päästy selville akkujen paremmuudesta kaasuun verrattuna niin olisi mukava tietää paljonko kannattaa Ah:ja käyttää 100 Ah:n akusta välillä lataamatta. Saisi tietää mitä pitäisi lukea 100 Ah:n akun kyljessä ehkä 80 Ah. Kaasusta on omia kokemuksia eli 11 kg:n täydestä kaasupullosta voi käyttää 11 kg:a kaasua. @seppo

Mietiskelin joutessa, tuota auton laturin tehoa käytännössä. Sillon retkellä sitä pysähdeltiin monta kertaa, Ja asuntopuolen vebasto kävi kokoajan. Autoa starttailtiin monta kertaa päivän aikana, elikkä sen piti latailla kahta akkua, ja antaa latauksen lisäksi vielä virtaa sille vebastolle koko ajan. Että riittääkö sen laturin teho sitten kolmannelle akulle. Muuten pitää tarkistaa mikä on ajoakun koko. Miten se vaikuttaa niiden nykyisten kestoon, kun luultavasti ovat eri kokoisia. Toivopoika

Eikös niissä auton latureissa 100A:a ala nykyään tehoja olla. Uskokaa nyt, akut eivät ota kovin paljoa virtaa vastaan, varsinkaan kylmänä.

Ajon aikana apulaitteet kyllä toimivat auton laturin virralla mutta akkuihin sitä ei määräänsä enempää mene.

Käytännössä tuollainen 100 Ah:n akku vaatii vuorokauden tyhjästä täyteen.

Lähes viikottain lataan sähköperämoottorin akun jonka olen tyhjäksi ajanut, sitä on helppo katsella kun ajossa ei ladata lainkaan ja kotona tallissa voi seurata ampeerien kulkua.

@timppa

Kannattaa perehtyä siihen millaisen testin jälkeen akun Ah-arvo annetaan (testitapoja on purkuajan ja purkutehon suhteen useita) Esim. 100 Ah akun kupeessa ei tarkoita sitä, että akusta voidaan käytännön tilanteessa saada ulos 100 Ah.

Ilmoitettu arvo kertoo vain sen paljonko sieltä akusta testissä voidaan ottaa ulos silloin kun akkujännite purkamalla tiputetaan tasoon 10,5 V. Tämä tarkoittaa sitä, että käytössä akku on ollut tyhjä jo ajat päivät ja laitteiden jännitevahdit on tiputtaneet auton laitteet pois päältä.

Akuista voi keskustella vaikka kuinka paljon, mutta pääsääntönä voi pitää, että kapasiteetin mitoituksen pitää olla mieluummin suuri. Toki tarve riippuu siitä millaista matkatyyliä noudattaa. Jos yöpyy camping-alueilla ja auto virrassa niin akun on silloin lähinnä UPS-käytössä, jolloin akkujen koolla ei juuri ole väliä.

Akku on varastoastia ja mitä suurempi astia sen enemmän siitä voi virtaa ottaa ja kun astia pitää täyttää niin sitä enemmän sinne suureen akkuun (rinnankytketyt on käytännössä yksi akku) voi tietyssä aikayksikössä virtaa varastoida.

Jos akut on niin suuret, että niillä kykenee operoimaan 40-80 % varaustilan alueella se on akun latauksen kannalta optimaalinen tilanne, koska silloin tuo latausvirta voi olla 10-15 % akkujen nimelliskapasiteetista. 100 Ah/10 -15 = 10-15 A latausvirta. Akkujen pitää kuitenkin välillä latautua ihan täyteen sulfatoitumisen estämiseksi ja se tapahtuu esim. pitkien ajopäivien aikana tai auton verkkovirtalaturilla verkossa kiinni ollessa.

Nykyisten laturien teho kyllä riittää käyttämään sekä auton laitteita että lataamaan akkua yhtä aikaa. Lataamisen säätämien tapahtuu tavallisimmin jännitteen säädön kautta ja akun sisäisestä vastuksesta johtuen (tähän vaikuttaa hyvin moni asia) se vain ei ota virtaa vastaan. Tyhjäksi kurtattu kylmä akku ottaa virtaa vastaan latauksen alkuvaiheessa hyvin huonosti.

Tästä johtuen akkujen sijoittelulla autoon onkin hyvin suuri merkitys sekä niiden käytön (kylmyys vaikuttaa virtamäärään) että latauksen osalta. Akun pitää sijoittaa autoon niin, että ne aina pysyvät plussan puolella. Paras arvo sekä purun että lataamisen osalta saavutetaan n. + 20 C asteen tietämissä

Paljon puhutaan myös geeli ja AGM -akkujen lataamisesta ja niiden vaatimista erilaisista hienoista latauskäyristä. Mistä muuten se Ducaton laturi tietää minkälainen akku siellä johdon toisessa päässä on jos vain rele tai diodi ohjaa sitä mihin auton laturin latausvirtaa menee?

Sen olen huomannut tuon aurinkopanelin ja sen säätimen laiton myötä, jotta tosi usein se säädin vilkuttaa AKKU TÄYNNÄ

ei pal tarvitse roikalla latailla

-tapani-

Siinä starttiakun plusnavan päällä on virranhallintayksikkö joka kyllä tietää miten ladataan.

@timppa

Vielä sellainenkin asia tähän latausjuttuun, että käytettäessä agm akkuja latausjännitteen tulisi yltää laturissaan maks. 14.8 v, jotta akut saisi ladatuksi aivan täyteen. Esim cbe 510 laturissa päästään geeli asennossakin vain 14.3 v, jolloin akut eivät lataudu koskaan aivan täyteen kapasiteettiinsa verkkovirralla. Eräs keino on tehdä se aurinkopaneeleilla, jossa ko. 14.8 v on saavutettavissa, ellei halua uusia laturia. Mitenhän asia on ebl:ssä?

Edellisessä autossa oli kompura kaappi, IHAN PARAS ihmettelen miksi noita kaasuhärpäkkeitä yleensä enää ensiasennus kaappeina laitetaan.

Minulla on veneessä 120A laturi ja laiteakkujen kapasiteetti 230 Ah. En tiedä, mitä tuo laturi tosiasiassa pystyisi lataamaan, mutta puolityhjä akusto otta vastaan 2-3 tuntia 30 max 40 A. Sen jälkeen noin 10 A latausta useita tunteja ja siitä eteenpäin muutamaa amppeeria pitkään. En ole jaksanut seurata, miten pitkään. Kallista akustoani (lyijyakut Exide) en ole ajatellutkaan tuhota syväpurkaamalla. Puolessa kapasiteetissa on minusta jo syytä ryhtyä lataamaan.

Just noin Esa Autokäytössä latausjännite on sen se minkä laturin säätäjä ulos antaa. Waecolla mm. on laitteita jolla jännitettä voidaan korottaa. Auton laturin on tuotettava auton laitteiden tarvitsema vakaata jännitettä (jännite vaikuttaa autossa monen asiaan) ja starttiakun lataamisesta.

Kunhan m-autojen latureiksi tulevat nämä auton tietokoneboxin ohjaamat älylaturit niin veikkaan, että latausongelmat sen kun kasvaa. Tästä on jo selviä merkkejä henkilöautoja koskien.

Jos laturin ja hupiakun välissä on vaikka diodi se syö osan latausjännitteestä, huonot, pitkät kaapelit ja liittimet ottaa myös osansa. Mm. näistä syistä akun ihan täyteen lataaminen on vaikeaa. Jos akku on kylmässä latausjännitteen pitäisi vielä nousta 0,3 V jokaista -10 C asteen lämmön laskua vastaan jotta lyijyakku saadaan täyteen.

Kuinkas paljon Tommonen kompurakaappi kehittää lämpöä toimiessaan? Ei ole vielä löytynyt kynnysmallin jääkaappia mistään ja aattelin josko tommosen saisi toisen kaapin kohdalle mutten millään viitsisi tehdä tuuletusreikiä seinään lisää.

Pitäis olla kynnysmallin kompurakaappi...

Lämmöntuotanto on noin kolmas osa vastaavan absorptiokaapin lämmöntuotannosta silloin kun kaapin kompressori käy. Kompressorikaapin lämmöntuotanto on tasoa n. 40 W (100 ltr kaappi) kun kaapin kompressori käy ja se käy noin 30 % kokonaisajasta. Kompressorin tuottaman lämmön voi myös laskea sisätilaan ts. toiminta on ihan sama kun kotikaapissa. Lämmityksen kannalta tuolla ei juuri ole merkitystä.

Apsorptiokaapin päälläoloaika kokonaisajasta on kuitenkin huomattavasti suurempi kun kompressorikaapin. Toki lämmöntuotanto kaikissa kaappityypeissä riippuu kaapin koosta, sisä- ja ulkoilman lämpötilasta, kaapin sisälämpötilasta, kertatäytön suuruudesta jne.

Kompressorikaapissa on automaattinen sulatustoiminto ja kun kompura on sijoitettuna kaapin taakse ylänurkkaan, sulatusvesi johdetaan kaapista letkulla auton alle eikä höyrystetä kompuran päällä kuten vaikka kotikaapissa.

Kulmakaappia voi olla vaikea löytää. Kompressorikaapin kompura asennetaan kaapin yläosaan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Absorptiokaapissahan lämmitysyksikkö on kaapin takana alanurkassa ja se on energiatehokkuuden kannalta ongelma. Jääkaapin allahan poltetaan tulta tai kuumennetaan sähköllä vastusta samaan aikaan kun kaapin sisätilaa jäähdytetään ja tämä heikentää kaapin hyötysuhdetta.

molemista kokemusta,Kompressori ylivoimainen jäähdytyksen suhteen,minkä Janhonen todistelikin,mutta toimivan kaasukaapin vaihtamista em., en pidä järkevänä.

Sama mieltä. Harkinnan paikka on silloin kun vanha tulee tiensä päähän ja/tai kun vanhan remonttilaskut kasvaa kohtuuttoman suuriksi.

Kompressorikaappien yleistyminen alkoi veneistä jossa se lähes asentovapaana ja vähän energiaa kuluttavana on hyvä väline. Seuraava vaihe on sähköttämillä kesämökeillä jossa aurinkopaneeleilla ja akkuihin varastoiduilla akuilla pelataan ja halutaan varmatoiminen kaappi, jonka voi jättää päälle vaikka viikoksi. Matkailuautokäyttöön kaapit on vasta tulossa ja yleistyminen ensiasennuskappina näyttää alkavan retkeilyautoista.

12/24 V kompressorikaappien hinta tulee lähivuosina laskemaan lähelle vastaavan kokoisen 230 V kotikaapin hintaa, koska rakenne kompressorin jännitettä lukuun ottamatta on käytännössä sama.

Tuo 12/24v niin jääkaappien kuin pakastimien hintaero, versus 240v onkin aivan järkyttävä.

köyhästä tuntuu pahalta

-tapani-

Danfoss´n 12/24 V kompuroita kytkentävalmiina on saatavana kohtuu hintaan. Kylmälaiteasentaja ei sitä kauaa 230 V kompuran paikalle vaihda

Virransyöttö on silloin rakennettava akun ja kaapin välillä uusiksi.

Kaasukaapissa on joku vika ellei se jäähdy. Meinaatteko että kymmenet tuhannet vaanarit sietäisivät sitä ettei kaappi jäähdy tai muuten toimii huonosti. Turhaa puhetta.

Mulla on kaikissa vehkeissä kaasukaappi toiminut aivan loistavasti, juuri luovuin autosta joka oli mulla kymmenen vuotta ja kaapin huolsin pari kertaa.

@timppa

Joskus tosiasiat on vaikea hyväksyä, mutta se on faktaa että kompura Waegolla on kiva tuoda poronkäristyksiä pohjoisesta kun sen saa 18 pakkasasteeseen tarvittaessa ja uudemmat mallit 22 pakkasasteeseen, Kaasusysteemien potku ei vaan tähän riitä.

Meillä on kuudes vuosi menossa autolla jossa oli tehdas asennuksena, metanolilla toimiva polttokenno laturi. Sekä iso kompressori jääkaappi, kertaakaan ei ole virta päässyt loppumaan. Voin suositella!

Toki menee ehjä kaasukaappi -20° pakkaseen.

@timppa

Siis koko jääkaappi ei pakastinlokero?? Epäilen

Käyttäjän lisäys viestiin 5.6.2016 klo 11:51:56 Waecon set painiketta painaa ja säätää digitaalinäytössä esim +4asteisen kaapin siihen -18 asteeseen ja niin tuossa tuokiossa koko kylmätila on pakastin.Meillä on retkeilyautossa kompurajääkaappi italialainen Virtrifrico ja se on pelannut ok:sti vuodesta 2002 lisätilaksi ostin Waeco cf-35 joka tosiaan oikeasti on tarvittaessa pakastin. Uudennihkeitä (2013 vm Adria /oliko Dometic) kaasujääkaappien syttymisongelmia ja paukkeita vierestä kuunnelleena ei kaasujääkaappien toimintavarmuus kyllä ole säväyttänyt. Aikaisemmat kokemukset kaasukaappeihin on 5 vuotta Solifer asuntovaunukäyttöä ,siinäkin otettiin kaappia ulos ja huollettiin milloin mitäkin. Kai niitäkin(kaasukaappeja) on kohtuutoimivia energiatalous ja huolettomuus kuitenkin kompurakaapilla toista luokkaa.vrt. kotikoneet /niiden tekniikka.

Käyttäjän lisäys viestiin 5.6.2016 klo 12:05:15 Akustona on Exide GeeliAkku ES900 12v 80Ah 2kpl maksaa 230€kpl, ovat toimivat ja kapasiteetiltaan toista luokkaa kun halpikset. Lainaus: EQUIPMENT GEL -akkuvalikoima on suunniteltu virtalähteeksi nykyaikaisiin vapaa-ajan ajoneuvoihin, joissa on runsas sähkövarustelu ja suuri energiantarve. Akut voidaan rakenteensa ansiosta asentaa erittäin joustavasti matkustamoon ja jopa kyljelleen. Korkean energiatiheytensä vuoksi ne säästävät jopa 30 % tilaa. Ne ovat roiskesuojattuja ja rakenteeltaan vuotamattomia eivätkä vaadi elektrolyyttitason tarkastusta ja vedentäyttöä. Lisäksi ne soveltuvat hyvin pitkiin varastointiaikoihin. Ne ovat myös rakenteeltaan vankkoja ja erinomaisia tärinänkestoltaan.

Suosittelen vilpittömästi joka haluaa varmaa toimintaa ei halpaa hintaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 5.6.2016 klo 12:15:09 Ensiasennusakut oli jotkut starttiakuista tarroilla vene / matkailuajoneuvoakuiksi tehty. En enää ikinä ostaisi moisia.Saahan ne halvalla mutta ne ovat erilaiseen käyttöön ei syväpurkauksiin tarkotettu mikä väistämättä tulee eteen kun on muutaman päivän retkeilyautolla parkissa ilman verkkosähköä. Ei ole agrekaattia eikä polttokennoa, lataan sitten autolla kun tilanne on niin paha.

n.kilowatin invertterillä joskus tehdään aamukahvit, nappaa 56A, sitä pitää vähän säästäen käyttää.

Olen huomannut kaasukaapin käytössä, kun sitä pitää jatkuvasti kaasuasennossa, niin kyllä se kylmänä pitää jopa liiankin jos ei pidä säädöistä huolta. Autonasennossa tahtoo tapahtua helposti lämpenemisiä kaapin vaihtaessa sähköltä kaasulle ja päin vastoin. Eräs asentaja suosittikin pitämään koko ajan kaasulla kaappia. Pakastin saisi olla tosi isompi jos aikoo matkalta tuoda kotiin kalaa tai muuta riistaa.

kun ostin autoon tuon uuden 100l pakastimen, niin tein pienen testin. Käynnistin arkun invertterin kautta ja laitoin lämpömittarin tyhjään pakastimeen, käyttäen pakastustehoa. Noin tunnin päälläolon menin katsomaan mittaria-32 näytti mittari.

ei paluuta vanhaan kaasulla pakastimen ylläpitoon, maks -16

-tapani-

Kirjoitit Esa asiaa. Kaasujääkaapin pitäminen jatkuvasti kaasukäytössä on paras tae siitä, että kylmää riittää niin jää- kuin pakasteosassakin riittävästi. Kunhan kaappi ja sen tuuletus ovat kunnossa. Kotipakastimessakin riittää hyvin -22C, niin miksei matkalla? Kaasun käyttäminen on lopultakin niin halpaa lystiä, ettei ei ole mitään mieltä käyttää matka-ajossa kaappia 12 V: lla.

Tavallisen reissaajan ja puskaparkki- vaanarin edullisin vaihtoehto on pysytellä vanhoissa, hyviksi koetuissa ratkaisuissa. Jos ylimääräinen raha polttelee taskuja, niin siitä vaan kompressorikaappia, aurinkopaneeleja, lisäakkuja tai polttokennoja hankkimaan. Tai siirtymistä joka yöksi tolppasähkön varaan. Hypetysten perään ei kannata sokkona siirtyä!

Eerola Teemulla on nyt hieman puurot ja vellit sekaisin!

Kaasujääkaappi ja etenkin sen pakastinosa sopii parhaimmillaan ruokien säilyttämiseen, mutta kylmentämiseen saati lämpöisen tavaran pakastamiseen niistä ei ole, korkeintaan hyvin pienissä määrin ja silloinkin vain olosuhteiden ollessa kohdillaan.

Esimerkiksi kesällä, heinäkuussa kun on yleensä paras hilla-aika ja marjoja kerätään. Silloin voi päivisin olla hyvinkin se +30 ja silloin kaasulla toimiva jääkaappi ja sen pakastinosa on jo itsestäänkin liki henkitoreissaan. Puhumattakaan jos matkamökillä liikutaan vaikka rötyyttäviä hiekkateita ja parkkeerataan auto milloin mihinkin kaltevuusasteeseen. Kaasujääkaapin toiminta on silloin melkein

" Korkeimman käressä "

Ja mitä tulee noihin harrastusten hintoihin. Matkamökki maksaa sen vaikka 50-100.000. Kunnollinen pakastin, vaikka 100l arkku A++ maksoi Verkkokaupassa 169e aurinkopanelit vaikka sen 250e,+säädinn 50e lisäakku vaikka sen 100e ja siihen invertteri maun mukaan 100-400e

Kunnollinen toimiva kompurapakastin - sähköjärjestelmä-kokonaisuus, itse asentaen tulee maksamaan noin 800e, Mikä hinta se on silloin kun harrastetaan ihan jotain muuta kuin puutarhaleireilyä ja tuosta omavaraisesta sähköjärjestelmästä on toki muutakin iloa.

johan sitä tuon rahan jo vuodessa laittaa hyväntekeväisyyteenkin

-tapani-

Akkujen (Exide GeeliAkku ES900 12v 80Ah 2kpl) valvontaan on laitettu sivuvastuksella varustettu mittari (Victron Energy BMV600 muistaakseni hinta n.400e) joka akun tyypin Ah määrän asettelun/calibroinnin jälkeen ymmärtää sisään menevän virran ja ulosotetun virran mukaan prosentteina jäljellä olevan kapasiteetin. Näyttää myös virran ja jänniteen. Mittaustapa on parempi kuin yhdessäkään perusmatkailuautossa yleensä jotka perustuu vain akun jännitetasoon. Sillä ei todellakaan näe akun todellista tilaa ja on sanalla sanoen suuntaa antava. Mittari ei sisällä muita toimintoja kuten vesisäiliöiden tila jotka sisältyy matkailuautojen paneeleihin yleensä. Ne ovat tarkimpia ehkä juuri vesisäiliöiden mittauksissa.

Joissain autoissa on kyllä aivan vakiona tämä Hellan sydeemi siten asennettuna että Schaudtin tekemä paneeli näyttää kaiken tuon mitä kerrot. Lisäksi ne vesien määrät.

https://www.campingshopwagner.de/product_info.php/info/p18900_Intelligenter-Batterie-Sensor-Hella-IBScontrol--Einbau.html

@timppa

Kyllähän akkumonitori mielenrauhaa antaa ja informaatiota siitä mitä mikin laite kuluttaa ja voi säästää jopa rahaa jos informaatio estää akkujen toistuvan väärinkäytön.

Matkailuauton kaksiakkujärjestelmä jossa akut on eri akkutyyppiä, eri kuntoisia, nimellivirraltaan eri kokoisia, eri varaustasolla olevia ja jossa akkuja ladataan jopa kolmella erilaisella latausjärjestelmällä on aika vaikea yhtälö. Lisäksi pitää huomata, että akku on kemiaa jolloin muuttujien määrä kasvaa hyvin suureksi.

Tasapainoisen 12 V akkujärjestelmän luonti onkin aika vaikea tehtävä. Usein homma jopa aloitetaan väärästä päästä. Lisätään latauskapasiteettia kun pitäisi ensin tehdä toimenpiteitä joilla virran kulutusta voidaan alentaa.

Tapanille:

Lainaus Eerolalta: " Tavallisen reissaajan ja puskaparkki- vaanarin edullisin vaihtoehto on pysytellä vanhoissa, hyviksi koetuissa ratkaisuissa. Jos ylimääräinen raha polttelee taskuja, niin......." lainaus loppui,

Keskimääräinen, tavallinen m-autoilija ei ole mikään "himomarjastaja -kalastaja tai riistan keräilijä, joka tarvitsee reissuilleen esim.100 litran kompressoripakastimen sekä -jääkaapin. . Joka niitä tarvitsee, niin silloin varmaan hankkii sopivat kalustukset autoonsa. Itsehän sen ratkaisee. Riippumattomuuteen ei tosin riitä pelkästään kompressorikylmälaitteiden hankkiminen, vaan pitää olla mm. paljon akkukapasiteettia, aggrekaatti tai aurinkoiset ilmat ja kennot ym. laitetta. Tai sitten ei olekaan riippumaton tolppasähköstä.

Lisähintaa tälle kaikelle kertyy helposti 2000 euroa, kun laskee kaiken ylimääräisen roinan ja asennukset. Lisäpainoakin tulee usein yli sallitun.

Olen pätevä arvioimaan 40 vuoden ja yli 500 000 km reissaamisen perusteella n. 80 maassa, millaisella kylmäkalustolla "tavallinen matkailija" selviää auto-matkailustaan, kun käyttää m- autossa jo muutenkin tarvittavaa nestekaasua myös kylmäkalusteissa. On tyhmää sijoittaa niihin enempää kuin OMAN TARPEEN verran, mikä on yksilöllistä. Mitä enemmän on ylimääräistä laitetta, sitä riippuvaisempi on niiden toiminnasta esim.talvikaudella.

Täällä vedetään usein esiin matkailuautojen korkea hankintahinta. Niin kuin sillä perusteella ja siihen verrattuna ei sitten olisi väliä tuhansia euroja maksavien lisälaitteiden hankkimisella. Toinen äärilaita on vertailla, että kalliilla m- autolla liikkuvan "on naurettavaa säästää siinä, ettei mene yöksi kämppärille" , vaan jää puskaan, esim. parkkipaikalle, -antamaan väärää kuvaa karavaanareista.

Tuo on lapsellista, täysin turhaa ja "syvältä". Jokaisen näitä "kalliita matkailuvälineitä" harrastuksissaan käyttävän OMA ASIA on päättää itse kalustonsa käyttökuluista. On älytöntä hankkia sellaisia lisätarvikkeita m- autoonsa tai edes kotiinsa, joita ei todellisuudessa tarvitse. Yhtä älytöntä on maksaa "aidatun alueen käyttömaksua", jos ei sellaiseen halua mennä. "Vain tyhmä maksaa liikaa". Itsenäinen ihminen tietää apinoimatta toisia, mitä tarvitsee.

.

Nyt taas muistin miksi tällä palstalla en ole vuosiin ollut, täällä jos tekniikasta haluaa asialinjalla puhua aina jollain menee herne nenään ja mopo keulii,mielestäni me opitaan jos halutaan toisten neuvoista ja joka haluaa tiedot otta vastaan niin ottaa. Omaa matkakotia ei kai nyt niin verenmaku suussa tarvi puolustaa.

Etkö sinä sitten puolusta niin:)) Tarvikepuolella linkitin muutamiin lataussäätimiin sopivaa näyttöä joka toimii suunnilleen samoin kun Victron.

http://www.thermosun.fi/WebRoot/Kaupat/Shops/Kuvaus/MediaGallery/MT50_kaeyttoeohje_FIN_PROOF.pdf

@timppa

Olen täysin samaa mieltä Eerolan Teemun kanssa. Tavalliselle puskaparkkarille on paras ja halvin jääkaappi kaasukäyttöinen. Mulla on kaasujääkaappi toiminut noin 40 vuotta kuudessa eri matkailuautossa aina moitteetta ja kylmää on riittänyt. Pidän myös jääkaapin aina kaasulla vaikka olisin ajossa tai sähkössä.

Olen monta kertaa ollut puskaparkissa kompurakaappisen kanssa ja aina heiltä on virta loppunut 3 päivän jälkeen, vaikka ne kompurat oli niin vähävirtasia ja akkuja ja paneeleita oli vaikka muille jakaa?!

En puolustele ei tarvii, sanon mitä tekniikkaa olen käyttänyt ja miten toiminut ja päätös lukijalla ottaako onkeensa, ei mulla ole tarve saada joka autoon käyttämääni tekniikkaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 6.6.2016 klo 09:21:00

Hyvää kaasutonta tai kaasullista kesää kaikille tasapuolisesti. Erkki Toivasta lainatakseni päätän raporttini täältä pohjanmaalta tähän. T.Kuusisto Ari 52842

Käyttäjän lisäys viestiin 6.6.2016 klo 11:02:26 Tekstini puolustelun kannalta osoitettu Haapanen Timo merkkiselle henkilölle.

Mökille olen harkinnut kompressorikaappia. MUTTA kun kaasupullo kestää noin 10 kk.( tullut tavaksi laittaa merkintä vaihdosta ) ja sillä tehdään kahvit ja ruuat. Eli noin 2 euroa kk. Kaappi maksoi käytettynä tutulta 200-250 euroa yli 10 v. sitten. Kerran käytetty huolossa kun en löytänyt vikaa?

Paneelit olis valmiina mutta akut pitäs sitten uusia ja suurentaa. Se nähdään sitten joskus kun sen ajan kohta tulee.

Se jolta ostin kaapin on käytössä petroolilla toimiva kaappi? Aika harvassa?

Jätetty "jää" pois joten siittä ei tarvi huomauttaa.

Puolustelen vain omaa käyttöä.

Eero roista.

Ei pidä kiivailla omien ratkaisujensa puolesta. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle ja itse kunkin matkailutottumukset määrittää energiatarpeet ja sen miten sitä hankintaan.

Hilavitkuttimissa löytyy - ja rahaa palaa! Uusimmat akkumonitorit osaa käynnistää automaattisesti aggregaatin jos akkujen varaustila laskee vaikka säädetyn 50 % alle.

On niitä joille 60 Ah hupiakku riittää hyvin kun toimii lähinnä UPS virtalähteenä ja toinen taas tarvitsee 300 Ah akkukapasiteetin (tällöin voi käyttää n. 150 Ah vähän akkutyypistä riippuen).

Siitä olen Eerolan kanssa samaa mieltä, että mitä yksinkertaisemmilla laitteilla pärjää sen parempi.

Otan yhden esimerkin tapahtuneesta "kehityksestä". Aluksi oli kaasupullo, siinä kiinni paineenalennusventtiili ja siitä matalapaineletku teräsputkistoon. Putken toisessa päässä oli laitehanat josta putki jääkaapin käyttöhanalle ja kaapissa piazo-sytytys. Kappi kävi ja kukkui ja oli helppo hoitoinen.

Sitten alettiin systeemiä "kehittämään". Ensin piti saada automaattinen pullonvaihtaja ja siinä mukana tuli elektroniikan piru autoon. Sitten piti saada letkurikkoventtiili, joka sinällään on hyvä laite. Tämän jälkeen autoon tuli kaiken maailman secumotionit joihin kaasu johdetaan pullosta letkurikkoventtiilin jälkeen korkeapaineletkulla ja joissa on paineen alennusventtiilin lisäksi myös letkurikkoventtiili. Hienojen laitteiden myötä nestekaasu muuttuikin äkkiä "likaiseksi" ja nyt tarvitaan jo kaasun suodatinkin? Ja koska karavaanarit on niin tomppeleita kun ovat, niin manuaaliohjattava jääkaappi korvattiin AES-jääkaapilla, joissa on elektroniikkaa vähän siellä ja täällä ja niin on riesojakin - vallankin kun tämä kalusto vanhenee.

Mitä muuta tällä "kehityksellä" saavutettiin kun kallis hinta, hyvin monimutkainen rakenne jossa on osia joita ei voi korjata, huollon vaikeutuminen elektroniikan tulon vuoksi ja paljon vikaherkkiä komponentteja autoon lisää. Niin se kehitys kehittyy!

Voi kuinka joillekkin on vaikea hyväksyä se tosiasia, että kompurakaapit ovat vain niin paljon tehokkaampia kylmän tuottamiseen. Kellä tarvetta on, sen kannattaa vakavasti tutustua aiheeseen ja tehdä omat päätelmänsä.

Kiistaton tosiseikka on myös se, että varmasta leijonaosa matkamökkiläisistä tulee oikein hyvin toimeen myös kaasujääkaapeilla, mutta pakastamiseen niistä ei ole. En minäkään ole toimivaa ja jo valmiina autossa olevaa kaasujääkaappia ole mihinkään hävittänyt ja miksi olisin?

Jos 12v kompurapakastimia olisi ollut kohtuu hintaan saatavana olisin sellaisen laittanut. Toinen syy miksi päädyin aurinkopaneleihin ja tavalliseen 240v pakastimeen oli niiden ylivoimainen pakastuskyky vrk, myös kokonaistaloudellinen hinta vaikutti tietysti asiaan. Toki tarpeiden täyttyminen oli se kaikkein suurin syy.

Toinen merkittävä syy piili siinä, kun nyt ei muuna käyttöaikana tarvitse ikinä miettiä onko sähköä riittävästi peruselämiseen esimerkisi kevään pilkkireisuilla joilla yleensä menee vähintään viikko retkeillen, hiihtäen ja kalastelleen kevään upeaan aikaan. Sen 1000e tuollainen itselleni passeli järjestelmä tuli maksamaan ja jos se vaikka 10 vuotta toimii niin se on käytännössä yksi auton tankkaus vuodessa.

-tapani-

Moi,

Täällä näytti olevan paljon keskustelua erilaisista jääkaappiratkaisuista. Meillä on rakenteilla kuorma-auto Iveco Dailysta matkailuauto.

Alunperin ajatus oli asentaa kaasujääkaappi, liesitaso on jo hankittu ja se tulee toimimaan kaasulla.

Nyt on herännyt kysymys olisiko jääkaappi sittenkin järkevämpi tehdä kompressori käyttöisenä. Sähkön riittävyys ja sen mitoitus tässä on ongelmallinen.

Ajatukset järjestelmästä:

12v kompressorikaappi, n.50L (kulutus n. 0.3kWh /vrk)
diesel lämmitin, 2-4kW (kulutus n. 0.1 - 0.6 kWh / 10h yö)
hupiakku 2 x 120Ah
aurinkopaneeli 1 tai 2 100W

Mitä tulette sanomaan järjestelmän riittävyydestä?

Hankinnat tulisi tehdä mahdollisimman pian joten toivoisin ajatuksien vaihtoa aiheesta.

Hyvää juhannusta!