Rekkamiesten konsti

"Tämä siis niissä ajoneuvoissa joissa on ajonhallinta olikos se lyhenne EPS."

Odotan kauhulla sitä päivää kun ei enään mistään saa autoja ilman ABS.sää(anti brake system) ja ajonhallintaa.

Juuri kun kuvittelee pääsevänsä nautiskelemaan kauniista peräluistosta niin eikös tietokone rupea sörkkimään tilannetta puuttumalla tehoihin ja jarruttelemaan millä pyörällä sattuu. Ojaanhan siitä päätyy. Ja jos ei päädy on ainakin sammutettava auto ja ooteltava tovi että tietokone uskoo että saa taas ajaa yli 50km/h.

Ja on uskomattoman turhauttavaa nastarenkailla osua edessä olevan takapuskuriin vain siksi että ABS on kitkarenkaille suunniteltu. (siis silloin kun ei voi väistää sivulle)

En aikuisten oikeasti ymmärrä mitä järkeä on moisissa keksinnöissä (siis ajonvakavuudenhallinta ja ABS)

Väitän ihan vakavissani päihittäväni ABS jarrut mennen tullen (Siis nastarenkailla) Eritoten suoralla ja myöskin kaarteessa.

Lainaus Toyotan käyttiksestä kohdasta ABS jarrut: AUTOSI JARRUTUSMATKA ON LUKKIUTUMATTOMASTA JARRUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ JOHTUEN PITEMPI VERRATTUNA AUTOON JOSSA JÄRJRSTELMÄÄ EI OLE, SEURAAISSA TAPAUKSISSA: -Ajettaessa karkeilla sorapäällysteisillä teillä tai lumisilla teillä -Ajettaessa lumiketjulla -Ajettaessa tiellä olevien saumojen ja muiden kohoumien yli -Ajettaessa kuoppaisilla tai muuten epätasaisilla teillä.

Listaan tulisi mielestäni vielä lisätä: -Ajettaessa jäisellä tiellä nastarenkailla.

Eli edes Toyotan insinöörit ei kuvittele ABS:n olevan fiksu veto kuin kuivalla, hyvällä asfaltti pinnalla. Silti niitä ei saa edes kytkettyä pos päältä. Toisin kuin ajonvakautusjärjestelmän, Joka Toyotissa kantaa nimeä VSC.

M Arkku

Täytyy vaan todeta että luulo ja tietto on eriasia Arkku.

Pisimmän keskustelupuun saa aikaiseksi kun laittaa otsikkoon maagisen sanan "Rekka" tai "Rekkakuski". On se jännä juttu.

Totta puhut Dave.TV Kulkuri

Onhan näitä kitkoja ja ABS:n tehoja mitattu. Ei tarvitse luulotella. Tässä suoraan Tekniikan Maailman tekemästä testistä tietoa. Kun tieto ei ollutkaan mieleistä niin kovin vähille testitiedon levitys lehdissä jäi. Kannattaa huomioida, että tuo optimi tarkoitaa taitavaa jarruttajaa ABS pois päältä. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että ihan vaan lukkojarrutuksella päästiin parempiin tuloksiin kun ABS jarruin ja lukkojarrutustahan taitava kuski ei tee.

Re: Toimiiko kitkarenkaat Suomen talvessa? 12.9.2008 klo 23:32:23JANHONEN MATTI Palinin kaima ehdotti joskus 2007 kitkarenkaat ostoa harkitsevalle nyrkkisäännöksi seuraavaa testiä: Mene peilin eteen ja jos näet peilistä hyvin kokeneen kuljettajan niin osta kitkat ja ellet näe niin osta nastarenkaat. Meniköhön se jotenkin näin?

Tekniikan Maailma tutki talvella 2005 mikä on nopein tapa pysäyttää auto talvikelillä. Kokeet tehtiin kolmella eri tienpinnalla:

kuivalla asfaltilla lumella jäällä. Kokeet tehtiin ABS-jarruin ja tavallisin jarruin. TM vertasi jarrutusmatkoja 80-0 km/h kitka ja nastarenkailla. Samassa yhteydessä selvitettiin myös jarrutustapojen vaikutusta jarrutusmatkoihin. Koejarrutukset tehtiin kolmella tavalla: lukkojarrutus ilman ABS -järjestelmää ABS-jarrutuksena painamalla jarrua voimakkaasti 3. "optimijarrutuksena" jossa osaava kuljettaja sääti poljinvoimaa niin, että paras pito saavutettiin ilman, että ABS aktivoitui tai pyörät lukkiutuivat.

Jarrutuskokeet tehtiin Nokian Hakkapeliitta 4 -nastarenkailla ja Continental ContiVikingContact 3 -kitkarenkailla. Eli testissä käytetyt renkaat olivat sarjansa parhaimmistoa. Testin tulokset: Nastarengas asfaltti/lumi/jää

Lukkojarrutus 47/57/230 m Optimi (ei ABS)-jarrutus 38/62/191 m ABS-jarrutus 35 m 68 m 237 m

Kitkarengas asfaltti/lumi/jää

Lukkojarrutus 45/53/235 m Optimi (ei ABS)-jarrutus 37/59/295 m ABS-jarrutus 32/64/404 m

Pisin jarrutusmatka jäällä oli 80-0 km/h ABS-jarruilla ja kitkarenkailla varustetussa autossa 404 m. ABS-jarrut (kaikissa uusissa autoissa) ja kitkarenkaat on testin mukaan järkyttävän huono yhdistelmä erityisesti silloin kun ajetaan jäisillä tienpinnoilla. Ja näitä jäisiä tienpintojahan on nykytalvina ollut ihan riittävästi. Eipä ihme, että TM:n testiä ei lehtien liikennetoimittajien toimesta liiemmin referoitu, kun sekä kitkoille että ABS:lle kävi testissä näinkin köpelösti. On syytä olettaa, että jos vastaava koe tehtäisiin matkailuautolla niin testin tulokset olisivat hyvin samansuuntaisia henkilöautolla tehtyjen testien kanssa. Lähdetieto: Tekniikan Maailma 07/2005

PS. Mikähän olisi täysperävaunullisen rekan jarrutusmatka vastaavissa oloissa jäisellä tienpinnalla missä kitkarenkain ja ABS-jarruin varustetun henkilöauton jarrustusmatka 80-0 km/h venyi 404 metriin??

"Täytyy vaan todeta että luulo ja tietto on eriasia Arkku"

En minä mitään luule. Väitän.

Ja väitteeni perustuu pitkälti erilaisiin ABS esittelytilaisuuksiin joita pidettiin aikoinaan kun asia oli uusi ja sitä yritettiin markkinoida raskaalle liikenteelle.

Eikä tuo TM- tesitkään ole minulta jäänyt huomaamatta.

M Arkku

"Pisimmän keskustelupuun saa aikaiseksi kun laittaa otsikkoon maagisen sanan "Rekka" tai "Rekkakuski". On se jännä juttu."

Joo. Paitsi sivistyneemmillä keskustelufoorumeilla moderaattori olisi jo ajat sitten muuttanut keskustelun loppuosan omaksi ketjukseen, esimerkiksi "apulaitteet ajoneuvoissa".

M Arkku

Hei konsulit ja jarrumiehet! Onko lentokoneissa ABS-jarrujärjestelmiä? Vai pelataanko kiitoradoilla sen punaparoonin raskas jatsari-talla-systeemillä?

Allu vaari

"Onko lentokoneissa ABS-jarrujärjestelmiä"

1929 ne nimenomaan kehiteltiin lentokonekäyttöön.

Kuitenkin on todettava että yhdessäkään niistä ilma-aluksista joita itse olen ohjastanut, ei moisia jarrutehon hävittäjiä ole.

M Arkku

Allan kyllä niissä letsikoissa jarrutusmatkasta ja sille varatusta tasasesta päätelleen on varmaan ABS-jarrut. Muistaakseni noita Markun mainitsemia rekkojen ABS-jarrutestejä tehtiin talviolosuhteissa Virttaan kankaan varalaskupaikalla ja siitä oli tellussakin juttua. Pisimmät jarrutusmatkat oli muistaaksen kahdeksastakympistä nollaan 550 metrin luokkaa.

Niinpä niin. Uutisissa aina joskus kerrotaan laskuista, jotka ovat menneet pitkäksi. Varmaan se maajarruttelu aloitettu liaan myöhään...

Allu vaari

Kai niissä lentokoneissa todellakin on myös ABS tai vastaava järjestelmä.Jarrutus lentokoneilla tapahtuu potkurin lapakulmaa muuttamalla taikka suihkumoottorissa ilmanvirtauksen suunnan muuttamisella.Viimeinen kiristys tapahtuu pyörien kautta.Kyseisestä asiasta johtuen renkaat voivat olla pintakuviottomat koska niiden tarkoitus on vain pitää laite irti kentän pinnasta.

Paras hidastuvuus kentällä saavutettaneen, ei lapakulmia säätämällä vaan laskeutumiskulmaa. Esim. 90 asteen kulmassa laskeutuminen ei vaadi rullausta lainkaan, eikä se kone enää tarvitse minkaanlaista tilaa nousukiitoonkaan. Että silleen, konsulit.

http://fi.wikipedia.org/wiki/VTOL

Nämä ovat kehittyneempiä versioita tarkoittamastani menetelmästä. Tarkoituksena saavuttaa pitempi käyttöikä.

Onhan se tosiaankin tehokas tapa pysähtyä töksäyttämällä nokka tai perä edellä maahan.Mutta kyllä se useimmilla lentolaitteilla jarrutus tapahtuu ilmantyöntövoiman kääntämisellä meno suuntaan.Armeijalla taitaa olla semmoset koneet joissa ei ole ns.reverse siivekkeitä joilla estetään suihkumoottorin työntövoima taaksepäin.En uskalla esiintyä tässä asiassa asiantuntijana,mutta tuollainen muistikuva minulle on jostain jäänyt.Nuo hermoporat joissa potkurin kehänopeus on suuri ei varmaankaan potkurin lapakulmaa pysty säätämään joten ne varmaan tuodaan sen verran hitaalla nopeudella alas että kun siivekkeillä ja jarruilla pysäytetään rullaus.Onhan niitä suurilla jarrutehoilla laskeneita ollut kiitotiellä nenällään.

Lähestytään jo alkuperäistä aihetta ,puuronheittoa,ilmaan on päästy.

Juha, vielä on matkaa. Puuttuu muutama aihe: Uinti, puinti, nainti, vedenheitto ja pontikan keitto... Niin ja se perinteinen velli. Sinne puuron sekaan! Päästetään Lyypekin poikakodissa rekkakuskien kanssa sitten vasta ilmaa...

Allu vaari

eipä taida porukka muistaa miksi ABS jarrut keksittiin ja miksi juuri lentokoneisiin. Vieläpä pyörä/lakutelinekohtainen ABS. Liittyy talvikunnossapitoon.

Männävuosina jututin Inarin campingin rannassa vesitason lentäjää joka jakoi vesiatasot "jarrutusmatkojen" suhteen kahteen kastiin. Hänen mukaansa vesitasoja on vain kahta lajia, niitä jotka ovat laskussa kipanneet ja niitä jotka ei ole.

Kuinkahan ne vesitasojen ABS:t toimii?

Se puuronheitto meni jo vähän kuin juna hämäläisiltä.Tämä aihe on kyllä yhtä lennokas aihe kuin väite puuron heitosta matka-askin katolle.

Elä, elä Markku, ei lopeteta vielä. Minulle kun jäi epäselväksi se mitä puuroa sinne katollen heiteltiin. Manna? Kaura? Riisi? Joulu? Ruis?. Niin ja jos kaurapuuroa, niin mikä olikaan se levähdysalue? Olis nimittäin vähän nälkä.

Allu-vaari kirjoittaa asiaa! Minä olen seurannut,miten Hän vanhemman ammattimiehen kokemuksella kirjoittaa asiallisesti,muita loukkaamatta!