Kaasupullon suojaus

Siinä tapauksessa on turhaa kierrellä nykysäädöksen mukaista johtoa, se ei kuormasta niin lämpene että sillä kaasupulloa lämmittäisi. Eikä se muutenkaan kuulosta asialliselta touhulta.

Mä en myöskään ryhtyisi virittelemään kaasuputelin kylkeen mitään perseenlämmittimiä tai muitakaan vastuselementtejä. Ei ole pitkä kun luin lehdestä oikosulkuun menneen penkinlämmittimen sytyttäneen auton palamaan.

Minulla on vaikea kohdata tätä pulmaa kun ei ole koskaan sattunut eteen. Lämmitin on kyllä sammunut jonkin vian johdosta keskenkaiken, mutta sellaista ei ole sattunut koskaan kovalla pakkasella. Itseasiassa pitkän karavaanariurani aikana ei ole ollut koskaan kova pakkanen kun olen ollut liikenteessä.

...En tiedä, minkä suuruista kaasupullon jäähtyminen käytössä on. Montako astetta? Minulla on infrapunatoiminen pintalämpömittari. Voisin selvittää tuon asian, mutta mun matkailuautossa kaasupullokotelo on aivan lämmitinpannun vieressä, tosin tiiviin seinän takana, mutta seinä on lämpöeristämätön. Edellämainitun johdosta kaasupullokotelossani on tyynellä säällä lämpöasteita kymmenen asteen pakkasellakin, joten ei tuosta saa selkoa... ...eipäs ...kun saahan sen, vertaamalla käytössä olevan pullon pintalämpötilaa varalla olevan pullon pintalämpötilaan... ...siitähän se selviää, pullot on lämpöteknisesti tasavertaisessa paikassa.

Kävin konsultin luona. Silloin kun vaiheiden "aallot" sattuvat kulkemaan eri tahdissa ei tapahdu magneettivuon kumoutumista täydellisenä.

Lisäksi kysymyksessä ei ole lainkaan itse johdon lämpeneminen, vaan kierrosten sisälle jäävien esineiden( kaasupullo) lämpötilan nousu.

Tavallisessa jatkojohdossa kulkee yksivaihevirta. Yksivaihejohdossa ei ole vaihesiirtoa koska ei ole useita vaiheita.

"Lisäksi kysymyksessä ei ole lainkaan itse johdon lämpeneminen, vaan kierrosten sisälle jäävien esineiden( kaasupullo) lämpötilan nousu."

Jeps, induktiouunissa lämpiää nimenomaan se käämin sisään upokkaaseen laitettu metalli, eikä käämi. (Paitsi että sulatusuuneissa lämpötilat nousee tuonne 1500 asteeseen, jollon se käämi kuumenee myös ja se käämi on tehty kupariputkesta ja siinä virtaa jäähdytysvesi).

Mutta kuten tuossa aikaisemmin mainittiin, yksivaiheisessa johtimessa kulkee molemmissa karvoissa sama virta ja samassa vaiheessa, joten induktiota ei tapahdu.

No selvä! Juttu jatkuu kuitenkin vielä...

En mä välttämättä ole täysin oikeassa, on sen verran kulunut aikaa kun nukuin silmät auki teoreettisen sähkötekniikan tunnilla...

Yli 30v. sitten vaunuillessa oli 100W hehkulanppu palamassa kaasupullokotelossa kun pakkanen alkoi olla yli 20-. Oli sen lisäksi että kaasu tuli tyhjemmäksi myös helpompi käydä vaihtamassa pullon venttiili siihen täyteen pulloon joka aina tyhjäsi yöllä. Nykyisessä komotissa on pakkasvahti samassa tilassa kuin kaasupullot ja akut,pitää tilan noin 0-5astetta miinusta ulkoilman ollessa 20- tai yli. Akut latautuu paremmin ja kaasu tulee paremmin ja kaiken lisäksi tämä kaikki virta tulee auton kautta,elikkä maksan sen minkä käytän. Kaikki tämä on vain tehty käyttämällä maalaisjärkeä ja varsinaisten asiantuntioiden mukaan varmaan päin sitä ihteään.

Jos sinulla on virtaa käytettäväksi pakkasvahtiin, miksi et käytä kätevää sähkölämmitystä kulkimessasi. Vai onko sähköllä lämmittäminen kaliimpaa, jos on niin sähkölämmitys talot heti kaasulämmitteiseksi, niissä saa käyttää 33kg:n pulloja.

No niin.Voisihan sinne vaikka takan rakentaa, mutta kun olemme hyvin paljon myös sellaisilla paikoilla jossa olemme agrigaatin kanssa sähkön kanssa niin en ole nähtyt aiheelliseksi varustaa koko komottia vielä sähköpatterilla ja puhaltimilla,kuten olen hyvinkin monien nähnyt tekevän ja sitten maksavat valosähkön? Olen niin vanha karavaanari omasta mielestäni että koetan pyrkiä tekemään niinkuin oikein on,on se sitten miten tahansa. Tuolla pohjoisessa kun on niitä metsähallituksen paikkoja joissa saa yöpyä,mutta nuotiopaikka on kutakuinkin ainoa lisuke ja puhtaat kirkkaat vedet,niin pilkille kuin uintiinkin.

Niin ja Erkille vielä kyllä kaasulämmitesiä talojakin löytyy,siitä kumpi on edullisempi en tiedä,mutta jo puolikkaan pullolla kunnollista "nestekaasua" tuntuu pinta lämpiävän kummasti.

Sähkölämmitystalossa sähkö maksaa noin 10 snt/kWh 11kg kaasupullosta hinnaksi tulee noin 20snt kWh.

11kg kaasupullo sisältä 140 Kw .Siitä voi jokainen itse laske kilowatin hinta.Riipuu tietysti paljonko o pullosta maksannut.T Raimo

Kaasunkulutus 2kW teholla on 170g/h. Nyt joku vähän fiksumpi tuosta osaa laskea tehon joka tarvitaan tuon määrän höyrystämiseen.... ?

Sähkölämmityksessä käytetty sähkö muuttuu 100 % lämmöksi, mutta kaasulla lämmitettäessä osa lämmöstä menee poistoputken kautta harakoille. Jos kaasulämmityksen hyötysuhde olisi esim. 80 % (vetäsin luvun hatusta), niin kaasupullosta olisi hyödynnettävissä lämmitykseen 0,8*140 kWh = 112 kWh. Tavallisen kerrostaloasujan sähkö perusmaksuineen on hieman alle 0,20 €/kWh. Jos leiripaikan sähkö maksaa enemmän kuin 20 senttiä/kWh ja kaasupullosta on maksanut alle 22 €, niin kannattaa lämmittää ennemmin kaasulla kuin sähköllä.

Mitään ongelmia ei ole ollut, kaasuntulon suhteen pullosta, miinusta 25-28 astetta joskus vuosia sitten.Kovimmat pakkaset, jotka olen kokenut vaunuelämässä. Pariviikkoa sitten -20-24 asteet täysipullo yhtäsoittoa tyhjäksi,kesti 58 tuntia.

Jos 11kg kaasupullo käytetään tasaisella teholla yhtäjaksoisella käytöllä tyhjäksi 58 tunnissa, keskikulutus on noin 190g tunnissa ja teho on noin 2kW.

Jos käytetään isompaa tehoa, kaasupullo jäähtyy enemmän, suuremman kaasuuntumisen johdosta. 4 kW teholla jäähtyminen kaksinkertaistuu ja 6kW teholla kolminkertaistuu esimerkin tapaukseen verrattuna.

Keskustelun yhteydessä on tullut esille ueampia tapaoja toteuttaa kaasupullojen lämmitys sähköllä. Matkailuajoneuvojen sähköasennuksia koskevan standardin SFS 6000-7-721 kohdassa 721.522.15 Kaasupullojen tilat, on todettu seuraavaa: Mitään sähkölaitteita tai pienois- tai pienjännittejärjestelmän osia ei saa sijoittaa kaasupulloille tarjkoitettuihin tiloihin.
Eli, kaasupullon lämmittäminen hehkulampulla, lämmityskaapelilla, lämpömatolla tai -istuimella kaasupulloille tarkoitetussa tilassa, ei em. standardia noudattaen ole mahdollista.

Tarkoittaisiko tämä nyt sitten, että etukotelon valaistus on laiton asennus, vaikka uutena jo ollut.

automaattinen "pullonvaihtaja" lämmittimellä ?

Laitonko ?

Jari

No mites sitte vanhat Soliffieterit, missä on koko Primus-lämmitin samassa tilassa kaasupullojen kanssa?

Primuksen lämmittimessähän on monenlaista sähkövehjettä, niiku esimerkiksi kipinäinduktori. Ja kaiken kukkuraksi siellä lämmittimen sisällä on se kaikista vaarallisinkin elementti, eli tulikin jo valmiina.

Mitäs met niitten kans tehemä?

Kelpaisiko tää:

Solifiäterissä pitäisi olla siinä kaasupullojen ja Primuksen pannun välissä väliseinä. Matkaajassa tuollainen seinä on.

Kaasupullokotelon valaistus onkin jo vaikeampi pulma, ei ole turvallista tuhrata sähkölamppujenkaan kassa pimeässä kaasupullokotelossa. Arvelen kyllä ettei tilassa saisi olla sähkövehkeitä. Pitäisi varmaankin olla sitten tehty niin että valo tulee läpinäkyvän plexin kautta. Ikäänkuin auringonvalo tulee ikkunasta sisään ;)

Ledilamppuja on joissain vaunuissa pullokotelossa, ja esim. Secumotion-paineensäätimessä käyttöohjeen mukaan pitäisi pakkasella käyttää EisEx sähkölämmitystä. Siinä pari esimerkkiä. Tuossa vielä yksi: http://tiny.cc/1TVJt
Saksan tiukkojen säännösten mukainen, varmasti laillinen joka paikassa.

Että kaasupullokotelon väliseinällä olisi edes vähäisintäkään seksuaalista merkitystä, pitäisi sen olla kaasutiivis. Näinhän se ei ole sen kummemmin Soliffieterissä kun Vatkaajassakaan.

Juu, ei minulla todellakaan ole mitään tietoa asiasta mutta voi se olla niinkin että noita kaasupullonlämmittimiä ym ym sähkövermeitä saa käyttää esim ulkotiloissa.

Se ei kuitenkaan suoraan merkitse sitä että niitä voisi käyttää ajoneuvon kaasupullokotelossa.

Maallikkojärjellä ajateltuna kaasupullokotelossa täytyy olla jokin juju, muutenhan kaasupullot olisi ajoneuvossa sisällä. : )

Juju on se tuuletus alakautta ulkotilaan.

Eikös se ole niin, että asunnoissa kaasupullo saa olla sisätilassa, ilman mitään kaasun poisvirtaustuuletusta.

Kaasupullokotelosta lienee määräyksiä, mm. tuuletus, ja sitten se, ettei saa olla sähkövermeitä siinä tilassa. Nyt tulee kyllä mieleen että miksi jotain määräystä pitää noudattaa ja jotain toista ei tarvitse?

Henkilöauton tavaratilassa saa kuljettaa kaasupulloa, eikö vain, mitenkähän on, saako matkailuauton tavaratilassakin kuljettaa kaasupulloa? Eikös se ole niin että kaasun määrä on rajoitettu max 25kg, eikä kaasupullojen määrää?

"Matkailuajoneuvojen sähköasennuksia koskevan standardin SFS 6000-7-721 kohdassa 721.522.15 Kaasupullojen tilat, on todettu seuraavaa..."

Kyseessä on siis pelkkä standardi, joka ei käsittääkseni velvoita tavallista käyttäjää mitenkään. Matkailuajoneuvojen valmistajia se saattaa jollakin tasolla sitoa. Ilmeisesti se ei myöskään koske ennen standardin voimaantuloa tehtyjä asennuksia.

Eiköhän se pullokotelon tuulettuvuusvaatimus johdu siitä, että kotelossa olevat pullot voidaan liittää letkuilla johonkin ja pullot ovat auki jne.
Rahtina kyydissä oleva pullo ei voi olla auki, siksi se saa olla tavallisessa tavaratilassa. Silti pätee 25kg:n yhteismäärä. @timppa

Timolta vielä tarkennusta pyytäisin tuohon:

Tarkoittaako tuo 25 kg mukanaolevan kaasun maksimimäärää, vaiko että se nimellistä kaasutilavuutta joka saa olla.

Eli saako olla mukana kolme 11kg kaasupulloa jos on kaksi täyttä on yksi melkein tyhjä, jossa kaasua jäljellä 2kg.

"Tarkoittaako tuo 25 kg mukanaolevan kaasun maksimimäärää, vaiko että se nimellistä kaasutilavuutta joka saa olla."

Kysymys oli tarkoitettu toiselle Timolle, mutta saanen vastata siihen: Tyhjä kaasupullo lasketaan säilytyksessä saman arvoiseksi kuin täysi. Niin opetettiin yhdellä pelastuskurssilla. Siis jos säilytyksessä on esim. kolme tyhjää kaasupulloa, joista 2 x 11 kg ja 1 x 3 kg, niin 25 kilon enimmäismäärä on täynnä.

Ei millään voi pysyä poissa näin hedelmällisetä keskustelusta...vaikka pitäisikin... Mutta kun työssä joutuu käsittelemään näitä Ex asioita niin voisi miettiä, miten niitä soveltaa harrastuksessa. lähtökohtana on se, että valmistajan pitää määritellä onko kaasukotelo Ex-tila ja merkitä se asianmukaisesti. Näitä en ole nähnyt... Tilat luokitellaan vaarallisuuden mukaan (kaikkihan perustuu riskin hallintaan). Kaasukotelo on todennäköisesti luokan 2 alue, jossa kaasua on vapautuneena vain vikatilanteessa (ei siis aina, eikä kaasulaitteiden normaalin käytön aikana). Tällöin riski, että on vikatila ja kipinän aiheuttaja on erittäin pieni. Siihen pitää kuitenkin varautua käyttämällä luokan-2 Ex-tuotteita kuten esim Exeis lämmityselementti on. Sen johtohan vedetään aina pois kotelosta ja liitos tehdään muussa tilassa. Jos tuonne muuta sähköistä laitetta halutaan laittaa niin sen pintalämpötilan pitää olla maltillinen (lasketaan kaasun ja olosuhteiden mukaan) sekä kipinöintiä edes laitteen vikatilanteessa ei saa aiheutua. Tällöin voidaan olla varmoja, että lasikuitua ja styroksia ei leviä sadan mertin alueelle, kun riskilaskelmat pettivät. mukaan soppaan tulee sitten nuo muut standardit, jotka koskettavat autojen rakentamista ja varustelua. olen ollut mukana moniaa IEC-standardiryhmissä ja mm. niissä näitä asioita käsittelee kymmenet henkilöt ympäri maailmaa, koska kaikki liittyvät kaikkeen...

Summasumaarum: En itse menisi tekemään mitään virityksiä kaasu tai muihin polttoainetiloihin (Luetaan "Virityksiä") jos täydellistä varmuutta asiaan ei ole. Tuo johtojen kelaaminen pullojen ympärille esim avaa otollisen lähtökohdan kipinälle kun sopivasti kaapelin vaippa murtuu 30 asteen pakkasessa ja vaihe tulee yhteyteen pulloon. Siihen pulloa vaihtamaan, pikku kaasuvuoto ja avot... saa kommentoida...

T: Juha

Totta on mitä puhut. Pitikin tuolla ylempanä kirjoittaa ExEis. Ledivalothan ovat kipinöintimielessä hyviä itse lampun osalta, rikkonainen johto tiety kipinöi.

Wynenin pullonlämmittimessä näkyy paljon tekstiä kyljessä, monet varoitukset varmaan. Mutta 75W on tehoa, ja vehje pullonkyljessä kiinni.

@timppa

Jos laite on luokiteltu Ex-tilaan ja siinä löytyy jonkinlaisia testilaboratorion merkintöjä niin suurella todennäköisyydellä se on ok. Vaikka tehoa on 75 W niin asia on varmaan hoidettu niin että pintalämpötila on aika maltillinen luokkaa 40-50 astetta.

Ole itse ollut testauttamassa meidän tuotteita Ranskassa laboratoriossa (kun ollaan kansainvälisella alala niin suomalaisista labroista ei saa tarpeeksi respektiä!!!). Siellä tehdään muovista teltta, jonne johdetaan kaasua sisälle ja tuotteeseen sisälle tehdään vika ihan auton sytytystulpalla. Tuo kokonaisuus ei saa räjähtää... ja 2 kertaa me on jo sen labran sisustus maksettu : ). Testien seurauksena tuotetta on muokattu ja testejä tehty uudelleen tarpeellinen määrä ennen markkinoille tuloa...

T: Juha

Laskuesimerkki aproximoi, että pers- ja selkätyynyn tehot ovat yhtäsuuret. Eli R1 (istuin)=R2 (selkämys ) Siis teho rinnankytkettyinä on 50W/tyyny. Kylläpä peräpukamat siinä mukavasti muhivat 12V:lla 100W tehoa vastaisi R=1.44 ohm, jolloin Ri=2.88ohm

Mutta mikäli vastusjako onkin toisenlainen, niin sarjankytkennässä Psum jää alle sen 25W. Riippuen tietysti R1+R2 arvosta.

HattiWatti

Tässä teille edullinen apu pakkaseen! Pullokotelon luukku raolleen, karkea harja käteen ja kun pullon pinnalla on huurretta niin harjataan pois. Toimii ainakin -35 pakkasella. Vaikeampi probleema syntyy kun uusi automaatti jääkaappi jäätyy. Jos tarpeeksi kylmää, niin jäähdytysliekki on sammuksissa ja ammoniakki-vesi seos ei kierrä!