Kaasupullon suojaus

Voiko/saako kaasupulloa suojata kotelossa millään eli laittaa sen ympärille kangasta tms. materiaalia?

Miksi se pitäisi suojata? Ulkokäyttöön se on tarkoitettu.

Jos kaasupullon "rätteihin kiedot" ei nestekaasu joka pääosin pullossa on nestemäisessä muodossa ( olosuhteiden pakosta, se on siellä "paineistettuna" jolloin se nesteytynyt ) pääse höyrystymään ja tulemaan paineenalentimen ja putkiston kautta "polttopaikalle".

Rätit estää lämmön pääsyn pullonkylkeen jolloin höyrystyminen vähenee ja kun eristettä riittävänpaljon loppuu höyrystyminen miltei kokonaan jopa kokonaan ( jopa kokonaan vaatii jo pakkasta jonninverran ) . . .

Kovilla pakkasilla voi kietasta verkkosähköjohdon muutaman kerran kaasupullon ympärille, se lämmittää pulloa sen verran että kaasun tulo on turvattu . . .

Olikohan että viisi kertaa pullon ympäri ? Se riittää, tietty pitäähän tuolla johdon "perässä" olla kuormaa 1-3 kw jotta lämpöö sen verra tulis että auttaa, jännitteetön johto ei auttane . . .

Jari

Kiitos vastauksista. Siis jos kietoo rätteihin kovalla (yli -20 c)pakkasella, niin kaasu ei höyrysty a)pakkasen takia b)rättien takia?

Pakkanen hidastaa kaasunhöyrystymistä ja eristeet edesauttavat höyrystymisen "vähenemistä" . . .

Tarvitaanko seuraavaksi "rautalankaa" ? ?

Katoppa joskus kaasupulloa kun olet lämmittänyt oikein nopeasti kalustoa kaasulämmittimellä ja vaikkapa samaan aikaan käyttänyt kaasuliettä, se on ainakin hikoillut jollei kuurassa, syy siihen on se että nestekaasu höyrystyessään pullon sisällä tarvii lämpöä ja mistäpä muualta se sitä saa kuin pullon metallikuoresta jolloin pullon kylki jäähtyy ja kerää ilmasta kosteutta itseensä ja voi jopa kesällä mennä kuuraan kun kaasua oikein paljon kulutetaan . . .

Ilmassa oleva kosteys tiivistyy kylmään pullonpintaan, se johtuu siitä että kylmäilmä sitoo vähemmän kosteutta itseensä kuin lämmin ilma. Pullon pinnan läheisyydessä ilma jäähtyy ja "luovuttaa" kosteutensa kylmän pullon pinnalle . . .

Semmottii . . .

Jari

Rättien takia. Parinkympin pakkasessa höyrystyy hyvin, mutta se höyrystyminen jäähdyttää pulloa sieltä pullon sisältä käsin.

Ne rätit toimivat eristeenä ja nestemäinen kaasu pullon sisällä jäähtyy kylmemmäksi kuin tuo parikymppiä.

Pitää toimia päinvastoin, pullokotelo auki ja mahdollisimman hyvä tuuletus sinne. Pullon ja pullossa olevan nestemäisen kaasun pysyessä siinä kahdenkympin lukemissa kaasu höyrystyy varmasti. @timppa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Retkikeitin

http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%B6yrystyminen

Jari

Ok, kiitos, asia selvisi. Tehdään räteistä matto.

mistä hankit kangaspuut ?

Ja moniko vartisena meinaat kutasta maton/matot ?

;-)))

Jari

Ps. Tuollahan leiritäalueella vaunussa tai as-autossahan on kiva mattoja kutoa ajankuluks . . . Eikä oo ahastakaan . . . ;-))))

Jari, eiks ois helpompi kutoa vaikka villasukat vaunussa siihen kaasupulloon? Veis varmaan hiukka vähemmän tilaa... Tosin en oo itte koskaa pitänyt kaasupullon ympärillä mitään mattoa, rättiä tai villasukkaa. Kyllä sieltä on Suomen oloissa tullut kaikki kaasut ulos, valitettavasti. Pulloa saa vaihtaa pakkasella ihan kivaan tahtiin ;)

p.s. vaikka kyllähän sellainen SFC-logolla varustettu valkoinen villapaita ois aika kivan näköinen kaasupullonkin päällä. Ohjeetkin on muistaakseni jossain näiden sivujen linkkien takana. Eikun kaikki joukolla lankojen ostoon ja tekemään vähän piristystä tylsän näköisille kaasupulloille. Ensi Joulun ykkös toivelahja kaikille karavaanareille :)

Rättien sijasta kannattaa hankkia kaksi pulloa ja väliin automaattinen pullonvaihtaja.

Kun käytössä oleva pullo on jäähtynyt liikaa eikä enää anna tarpeeksi kaasua ulos, vaihtaa pullonvaihtaja kaasuntulon lämpimämmälle pullolle. Kun tämä toinen pullo on käytössä (ja samalla jäähtymässä) lämpenee se ensimmäinen pullo takaisin ulkoilman lämpöön. Jossakin vaiheessa vaihtaja ottaa taas sen käyttöön jne...

Ja pakkasen paukkuessa on sitten kaksi tyhjää pulloa.

"Ja pakkasen paukkuessa on sitten kaksi tyhjää pulloa."

Totta. Pullonvaihtajalla saa pullot tyhjäksi. Ja niinhän ne lopulta pitääkin saada.

Ilman pullonvaihtajaa kaasun tulo pullosta tyrehtyy, kun pullo on jäähtynyt liikaa, vaikka pullossa olisikin vielä runsaasti kaasua jäljellä.

Ilman vaihtajaakin saa toki pullot tyhjiksi, jos vain viitsii hypätä näpit jäässä parin tunnin välein siirtelemässä letkua pullosta toiseen.

Kolmas vaihtoehtoehto voisi olla kaasupullon lämmittäminen. Koskakohan joku keksii kaasupullon yhpärille kierrettävän termostaattiohjatun lämpömaton, joka toimisi 12 voltin jännitteellä?

Ei varmaankaan sitä lämpömattoa enää tarvitse keksiä. Tarvike istuinlämmitys vastus ja lämpöeristekangas päälle se on siinä. Mutta kun sitä kaasulämmitystä tarvitaan, silloin ei olla tolpassa kiinni. En minä ainakaan. No jos on vain valosähkö.

Tuo istuinlämmitin minullakin tuli ensimmäisenä mieleen. 40 W varmasti riittää tehoksi. Toivottavasti se ei lämmitä pulloa liian kuumaksi. Perkele, sehän täytyy kokeilla!

Biltemasta löytyy edullinen:

http://www.biltema.fi/osteri/osteri.cgi?tuote=39763&sivu=39763.htm&ryhma=9&kategoria=269

Joissakin istuinlämmittimissä on istuin puoli ja selkänojan puoli kytkettu rinnan, kun ne muuttaa sarjaan niin saa tehon puolitettua.

Kun latausvirtaa on tarjolla, niin tuohan on äkkipäätään oivallinen ajatus, siis käyttää jo muuten virttyneet istuinlämmitinpäälliset kaasupullon lämpimilläänpitoon. Eikähän sitä tarvitse käyttää kuin kylmimmillä pakkasilla jolloin ei luulisi ylilämpiämisen vaaraakaan olevan. Muulloinhan se kaasu kyllä sieltä pullosta ulos tulee.

Kun automaattinen pullonvaihtaja vaihtelee pulloja edestakaisin, niin jossakin vaiheessa molemmat pullot ovat tyhjiä.

Marko! Katso: http://www.wynen-gas.de/pages/gb/produkte/hauptgruppe/campinggas/obergruppe/tankflaschenzubehoer/gruppe/tankflaschenheizung.html?PHPSESSID=97fba1ccedd7de09fc957fd1791729c6

@timppa

Terve Marko,

ja kuuta kiertävällä radalla tavataan.

Terveiset Hämeenlinnasta,

-pauli

Muuten, jos istuinlämmittimen istuin puoli ja selkänojan puoli kytketään sarjaan, niin teho putoaa neljännekseen.

Siihen alkuperäiseen kysymykseen palaten. Jos haluat, että kaikki kaasu tulee pullosta ulos niin älä siihen mitään peittoja laita.

Pullon ympäri voi laittaa 6 kierrosta vaunuun tulevaa sähköjohtoa ja sähkölämmitys 1000W. Ei yhtään enempää. Tämä riittää lämmittämään riittävästi pulloa.

Ja kaikki tapahtuu omalla vastuullasi.

Jos jotain muistaa fysiikasta niin vastuksessa virran puolittaminen vähentää tehoa virran neliössä (P=I2*R) eli tässä tapauksessa neljänteen osaan. Vai oletteko erimieltä vanhasta ohmin laista tehon osalta?

Jos siis selkä ja istuintyyny antavat rinnan 100W niin sarjaan kytkettynä vain 25W.

Vanhan fysiikan muistelot ovat joskus antoisia.

http://www.voppari.com/Etu sivulla artikkeli asiasta (lainaus AGA asiakas lehdestä).

Jos tämä linkki toimisi.

http://www.voppari.com/kaasuvinkki.htm

Kiitos

Kannattaa huomioida kirjoituksen viimeiset lauseet.

Kannattaa muistaa, että nestekaasupullon "näkökulmasta" ulkoilmassa on lämpöä niin kauan, kun pakkasta on vähemmän kuin -42°C. Nestekaasupullon voi laittaa vaikka lumihankeen välillä lämpiämään.

Lumihankeen välillä lämpiämään?

Juuri näin. Jos pullosta ei tule kaasua se on onnistunut jäähdyttämään itsensä alle -42°, eikä kiehumista/höyrystymistä enää tapahdu.

Ulkolämpötila kuin myös lumihanki ei ole meillä koskaan noin kylmää, niinpä pullo hangessa lämpenee, ja kiehumispiste jälleen ylittyy. @timppa

Jos pullossa olevan nesteen lämpötila on -42 ja ulkona -20, oletko sitä mieltä että pullossa olevan nesteen lämpötila nousee nopeammin eristävässä lumihangessa kuin ulkoilmassa.

Antti kirjoitti: "Kannattaa muistaa, että nestekaasupullon "näkökulmasta" ulkoilmassa on lämpöä niin kauan, kun pakkasta on vähemmän kuin -42°C".

Olis se hyvä, että täällä vois omia viestejään muokata ainakin muutaman minuutin ajan lähettämisen jälkeen. Tuo äskeinen viestini oli ihan vaan virhepainama, joten jättäkää se huomiotta.

Se että mikä on lumihangen lämpötila, se riippuu hangen syvyydestä ja mittauskohdan syvyydestä. Hangen alla on parisen pakkasastetta.

”Lumenalaisen ilman laatu poikkeaa ulkoilmasta erityisesti kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden puolesta. Suhteellinen kosteus on lumessa ja lumen alla olevassa ilmassa hyvin suuri, lähes 100 %. Lumen alla talvehtivat kasvit ja eläimet hengittävät. Hengitystä tapahtuu myös maaperässä, sillä humuksessa on runsaasti elämää. Lumen alaosissa onkin ajoittain korkeitakin hiilidioksidipitoisuuksia. Lumen alla lämpötila on lisäksi hyvin tasainen. Jo 30-40 cm paksuisen lumipeitteen alla lämpötila pysyy yleensä 1-2 pakkasateessa, vaikka ilman lämpötila vaihtelisi paljonkin. Sään lauhtuessa nuoskaksi, on lumen alla kylmempää kuin ilmassa.”

http://www.bing.com/search?q=l%C3%A4mp%C3%B6tila+lumihangen+alla&go=&form=QBRE&filt=all

Hyvä linkki Olli! Mulla on tuollaiset systeemit: http://picasaweb.google.fi/timppahaapanen/PainemittariYm?authkey=Gv1sRgCILopOPlm4mPYg#

Painemittari kahdesta syystä: Käytän virolaista propaani/butaania joka toimii huonosti pakkasella. Toiseksi mittarilla varmistun tankkausen jälkeen ettei pullosssa tapahdu paineen nousua. Pullossa on ylitäytönestoventtiili, mutta varmistus kuitenkin.

Menee vähän ohi asian, mutta tuolla mittarilla kaasun käyttäytymistä on helppo katsella. @timppa

Kysypä riekolta onko hangessa yhtä kylmää kuin ulkona. Veikkaan riekon pitävän hankea lämpimämpänä koska sinne kieppinsä tekee.

Kenen piikkiin laitetaan kulu joka syntyy verkkojohdon pullon ympäri kiertämisestä, lämpöähän ei ilmaiseksi synny. Mittari on vaunussa sisällä.

@timppa

Sähkönkulutusmittari (kWh-mittari) mittaa sen läpi kulkevan energian määrän.

Mittari ei kykene mittaamaan kulutusta mistään muusta kohdasta kuin siitä mihin se on kytketty.

Mittarin jälkeisen energiankulutuksen johtohäviöineen maksaa kuluttaja.

Ennen mittaria liitäntäjohdossa syntyvän syntyvän häviön maksaa se toimija jolle kuluttaja sähkömaksunsa maksaa.

Caravan alueilla tämä "toimija" on caravan alueen yrittäjä.

Kotitalouksissa "toimija" on sähkö- tai energialaitos

Jos caravanalueella on alueen omat mittarit, ne sijaitsevat yleensä liitäntäjohdon johdon alkupäässä, silloin karavaanari maksaa itse liitäntäjohtonsa lämpöhäviön.

Kyse on kuitenkin hyvin pienestä häviöstä, ehkäpä korkeintaan 2-3%... Siis nykyisissä 2,5 neliön johdoissa. Tilanne oli ennenmuinoin kokonaan toinen kun käytössä oli 0,75 neliömillin liitätäjohtokeloja.

Alueiden sähkön hinnat on yleensä asetettu sen verran korkealle että kaasulla lämmitys olisi jopa hitusen edullisempaa.

Kaasupullossa on energiaa poltinhäviöiden jälkeen lämmöksi saatavana noin 130 kwh ja kilowattitunnin hinnaksi kaasulla tulee noin 22snt.

Eipä taida tuolla hinnalla sähköä monellakaan alueella saada...

Lisäys edelliseen: Mielestäni johdon pullon ympäri kierrättäminen ei millään tavalla lisää häviön syntymistä.

Kyse on ainoastaan siitä että johdossa jokatapauksessa syntyvä lämpöenergia saatetaan tiettyyn kohteeseen. Jokainenhan on varmaankin huomannut että pikkupakkasella johto pikkuhiljaa sulattaa lunta ja uppoaa hankeen.

En kyllä sijoittaisi minkäänlaista sähköä sisältävää laitetta kaasupullotilaan.

Minä ratkaisin tuon ongelman laittamalla Trumaticin puhallusputkeen t-haaran ja vein (pölyimurin)letkulla lämpöpuhalluksen kaasupullokoteloon! Läpiviennin tein kotelon yläosaan ja putkenpään vein pullojen välistä 10cm päähän kotelon lattiasta ! Lattiassa pullojen alla on 10cm reiät mahdollista kaasuvuotoa ajatellen ja nestekaasu ilmaa painavampana valuu niistä vuodon sattuessa ulos! Samasta syystä tein sen putken läpivienninkin kunnolla tiivistäen siihen kotelon yläosaan, jottei kaasu valu suoraan sisälle ! Lisäksi laitoin tuohon puhallusputkeen sulkuventtiilin, jolla saan puhalluksen niin halutessani pois! Erittäin hyvin toimi kovilla pakkasilla ja lämpötila kaasupullokotelossa pysyi plussan puolella reilusti, pullot olivat tyhjiä vaihdettaessa ,eikä jäänyt noita 2kg persuksia niin kuin normaalista pakkasella tahtoo jäädä! Tuon toteutus ainakin Euramobiliin onnistui koska pullokotelo on alkujaankin tiivis lukuunottamatta noita pohjassa olevaa kahta reikää!

Jos tuollaisen systeemin haluaa säädösten mukaiseksi, putken pitää vain kulkea kotelon läpi. Noin tehden ei ole laillinen.

Aika helppo olisi tehdä pullokotelon nurkkaan ohuesta alumiinipellistä pullon korkuinen kotelo, jonka pullonpuoleinen seinä on kovera, sopien pullon kylkeen.

Kaksi muuta seinää eristettyjä, ja puhalluksen läpiviennit ylös ja alas. Eli lämmin ilma, vähän jäähtyneenä takaisin sisään, mutta koko ajan erillään pullokotelon ilmatilasta.

Saa sen ilman tietysti harakoillekkin laittaa, mutta ei puhallusta suoraa koteloon, koska silloin sieltä on yhteys lämmittimeen ja lämmitimen kautta autoon/vaunuun sisälle.

Näin se olisi pykälien mukainen. @timppa

Tai sitten taipuisasta putkesta vain lenkki pullon ympäri, ja putkeen kiertämään lämmin ilma tai vesi. Tällöin järjestelmä olisi suljettu, mutta lämmitysputken seinämä lämmittäisi pulloa.

PS. Morjens Pauli! Ei ollut tämän sortin lämmitysongelmia silloin 30 vuotta takaperin, kun yövyttiin Vohlassa ja Kotsaaressa yli 30-asteen pakkasissa. Lämmintä piisasi kun vain löi puuta kaminaan. Ollaanko tultu vanhoiksi kun ei meinata pärjätä hyvin eristetyssä autossanestekaasutoimisen keskuslämmityksen kanssa?

Tämä pullokotelon lämmitys oli toteutettu jo 90-luvun Matkaajassa juuri Timpan mainitsemalla tavalla,ripapatteri oli sijoitettu kotelon yläosaan.Mutta Matkaaja olikin talviauto. @rami

Vielä verkkojohdon pullon ympäri kiertämisestä.

Eikös siinä ole tavoitteena saada aikaiseksi samanlainen ilmiö joka syntyy kaapelikelaan jos johto on kelattuna ja kuormitus päällä. Kai tällä joku nimikin on?

Vai onko hevosmiesten juttuja nämä viidetkuudet kierrokset? @timppa

Sama, lämpöä tuottava ilmiö siinä muodostuu kuin kelalla ollessa. En tiedä onko sille mitään erityistä nimeä.

No näinhän se onkin eli ei ole laillinen systeemi tuollaisenaan, mutta tuostapas saakin helposti jalostetuksi ideaa eteenpäin eli tuolla tallin hyllyssä oleva 40cm vaunun vesipatterin pätkä lemmarilla tiukasti kiinni tuohon imurin letkuun ja patterin toisesta päästä letku tiiviisti taas yläkautta sisälle autoon ja eiköhän patteri lämpene ja luovuta lämpöänsä siinä ilmaa läpi puhaltamalla liki yhtä hyvin kuin nesteelläkin! Helppo ja halpa systeemi, vaikkakin tarpeellisuuden voi jokainen kohdallaan miettiä eli jos käytät talvessa pari pulloa kaasua ja yövyt muutaman yön niin ei kannata rakentaa, mutta omalla kohdallani noita öitä tulee talvi aikaan kuitenkin aika huomattava määrä ja pullon vaihtojakin aika monta , koska ei tule koskaan hakeudutuksi sähköpistokkeiden vierelle tai yleensäkkään millekkään caravan alueelle!

Kelalla tai tiiviissä nipussa ollessaan johto lämpenee suoraa johto-osuutta korkeampaan lämpötilaan lähinnä siitä syystä että kelalla ollessaan johdon jäähtyminen on estynyt.

Tilannetta voisi verrata suurennuslasiin, jota käytetään polttolinssinä auringonvalossa. Linssin avulla kootaan lämpösäteet pienelle alueelle, tällöin pienen alueen lämpötila saadaan hyvinkin korkeaksi.

Lämmön kokoavassa suurennuslasissa ei esiinny mitään lämpöä tuottavaa ilmiötä, kaikki lämpö on auringosta peräisin.

Johtoa pullon, eli metallisen rungon ympäri kierrettäessä rakentuu jonkinlainen muuntajan tapainen systeemi. Näin kertoi isäukkoni, joka on varsin hyvin perillä näistä asioista.

Lämmittää hänen mukaansa arvaamattomasti, sekä lisää kulutusta mahdollisesti satoja watteja. Tämä on juuri se kulutus joka ei mene mittarin kautta. @timppa

Valimoissa käytetään tuolla periaatteella toimivia induktio-uuneja. Muutamia tonneja olen sellaisilla sulatellut rautaa ja terästä. Vaihtojännitteeseen kytketyn kelan aikaansaama magneettivuo vaihtaa suuntaansa 50 kertaa sekunnissa (jos on verkkotaajuusuuni) ja saa kelan sisään laitetun esim teräksen kuumenemaan. Saatan olla vähän epätarkka noiden käsitteiden kanssa, kun on sähkötekniikan opinnoista sen verran aikaa, mutta suunnilleen tuosta on kysymys. En tiedä sitten, tapahtuuko sähköjohtoa kaasupullon ympäri kierrettäessä sama ilmiö. Vai onko enempi kyse siitä, että se johdin kuormittuessaan lämpenee...

En tiedä miksi pitäisi kaasupulloja suojata,viritellä sähköjohtoja.Harrasteen 34,5v aikana en ole moisia tarvinnut. Nytkin oltiin 4vrk vaunulla 17-22 pakkasta pullo tuli tyhjäksi ongelmitta. Pannuja ollut priimus, pystyalde, nyt 300 alde 6vn no proplem (toivotaan)

Induktiouuni on sähäkkä laite, mutta sellaista ei kannata yrittää valmistaa kieputtamalla jatkojohtoa rautaesineen ympärille.

Teoria: Johtimessa kulkeva virta synnyttää johtimen ympärille pyörivän magneettikentän. Tarttumalla oikealla kädellä nyrkkiotteella siten että peukalo osoittaa virran suunnan, muut sormet osoittaa magneettivuon pyörimissuunnan.

Käytäntö: Jatkojohdossa on (normaalioloissa virrattoman suojajohdon lisäksi) sähkövirran meno ja paluujohto saman kuoren sisässä.

Meno ja paluujohdossa kulkee virta eri suuntaan, joten johtimien magneettivuot pyörivät eri suuntaan.

Eri suuntaan vaikuttavat samansuuruiset magneettivuot kumoavat toisensa.

Jatkojohtimen ulkopuolelle tulevan magneettivuon summa on nolla, ei synny induktiota, eikä rautaesine lämpene : )

"Käytäntö: Jatkojohdossa on (normaalioloissa virrattoman suojajohdon lisäksi) sähkövirran meno ja paluujohto saman kuoren sisässä.

Meno ja paluujohdossa kulkee virta eri suuntaan, joten johtimien magneettivuot pyörivät eri suuntaan"

Aivan niinhän siinä tosiaan käy. Esim vikavirtasuojan toiminta perustuu tuohon, että molemmissa johtimissa pitää kulkea saman suuruinen virta.