Pitkät vaunut

Millaisia kokemuksia pitkillä vaunuilla reissaamisesta ? Haaveena Hobbyn 720 . Onko kausipaikkaan vai pärjääkö maantiellä ?

Ei suoraa kokemusta, mutta viime vuonna vaunua hankkiessa mietinnässä 545 ja 740. Hintaero ei olisi ollut iso, mutta metrejä olisi saanut kaksi enemmän. Päädyttiin paljon liikkuvina (kesälomalla 4vkoa, 5500 km) valitsemaan lyhyempi. Ei olla kaduttu.

Olisi tänä vuonna muutama leirintäalue jäänyt ehkä menemättä, koska nytkin alueelle pääsy ja varsinkin ulospääsy olivat aika tiukilla.

Toki meillä pienempää vaunua puolsivat myös vain kesäaikaan rajoittuva käyttö, jolloin lisätilaa saamme katoksella / nopeasti pystytettävällä teltalla.

Eli jos liikutte paljon, niin mielestäni helpommalla pääsee lyhyemmän vaunun kanssa. Kausipaikalle olisin ehdottomasti ottanut pitemmän

P

Juuri näin, ja yli 7-metristen paikkojakin on vähemmän, etenkin kesäloma-aikaan vapaina.

Meillä on Hobby 560 (leveys 250), sekin on liian iso, varsinkin jos mennään Eurooppaan. Monet leirintäalueet on tehty vieläkin pienemmille vaunuille, joten varsinkin sesonki aikaan paikan hakeminen on aika vaikeaa. Lisäksi jos haluaa ajella pikkuteitä myöten, tulee vastaan hyvinkin kapeita paikkoja. Lisäksi reissunpäällä ollessa tulee vaunun sisällä oltua aika vähän, niin tänäkin vuonna, vaikka Etelä-Eurooppa oli aika sateinen kesäkuussa.

Jos taas on kausipaikalla paljon, asia toinen, silloin, varsinkin talvella, on iso vaunu mitä mainioin.

Rohkeesti vaan sellainen vaunu joka kiinnostaa, olen vetänyt Solifer 690;stä vuodesta -07 niin Norjat kuin baltiassa eikä ongelmaa.Tällä hetkellä sateessa Kilpisjärvellä. Useat yhdistykset järjestävät vuosittain ajotaito tapahtumia ne ovat oiva paikka kerryttää vaunun ja auton käsittelytaitoja.

Polar 620:llä on nyt yksi kesä reissattu, lähemmäs 4000 km. Hyvin on pärjätty, eikä vaunun koko ole montaa kertaa paikan valintaa vaikeuttanut.

Ainakaan siis tämä kokonaismitta 8,24 m ei ole ongelmallinen.

"Raja" kulkee tuossa seitsemän metrin paikkeilla, ja puhutaan siis ns sisäpituudesta, koska se on useimmilla valmistajilla tuon mallinumeron takana oleva luku. Kokonaispituus on tuolloin yhdeksisen metriä. Ei meitäkään ole vielä koskaan pois ajettu, mutta usein on viety se vihoviimeinen tuon kokoinen tontti. Ja ei siis olla edes oltu liikkeellä juhannus-koulunalku huippusesonkiin. Se on kokonaan toinen juttu, että tuon kokoluokan vaunun kanssa pitää sitten osata kurvailut & pakittelut tosi hyvin. Plus kärsivällisyyttä sekä aikaa, parkkin laitto ei mene enää tosta vain kerralla kun tila kääntää loppuu usein kesken. Neljälle hengelle löytää vielä ihan kelpoja vaunuja tuossa 6m luokassa jos meinaa olla aktiivinen reissaaja. Se viides lapsi on ongelmallisempi, etenkin kun ei enää olla ala-asteiässä jolloin kolmen kerrossänky menettelee.

Omaa vastaustani vielä tarkennan sen verran, että kadut/tiet menevät yleensä vielä ihan ok, mutta leirintäalueilla tuo mitta alkaa ahdistamaan. Esim. Puolassa ja Saksassa monilla leirintäalueilla ajoneuvoille varattu alue on maksimissaan n. 7m syvä, joten sisämitaltaan yli 550 vaunut jäävät keulastaan ajoväylälle. Tokihan vaunun voi ajaa ns. pitkittäin, mutta aina tähän ei täydellä alueella ole mahdollisuutta. Tämä koskettaa siis satunnaisvieraiden aluetta, kausipaikoillehan nuo pitkät tietysti mahtuvat.

Mutta edelleen summa summarum: pitkällä pärjää, mutta vaatii enemmän tarkkuutta ja taitoa.

P

Meillä kahdeksan metrin vaunu kokonaismitaltaan ja kierrelty 7 kesää Italiassa ja kerran Espanjassa ja Suomessakin jonkin verran. Ei tuo pituus ole tullut esteeksi, jos vaunua ei saa suoraan paikkaan tai paikasta pois, niin ainakin tuolla etelän mailla on naapurit aina olleet auttamassa. Paikkojen pituuden kanssa ei ole myöskään ollut ongelmia, tilaa on ollut ihan riittävästi. Ajamiseen vaunun pituudella ei ole ollut merkitystä. Enemmän se on ymmärtääkseni siitä, että ajatko maltilla vaiko "noin vain".

t. Matti

Mulla on myös tommonen aisanpäästä 8m vaunu,teliakseli.Ei sitä ihan pikku voimalla lykitä asfaltoimattomalla leirintäalueella,etenkin jos se pitäisi kääntää jonnekin.Siksi kannattaa vähän harjoitella sitä vaunun käsittelyä.Perässä tommonen tulee siinä kuin lyhempikin.Ei sitä kokoa kannata hämmästellä.Sitten kun ajat sen yhdistelmäsi laivaan tai muualle maksulliselle väylälle alkaa erot.Yli 12m yhdistelmä on aika suolasesti hinnoiteltu.Joissakin maissa ilmeisesti pitää maksaa tietullit ajoneuvon pituuden ja painon mukaan.Noista jutuista se muodostuu se ero lyhyempään vaunuun.Automaattiaski veturissa pelastaa monelta murheelta.

Ollaan liikuttu aiemmin Hobby 500:lla ja nyt vuosi sitten vaihdettiin 650 -malliin, kun kaivattiin lisätilaa. Jo tuon 500:n taivuttelu oli välillä hankalaa, etenkin Italiassa. Naapuriapua toki aina saatiin. Pitkään malliin hankittiinkin sitten muuveri ja jo taittuu tiukempaankin tilaan. Suosittelemme siis tätä - taipuu juuri niinkuin itse haluaa, vaikka aisa paikan perälle. Eikä tartte tapella peruutusmerkeistä (vaimon kommentti).

Minulta myös ääni moverille.

Ilmankin selviää, mutta onhan se mukava tunne, kun tietää selviävänsä hankalammastakin paikasta yksinäänkin.

P

Kaverilla on reissuyhdistelmänä GMC Sierra + Kabe Hacienda 1000. Yhdistelmäpituus n. 17,1 m. Ei tuo ainkaan vielä ole isommin valitellut...

Mulla yhdistelmällä pituutta 15.9m, Dodge ram ja Ardia 743 UK, Aina ollaan paikka saatu, pienenpiin tiloihin ollaan ensin tutustuttu jalan. Käännökset ja takapään heitto pitää muistaa. Suurempana "häiriönä " pidän muita autoilijoita jotka yrittävät ohi liian pienessä tilassa ja sitten kun autoa pukkaa vastaan ja ollaan vasta vaunun ohi alkaa julmettu paniikki

No mulla oli Hobby 610 -09, jonka kokonaismitta oli 8,5m, mun mielestä se oli hankalan iso, vaikka olenkin ajanut rekkaa reilut 30v. Niinpä vaihdoin lyhyempään ja kapeampaan Solifer Artic 560:n, joka on vain 2,30 leveä. Yllätys oli kuitenkin melkoinen kun sama veturi kuluttaa enemmän tämän tuulitunnelissa testatun Soliferin kanssa kuin kokonaispainoltaan 400kg painavamman, 20cm leveämmän ja metrin pitemmän Hobbyn kanssa. Soliferiä ei myöskään uskaltanut vetää 100km/h, eli se alkaa luikertamaan yli 90km/h vauhdissa. Hobby oli kyllä 2-akselinen, eli ehkäpä se sen takia seurasi paremmin.

Heikki pisti fysiikan lait uusiksi. Jossain mättää.

Heikki. Olen vedellyt juuri samanlaista solkkua 40.000km ja muita lähes samanlaisia paljon enemmän. Pidän yleensä matkanopeutena tuon ~100km/h (Euroopassa missä saa ajaa) .Ranskan moottoriteillä hieman enemmän. Ei ole minkäänlaista huojuntaa esiintynyt. Ehkä sulla on huono veturi :) tai sitten varavesisäiliöt pakattuna kyytiin.

Ei kait sillä vaunun koolla ole suurtakaan merkitystä, onko pitkä lyhyt, leveä vai kapea. Omat tarpeet ja mietymykset vaunua hankiessa ratkaisee.Sellainen sen olla pitää mikä itseä miellyttää.Ei naapuria!! Kaikessa on hyvää ja huonoa. Osta vaan sellainen mikä sinua itseäsi mielyttää. Itelläni on Cabby ja leveä, tyyytyväinen olen valintaan.

Koolla on merkitystä,mutta jätetään sen pohtiminen tonne ...no muille palstoille.Kyllä ne kaikki vaunut tulee perässä.Se on virhearvio jos kuvittelee että kaikki vetoautot ja vaunut kulkee 0-100km/h ilman ongelmia.Tiedän varmasti että jos alle 1600kg vetoautolla vedetään 100k/h 1500kg vaunua niin kyyti on aivan varmasti levottomampaa kuin saman vaunun veto 1800kg vetoautolla.Sitten asiaan vaikuttavat vielä vaunun sisustus ja kuormaus.Jos vaunussa on sänkyjen alla perässä tavaraluukut ja tavaraa se käytäytyy eri tavalla kuin vaunu jossa tavara luukut ja tavarat on pakattu etuosaan.Ja mulle on ihan turha tulla selittämään että tavarat lastataan akselin päälle.Minkä takia ne tavaratilat on edessä tai takana jos tarkoitus on lastata keskelle akselien päälle?Näistä aiheutuu jo sellaisia muutoksia vetoominaisuuksiin että vaunut eivät ole vertailukelpoisia.

Ne tavarat kuuluu tietenkin laittaa tasapuolisesti. Vaikka olisikin se takana oleva luukku, niin silti sinulla on etuluukku ja eturyhmän alalaatikot käytettävissä. Sitä paitsi ketju tais alkaa ihan eri aiheesta.....

Tuosta vaunun "vemputuksesta" Enemmän tuolla tien päällä näkee edellä menevien pikkuvaunujen leikkivän "Rapalan vaappua" kuin isompien. Olen nyt "parikertaa ajanut vaunuperässä" joten tiedän tunteen persauksissa kun se vemputtaa, ja peilistähän sen näkee.

Toisaalta se ei ole eri asia jos yli 4t yhdistelmää vedetään max.nopeudella jossa se vielä on perässä hallitavissa.Mopojen kanssa jolloin yhdistelmä paino saadaan alennettua on auton tekniikka ja ennenkaikkea jarrut ja ajonhallinta tosi kovilla kun massat on kaksinkertaiset auton massaan.Renkaiden ominaisuudet eivät välttämättä enään vastaa sitä vaunun kaarteissa ja jarrutuksissa aiheuttamaa lisä rasitusta.Siksi tuollainen mukamaasturi luokkaa oleva veturi alkaa olla täytyy varuste ison vaunun edessä.Ja se nopeus on ratkaiseva tekijä etenkin kun suuri vaunu on kuormattu tehdas kuormatiloihin kuin turusen pyssy.Kannattaa itsekseen pohtia sitä kuinka paljon on riittävästi nopeutta jolla yhdistelmää kannattaa ajaa.Minä kyllä, hurja suomalainen kun olen olen kuljettanut 28t yhdistelmää tommosella 110km/h nopeudella.Alla useasti ainakin yhteen kertaan pinnattuja renkaita jo vähän tai enempi kuluneita ja tiet kuin preunapeltoa.Eikä huimannut yhtään,hullu mikä hullu.

Hyvin tuo tähän asti on mennyt. Tuurilla ne laivatkin seilaa oo O ,,,

Menee se noinkin Kuten Esko hyvin sano

Omien kokemusten mukaan tämä on hyvinkin yksilöllinen ja erityisesti yhdistelmäkohtainen juttu. Muuttujia on paljon: vaunun aerodynamiikka, vetäjän jättöpyörteen vaikutus (tästä omia kokemuksia: pelkästään pakettiauton takaluukun ilmahöylä saattaa aiheuttaa huomattavia muutoksia suuntaan tai toiseen), renkaat ja ilmanpaineet vaunussa / autossa, vaunun painopisteen sijainti, massajakauma vaunussa, vesisäiliöiden täyttöaste, 2-akselista vedettäessä vetokoukun korkeusaseman muutoksesta johtuva kuormituksen muutos vaunun akseleilla jne. Pienetkin muutokset saattavat vaikuttaa huomattavasti.

Tarkoitatko vain pitkän vaunun vetämistä vai pitkää yhdistelmää?

Hobby 720 on jo pitkä ja leveä vaunu, jonka perä kiertää ahtaissa paikoissa laajaa kaarta ja teli oikaisee sisäkaarretta reilusti. Tähän kun laitat pitkäakselisen ja pitkän vetoauton (iso kääntösäde) pitkällä peränylityksellä niin kannattaa käydä ensin kävellen katsomassa, mihin yhdistelmäänsä on viemässä. Takuulla pääset haluamaasi paikkaan, vaikka veivaamista onkin vähän enemmän.

Tämän kokoluokan vaunuissa metri lisäpituutta on ihan eri juttu kuin 2-3 metriä lyhyemmissä ja yksiakselisissa vaunuissa. Eteenpäin mennessä teli seuraa jyrkempää kaarretta (rengas liikkuu sivusuunnassa), mutta taaksepäin et pääse samaa uraa jyrkissä käännöksissä. Näitä on leiriytymistilanteissa, ei paljon muualla.

Käsittelyä ei kannatta kyllä harjoitella ensin leirintäalueella, koska ramppikuume monen silmäparin katsoessa leiriytymistä ei varmasti helpota suoritusta. Tämän kokoluokan vaunuja ei ole tarkoitus edes käsipelin siirtää (painoa yli 2t).

Jos vetoauto on lyhyt niin pelkkä vaunun iso koko ei ole mikään ongelma. Linjaa joutuu ahtaissa paikoissa vähän miettimään, mutta perille pääsee helpommin.

Pitkissä etu- ja takaylityksissä on vaunualueilla huomioitava alueen kaltevuuden vaihtelut. Helposti keskirauta kyntää kuperassa kohdassa ja toisaalla takapää osuu "vastarinteeseen". Näitä oppii kyllä kokemuksen myötä huomioimaan, mutta ajaminen ei aina onnistu joka koloon kaikista ilmansuunnista. Pitää ensin miettiä.

Luulen, että suurin syy tämän kokoluokan vaunujen vähäiseen näkymiseen katukuvassa on kyllä vetoautolle asetettavat vaatimukset. Iso vetopaino ja soveltuvuus haluttuun tarkoitukseen ja lompakon paksuus. Jos on rekisteröity pakettiautoksi, niin siinä ei vielä iso perhe matkusta. Kuorma-auto taas vaatii yhdistelmäkortin, joka ei ole tietty rahasta kiinni, mutta iso vaiva erikseen hankittuna.

Anttilan Markulle. Yhdistelmä ajeluistasi taitaa olla jonkin verran aikaa, kun noin surkeilla kokonaispainoilla ei minkäänlaisia yhdistelmiä ole ollut vuosikausiin. Silmään pisti myös se että epäilit Discovery Lantikan olevan ns. mukamaasturi? Mikähän se kunnon maasturi mielestäsi on?

Hyttilän Eskolle. Niin voihan se olla niinkin, että tyhjäpainoltaan 2700 kiloinen Disco on liian kevyt veturi vetämään 1200 kiloista Soliferia huojumatta. Auto ei huojunut, vaan vaunu auton perässä. No vesisäiliöitä ei ollut nyt mukana, olihan meillä oikein Solifer vaununa, siis vaunu jonka saa tasaisesti kuormattua, oikein aisapainovaakalla varustettuna, niin pystyttiin aina tarkistamaan että aisapaino on sopiva. Tietysti vika voi olla siinäkin, että minä noin rekkakuski taustalla, vilkuilen liikaa peileistä mitähän takana tapahtuu ja sit alkaa häiritsemään, kun takana alkaa tapahtumaan ei toivottuja asioita. Tälläkin reissulla Itävallassa oli yks saksalainen karavaanari joka ei vilkuillut taakse ennenkuin oli vaunu kyljellään keskellä baanaa. Kestävää tekoa näytti Peffletti olevan, kun ei silti levinnyt pitkin tietä.

On siitä Heikki 14v kun viimeksi olen rekan puikoissa ollut.Useasti ne venäjän terveiset oli siinä 10-12t usein jopa 5-6 t luokkaa.Kyllä päivähytillisellä 250hp kaksakselisella umpikaapilla jossa perässä kaksakselinen kärry oli kovasti ihmeissään 15t kuormasta ukrainaan.Siitä Lantikasta en mielestäni ole väittänyt etteivätkö niistä useimmat olisi ihan oikeita maastureita.Muka maasturit on lähinnä näitä cityajokkeja,vaikka niistäkin löytyy laitteita joilla voi oikeasti poiketa tieltä maastoon.

Ihan yksityiskohtana kysäisen paljomko sillä Heilkillä oli Solikassa tapana pitää rengaspaineet? Autosi on kyllä vetoautojen aatelia. Saisipa joskus. Paitsi noin järeään en kuitenkaan menisi. Ne paineet siis?

Valtosen Martille. No kun saatiin toi Solifer, niin paineet oli 4,5 kg per neliösentti. No mun mielestä se oli kauhean kova paine, kun se samalla on suurin sallittu rengaspaine. No laskin sit paineet ensin 3:n kiloon, ja huomasin että se on ihan liian vähän. Nostin sit 4:n kiloon, ja sillai se oli mun mielestä ihan ok täällä Suomessa pienellä kuormalla ja 80 km/h. No sit kun oltiin lähdössä eurooppaan ja laitettiin täys varustus, niin se tuntui jotenkin vetelältä, tms. Niin nostin sit paineet takaisin sinne 4.5kg:n vähin äänin. No sit renkaissa lukee nopeusluokka 80km/h, joten ehkäpä huonot ominaisuudet 100km/h vauhdissa johtuu siitä. Arvaas miks en laita parempia renkaita? Siks että uudesta vaunusta menee takuut, jos siihen vaihtaa muunlaiset kuin alkuperäisen tyyppiset renkaat. Pitää sit vaan nöyränä odottaa takuu-ajan umpeutumista.

Heikille: Samoihin 4 kilon paineisiin olen itsekin päätynyt normaalin matkakuorman kanssa ajellessa. Ohjekirjahan suosittaa minulla vähintään 3.75 (omituisen tarkka arvo). Pitkän linjan huoltomies sanoi että laittais enemmänkin kuin 4 jos olisi hänen vaunu. Oudoksuttaa tuo nopeusluokka 80 km/h. Sekä se takuun menetys jos vaihtaa renkaat, en ikinä kuullutkaan, mutta jos näin on niin on.Eli noista paineista ei ainakaan syy huojuntaan löydy. Itelläni on nyt jotkut Bridgestonen Truck C-renkaat jotka on kivan miellyttävät ja jämäkät samalla kertaa.

Konsuli Martti sanomisessa on vinha perä. Olen joskus ihmetellyt sitä tarkkaa 3.75 painetta. Sinänsä paineet ovat erittäin vakava asia turvallisuutta ajatellen. Samoin renkaiden ikä. Pari kertaa on käynyt siten, että vaunu on alkanut omituisesti jarruttamaan ja vilkaisu peiliin on antanyt näkymän sinisestä savusta. Se savu ei ole ollut sitä kuuluisaa sähkön savua vaan renkaan irtisanomis- ilmoitus.... Tietenkään vararengasta ei ole ollut mukana.... Nykyään aina on mukana!

Yhteinen tekijä näille molemmille rankaiden tuhoutumisille on ollut renkaan ikä. Yli 6 vuotta. Eli kulutuspinnan kunto ei paljoakaan todista renkaan todellista kuntoa. Jokainenhan rakentaa omat lastaussääntönsä tarpeittensa ja mieltymyksiensä mukaan. Meikäläisen pysyväismääräys on se, että vaunun akselin peräpuolelle ei laiteta mitään painavaa. S 4 on jo tyhjänäkin kevyehkö etupäästään.

Allu vaari

Pääkonsuli Allu:

Renkaani ovat (vaunussa) saavuttaneet juuri tuon sinunkin kriittisenä ikänä pitämäsi 6 vuotta. Siksipä olen tarkastellut niitä erityisesti ja todennut hyväpintaisiksi ja virheettömiksi (ei halkeamia missään).

Siitä huolimatta taidan ensi kesänä uusia ne koska runkorakenteen kunnosta ei voi mitään päätellä ulkoapäin.

Koska olen 31 vuotta vedellyt ilman yhtäkään rengasrikkoa (ei pitäisi kehua) olen viime aikoina jättänyt vararenkaan ottamatta mukaan toisin kuin sinä, no ehkä opetus on edessä....

Se ero on vaunuissamme että minun on painava etupäästään vai lieneekö tuo vain mielipide-ero.....

Se rengasjuttu lukee siellä ohjekirjassa. Kas uuden vaunun omistajana olen lukenut ohjekirjan tarkkaan. Olen myös kysynyt asiaa Solifer Centeristä Vantaalta, siis myyjäliikkeestä ja vastaus oli että vaunuun on asennettu tehtaalla renkaat jotka oikein hyvin soveltuvat nopeuteen 80km/h, kovempaahan Suomessa vaunua ei saa vetää. Ja oikeassahan he tavallaan ovat. Kyllä ne on aivan hyvät nopeudessa 80km/h, mutta eivät enää 100km/h. Toisaalla ohjekirjassa lukee että vaunua saa vetää 80km/h. Elikkä jos haluaa noudattaa takuu-ehtoja, niin vaikka Saksassa mm. saa vaunua vetää 100km/h, niin tätä Solifer vaunua vain 80km/h. No lukee siellä tietysti paljon muitakin kummallisuuksia, kuten esim. että jääkaappia saa ajon aikana käyttää vain 12v:n virralla. No ihan ok, paitsi että Soliferin jääkaappi onkin asennettu niin että se toimii vain autosta tulevan 12v:n, ei ollenkaan vaunun akusta tulevan virran avulla. sitä 12v:n virtaa kuluu sit 170w, eli reilut 14A. Autossa taas johdot muistuttavat lähinnä paukkulankaa, ja matka on pitkä joten autosta ei tule tarpeeksi amppeereja, joten ajon aikana jääkaappi ei toimi jos noudatat vaunun valmistajan ohjeita. Noh Hobbyssä samaa Dometicin jääkaappia saa käyttää ajon aikana myös kaasulla + se ottaan 12v:n virran vaunun akusta, mut Soliferissa moinen järjestely aiheuttaa suuren palovaaran??? Herää kysymys, että kumpikohan noista vaunuista onkaan se laadukkaampi? Onko laatu sitä, että maksaa paljon. Sama kaappi Soliferissa kalliilla on laadukkaampi kuin Hobbyssä, jossa taas samassa kaapissa on monipuolisemmat käyttö-ominaisuudet.Ihmeellisiä asioita sanoisin.

Mielenkiintoista asia Heikiltä! En kyllä näe jääkaapin ajonaikaiseen kaasukäyttökieltoon mitään järkevää syytä. Tarkoitettaneenkohan tuolla ulkomaiden lainsäädäntöjä, keski-Euroopassahan tuo on yleensä kiellettyä.

Käytännössähän kaasulla ajaessa kaapit käy. Mitä tulee siihen Hobbyyn niin mitenkäs on eliminoitu ettei kaappia käytetä sitten paikallaan ollessa akulla ja akkua muutamassa tunnissa tyhjäksi. Solikassa ei niin pääse käymään koska ainakin itselläni jääkaappivirta on auton valojen takana. Eli kun valot sammuu kaappikin sammuu. Jotkut ovat väittäneet 12V olevan tehokkaampaa kuin kaasulla käyttö. Minulla ei ainakaan.

Laitetaanpas vähän huumorilla, jos haluat vaihtaa rengastyyppiä/merkkiä ja sinulta nyt puhkeaa rengas korjauskelvottomaksi, joudutkohan vartoomaan takuun loppumiseen ennenkuin se käy?!

PS. Yksi juttu tuli taas mieleen kun sulla on se järeä veturi, onko vaunusi kytkettynä vaakasuorassa, etukenossa hiukan, vai peräti hiukan pystyssä? Jos on pystyssä, niinkuin jäykkätakajousisessa autossa helposti niin muuta ei heijaamiseen tarvita. Mutta oletettavasti autossasi on myös säätyvä maavara jolla voit tuon eliminoida.

Martti. Mulla vanhan vaunun E:luxin kaapin käsikirja kertoo tehot seuraavaksi:

12V 120W 230V 125W Kaasu 105 - 232W

Joten kaasu on tehokkain jäähdytysmuoto. 12V ja 230V suunnilleen samat. Ero näillä tulee siitä, että 12V ei termostaatti ole mukana vaan täysi teho koko ajan. 230V taas termostaatti säätelee toimintaa kuten kaasullakin.

Joo Antti, noin se varmaan menee silloin kun kaasupuoli on täydessä iskukunnossa. Kuten paljon on täältäkin luettu on kaasun kanssa monilla jäähtymisongelmia menneenäkin kesänä ollut. Silloin "viralliset" teholukemat varmaan olisivat toisennäköisiä kaasun osalta. Täytyykin verrata nuo lukemat, Electroluxihan omakin kaappi on. Vaikka onhan niitäkin eri malleja.

Ei niissä uusissa kaapeissa suurestikaan ole nuo lukemat muuttuneet, hieman toki kasvaneet. Tietenkin kaasupuoli täytyy olla kunnossa, poltin puhtaana, suutin auki ja ilmanvaihto kunnossa. Oman kokemukseni mukaan kaasu on paras jäähdytysmuoto kunnossa ollessaan. Missään nimessä ei saa käyttää kahta muotoa sähkö/kaasu yht´aikaa, näitäkin valitettavasti joskus kuulee olleen käytössä. Teho kärsii siitä.

Enpä muista paljonko mulla on solkussa rengaspaineet,teli vaununa ne paineet on pienemmät kuin yksiakselisessa.Mulla oli pefletissä 1800kg rengaspaineet 4,5kg jolloin sonatan perässä vaunu kulki melko rauhallisesti.Sitten vaihdoin veturia vähän painavampaan jolla manuaalivaihteistolla saa vetää 2500kg.Pudotin vaunun rengaspaineet 4kg,mutta se ei vieläkään rauhoittunut kulkemaan perässä kiemurtelematta.Huomasin kuitenkin niiden korkeiden rengaspaineiden huonontavan vaunun joustoominaisuuksia siitä tulee liian kova.Säästyy monelta murheelta jos vaihtaa alle kantavammat renkaat ja pitää ilmanpaineet suositusten mukaisina.Kaapit ja muu irtaimisto pysyy paremmin paikoillaan.Soliferin omistajat huom! tekeekö sillä aisapyörään yhdistetyllä vaaalla yhtään mitään?Mulla tyhjän vaunun aisapaino on 100kg sen puntarin mukaan,sallittu koukkupaino on vain 80kg.Sitten kun laittaa vaimon henkilövaaan pyörän alle on lukema 70kg.Miettinyt vaan että oisko tuo vaimo manipuloinut tuota puntaria.

Mulla telivaunussa renkaiden paineet 2,4kg. joka on tehtaan suositus. Ei heilu eikä luikertele mihinkään. Renkaat normaali h-auton töppöset, ei vahvistettuja. Kantavuus yhteensä 1748kg. Vaunun kokonaispaino 1340kg. Riittää hyvin!

Älä Heikki naurata. Sulla on hyvä veturi ja vaihdat vaan koppiisi vaikka Michelin Agilis renkaat. Niin minäkin olen tehnyt, en vetele niillä alkuperäisillä. Ei kukaan ole takuun raukeamisesta puhunut, ajatus oli kyllä kehitetty aiheesta ihan omasta päästäsi. Varmaan piruuttain.

Pitää varmasti paikkansa Eskon toteamus renkaista. Tuskin kukaan vaunun valmistajista parhaita mahdollisia renkaita ensiasennukseen laittaa. Taitaa raha olla siinä vaikuttavana tekijänä, yleensä halvat jotka kuitenkin täyttävät lain kirjaimen.

Ei varmaankaan kukaan kunnianarvoisa vaununvalmistaja kytke vaunun akkua syöttämään jääkaapille sähköä. Ainakaan alunperin. Tällöinhän akun saa tyhjennettyä kaupassakäynnin aikana. Mutta kun on kyseessä Hobby niin sehän ei ole alunperin varustettu edes akulla, jolloin tuon ääliökykennän on tehnyt Lucaksen apulainen, sen ainoon sähkömiehen joka on kirkon katolle päässyt. Lisäksi ei varmaan kukaan akulla varustetun (tehdasasennus) vaununvalmistaja voi ajatella että sinun Intialaisen veturin johdot on paukkulankaa . Minun kiinalaiseksi väitetyn veturin (sama logiikka kuin tuossa Intialaisessa) jääkaapin sähkönsyöttö tulee takakontissa olevalta akulta releen ohjaamana 2.5 neliön johdolla vaunuun saakka, samoin sinne tulee pari muutakin +:aa ja muutama - potentiaali. Tällöin voi vetoauton sähköllä käyttää jääkaappia , olen ajanut pitemmästi vaununkanssa jossa on vetoautosta tuleva jääkaapinsyöttö kuin sinä vetänyt kusikoppiasi kokonaisuudessaan. Älä viitsi opettaa isääs n**aan.

Eikö tuo saksan 100 km/t nopeus edellytä, että hankitaan 100:n tarra taakse ja asiaankuuluvan luvan tähän nopeuteen. Muulloin pätee Suomessa annettu oikeus ajaa 80 km/t. Vai muistanko väärin? Itsellämme on vaununa Kabe ja siinä havaitsin vastaavan ongelman, yli 90 kun vetää vaunu tulee levottomaksi (aisapaio 70 - 100 kg, 620 cm pitkä kori). Vetoautona pakettiauto.

T. Alf

Esim Ranskassa saa ajaa kuivalla kelillä 130 ja sateella 100km/h .Näitä nopeuksiahan ei ole pakko ajaa. Yleensä pidän siellä sen 100 vauhtia. Menee niin vaivattomasti vakkaripäällä isonväännön alueella. Eikä heilu mihinkään, minullahan on kitkavetopää mitä ei Heikki kuulemma tarvinnut.

Käyttäjän lisäys viestiin 9.10.2011 klo 20:59:11 Ilman tarroja tietenkin

No autossani on ilmajouset, joten se on aina samalla korkeudella olipa autossa kuormaa tai ei. Maasto-ajossa maavaraa voi tietysti korottaa, tai pysäköidessä laskea, ettei tarvi loikata korkealta ulos. Siinä ei siis ole kovia jousia edessä eikä takana. Vetokoukun korkeutta voi säätää, niin että täyteen kuormattu vaunu, jonka jousitus siis laskee, kulkee vaakasuorassa.

Eskolle: Aika paukkulankaa sinunkin 2,5 neliön johdot ovat, kun Solifer-tehdas suosittelee autonvalmistajille, (ilmeisesti Volvolle) vähintään 4 neliön johtoja. Sen jääkaapin ohjekirjassa lukee että teho 12v:llä on 150w, 230w:llä 170w ja kaasulla 236w. Silti sen jäähtyminen +20c:stä +4c:n kestää 12h kaasulla, sekin lukee siellä ohjekirjassa, ei vaunun, vaan jääkaapin. Tunnut kuitenkin olevan senverran paremmanluokan vaununvetäjä, että tuskin vaivaudut moisia kirjoja lueskelemaan, vai mitä? No mun auton tavaratila on taas olemassa ihan muuta käyttöä varten, kuin kaikenmailman lisäakkuja varten, siks tilasin vaunuun ison jääkaappi-pakastimen, jonka pakoputki on katolla, eikä kaasuliekki sammu vaikka tulisi minkälainen rekka vastaan. Eli kaappi toimii kaasulla koko ajan. Pullollinen kestää kuukauden helposti. Sitä mä en ymmärtänyt ollenkaan, että mitäs sen väliä on jos jääkaappi vie vaunun akusta virtaa kaupassa käynnin aikana? Yleensä olen selvinnyt siitä hommasta reilusti alle 5:n tunnin, jonka ajan jääkaappi pysyisi täyden akun varassa päällä. Lisäähän sitä virtaa tulee kun lähdet taas ajamaan, tai menet leirialueelle johdon päähän.Meen käymään mökillä ens viikonloppuna. Vaunu on siellä. Katson millä sivulla niistä renkaista siellä lukee ja mitä. Mä voin lukea, ettei " isäni" tarvitse opetella edes lukemaan.

Käyttäjän lisäys viestiin 9.10.2011 klo 23:43:07 Samanlainen ohjekirjahan sinultakin löytyy, vai oletko sen alan asiantuntijana heittänyt menemään?

Martille. jos rengas puhkeaa, otan Solifer.tyyppisestä vararengastelineestä samanlaisen Solifer-tyyppisen vararenkaan.

Jassoo Heikki, tuo oli erittäin fiksua....en tullut ajatelleeksikaan että sulla on kolme samanlaista rengasta.

Käyttäjän lisäys viestiin 10.10.2011 klo 00:00:09 Yleinen käytäntöhän on pitää talvirengasta varapyöränä. Tästä seuraakin mielenkiintoinen ajatusleikki. Hyväksyykö takuunantaja talvirenkaiksi esim. Hakkapeliitat jotka hankit tietysti itse?

"""jos rengas puhkeaa, otan Solifer.tyyppisestä vararengastelineestä samanlaisen Solifer-tyyppisen vararenkaan."""" Joudunkohan nyt linnaan, Olen käyttänyt Soliferissa AL-KO:n varapyörätelinettä jossa Ihan eurooppalainen merkkirengas ja telinekin ostettu Kehä Caravan tukusta , ei voinut käyttää Solifer merkkisiä kun sellaisia ei ole kuin Heikin mielikuvissa. Tämän epäyhtälön olen vielä siirtänyt nykyiseen Polariin. Älä vaan Heikki kerro tuota Solifercenterille äläkä Forssan caravaaniin, ne epää takuun vaunultani.,,,,

Käyttäjän lisäys viestiin 10.10.2011 klo 08:12:11 Sitten Heikki tuosta akusta. Ei minulla ole kontissa mitään lisäakkuja. (idea oli varmaankin kummunnut isosta korviesi välisestä alueesta) Vaan auton akku on sijoitettu varapyörän viereen tavaratilan pohjakannen alle. Samoin nuo vaunujen jääkaapit, ne EIVÄT ole minkään vaunufirman tekosia vaan esim Thetfordin tai Dometicin jne. Minulla kyllä pysyy jääkaappi 12v kylmänä, kunhan sen on muulla energiamuodolla ensin alkujäähdyttänyt. Tuo asia lukee ohjekirjoissa. Olet ehkä jättänyt sen valkoisen pillerin ottamatta , sen joka auttaa ymmärtämään lukemista.

Käyttäjän lisäys viestiin 10.10.2011 klo 08:22:41 Tässä se ohjekirja ettei tartte ajaa mökille. http://www.solifer.com/default.asp?oewCmd=10&pageid=44666&path=26056,27328,27384,30155,30157&file=1300%5C1302%5Ci%2Dbok%5Fs2011%5Ffi%2Epdf

Kerro missä kohti kielletään vaihtamasta erimerkkisiä renkaita. Kuvittele että olet reissussa jossain tosi huonoilla teillä. Sinulta menee 2 rengasta tuusan nuuskaksi. Tällöin ei riitä se Soliferin merkkirengas vaan joudut jättämään vaunusi sinne periferiaan, matkustamaan Suomeen ostamaan lisää merkkirenkaita. Vai uskallatko ristkeerata takuusi ja ostaa vaikka Michelin Continental GoodYear etc tuon merkkirenkaasi tilalle. Itse en löytänyt kyllä ohjekirjasta käskyä käyttää määrätynmerkkisiä renkaita. Varmaan en osaa lukea.......