Transit vai Ducato?

Kumpi olisi se parempi alustana noin 2000 vuosimallista ollaan katseltu. Paripyörät olisi varmaan vakaammat ajella ja takaveto. Ducato taas on aikas paljon yleisempi ja muutamalla olen ajellut, mutta transiitista ei ole kokemusta muutakun pakettiautoista....

Muuttaisin tuota tarkastelukriteeriä hiukan. Eikös tuo ikäluokka ole siinä taitevaiheessa että kannattaisi kiinnittää enempi huomio laitteen kuntoon, huoltohistoriaan ruostetilanteeseen ja asunto-osan siisteyteen. Tarjontaa jos on riittävästi niin sitten tuo merkki valinta on tietysti edessä.

Tämä nyt olisi minun ajatustapani vastaavassa tilanteessa. Kukin tyylillään.

JOU samaa mieltä Martin kanssa. Tarjontaa on reilusti ton ikäsissä ja hinta haarukka on valtava. kyllä se kunto ratkasee oli merkki mikä hyvänsä. Ja ohan muuten mersuakin ton vuotisissa.

Tuon ikäluokan Ducato on II-sarjan Ducato v. 1993-2007. Tähän II-sarjan Ducatoon tehtiin "kasvojen kohotus" v. 2002. Peltiä vähän rypisteltiin aiemmasta poiketen (patanokka poistui) mutta olleellista oli se, että autoon tuli uusi aiempaa parempi vaihdelaatikko. Autot jotka on tällä uudella laatikolla on ajalta 4/2002 - 6/2006. Uudessa laatikossa pakki on vasemmalla ylhäällä.

Tämä 2002-2006 malli taitaa olla toimintavarmempi kun tämä nykyinen malli, vaikkei moottori aivan yhtä tehokas olekaan.

Näyttää olevan aika yleinen käsitys, että nyky dukatot olisivat jonkinverran vikaherkempiä aiempiin verrattuihin, ei tiatoa. Meillä oli aiemmin 2,8 fiiatti se kyllä pelasi ihan hyvin, vaihdoin laatikonkin öljyt joka vuosi, tiijä oliko apua mutta se minua noissa on vähän häirinnyt, kun niissä kaikissa on pakki ja oikeastaan ykkönennkin turhan nopea ei kai se nyt ole niin kiire sillä pruuttelulla niin kiire ole kuitenkin autoissa on painoa se kolome tonnia aina, helpompi parkkerata jos olisi hitaammat pikkuvaihteet. 2.8 oli aika roteva tuollta ääneltään, laitettiin ooppelin movano, on kyllä hiljasempi. Muuta ei tiedä kun ei ole ajettu vasta kun vajaat kakstuhatta kilometria,että mitä se keksii, on minusta tuota tietotekniikkaa nuissa kohta jo aika paljon jos sattu oikeen juonikko. Että näin tälläkertaa Toivopoika

Sekin on aika yleinen käsitys, että pitkän mallisarjassa "kolmen vartin" vaiheilla valmistetut autot on vähävikaisimpia. Sitä en tiedä onko tästä tutkittua tietoa. Mutta voi olettaa, että kolmen neljän vuoden päästä mallisarjan markkinoilletulosta, eri maista kootut huolto- ja takuuraportit välittyy tuotantoon asti ja pahimmat vikapaikat autosta poistetaan. Vastaavasti taas uudessa mallisarjassa on yleensä enempi pikkuvikoja - ja joskus suurempiakin - malliarjan alkuvuosina, paljosta testimäärästä huolimatta.

Jos paripyörät pitää olla, eikö silloin Dugato jää pois.

Paripyörätransun miinuksia: 1) Vetosydeemin ja pyörien tuoma lisäpaino. 2) Korkea alusta. 3) Kalliimmat tiemaksut joissain maissa. 4) Voimakkaampi ajomelu hupipuolen matkustajille.

Plussat: 1) Takaveto.

@timppa

Tällä hetkellä itselläni etuveto Ducato, tyhjää suttaa jo aamukostealla nurnella jos vähänkin ylämäkeä.Aiemmin oli paripyörä Mersu enkä ollut kerran kertaa missään kiinni. Takavetoon vaihdan heti kun varat anta jälkeä. Samaa vaivaa oli vaunun vedossa aikoinaan kun Volvoista luovuin ja Saabiin erehdyin, siihen rakensin irroitettavan etukoukun että jollain tavoin selvisi.Vastaus kysymykseen yksinkertaisesti Transit.

Hannu Sinähän olet samoilla linjoilla kuin minäkin, en laita koskaan etuvetosta M-auto. Karanlehden koeajajat,vain kehuu kuikka suuria kärryjä voi etuveto vehkeellä vetää.Ja porukka vain ostaa noita etuvetovehkeitä sitä en saata käsittää, en sitten, millään. Transit tai Iveco mieluummin Iveco,Mersut ovat ylhinnoiteltuja.

Transiitti ilman muuta, Kuuntele vaikka Lohiluoman " Transitmies" niin saat uskon vahvistusta !!!!!!!!!!!!!!

Takapyörillään tuuppaava ehdottomasti. Meillä on Ducato Euramobilin korilla. Ei saisi näin iso olla etupyörillään vetävä ehdottomasti ei. Lailla pitäisi kieltää. Tuuppaava? No siksi, että kun takapyörissä on voimansiirtokosketus maahan, se on työntämistä, ei vetämistä. Etupyörillä vedetään kun voimansiirto on niihin. Näin se on nähtävä.

pikkueero

60 luvulla autopuolen ammattikoulun käyneenä muistan vieläkin sen säännön mikä on auton sääntö. Etupäästä lähtien, moottori,kytkin,vaihdelaatikko,kardaani,perä,vetoakselit ja pyörät. Silloin vielä pidettiin rivinelosia puolimoottoreina, kyllä se piti olla vähintään suora kutonen tai se miehekäs vee kasi. Poikkesimpa varsin hyvin aiheesta mutta ???

Sivuun taitaa mennä aiheesta. Mutta armeijan autokoulussa piti osata voiman siirtyminen moottorin mäntien päältä maahan. Viimeinen pointti oli, että renkaan ja maan välinen kitka saa auton liikumaan. Näin 4. er Autok. vuonna 1967

pikkueero

MOT. Takaveto sen olla pitää. Näin sanoo entinen SISU- autoilija,siis Suomalaisen SISUN kuljettaja. T.esko

Yleensä veto kannattaa laittaa niille pyörille, joilla on enemmän painoa. Jos painoero on vähäinen, on takaveto parempi, koska korin vääntö nostaa keulaa ja painaa perää.

Liukkaalla taas matkanopeudella etuvetoinen on vakaampi, koska jos joku pyöräpari menettää otteen tiestä, on parempi, että ne ovat etupyörät. Muuten lähtee perä sivulle ja se on hankalampi hallittava, kuin suoraan puskeminen. Henkilöautolla takavetoisen perän voi irrottaa tahallaankin kaasulla vauhdikkaassa ajossa, mutta jollain koppiautolla tuota tuskin tulee tehtyä.

Kun aikanaan vaihdoin takavetoisen Volvon etuvetoiseen Saabiin, nousivat ajonopeudet liukkaalla selvästi. Siinä, missä Volvolla sai jo katsella tietä sivuikkunoiden läpi, Saab meni suoraan kuin juna. Tuppasi kyllä menemään suoraan kaarteissakin, mutta siitä selvisi vähentämällä vauhtia hieman. Ei tietysti voi verrata koppiautoon, koska henkilöauton perä ilman lihavia takapenkkiläisiä on tosi kevyt.

Moottori siellä missä on voiman siirto tai paino elikkä Transporteri takapotkuisena, taikka joku muu takapotku vehe.Muut ei kelpaa minulle. Ajappa takapotku 2litrana koneella olevalla Ladalla,niin jo sutii kesäkelilläkin.

Luultavasti suurin syy siihen että etuveto sutii varsinkin ylämäessä on, että autoisssa on liian lyhyt akseliväli, ja kun kopit pitenee niin takaylitys kasvaaa, ja taka akselin takakana on iso tavaratila johon mahtuu kohta pikkuautoa myöden kaikkea. No sehän on tunnettua että tavaraa otetaan mukaan niin paljon kuin mukaan mahtuu, moottorit pienenee ja kevenee, jos henkilöautokorttipaino nousisi neljään ja puoleen tonniin, joo siinä olisi soppa valmis. Alustavalmistajien täytyisi ottaa jo kohta asia omaksi. Kuus metrinen tetlessi oli meillä ennen niin pärjättiin hyvin, mutta tavaraa ei tullut taka akselin taakse paljon yhtään. aikanaan ajelin noissa monttuhommisssa telivetosella jyryllä, sillähän ei päässyt tyhjänä läheskään sillälailla kun nousuteli autoilla, mutta kuormapäällä kyllä mentiin vaikka puuhun. Että tämä tapaus tänään Toivipoika

Käyttäjän lisäys viestiin 6.3.2012 klo 07:57:47 Sen verta lisää, että jos pitentäisivät akseliväliä, niin ajovakaus paranisi

Topi Tuo sinun puheesi ei vakuuttavalta vaikuta Linja autot ovat takavetosia jäykkä akselisia etu,keski tai takamoottorisia vehkeitä. Meinaakko nää että, kaikissa etuveto vehkeissä pitäsi olla pikku auto paiknona. No Jyryssänhän on telin nostaja paa siihen, Scania tai Volvo niin siihen jää.

Jussi! Kun katkaisee sinisen muovitynnyrin ja laittaa sinne kuivaa soraa tai hiekotussepeliä, sen Ladan perään niin painoa tulee ja soraa voi sitten komentaa muijan heittämään pyörien alle jos sutii. Pieni lapiokin on hyvä olla mukana. Kaikki nämä sopivat hyvin Ladan tavarasäiliöön ja kauppakassit lisäksi.

pikkueero P.S. Edellisten lisäksi kettingitkin sopii sinne tavarasäiliöön

Eero Mulla on eräästä purkutyömaasta jäännyt lyijylevy se on on siinä ollut painona. Mutta taijan siirtyä tuohon mainitsemaasi konstiin se levy on niin rempula ettå, sitä on niin vaikea käsitellä.Vokkelissa mulla on pieni purkki soraa Fiatin miehiä varten,kun ne tahtoo jäädä kyntään eteeni Ei ladalla pääse mihinkään jos ei jotain konsteja käyttä. Mutta vanha hirvi keula Volga meni vaikka puuhun,ei latuska pysty siihen samaan.

Vaimokin sanoo, että kun minä sanon jotain ei siitä kukaan mitään saa selvää. No minä tarkoitin, että kun auto on etuveto ja otetaan se pikkuauto sinne taka akselin takapuolelle niin ei hyvä seuraa. Eli akseliväliä pitentämällä taka ylitys jää lyhemmäksi ja etuosaan tulee enemmän painoa. Linja-autossa on takaveto, joten moottoei takana lisää pitoa. Nykyisissä sisuissa on on telin nostaja ja kaniassa ja volvossa vissiin telin keventäjä, Vanhassa jyry sisussa ei semmoisia hienouksia ollut jousitus oli sitä mallia että ainoa joka jousti oli kuski. Että näin taas tänään Toivopoika

Hyvä Jussi! Heitäthän sitten minunkin Ducaton pyörien eteen sepeliä jos näet meikäläisen pulassa? :-)

On se kyllä kumma juttu, kun niitä etuvetoisia uretaanipönttöjä ostetaan kuitenkin kymmeniä kertoja enempi, kuin takatuuppareita. En ole vielä jäänyt kiinni kuin kerran dukatolla, mutta ajelenkin yleensä yleisiä teitä. Kerran Jussinpaikalla Vuolijoella juhannuksena oli pelto märkää ja pehmyttä niin Jussi veti pellolta pois lähtiessä volkkaria, transua ja fiiattia pois Fordson majurilla. Maasturit on tarkoitettu huonoille teille ja vaunun vetoon.

Ainahan saa oman mielipiteen tuoda esiin,jos se elämä on siitä kiinni. Olin minäkin nuorempana kova automies ja minulle ne oli henki ja elämä,mutta kai olen tullut järkiini.

Empä ole Ducatoilla reisatessa jäänyt ikinä kiinni,tai tarvinnut vetoapua sen kahdenkymmenen karavaanari uran aikana.

Mutta kerran jäin kiinni MB,n lava autolla kun olin muutto hommissa ja se tapahtui huoltoaseman sileällä jäisellä pihalla ,se MERSU ei vaan lähtenyt,TAKAVETO mihinkään,piti olla työntömiehiä;että se siitä takavedosta!.

Koistinen Toivo tarkoititko läpivetävää teliä? Sisussa on oikea teli se nostaa kuormankin kanssa, toisin kuin muut. Se on totta kevet takapotku on huono pääsemään mihinkään ilman lukkoa, mutta kuorman kanssa saa lähteä kokeilemaan ja jos siinä on vielä lukko niin, avot. Montako pelkästään etuvetoista sarjavalmisteista sora-autoa te oota nähneet? Minä en koskaan. Mauri ei niillä etuvetoisilla autoilla uskalla lähteä perunkan teille. Mutta takapotku Mersulla kyllä.

"Sisussa on oikea teli se nostaa kuormankin kanssa, toisin kuin muut."

No no. Et tainnut olla ihan ajan tasalla. Vanha Volvo N88 nosti myös tukkikuorma päällä telin YLÖS ! Monet hyödyt siitä saatu.

Hauskaa kevättä !

Oliko sisun teli vanajan peruja?

Eli oliko muna vai kana ensin. Sisu teki ensimmäiset autonsa jo 1932 ja Vanaja vasta 1945.

Jousilla on paljon merkitystä Jos missä sen huomasi hyvin niin noissa hiekkahommissa. Siinä missä Vanaja pitkäjousisena meni jopa eritehiekan päällä, niin siinä lyhytjousinen Bedford kuoputti paikallaan kun kana, sora lensi ja lava tärisi.

Muistatteko vielä sellaisen auton joka oli tehty Vanajan ja amerikkalaisen Whiten osista . Whiten osat oli ostettu Amerikan armeijan ylijäämävastosta sodan jälkeen) Autossa oli vetävä etuakseli ja takana telat. Oli peto menemään. Siitä oli myös malli jossa takana oli paripyörät. Se oli Jussin mieleinen auto. Iso bensakone joka kulutti sata satatasella.

Matti Tarkoititko Kempsua? Se vasta peli oli,Petteri oli aikonaan kova auto siinä oli monta koko luokkaa ja mallia,Buldogia ja nokkamallia ja synkronoimatonta sekä synkronoituja malleja ja kertoja.

Suomen Puolustusvoimilla oli 1960- luvun lopulla ZIL-merkkisiä maastokuorma-autoja. Ne olivat 3-akselisia ja kaikki pyörät vetivät. Tasauspyörästöjen lukkoja ei niissä ollut mutta renkaitten ilmanpainetta säädettiin hytissä olevasta vivusta. Kun päästi renkaat melkein tyhjiksi, ei paljosta jäänyt vaille, että kelluivat vedessä. No ei sentään mutta soitten yli mentiin. Unimog upposi mutta ZIL ei Rovajärven harjoitusalueiden suomaastoissa. Sitten taas kovalle maalle tultua lisättiin painetta gummeihin. Bensakoneisia olivat ja kulutus 100l/100km.

pikkueero

Tällaisella Kempsulla tuli ensimmäisen kerran oikein palkan edestä ajettua. Se oli muistaakseni vm - 43 . Pensa kone saman näköinen kutonen kuin sen aikaisissa henkilö autoissakin. Vaihdekeppejä lattialla pari ja vinssin vivut lisänä , oli nimittäin rakennettu hinaus autoksi. Ilmastointi toimi kesällä hyvin ,kaksiosainen tuulilasi kääntyi alareunastaan auki tarpeen mukaan.Lämppäriä en muista olleen lainkaan ainakaan se ei toiminut. Etu renkaatkin olisi saanut tuplattua tarpeen vaatiessa, niissä oli nuo jenkkien rakastamat tupla pultit. Ei tullut kyllä käytettyä koskaan . Netistähän näitä löytyy vaikka kuinka paljon . ...... Kuljettaja Koukku....

Sisussa ainakin vanhemmissa oli Eatonin perä ja Vanajan kehittämä nostoteli.

Eipä sisussa olut paljonmuuta omaa kuin runko ja hytti.

Vai oonko väärässä jälleen?

Tarkoitin telivetävällä että molemmat teliakselit vetävät nyky sisuissa taka akseli nousee ja veto katkraa, mutta sellaista en ole ajanut ajelin loppuvuosina tumppereita, ja autonostureita. Oli minulla kunnia vähän ajaa tvh,n vanhasta kuus vetoisesta lavetti vetäjä sisusta röntäksi tehtyä autoa mutta tumppereiden seassa se joutu koville, vaikka vaikka tumpperit olivat kylmäteli volvoja, mutta se sisu oli kyllä mielenkiintoinen kokemus. poikasena puhuvat rönttämersusta jossa oli niin notkea runko, että jos lava kaatu kipatessa jäi hyttä pystyyn.Että jotenkin näin tänään. Toivopoika

Tässä kun nyt alettiin vanhoja kamppeita muistelemaan niin yksi oli yli muiden pahoissa paikoissa. Magirus Deutz , vaikka ainakaan vanhemmissa ei ollut akseli lukkoja ollenkaan , niin oli se vaan mahtava menijä huonommassakin paikassa. Seutulan lentokentällä penkan sortuessa päädyin niin syvään monttuun että vain hytin katto näkyi. Penkka miehenä ollut konna nauraa hekotteli ja kertoi penkalla olleen pillarin tulevan vasta huomenna työmaalle. Kehoitteli jättämään auton sinne ja palaamaan huomenna asiaan. Enhän minä tietenkään niin tehnyt vaan tasoittelin vähän rinnettä käsipelillä ,ja kardaanilukot päälle ja sanoin "suhinalle "että nyt näytä konnalle taivaan merkit. Rinne oli tosi jyrkkä mutta kyllä sieltä vaan ylös ryömittiin kuorma päällä.........JH

Kylläpä nämä vanhat teli,ym jutut auttaa paljon ensimmäisen viestin kirjoittajaa. Kannattaisikohan avata uusi saitti näille kylläkin kiinnostaville vanhojen autojen muisteluille.

Totta makiruksessahan oli ilmakone siinähän ei tahtonut kansi muistaakseni oikeen kestää, mutta eikö se raapinut joka rattaalla. En ikinä ole edes hytissä ole käynyt. Nuo automiehethän noita entisöi. mutta onko sitä kukaan. Näin kerran poikasena kuusveto tatran raatona, siinä oli v kakstoistanen nokalla, en sitten tiedä oliko pensa vai tiisseli. Joskus kun sattuu näkeen noita entisöityjä noissa näyttelyissä, niin ihmettelee sitä taitoa, ja kärsivällisyyttä jolla ne on tehty. Että semmosta. Toivopoika Jk on kyllä aikapaljon aiheesta eksytty, mutta mitä se haittaa,tämä on kai sitä smooltookkia, ja voihan siittä v kakstoista tatrasta olla apua noissa asunto auto asioissakin

Lavennetaampas juttua vielä laajemmaksi. Se deutsin kone oli siitä erikoinen että sen pystyi purkamaan jokaisen sylinterin erikseen yläkautta ja kannen tiivistettä siinä ei ole ollenkaan,se kansi sorvataan suoraksi ja kiristetään pultit 4 kiloon ja sen jälkeen 3 kertaa 60:ntä astetta. Vielä erikoisuutena on puristuksen mittaustapa että laitetaan tinalanka männänpäälle ja pyöräytetään konetta ja katsotaan langan paksuus jonka jälkeen lisätään tai vähennetään koroke prikkoja sylinteriputken alapäähän.Erikoista? ostin kerran kompressori vaunun jossa oli Deutsin 8 sylinterinen moottori josta oli kansia muuttamalla laitettu 4 pumppaamaan ilmaa ja neljällä se kävi.

KJON-Löytyy tietoa Deutz moottoristakin.

Tässä kylällä oli yksi automies jolla oli makirus. Ilmajäähdytys ja kopin lämmitys oli ainakin siinä autossa ratkaisematon juttu. Aikansa kärsittyään vaihtoi sen Jyry-Sisuun. Kysyin häneltä, että mihinkäs sait makiruksen menemään? Pekka vastasi, että myin sen yhdelle isännälle maidonjäähdyttimeksi kun se oli aina niin pirun kylmä.

Toivopoika Koistinen ! Osuit juuri asian ytimeen. Akseliväli, siinä ratkaisu etuvetoisen talvikulkuongelmiin. Siitähän ei pääse mihinkään etteikö takapotku matkailuauto olisi parempi liikkumiskyvyltään talvikelissä, etenkin ylämäissä. Meillä tässä nykyisessä Kabessa on 4.34 akseliväli, vessat ja suihkut takana. Tavaratilat sänkyjen alla taka-akselin päällä ja etupuolella. Tosi hyvin on pärjätty kelissä kuin kelissä. Kulkee kuin juna juuri tuon akseivälin ja auton 7,5 m:n pituuteen nähden pienen takaylityksen ansiosta. Siinä sivussa myös muut talviominaisuudet kohdallaan, nestekiertoinen lattialämmitys ja vesijärjestelmät toimii myös kovillakin pakkasilla. Ei myöskään Ducaton toiminnassa ole tähän mennessä ole ollut moitittavaa. Talviterveisin. Eki.

Vastataan nyt sitten vielä tuohon alkuperäiseen kysymykseenkin.

Uusimmassa ProMobilissa (3/12) on saksalaisen Dekran (katsastus/tutkimuslaitos) aineistoon perustuva artikkeli erimerkkisten pakujen vioista, joka antaa melko pitkälle osviittaa mitä miltäkin on odotettavissa:

Ja sitten tilaston kertomaan, luvut ovat hyväksymisprosentteja:

A) 0 - 50 000 km ajetut

VW Crafter 75,3 M-B Sprinter (vuodesta 2006 alkaen) 72,9 3 Fiat Ducato (vuodesta 2006 alkaen) 71,2 4 Renault Master 67,7 Peugeot Boxer (vuodesta 2006 alkaen) 67,1 Citroen Jumper (vuodesta 2006 alkaen) 66,9 Ford Transit (vuoden 2006 jälkeenvalmistetut) 66,4 Opel Movano 65,9 Ford Transit (ennen vuotta 2006 valmistetut) 60,3 Iveco Daily 53,8 M-B Sprinter (ennen vuotta 2006 valmistetut) 51,1 Fiat Ducato (ennen vuotta 2006 valmistetut) 50,2 VW LT 44,1

B) 50 001 - 100 000 km ajaetut:

M-B Sprinter (vuodesta 2006 alkaen) 54,2 VW Crafter 54,1 Fiat Ducato (vuoden 2006 jälkeen valmistetut) 46,1 Opel Movano 45,5 Peugeot Boxer (ennen vuotta 2006 valmistetut) 44,2 Ford Transit (vuoden 2006 jälkeen valmistetut) 43,7 Renault Master 43,0 Citroen Jumper (ennen vuotta 2006 valmistetut) 42,7 Ford Transit (ennen vuotta 2006 valmistetut) 36,0 Iveco Daily 31,9 M-B Sprinter (ennen vuotta 2006 valmistetut) 21,2 VW LT 18,1 Peugeot Boxer (ennen vuotta 2006 valmistetut) 16,3 Fiat Ducato (ennen vuotta 2006 valmistetut) 15,4

C) 100 001 - 150 000 km ajetut

VW Crafter 42,8 M-B Sprinter (vuoden 2006 jälkeen valmistetut) 39,9 Ford Transit (vuoden 2006 jälkeen valmistetut) 31,4 Fiat Ducato (vuoden 2006 jälkeen valmistetut) 31,1 Renault Master 25,1 Ford Transit (ennen vuotta 2006 valmistetut) 17,5 Iveco Daily 11,6 M-B Sprinter (ennen vuotta 2006 valmistetut) 7,9 VW LT 2,4 Fiat Ducato (ennen vuotta 2006 valmistetut) 0 Peugeot Boxer (ennen vuotta 2006 valmistetut) 0

Sen enempää listaa kommentoimatta kannattaa huomioida ettei yksikään ennen vuotta 2006 valmistettu yli 100 000 km ajettu Ducato tai Boxer läpäissyt Dekran tarkastusta (Citroenia ei tältä listalta enää löytynyt)..

Kyllä minä ainakin Ivecon ottasin mieluummin kuin,Transitin,tietenni se riippuu niin monesta tekijästä, käyttetyjen kohdalla. Saman veroisia uutena.

Kiitos ekille ja sullekkin ja kaikille kevättä. Mutta asiaan kyllähän se niin on kai ettei sitä viatonta autoa ole tehty, siinähän vaikuttaa olosuhteet ja käyttö, ja onko se n.s maanantai malli. Meilläm tuo henkilöauto ostettiin uutena 03 ja ei vuottakaan. kun se ei lähtenyt käyntiin starttasi kyllä, mutta ei muuta. se vietiin myyjän huoltoon, Huollossa se ei suostunut tietokoneelle sanomaan mitään kuulemma. antoivat sijais auton. SEn auton käyntiin laitto kesti kahdeksan viikkoa, tosin kun oli ilmainen sijaisauto, niin sanoin kun kysyivät, että onko kiire, että asentaja laittaa, kun ehtii aina väliajoilla,niin olkoon täällä niin kauankuin haluaa. Mutta mitä enemmän tietotekniikkaa niissä on, eihän niitä kohta tarvi ku vähän ohjaa, niin luulempa että vika määrä ja hinta vanhemmiten tulee aina lisääntymään. Tulee kohta ikävä lataa. Tosin onhan tuo mejän henkilöauto sittemmin käyskennellyt. Että tämmöinen juttu se tälläkertaa nyt sitten oli Toivopoika Ps täytyy lähteä pihoja putsaan tuli lunta yli oman tarpeen

Lunta ei täällä Fuengirolassa näy mutta muuten Toivo kirjoittaa täyttä asiaa.

pikkueero

Transit Kumpi parempi,sitähän sinä kysyit.

Kiitoksia runsaista vastauksista... Osa liippas aihettakin melko läheltä. Päädyimme Ducatoon. Mites jakohihnan vaihto? vaihdettu viimeksi 2008 ja 80tkm sitten, onko vielä liian aikaista vaihdattaa?

Tuossa sinun tapauksesasi alkaa olla aika vaihtaa vaikka kilometrejä ei ole tullutkaan paljon mutta hihnan ikä alkaa olla olla niilä rajoilla suositelan neljä vuotta taikka 120 tkm on parempi vaihtaa ennen kuin hihna väsyy ja menee poikki.Keväisin treveisin Kulkuri

Mulla vm. -91 Ducaton jakohihna alkoi viime talvena pitää narskutusta. Ajattelin katsoa, mikä sitä vaivaa heti, kun ehdin. En ehtinyt, se katkesi moottorijarrutuksessa tullessani risteykseen. Hinurilla työpaikkani pihalle ja vahinkoja arvioimaan. Hihna oli kietoutunut kampiakselin rattaan ympärille niin rajusti, että se oli vaurioittanut alakotelon vaihtokuntoon.Venttiilit olivat vääntyneet, osa poikki. Mulla oli vanha halkinainen kansi, josta sain vaihdettua, ja läpättyä venttilit. Kun kysyin venttiilien säätöpaloja eräältä korjaamolta sanottiin, ettei tuollaisia korjauksia enää tehdä missään vaan korjaamon työtapana on sylinterinkannen vaihto. No, sain palat kuitenkin Lohjan koneistamon kautta. Koska kykenen tekemään tuollaiset hommat itse, sain auton säilytettyä pienistä tuloistani huolimatta. En tiedä, paljonko korjaamo olisi veloittanut kannen vaihdosta osineen, oma arvioni osui jonnekin 4000-5000 euron välille. Seuraavan kerran, kun pieneen mieleeni osuu pienikin epäilys jakohihnan vaihtotarpeesta, auto seisoo, kunnes ehdin sen tekemään.

Olisiko se kumminkin ollut oike valinta Ford? Ei olisi heti tarvinnut miettiä jakohihnan vaihtoa ja paljonko maksaa.Ketju se olla pitää.

Sympatiani on kuitenkin Viiun puolella, Voortia en huolis muutoin kuin ilimaseksi ja sittenki kiertoon äkkiä . . .

Voorti ei oo auto eikänpiika ihiminen . . .

No otappa tuosta selevää . . .