95 E 10

Mitenkähän käyttäytyy tämä uusi bentsiini ajan oloon? Timo Tunturi kertoo:Koroosiovaikutuksen vuoksi etanoli vaatii tavanomaista vahvempaa metallia olevan säiliön ja putkiston.Alkaakohan suuttimien reijät suurentumaan ja mitä vaikutusta on pumppuun.Vanhemmilla vepastoilla siis pensa on ehkä vaikeuksia, kun tiiviste materiaalia ei ole kestotestattu. No kanavaarareilla ei toden näköisesti ole nykyjään pensa vepsstoja.Autoissa laskennallinen kulutus nousee noin pari prosenttia.

Saapa nähdä, miten autot hyytyvät... Ei nimittäin maahantuojat uskalla kertoa kaikkia totuuksia uuden bensan sopivuudesta. Eräskin japanilainen merkki kertoo uuden tuotteen sopivan tietystä vuosimallista lähtien kaikkiin merkin autoihin, vaikka todellisuudessa nykyinenkään Suomen 95 ei kunnolla toimi.

Suomen "huonolaatuinen 95-bensiini" karstottaa nimittäin vähitellen venttiilit ja jättää ne auki, jolloin startatessa moottori pyörii iloisen keveästi, mutta joko ei lähde käyntiin ollenkaan taikka sitten lähtee vähitellen ja rynkyttäen. Ongelma koskee kuulemma erityisesti niitä, jotka ajelevat rauhallisesti ja pienillä kierroksilla lyhyitä matkoja.

Piirimyyjä kehottaa käyttämään 98:ia ja ajelemaan välillä muutama kilometri 5000 kierrosluvulla. Että kannattaa todella ottaa selvä ainakin auton vähittäismyyjältä, miten ekobensaan todella oman auton kohdalla pitää suhtautua ja että onko tämän tapaisia ongelmia tiedossa, vaikka tiivisteet ehkä kestäisivätkin!

Kolehmainen, kerro vaan merkki, on täällä ennenkin merkit moitittu. nimim.henkilökohtainen kiinnostus asiaan.

onkohan nyt kyse jostain suorasuihkutus bensiini moottorista (siis missä bensiini ruiskutetaan suoraan sylinteriin)...tai sitten EGR on täysin holtititon...

Ainahan on ollut karstoittumisongelma rauhallisesti ajellessa, tä mä nykyisissä esiintyvä tukkeutuminen johtuu nurkka-ajossa kataly saattorin toimimattomuudesta, eli se ei lämpene riittävästi, jon- ka lisänä moottoriohjaus on "kylmäkäynnillä". Omakohtainen koke- mus, vietiin emännän Punto korjaamolle tarkoituksena saada pako- kaasutodistus, kone hylkäsi ekaksi, mutta asentaja sanoi, "käyte tään reilulla kaasulla, jotta katti puhdistuu" ja kas se tepsi. Varmaan autotehtaat ovat huomanneet ilmiön, koska kattia on aiko- jen saatossa siirretty lähemmäs moottoria.

Kun ajelemme paljon lyhyitä matkoja, ja vuositasolla muutenkin vähän, niin moottori vähäsen ehkä karstoittuu.Ajan silloin tällöin pienellä vaihteela suurilla kierroksilla kyllä noet palaa, varsinkin katsastukseen mentäessä.

Juolahti mieleen, kuinkahan paljon noi "vihreät" katit todellisuu dessa saastuttaa? Muistelen, joskus kattien tulemisen aikoihin mm Pösö kehitteli vähäpäästöistä kaasarikonetta, taisi päästötaso ol la lähellä kattia, mutta yksinkertaisemmalla tekniikalla. Tässä- kin globaali markkinavoima otti voiton, onhan kattien myynti kan- nattavanpaa, kuin kaasarin tiivistesarjojen.

Katalysaattoreiden myynti on itse asiassa hyvin pientä, kun katsotaan vain loppuunkuluneita "katteja". Suurimmat syyt katin vaihtoon on: 1) Mekaaninen vaurio, joissain autoissa katin kennosto irtoaa kuoristaan 2) Ruostuminen, katti on sijoitettu pitkään pakoputkiston osaan joka joudutaan vaihtamaan muun osan ruostumisen takia 3) Muu putkistovaurio, esim VAG laittaa katin etuputkeen, jossa ei ole enää tilaa riittävälle jousto-osalle, ja kun jousto kuluu puhki vaihdetaan katti 4) Moottorivika: esim palanut kannentiiviste päästää jäähdytinnestettä kattiin, moottori kuluttaa öljyä joka kertyy kattiin, sytytysvika jonka takia kattiin pääsee palamatonta bensaa jne Suomessa on liikkeellä paljon kalustoa, joissa noita vikoja ei ole, ja alkuperäinen katti saattaa olla jopa 1.000.000 km vanha.

Kaasutintekniikassa on lukuisia vikakohteita. Erilaiset lämpötilasta riippuvaiset komponentit (ja etenkin rikastimessa), kaasuläpän akselin kuluminen ja tarkempaan seoksen säätöön liittyen alipaine- tai sähkötoimiset rakenteet. Lisäksi kun verrataan muuten saman moottorin kaasutinversiota sekä ruiskuversiota niin ero sekä tehossa että kulutuksessa on selvä ruiskun eduksi.

Itse aiheeseen on melko hyvä ja rehellinen kiteytys täällä: http://www.ts.fi/teemat/liikenne/179534.html

Ei oikein kehtaa suoraan sanoa, kun olen noilla ohjeilla pärjännyt ja huolto on muutoinkin pelannut loistavasti. Auto kuitenkin vaihtuu tammikuussa toiseen merkkiin ja dieseliin. Mutta niitä "aitoja" japanilaisia ja Japanissa koottuja automaattinelivetoja se on. - Asia on sen tyyppinen, että "maahantuojien kartelli-ry:n" pitäisi siihen vakavissaan puuttua...

Viittaa yhä enemmän minun autoonikin. Nakuttiko 95:llä.

Bensiini käyttäytyy niin kuin ennenkin. Sen sijaan autoissa voi esiintyä häiriöitä. Kysymyksessä ei ole kuitenkaan varsinaiseen käyntiin liittyvät häiriöt (noin niinkuin pääsääntöisesti) vaan sen uuden bensiinin (95E10) pitempiaikaisesta käytöstä johtuvat häiriötilanteet.

Näitä ovat lisätyn alkoholipitoisuuden muoviosia kuluttava vaikutus samoin tiettyjen metalliyhdisteiden reagointi tulevaan 95E10 -bensiiniin.

Uusimmasta Tekniikan Maailmasta (22/10) löytyy kattava artikkeli aiheesta, johon sisältyy myös luettelo 95E10 sopivuudesta Suomessa myytäviin automalleihin.

Kyllä kattikauppa käy, jokaiseen uuteen autoon käsittääkseni sel- lainen asennetaan, sitten ruiskutus, yksipisteruiskutus on lähes sama kuin kaasari, siinä toimintoja ohjaillaan sähköllä, sitten nämä muut ruiskut, samanlaisia kuluvia läppäsydeemejä sieltä edel leenkin löytyy, sekä sähkösiä antureita ym heebeliä. Viittaus ny kytekniikan etevyyteen kulutuksessa, pitää kutinsa optimitilan- teessa, mutta minä viittasin lyhyisiin pyrähdyksiin, katkoajoon, pitkiin tyhjäkäyntijaksoihin. Kattokaas vielä, kunnes pysäytysau- tomatiikka yleistyy, niin sitten hampaita naurattaa. Polttomootto ri kuitenkin, edelleen on melkoinen itsensä paskaaja, jonka tuo- toksia ulospäin saadaan ehkä pienemmäksi, mutta oheislaitteiden monimutkaisuus tulee auton käyttäjälle arvokkaaksi.

Yksipisteruiskutus ja sähköisesti ohjattu kaasutin ovat ihan eri asioita. Esim Nissan käytti sähklohjattua kaasutinta katin kanssa, Opel taasen yksipisteruiskua, noin kaksi yleistä merkkiä kertoen. Oheislaitteiden määrä kasvaa, mutta silti varaosakauppa ei kasva. Mutta itkettää varmasti autoilijaa maksaa suurempia summia silloin kun joitan tarvii. Ennen kun maksettiin usein jotain pientä ja pienethän ei kerry isoiksi...

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että 95 E10 ei sovellu 1980 -luvulla valmistettuihin autoihin ja sopii 2000 -luvulla valmistettuihin autoihin. Väliin jää 1990 -luvun mallisto, joista se sopii pääsääntöisesti saksalaisvalmisteisiin autoihin.

Nykyautoissa on kaksi huomattavaa poikkeusta: 95 E10 ei sovellu käytettäväksi Ladassa eikä Hondan muissa kuin yksipistesuihkutuksella varustetuissa malleissa.

Ongelma ei ole karavaanareiden kannalta kovinkaan suuri, sillä lähes kaikki matkailuautot ja melkoinen osa vaunujen vetureistakin on dieselkäyttöisiä.

Näillä näkymin ongelmallisin tulee olemaan pienkonesektori. Runsaslukuisimmin käytössä olevissä "mökkisahoissa" (moottorisahat) samoin kuin ruohonleikkureissa ja trimmereissäkin on paljon muovirunkoisia ja muovisäiliöllisiä malleja, joissa lienee edelleenkin paras käyttää ns. pienkonebensiiniä. Kaksitahtisissa vielä valmiiiksi sekoitettua, jolla vältetään uusavuttoman sukupolven tumpelointi.

Kokonaan oma lukunsa ovat moottorikelkat, mönkijät ja perämoottorit, joista etenkään viimeksimainituista ei löydy minkäänlaista ohjeistusta.

Toisaalta onhan sitä etyylialkoholia jo nykyisissäkin bensoissa, tosin vain 5 %. Se kohoaa 95 E10:n osalta uudistuksessa 10 prosenttiin, korkeaoktaanisen säilyessä entisellään (uusi merkintä 98 E5).

Lisää tietoa löytyy tuolta: http://www.e10.bensiini.fi

Terve. Mistä sinä Raimo tuon Ladan keksit tuohon "nyrkkiin?" Minulla kuitenkin on sellainen saksalainen, rehti kolme vuotta vanha,jollaisia kohtaa tien päällä luulisin enemmän, kuin Ladoja. Eikä autooni sovi tämä "tenttubensa" E10.(Enkä käyttäisi, vaikka sopisi!)

Siis E10 ongelma pienkoneissa on kaksitahtisuus. Öljy sekoittuu kyllä bensaan. Samoin se sekoittuu etanoliin. Mutta kun aineita on kolme niin eipä enää sekoitukaan kaikki yhteen. Tässä tapauksessa öljyn & etanolin seos jää erilleen.

En mistään (siis keksinyt Ladaa). Se sanotaan ihan selvällä suomella niin TM:n luettelossa kuin siinä linkissä olevassa bensa -infossakin.

Entäs nää tuorevoiteluhärdellit, eihän niissä välttämättä bensan tartte "keskustella" voiteen kanssa, mä tiedän osa suihkutetetaan imukanavaan, mutta osa ohjataan suoraan laakereille, eli syökö al koholi voitelun?

Mutta alkoholihan tunnetusti on sinällään hyvä "voiteluaine"

Tuli mieleen japsien "sähkökaasarit", niiden kaverina oli katti, mutta yksitoimisena, kun tuli yksipisteruisku, sen kaveriksi tuli kolmitoimisäädelty katti. Tänäpäivänäkin japsipyörissä kaasarit yhdistettynä yksitoimikattiin.

Sit tuli mieleen, ei kukaan, koskaan antanut ohjeistuta, kun veko tin jääty, älä annostele sinolia tankkiin kuin sen ja sen verran laitettiin jämähteneen tankkiin yleensä koko pullolinen, mietti- mättä, kuis paljon l. vähän siel on bensaa. Epäilen, nykyalko ben saan lisättynä ei oo samaa etanolia kuin ennen. Yleensä sinol el- vytyksellä päästiin korvesta vex.

Piti selailla välillä tuota bensa -infoa, jonne tullut tässä kuussa lisää laitteita.

Yleisesti ottaen uutta 95 E10 -bensiiniä voi käyttää sellaisissa nelitahtimoottoreissa joihin sopii nykyinen 95E -bensiini. Tosin tiettyjä ristiriitojakin esiintyi sillä Husqvarna ja Jonsered sallii 95 E10 käytön, mutta Partner ei, vaikka kysymyksessä on käytännössä sama tuote (ruohonleikkuri).

Vanhemmissa moottoreissa on kuitenkin parasta siirtyä 98 E5 -bensiiniin, koska ne eivät varmuudella sovellu uudelle bensiinille.

Toinen selkeä toteamus on, että uusi 95 E10 ei sovellu kaksitahtimoottoreille (suoravoitelumalleista ei puhuttu mitään, mutta ne uskalla suositella niihinkään maksumieheksi joutumisen pelosta).

Lopuksi vielä tuo linkki uudelleen, jos edellinen ei toimi: eli www.e10.bensiini.fi

Itteasiassa mie oon vuosia käyttäny paritahtisissa valmista bensa ajattelin vain aiheuttaa keskustelua, kun noi päättäjät näyttää menevän etuajassa, l. kysyn vaan onko meidän yhteiskunnan/maail- man mentävä jokaiseen uudistukseen ensimmäisinä, miksei ihan oi- keesti ajeta tänne kalliilla ostettuja vekottimia loppuun ja seu- rata tekniikan kehitystä, minkä helvetin takia pitää aina olla en simmäinen, saattas himmeemät mitallit tulla halvemmax.

Väärin. Nissanin kaasutinkatti ei ole yksitoiminen. Nissanissa ei ole edes ollut yksipisteruiskua katin kanssa Suomen markkinoilla. Ja jäänestoaine on lähes aina ollut isopropanolia, ei etanolia. Kaasutinmoottoreissa jääneston käytölle oli aivan erilainen tarve. Siellä kun oli kaasutin... Ruiskun kanssa jäänestoa ei tarvita estämään kaasuttimen suuttimien ekä kurkun jäätyminen, koska sellaisia ei ole. Ruiskutussuuttimet ovat suojatumpia, ja painepumppu hoitaa ylipaineen, eikä tarvita imua vetämään polttoainesumua mukaansa kaasuttimen tapaan.

Höpö, bensakoneissa on aina imusarjassa alipaine, joka tehdään sa malla sydeemillä kuin kaasarissa, eli injektioputkella, jolloin ilman virtausnopus kasvaa, syntyy alipaine, josta esim jarrutehos tin ottaa käyttövoiman. Bensakoneen yksinkertaisin kierroksien säätö on rajoittaa läpivirtaavaa seosta, toista kuin dieselissä, joka pyörii ilmaylimäärällä, jonka kierrokset hallitaan ruiskutus määrällä, yhdistettynä kuormitukseen, sekä valmistajan säätämään suurinpaan kierrosnopeuteen, bensakone hallitsemattomana kiertää ittensä hengiltä. Bensakone voidaan rakenttaa siten, ettei se hen gitä, l. rajoittaa ittensä, mutta viritetyissä katkotaan, vaikka- pa sytytystä ennen rojujen irtoamista toisistaan.

Mä vaan kysyn, mihin kattikoneisiin myytävä jäänesto tehoaa, ja jos ne ei jäädy, miks noita litkuja yleeensä myydään, etteikö kum minkin?

Tuli edelleen mieleen, miks lumitykki, jopa plusasteilla, syytää lunta, ettei samaan periaatteeseen perustuen kuin injektioputkes sa, virtausnopeuden kasvaessa lämpötila laskee jolloin kosteus ti vistyy, vaikkapa jääksi, tai lumeksi.

Lopputuloma, ihmettelen suurenmoisesti, miksi tekniikka ja sen ke hitys ei tänään aiheuta enemmän kysymyksiä, kehityksen oikeelli- suudesta, vaan tälläkin saitilla puolustetaan nykymenoa ilman oi- keaa pohdintaa lopputulomasta. Otetaan esim. miten nurkka-ajossa käyttäytyy kattikone, keltään ei tullut mielipidettä, kulutukseen kaupungissa, joka oman kokemuksen mukaan on kasvanut. Tulee mie- leen, ei voi valehtelematta kertoa.

Halmeenmäki kirjoitti: "Yksipisteruiskutus ja sähköisesti ohjattu kaasutin ovat ihan eri asioita. Esim Nissan käytti sähklohjattua kaasutinta katin kanssa".

En tiiä, mitä Jussi tarkotti, mutta mulla oli aikoinaan -91 vuosimallin Primera 2 litran konneela. Siinä oli kyllä ykspisteruiskutus ja "Kattia kanssa". Kävikö kaasutin sähköllä, sitä en muista.

Erkki; mahdatko tarkoittaa ""injektioputkella" Venturi-putkea (Venturi-ilmiö)? Ko. ilmiön liittyy "Bernoullin-laki"...

Tuotahan tarvittiin kaasareissa aikakaudella, jolloin polttoainepaine (kohokammiossa) oli sama kuin ympärillä vallitsema ilmanpaine polttoaineen sekoittamiseksi ilmaan... Nykyään tosiaan keksitty suihkuttaa polttoainetta paineella (riitävällä paine-erolla) ilman sekaan. Venturiputki on joutanut sinällänsä "romukoppaa", joskin sitä sovelletaan kaasuläpänkotelossa ja ilmanmassamittarissa.

Alipaine bensakoneen imusarjassa johtuu yksinomaan kaasuläpästä - jos ei sitä olisi, ei olisi mainittavaa alipainetta. Ahdetuissa bensakoneissa taas ahdoilla ei siitä huolimattakaan ole alipainetta imusarjassa. Kokeileppa "vasemman jalan jarrua" ahdoilla - pari pumppausta ja jarrupedaali kova ;)

Ei nakuttanut ja ei muita ongelmia. Ainoa ongelma oli tuo käynnistymättömyys, jolloin tosiaan käynnistinmoottori pyöritti (talvipakkasella) reippain kierroksin ja keveästi. Minuuttien pyöritysten jälkeen muutaman kerran (akku viimeisillään) joku sylintereistä alkoi saada painetta ja lopulta toisetkin vähitellen. Ravistellen ja ronksuttaen kone alkoi vaivalloisesti pyöriä jo ilman startin apua. Lopulta käynti tasaantui ja pääsin suoraan autolla huoltoon ja firman johtajan juttusille. Hän tunnisti heti syyn.

Moottoriin yritettiin saman tien jonkinlaista päivitystä, mutta kun myöhemmin sama vika lievempänä toistui, aloin noudattaa noita kierroksilla ajon ohjeita.

Kerran sitten renkaanvaihtoja odotellessa kuulin samoja ohjeita annettavan muillekin. Pitäisi kuulemma ajaa 98:lla, vaikka auto aikoinaan myytiin 95:lle ja saman kertoo myös ohjekirja.

Kolehmaiselle, ei ole mulla nuo oireet mutta nakutus 95:llä lämpimillä säillä väliin vaivailee, vaikka karstatkin takuulla häipyy kun vaunua loma-aikaan kolmisen tuhatta km vie. Jotenka tankkailen silloin suosiolla 98:aa.

Palliini: muuten hyvä mutta eri koneesta puhe. Eli Nissanin yleisempi 1,4 & 1,6 oli GA14DS/GA16DS-moottori kaasuttimella. Hyvin yleinen moka nimittää sitäkin 1-pisteruiskuksi...

Sulla kun oli 2-litrainen niin se oli SR20Di yksipisteruisku. Mutta vain kolmen vuoden ajan, vain Primeran perusmallissa, ei edes farkussa.

http://www.autowiki.fi/index.php/Nissan_Primera_P10#Moottorit

Ja se GA-perhe: http://en.wikipedia.org/wiki/Nissan_GA_engine

http://www.autowiki.fi/index.php/Nissan_GA16DS_-moottori Vuonna 1993 DS-kaasari vaihtui DE-ruiskuksi: http://www.autowiki.fi/index.php/Nissan_GA16DE_-moottori

Ja kun puhuttiin suorituskyvystä & kulutuksesta niin kaivellaanpas tuosta faktoja: Primera 1,6S 66kW 180km/h 0-100 11,2s 9,0L/kaup 5,3L/90 Primera 1,6i 75kW 190km/h 0-100 11,5s 8,9L/kaup 5,4L/90 Primera 2,0SPi 85kW 200 9,9 10,9 6,0 Primera 2,0MPi 92kW 205 10,0 10,8 6,3 Nämä kaikki samalle P10-korimallille, jolloin ilmanvastus ja massa ei eroa radikaalisti. Välityksissä on tehty moottorin päivityksessä myös pieniä muutoksia, mutta enpä minä tuossa näe huimia kulutusnousuja monipisteruiskuun siirryttäessä. Suurempi "fusku" on se, että autot kasvavat sekä saavat lisää varusteita ja suurempi massa taas vie suorituskykyä sekä vaatii polttoainetta. Verratkaapa vaikka Corollaa vuodelta 1990 ja 2010, on pikkasen eri koko ja varustelu sekä samalla suorituskyky ja kulutuskin. Vai onko tullut ruiskun ja katin myötä, "sama autohan se"...

Halmemäki onko tuo tietosi kaksitahti polttoaineen kohdalta tutkittua vai mutua?

Luotettavan aiheeseen vakavammin perehtyneen tuttavan empiirisesti tutkimaa, ja onhan tuosta epäsopivuudesta ollut julkisuudessakin jo.

No minä kävin tuossa lähi TB:llä, muistaisaani asiaa kysymässä.He olivat jo viime kesänä käytäneet 2tahtiöljyä 98:iin. Maanataina pitää palata tuhonasiaa uudelleen, on se neste sitä jo "varmaan" testannut.Minä olen käyttänyt 2töljyä perämoottorissamoottorisahoissa 95:een sekoitettuna ja tulen käyttämään. Tämä on asia johon en ole ajemmin paneutunut,nyt sekin selviää. Pitääkö se alkaa sekoitamaan 98:iin?

Kokeilepa Jussi V noita valmiiksi sotkettuja pienkonebensoja, o- vat omaa luokkaa "savuttomuudessa", tosin myös kalliita, mutta e- sim siimaleikkurilla ajellessa ehdoton.

Jussi: ihan turhaan ne on siellä Tepparilla tänä vuonna käyttäneet ysikasia. Se kun saa olla samalla tavalla 98E5 kuin 95E5'kin on ollut, eli molemmissa voi olla 5% etanolia. Huomatkaa tuo voi: pakko ei ensi vuonnakaan ole siihen, että jokainen kuorma sisältäisi aina sen 10% etanolia! Mutta yleensä on lähes maksimiprosentit. Ja jos haluatte etanolitonta bensaa niin sitten Shellille tankkaamaan V-Poweria. Siinä ei ole viinaa, eikä tule olemaan ensi vuonnakaan. Ja ne jotka seuraavaksi sanoo ettei ole Shelliäkään niin lukekaapas tarkemmin: ne ei muutu ST-ykkösiksi. Eli se on se paras mihin sekoitella kaksitahtiset jollei osta kalliimpaa & vaikeammin saatavaa pienkonebensaa.

Näistä (Shellin) St1 Energy Oy,bensiinien ktt-tiedoista asia löytyy.

http://www.shell.fi/home/content/fin/msds/datasheet_fuels.html

http://www.shell.fi/

Kyllä Shell poltoaineisiin en siirry,Teboil antaa enenpi alennusta ja se on lähin.Eteläänpäin mentäessä Kärsämäen TB vakiopaikka huoltaa auto ja mies.Seuraava paikka Äänekoski TB ja ABC se kyllä meni niin hankalaksi,mutta käydä täytyy. Kyllä nuo kamppeet ovat pelaneet hyvin Shellin poltoaineelakin. Niiden öljyjä en käytä,(ties vaikka ne tulisivat samasta tuutista kuin TB:n tavara).Tämä on minun mutu.

Shelliin on jokseenkin turha siirtyä, sehän lopettaa toimintansa Suomessa. Suomen (ja Ruotsin) ketju on jo myyty St 1:lle.

Ennuustaako tämä lopunaikoja? En silti siity siihenkään.

Minulla dieselmoottori, joten ei koske matkailuautoa.

Raimo, kirjoitin jo: "Ja ne jotka seuraavaksi sanoo ettei ole Shelliäkään niin lukekaapas tarkemmin: ne ei muutu ST-ykkösiksi."

Ei käy E10 2-tahtikoneisiin, sanoo Nesteen inssit. Saattaa juttua olla Nesteen infosivuillakin, mutta prätkälehti Bikessä oli vertailtu eri bensoja ja samassa yhteydessä oli hyvä selvitys siitä, miksi E10 ei käy "vajaatahtisiin". Alkoholi imee itseensä ja sitoo vettä, siksihän sitä on käytetty talvella kaasarimoottoreissa. E5 vielä toimii, mutta 10%-seos on kuulemma liikaa eikä pysty pitämään vettä itseensä sitoutuneena vaan vesi erottuu ja painuu pohjalle. Kaksitahtisessa jää aina bensaa kampikammion pohjalle ja vesi erottuneena tuhoaa kuulalaakerit melko nopeasti. Myöskään pidempiin "seisotuksiin" (ajoneuvon) ei E10 käy vaan suositellaan 98E5:ttä+mahdollisesti lisäainetta. Vesi erottuu ja ensikäynnistys tapahtuu, jos tapahtuu vedellä. Lisäksi E10:n on pitänyt lisätä käynnistymistä auttavia lisäaineita, jotka haihtuu pidemmän paussin aikana. Onneksi lähin asema on Shell niin saa V-poweria Skiiduun, niin kauan kuin saa. t.Mare

Mutta eihän pienkoneisiin ole koskaan suositeltu ysivitosta. Muuttuuko se siitä jos kyseessä on vähän isompi kelkan kone. @timppa

Se tuo ysivitosen käyttö kielto pienkoneissa on pääosin herrojen bisnestä,on joitain korkeammalle puristettuja koneita ,niissä vaatii sen isoman oktaaniluvun. Pitemppi aikainen säilytys tankissa on ongelma alkoholi haihtuu. Muuten samaTB:n bensaa. Halvin on paras. Operaattoreissa Cubio. Kysykää lähimmiltä TB asemiltanne.

Ei se oktaanitarpeesta johdu. Tämä on vanha asia, alkoi silloin kun tuli lyijytön pensa. Sen jälkeen hajosi motarit ja leikkurit, kunnes huomattiin vaihtaa 98 oktaaniseen. @timppa

No en tiedä kuinka "ronkeli" tämä kelkan 600 E-tec suoraruiskukone oikeasti on, mutta vasta 600km ajettuna ei viitsi riskeerata. Ysivitosen oktaanit varmaan riittäis, mutta se "vinetto" siellä seassa arveluttaa. "Kelkkamiehet" on kyllä melko yleisesti sitä mieltä, ettei 95:ttä edes vanhemmankaan tekniikan 2-tahtareihin.

Mikäs ero ysikasissa sitten on ysivitoseen nähden että 2-tahtiset muka vaatisivat moista? Viinaakin on molemmissa ollut jo jonkin aikaa ihan yhtä paljon!

Se on Saarnio silleen että:

"Uusi E10- polttoaine sisältää 10 % etanolia. Liuottava ominaisuus on myös syynä siihen, ettei alkoholia merkittävästi sisältävä polttoaine sovellu käytettäväksi kaksitahtimoottoreissa. Jäädessään kaksitahtimoottorin kampikammioon polttoaine pesee laakeripinnoilla olevan öljykalvon pois ja puhtaaksi peseytyneet laakeripinnat alkavat ruostua".

Kyse siis on siitä että jos tankissa on vettä niin siellä on vettä laittaa sinne mitä vaan, vaikka viinaa. Tämä asia ei ole miksikään muuttunut. Kyse on siis sen viinan pesevästä vaikutuksesta.