Kosteus autossa

"Minulla on Lidlistä ostamiani pusseja, joissa on sininen pingviinin kuva. Kun pussi on imenyt kosteutta, pingviinin väri muuttuu vaalean kellertäväksi. Siinä vaiheessa se viedään kotiin ja kuivataan joko lämpöpatterin päällä tai mikroaaltouunissa, jolloin pingviinin väri muuttuu taas kirkkaan siniseksi."

Sen tuotekuvaus on valmistajan sivustolla http://www.pingi.eu Huomaa sivun keskiosan vasemmasta yläkulmasta avautuvat osittain suomenkieliset, mutta pääosin englanninkieliset lisätiedot.

Kuvauksen mukaan 250 gramman pussi imee sisäänsä 100 grammaa vettä ja sitä voidaan käyttää yhä uudelleen ja uudelleen noin 5 vuoden ajan. Siitä ei vuoda eikä läiky nestettä ympäristöön. Sisältö on myrkytön. Pakkauksessa olevan tuoteselosteen mukaan absorboiva materiaali on SiO2.

Kalsiumkloridi eli maantiesuola alkaa liukenemaan hitaasti, saattta mennä viikkoja ensimmäiseen tippaaan, mutta jatkossa kyllä vettä kertyy, tietenkin riippuen siitä, miten kosteassa sisätilassa se sijaitsee.

Oma havaintoni on, että on vaan hyvä merkki jos vettä kertyy niukanlaisesti, nimittäin jos vettä kertyy runsaasti, niin se saattaa olla viesti rakenteissa olevasta märkyydestä.

Kosteus kyllä siirtyy kerääjään jopa muovitapetilla molemminpuolin verhoillusta väliseinästä.

Valitettavasti en osaa sanoa mitään desilitramääriä tms. , mutta kun olen noita kosteuspalloja useammassa asuntoajoneuvossa ja historic-autossa vuosikausia käyttänyt niin tuolla tavalla siinä näyttää käyvän.

Itse en noita pusseja hanki, vaan on käytössä sentyyppiset keräimet joihin voi suoraan asetttaa raemaisen aineen, siis rautakaupasta ostettu 25kg säkki. Se kestää muutaman vuoden.

SiO2. Ultramaafinen tai ultraemäksinen vulkaaninen kivi, joka koostuu pääasiassa tummista mineraaleista kuten hypersteenistä, augiitista ja/tai oliviinista. SiO2 < 42% = kvartsipuutteinen kivi. Ääritapauksena on kokonaan oliviinista muodostunut duniitti. Jos mukana on muitakin tummia mineraaleja, puhutaan peridotiitista.

Mainitsemani lisätietovalikko onkin vain sivulla "FAQ".

http://fi.wikipedia.org/wiki/Piidioksidi aloittaa SiO2:n kuvauksen näin:

"Piidioksidi eli silika (SiO2) on piin ja hapen yhdiste. Mineraalina se tunnetaan nimellä kvartsi."

Lueskelin juuri mökkien mahdollisista kosteus ongelmista, jotka ainakin osittain pätevät myös autoihin/vaunuihin. Siinä suositeltiin kosteusmittarin käyttöä apuvälineenä. Artikkelissa todettiin, että jos kosteusprosentti on alle 70 niin ongelmia ei tule.

Vasta noin 80% jälkeen on homeella kasvumahdollisuudet. Varsinkin jos ulkona on +- 0 asteen seutuvilla lämpötila. Pakkasella sisäilman kosteus voi olla 90% ilman haittavaikutusta sisärakenteisiin.

Sisällä suositeltiin pidettäväksi 3-5 astetta lämpimämpää kuin ulkona. Joten pakkasen puolelle voi sisälläkin mennä, kunhan tuo ero säilyy.

Minulla tällaisia tietuja:Kosteus,alle 15%,ei vaaraa.

17-20% lahoaminen mahdollista

yli 20% jossain vuoto korjattava

Rauta alkaa ruostua 50% kosteudessa.

Home ja sienet elävät alkaen 70% kosteudessa,kuten Anttikin sanoo. Ylläolevet kolme riviä jälleen Solikan ohjekirjoista.

Martti, arvot koskevat ymmärtääkseni rakenteiden kosteutta jotka laitoit. Mä puhuin ilmankosteudesta, siis eri asiasta.:))

ANTTI, aivan niin koskevet, siksi laitoin tuon viittauksen "kolme riviä Solikan ohjekirjasta" jotta lukija arvaa ne rakenne kosteusarvoiksi. Se loppu tarkoitti sitten samaa kuin sinäkin. Ehkä olisin selvemminkin voinut ilmaista.

En tiedä, koska niitä tulee seuraavan kerran Lidliin, mutta Clas Ohlson näyttää nyt myös niitä myyvän: http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=149562961

Johtopäätösehdotukseni onkin tässä vaiheessa: Tällaiset pussit huonosti tuulettuviin kaappeihin ja kalsiumkloridiastia avonaiseen tilaan, missä sen täyttymistä/kaatumista on helppo valvoa. Mitä siihen sanotte?

Samanlaista silica gel raetta tuntuu sisältävän Lidlin ja Clas Ohlsonin kosteudenpoistajat. Kovasti ovat hintavia painoonsa nähden. Kannattaa harkita, jo aikaisemmin esitettyä silica gel kissanhiekkaa (väritön rae) laitettuna sukkahousupusseihin. Viime talvena citymarketissa katselin, taisi 3 kg:n pussi maksaa 4 €. Tämänkin silica rakeen pystyy kuivaamaan uusiokäyttöä varten uunissa.

Olen mielenkiinolla seuranut tätä kosteus keskustelua,mutta eikö ne uudet as,autot/vaunut kostu?. Kun on tuo autokuume ja kiertelee näitä as,kauppoja,siellä seisoo ne samat myymätömät autot,vuosi kausia. Paras tapaus on että se as,auto on myymättä jo 5 vuotta!. Se on varmaan jo läpimätä? tai siiten ei merkki se dethfless,sieltä kalliista päästä.

Itsellä auto seisoo pitkät ajat katoksessa jopa koko talven.On kuin tuulitunnelissa.Ei ongelmia ollut.

voi olla et oon väärässäkin, mut mun mielestä se menee niin, että auton/vaunun sisätilan lämpötilan, pitää muuttua mahdollisimman nopeasti ulkolämpötilan mukaiseksi. tällöin ei lämpötilan vaihtelusta syntyvää kosteutta tule niin paljoa...jokainen huomaa kun ottaa olut tölkin jääkaapista, hetken päästä tölkin pinta helmeilee VETTÄ. itellä auto pressutallissa räppänät auki...onko se nyt sit oikea tapa...kertokaa viisammat.

"Samanlaista silica gel raetta tuntuu sisältävän Lidlin ja Clas Ohlsonin kosteudenpoistajat. Kovasti ovat hintavia painoonsa nähden. "

Samanlaisia keskenään, sillä ne ovat saman valmistajan samoja tuotteita. Sama pingviininkuva-kosteusindikaattori molemmissa. Ehkä tarkoititkin, että samanlaista kuin suosittelemasi kissanhiekka. Hinta on halpa verrattuna kertakäyttöisiin kalsiumkloridipusseihin, kun sitä voi käyttää moneen kertaan jopa 5 vuoden ajan.

"Kannattaa harkita, jo aikaisemmin esitettyä silica gel kissanhiekkaa (väritön rae) laitettuna sukkahousupusseihin. ... Tämänkin silica rakeen pystyy kuivaamaan uusiokäyttöä varten uunissa."

Kestääkö sukkahousupussi mikroaaltouunissa kuumentamista?

Olen käyttänyt näitä "suolapaloja", ja hyvin on toiminut.IKH:lla ainakin nämä on purkissa, jossa vesi kertyy purkin pohjalle ja on kätevä kaataa pois.

Rerv. Veijo 131469

Tuli mieleen että olisiko hyvä idea yrittää sulkea ainakin tuloilma-aukko, silloin kun on käytössä kosteudenpoistaja, ettei ulkoa tule lisää kosteaa ilmaa, jolloin sisäkosteuden saisi tehokkaammin kuriin?

Toivottavasti myös meni nopeasti pois mielestä!

Perustele miksi? @seppo

Tarkoitin siis tilannetta kun auto seisoo ulkona säilytyksessä, sitten kun asutaan, niin tietenkin räppänät auki.

Jos minulta kysytään niin kyllä ilma täytyy aina vaihtua, säilytyksessäkin. Vaikka kosteaa tuleekin. Ilman vaihtuvuutta seuraa kuitenkin ummehtumista.

aivan... näillä saiteill on aina muutama besservaiser jotka luulee olevasa jeesuksesta suraavat.. olen aivan uusi caravaanari. mutta maailmaa olen matkannut parikertaa ympäri pallon ja asunut useassa eri maassa. yrityksiä oli myös useassa maassa. nyt eläkkeellä ja tutustumassa caravaani asiaan. mutta taidan vaihtaa seurakuntaa...jätän teidät jeesukset tänne

Vihinen toivotan hyvää matkaa

Siinähän taisi nyt "kysyvä tieltä eksyä"

Marraskuun sateisina alkupäivinä huomasin, että edellä mainitsemieni Lidlistä kauan sitten ostamieni kosteudenpoistopussien päällä oleva pingviinikuvio oli menettänyt sinisen värinsä. Se tarkoittaa, että pussi pitää viedä kotiin ja kuivattaa mikroaaltouunissa tai patterin päällä. Kosteina molemmat pussit painoivat 328 grammaa ja kuivauksen jälkeen 284-287 grammaa. Vettä siis haihtui 41-44 grammaa joka on noin 15% kuivatuksen jälkeisestä massasta. Tämä koe ei mittaa pussin enimmäiskapasiteettia, sillä ne olisivat ehkä vieläkin imeneet kosteutta ja toisaalta patterin päällä kuivattamalla niistä ei tullut absoluuttisen kuivia. Näissä pusseissa on siis sisällä ainetta, joka kirjoitetaan englanniksi "silica gel".

Autossani oli myös merisuolaa sisältävä kangaspussi. Se painoi märkänä 798g ja kuivauksen jälkeen 786g. Vettä haihtui siis 12 grammaa, mikä on vain 1,5% kuivatuksen jälkeisestä massasta. Merisuola ei siis todellakaan sovi kuivattamiskäyttöön.

Ostin marraskuun sateisina alkupäivinä Biltemasta kalsiumkloridia sisältävän kosteudensyöjäpussin telineineen. Siitä alkaen se on koko ajan ollut autossa. Kuluneen puolentoista kuukauden aikana kuppiin ei ole tullut vielä tippaakaan suolavettä. Siis vaikka marraskuussa oli hyvin kosteita päiviä. Pussi on kyllä imenyt kosteutta. Alun perin se vaikutti jauhopussilta ja ohjeissakin neuvotaan, että pitää välttää sen pölyn hengittämistä. Nyt se on kova jääkalikka. Korkean ja kapeapohjaisen laitteen yläpainoisuus tekee siitä helposti kaatuvan. Sellaisena sille on vaikea löytää sopivaa paikkaa liikkuvasta autosta. Aion pitää sitä niin kauan, että jauho kuluu pussista enkä toista pussia enää osta.

Sen sijaan ostin vielä yhden pingviini-kosteusindikaattorilla varustetun, silica geliä sisältävän pussin. Niitä myydään jatkuvasti Clas Ohlsonilla tuotenimellä Pingi. Niitä on kolmea kokoa: 150g, 250g ja 450g. Tarkemmin: http://www.pingi.eu

Pingi-pussien etuna kalsiumkloridiastioihin verrattuna se, että ne eivät vuoda eivätkä tahraa. Sellainen sopii siis hyvin pidettäväksi matkailuajoneuvon huonosti tuulettuvassa umpinaisessa kaapissa.

Lisään vielä tuohon edelliseen: Molemmat pienet (250g) pingviinipussit keräsivät kosteutta suljetuista yläkaapeista, joista toinen on ohjaamon päällä ja toinen takaseinällä katon rajasta. Niistä kertyi siis yhteensä 0,85 desilitraa selvää vettä ehkä parin kuukauden aikana. Kalsiumkloridiastia on avonaisessa tilassa.

Laitoinpa 22.9.2010 kaksi Motonetin sinistä kosteupalloa vaunuun. Joulun tienoille niihin ei näyttänyt kerääntyneen mitään. Eilen tarkistin ne. Olin laittanut kummatkin varmuudeksi syvälle kertalautaselle. Toisessa oli vettä lautanenkin lähes täynnänsä, toisessa n. 3cm säiliössään. En ymmärrä noin suurta eroa, ei ne niin kaukanakaan toisistaan ole. Mutta toimii se lie pääasia.

Kolme ylintä arvoa sopii rakennekosteuteen (puu) ja kaksi alinta ilmankosteuteen

Käyttäjän lisäys viestiin 21.11.2015 klo 18:49:28 Minulla tällaisia tietuja:Kosteus,alle 15%,ei vaaraa.

17-20% lahoaminen mahdollista

yli 20% jossain vuoto korjattava

Rauta alkaa ruostua 50% kosteudessa.

Home ja sienet elävät alkaen 70% kosteudessa,kuten Anttikin sanoo. Ylläolevet kolme riviä jälleen Solikan ohjekirjoista.

Ainakin veneessä em tapa toimii hyvin. Syksyllä kun ilmat kaikkein kosteimpia niin kaikki luukut ja kanavat kiinni ja sisätila siis mahdollisimman umpinaiseksi. Kosteudenpoistaja sisälle. Keväällä sitten ilmojen ollessa kuivempia, kosteudenpoistaja (ja yleensä vain pienehkö määrä (1-2dl) vettä) pois ja tuuletusventtiilit auki. Ei hometta eikä tunkkaisuutta.

Käyttäjän lisäys viestiin 21.11.2015 klo 18:50:26 Tuli mieleen että olisiko hyvä idea yrittää sulkea ainakin tuloilma-aukko, silloin kun on käytössä kosteudenpoistaja, ettei ulkoa tule lisää kosteaa ilmaa, jolloin sisäkosteuden saisi tehokkaammin kuriin?

Siga kissanhiekkaa pesuvati täyteen, ja ilma on sisällä raikas eikä missään ole kosteita nurkkia. Toivopoika

Onnea yritykselle kuivattaa maailma.

Toivolle.

Ellei kissa pääse autoon.

Vihisen Karille,

Olit täysin oikeassa mitä totesit näistä 'jeesuksista'. Istuvat mökeissään ja odottavat kiimaisena koska voivat osoittaa 'joka asian tietämyksensä'. Tyypillisesti uskomukset muuttuvat faktoiksi näissä kirjoituksissa.

Jos joku uskaltaa olla eri mieltä heidän kanssaan, tuomio tulee varmana.

Koeta kestää!

Juha

Matti että käänsit koko jutun päälaelleen Vesa

Joukolla mun mielestäni järkevä ajatus: ''Ainakin veneessä em tapa toimii hyvin. Syksyllä kun ilmat kaikkein kosteimpia niin kaikki luukut ja kanavat kiinni ja sisätila siis mahdollisimman umpinaiseksi. Kosteudenpoistaja sisälle.''

Miten toimii kosteudenpoistaja hyvin tuuletetussa autossa tai vaunussa? Kerää vettä varmasti, mutta mistä? Taitaa tulla ulkoa.

@timppa

Enm muista kerroinko, että auto on ladossa, ja luukut ovat kiinni. Aiempina syksyinä on aina kosteila ilmoilla ollut ikkunoisa huurretta. Nyt tänä syksynä ei ilmiötä ole syntynyt. Ulkopuolella akkunoissa on ollut. samoin toisessa autossa Ilma sisällä on raikas. Joten lasken sen kissanhiekan syyksi. Tosin kissanhiekka ei ole paakkuuntunut, liekkä ala ollut suolakerros, joka laiskuuta jäi sinne. Onko tämä sitten oikea totuus, en sitä mene vannomaan. Jo senkin takia pitää ola luukut, ja ovet kiinni, ettei kissat tosiaankaan pääse kuseksimaan. Kuitenkaan eivät malta vatiin mennä, vaa nurkkiin. Toivopoika

Harva lato on ihanteellinen auton tai vaunun säilytyspaikka. Jos harakka voi lentää läpi, niin aina parempi.

Lumi ja vesi ei pääse sisään mutta tuuli voi käydä ihan vapaasti.

Hommahan menee fysiikan lain mukaan niin, että sen minkä kesä kastelee sen talvi kuivaa.

Asian voi testata omalla ihollaan. Talvella märkänä saunasta ulkoilmaan -20 asteen pakkaseen. Iho kuivuu lähes heti. Sama kesällä +20 asteen ulkoilman lämmössä. Iho ei tahdo kuivua pyyhkeelläkään.

Talvella ilma on absoluuttisesti kuivempaa kuin kesällä, eli kylmä ilma ei kykene sitomaan paljoakaan vettä. Sitä voi hyödyntää kaluston kuivaamisessa. Kun on kunnon pakkanen, niin kalustoon lämpö kunnon päälle ja kun patjoista ja kalusteista on kosteus siirtynyt ilmaan, niin reipas tuuletus, eli vaihdetaan sisäilma kuivaan ulkoilmaan. Tuon kun tekee pari kolme kertaa peräkkäin niin tuloksena on kuivempi auto tai vaunu kuin mitä millään kuivauspalloilla tms. saa aikaan.

Tuo mejän lato on rintamamies tyyliin tehty. Saatiin ponttilautaa, ja sitä käytettiin kanssa. Liian tiivis. Tahtoo olla, jotta polttopuut pitää sisälle laittaissa olla kohtuullisen kuivia. Totta on, että pakkasella kaikki kuivaa. Muistan kun äiti narula kuivasi pakkasella pykkejä, niin kopuraksi jäätyvät, mutta aikansa kun olivat, niin siinä kuivasivat kummasti. Toivopoika

Tuo Markun neuvo tähänastisista mielestäni paras. Itse tyhjentelen vajaat kaasupullot syksyllä lämmittämällä auton termostaatti täysillä, ovia ei tarvitse pitää auki tuuletukseen, kun Hymerissä on jo rakennusvaiheessa pidetty huolta tehokkaasta läpivirtauksesta. Kosteusongelmia ei ole ollut koskaan, patjat ja tyynyt on toki lämpimissä sisätiloissa, matot saa talvehtia autossa.

MattiJ aivan oikeassa, että maailmaa ei voi kuivata, mutta sen voi kyllä estää, ettei kosteus jää mihinkään muhimaan, jolloin tuuletus on se ykkösasia.

Sama asia ajoneuvon ulkopuolelta tarkasteltua. Joskus näkee kun matkailuauto tai vaunu on jätetty pitkään heinikkoon jossa kapilaariveden nousua ei ole estetty, mutta helmat peittämällä alapohjan tuuletus on estetty. Varsinainen homeloukku se.

Asuntoauto ja -vaunu ulkopuolelta tarkastellen on kun betonipilareiden nenään rakennettu talo täystuuletetulla rossipohjalla. Ajoneuvon alla olevan ilman lämpötila tuuletuksesta johtuen on sama kun ulkolämpötilan. Eikä haitta jos ajoneuvon pohja ajossa vähän kastuu, kyllä talvi viimeistään kuivaa.

Kun tällaisen rakenteen tuuletus joko heinän kasvulla tai jopa suojaverhoin estetään seuraa ongelmia. Ajoneuvon alla oleva lämpötila ei enää olekaan sama kun ulkoilman vaan alhaisempi, mistä seuraa, että ilman jäähtyessä sen suhteellinen kosteus nousee jopa 75-80 % ja jos lämpötila on yli 0-astettaa se mahdollistaa jo homeen kasvun jos alapohjassa on puurakenteita. Jopa kastepiste voi syntyä alapohjaan jolloin märkää kyllä riittää. Alusta metalliosat ruostuu siinä tilanteessa myös nopeasti.

Jos ajoneuvoa säilytetään ulkona ja alusta ei ole laatoitus, asfaltti tai vastaava niin ensin maan kapilaariveden nousu pitää estää muovilla ja sen päälle kerros sepeliä on hyvä ratkaisu. Ajoneuvon helmojen peittämistä ei saa tehdä koska se estää alapinnan tuuletuksen.

Monet muistaa vielä 60-luvun h-autot vallankin engelsmannit joiden lattioista pääsi eroon vuodessa jättämällä ne märälle maalle heinikkoon seisomaan. Kysymys on samasta asiasta, siinä vain homman hoiti ruoste.

Jos käytössä on kohtuuhintaista verkkovirtaa, yksi ratkaisu kosteusongelmaan on lattialämmitys. Nestekiertoinen tai sähköinen. Esim. sähköinen lattialämmitys, jonka teho pyörii 75-80W/m2, ei tule kalliiksi. Lämpö syntyy lattiassa ja nousee ylöspäin. Ei lämmitä auton tai vaunun ilmaa niin että olisi lämmintä mutta aiheuttaa ilmaan liikettä, joka kuivattaa. Ilmanvaihtoaukot pitää tietysti olla auki.

Itse en laittaisi mitään suolaa kun tietää miten suola ruostuttaa kaikki paikat,ainakin siinä missä on rautaa.Kosteutta se kyllä imee mutta tulee sieltä haitatkin.

Vaikea kuvitella, mitä märästä suolapussista sen alla olevaan muovikuppiin tippuva suolavesi pääsee ruostuttamaan. Aiempina vuosina olen niitä käyttänyt, mutta tänä syksynä luotin siihen, että lämmitys kuivaa paremmin.

Pakkasvahti pitää kosteuden loitolla jos on sähkö käytössä!

Altin kaa samaa mieltä!suola kyllä kerää vettä..eli laittakaa suolaa jokapaikkaan minne vettä haluutte:)tuuletus ja toimiva ilmanvaihto parempi?

Markun ja Veli-Pekan toiminta on minustakin järkevä. Pakkasella auto lämpimäksi ja kun ikkunat kirkkaat, kunnon tuuletus eli ilmanvaihto. Mutta laitatteko sitten kattoluukun ja ikkunat kiinni? Jäähän autoon kuitenkin pieniä tuuletus kanavia, wc, läpiviennit etc.

Hyvä tuuletus pitää olla koko ajan. Piruuttani tuolla ylempänä kyselin kuivan ilman säilymisestä koska en usko kosteudenpoistajien tarpeellisuuteen.

Minkäänlaisia kosteusongelmia ei itsellä autossa tai vaunussa ole koskaan ilmennyt.

Pari vuotta sitten pakkanen putosi muutamassa tunnissa paristakympistä plussan puolelle. Tälläinen on erittäin poikkeuksellinen tapahtuma, kosteus tiivistyi pisaroiksi auton kattoon ja seinille. Avasin luukut ja laitoin sähkölämmittimen päiväksi autoa kuivaamaan. Muuta tilannetta jossa jotain kuivussydeemeitä olisi tarvittu en muista.

@timppa

Minulla ainakin on sellaiset kattoluukut, että niiden ilmasolat on auki, vaikka itse luukku ja pimennysverho ovatkin kiinni.

Kävin juuri katsomassa autosta lämpötilan ja suhteellisen kosteuden Auton sisälämpötila -25 C ja suhteellinen kosteus n. 80 % Tarkoitta absoluuttisena kosteutena 0,44 g/m3 Kun auton ilmatilavuus on 22 m3 on auton sisäilmassa vettä yhteensä 9,8 g.

Ei taida lähteä kissanhiekan mukaan se.

Jos autossa olisi sisällä +10 astetta ja suhteellinen kosteus olisi 80 % niin absoluuttinen kosteus auton sisäilmassa olisi 7,5 g/m3.