Dethleffs eristee

Mikä on totuus uusien detskujen eristeistä; On kaupan;Styrofoam Isolierung,ja se perinteineen STYROKSI,niin kannataako maksaa siitä ns,paremasta eristeestä lisähintaa;mikä on se detskun TALVIAUTON eriste?. Vai onko tämä vain mainosta?Hymerin tiiliseinä eristeet;35/35/46 katto/seinät/lattia,poluuretaanivaahto,onko nämä verratavissa?. Hymer VAI Dethleffs;kyllä kansa tietää,vai tietääkö,kysyy m laukkanen

KOPIO/MAINOS,siis siitä lisä eristeestä pitää maksaa;se ei ole vakio varuste=Dethleffs-matkailuautot on suunniteltu pohjolan olosuhteet huomioon ottaen. Valittavinasi joko Alde-vesikeskuslämmitys tai Trumatic-ilmakeskuslämmitys. Voit varustaa Dethleffs-autosi omien mieltymystesi mukaan Dethleffsin suosituilla talvipaketeilla.

Talvipaketti TRUMA

•Sähköpatruuna Trumatic-lämmityslaitteeseen •Jätevesitankki ja -putket lämmitetty ja eristetty •Hajulukot lämmitetty ja eristetty •Foam-eriste •Vesipumpun kytkin •Lattialämmitys

Peffletisä se eristeaine on Styrofoam. Ainaki on mun talavipaketoiusa Peffletisä.

Tuulilasi lehdessä oli pari vuotta sitten neljä matkailuauton talvi testi.Silloin lämpökameralla kuvattiin kaikki autot.Dethleffsissä oli vähiten lämpövuotoja ja kulutti vähiten kaasua.Olen sitä mieltä että ei se eriste on niin ratkaiseva,kun esimerkiksi lämmityksen suunittelu .Minun mielestä Hymer ei ole yhtä lämmin talviauto kun detsku.Ainakin muutama vuotta sitten myyjä suositteli täysintegroidun Hymeriin erillinen pikkutruma auton etuosan.T Raimo

Styrox tai styrofoom ääntele tai nitise.tiedän omasta kokemuksesta.Onhan autossa muitakin ääniä T Raimo

Piirongin eristäminen on suoraan verrannollinen lämpöenergian kulutukseen. Rakenteeltaan huonosti eristetty ja paljon kylmäsiltoja sisältävä piironkikin saadaan oikeanlaisella lämmitysmenetelmällä pysymään hyvinkin tasaisesti lämpimänä. Ainoa ero on vain siinä sähkön ja/tai kaasun kulutuksessa, mikä on sitten taas suoraan verrannollinen piirongin käyttökustannuksiin.

Niin tosiasia että Dethleffs on saatavissa erityksen suhteen kahdella eri vaihtoehdolla;sillä perinteisellä tai tällä styrofoam eristeellä;joka kuuluu ns,talvi paketiin. Nyt herää kysymys siitä noormaali eristyksestä;eikö se ole sopiva SUOMEN talveen ,vai miksi on tuotu tämmä UUSI ERISTE PAKETTI!?. Eikös se detskun omistajienkin mielestä ole vähän outo juttu;se normaali eritys siis ei ole hyvä?,kun pitää pitää ostaa se NS.TALVIPAKETTI että alkaa täällä pakassessa pärjäämään. Näinkin voisi asiaa ajatella;tuumasi m laukkanen

Mitä näistä kinaamaan, minulla on 80cm tiiliseinää ympäri auton, kyllä tarkenee! ;-))

Styroksia kannattaa mielestäni välttää. Säästyt mahdollisissa vuototapauksissa eristeen kastumiselta. Styrofoam ei ime vettä kuten styrox.

Styrofoam 300 on kova lämmöneristelevy, umpisoluista suulakepuristettua polystyreeniä (XPS), joka säilyttää eristekykynsä vaativissakin olosuhteissa ja jolla on suuri pitkäaikainen kuormituskestävyys. Suljetut umpisolut Styrofoam levyissä sisältää vain ilmaa. PL-AN on suorareunainen ja halkaistu paksummasta tuotteesta. Tuoteen paksuus on 30 mm.

Styrofoam 300 lämmöneristelevyjen käyttökohteet ovat talon- ja maanrakennus esim. käännetty katto, kellariseinät, pysäköintitasot, maanvarainen laatta, anturat ja routaeriste. Styrofoam 300 sopii normaali ja keskiraskasta kuormitusta vaativiin pohjarakenteisiin. Sokkelin ulkopuolisessa eristyksessä voidaan halkaistua puolta käyttää rappausalustana.

Styrofoam eristelevyt ovat suulakepuristettuja polystyreeni-solumuovieristelevyjä, joissa on tasalaatuiset, ilmatäytteiset umpisolut. Solurakenteensa ansiosta eristelevyt kestävät hyvin kosteutta ja eristävät tehokkaasti lämpöä. Styrofoam -levyt eivät mätäne eivätkä toimi sienten, mikro-organismien tai tuholaisten kasvualustana. Tiivisrakenteisella eristelevyillä on suuri puristuslujuus eivätkä ne murene työstettäessä. Styrofoam -levyjä käytetään maapohjan ja perustusten eristykseen (mm. routa-suojaukseen) maanteillä ja muilla liikennealueilla, tekojääradoilla, urheilukentillä, vesi- ja viemäriverkostoissa jne.

Tyhmä kysymys.Eikös piironki ole yleensä olohuoneen nurkassa? Joten ei tarvii lisä eristeitä. ASUNTOAUTOT JA VAUNUT OVAT ERI ASIA. TERVEISIN JUSSI

Kyllä se minunkin taitaa pitää investoida siihen 0.8m tiiliseinä matkailuautoon;ompahan ainakin millä ELVISTELLÄ= 0.8m tiiliseinää!,melkein kun kartanon omistaisi!.

Mites on painojen laita? Ettei vaan olis Leca-harkkoja.

Palin kirjoitti: "Piirongin eristäminen on suoraan verrannollinen lämpöenergian kulutukseen. Rakenteeltaan huonosti eristetty ja paljon kylmäsiltoja sisältävä piironkikin saadaan oikeanlaisella lämmitysmenetelmällä pysymään hyvinkin tasaisesti lämpimänä. Ainoa ero on vain siinä sähkön ja/tai kaasun kulutuksessa, mikä on sitten taas suoraan verrannollinen piirongin käyttökustannuksiin."

Kyllähän näin, mutta tätäkin seikkaa tärkeämpänä pidän "toimintasädettä" eli sitä, että mitä paremmin eristetty piironki on, sitä pidempään sen akut pystyvät pitämään lämpöä yllä. Trumaticilla varustetussa matkailuautossa akun virta loppuu jo paljon ennen kuin ennenkuin kaasupullot ovat tyhjät. nestelämmityksellä saattaa kestää akku pidempään...

Talvikäyttöön rakennetuissa piirongeissahan on juuri tästä syystä aina Alden nestekiertolämmitys. Vaikka eihän sekään ilman sähköä pärjää. Poltin ja kiertovesipumppu vaativat oman sähkötehonsa.

Akkulämmitteinen piironki kannatta kuitenkin yöksi kiinnittää sähköletkulla tolppaan.

PS: Piirongin toimintasäde riippuu enemmän polttoainesäiliön koosta kuin lämmitysjärjestelmästä.

Matkailuajoneuvokäytössä lämmöneristeen merkitystä usein liioitellaan. Seinä-, katto- ja lattiarakenteen läpi johtumalla tapahtuva lämpöhukka on noin lonkalta heitettynä vain puolet kokonaislämpöhukasta. Toinen puolikas häviää ilmanvaihdon kautta, ilmavuotojen kautta, johtumalla ikkunoista ja ohjaamon kautta ja säteilemällä ikkunoista ja luukuista. Esimerkiksi ikkunoiden ja luukkujen pinta-ala vaikuttaa lämpöhukkaan enemmän kuin lämmöneristeen laatu ja paksuus. Jos ajoneuvossa on paljon ikkunapinta-alaa, ei siitä saa lämmintä, vaikka varsinainen seinärakenne tehtäisiin metrin paksuisesta uretaanista.

Ikkunoiden kaitta tapahtuvaa lämpöhukkaa voi pienentää käyttämällä kaihtimia ja peitteitä, mutta kylmyysongelma onkin pahimmillaan ajettaessa kovalla pakkasella kovaa vauhtia. Silloin ohjaamon ikkunoita ei voi peittää ja kylmä ajoviima lisää ilmavuotoja ja myös tehostaa ilmanvaihtoa. Lisäksi se jäähdyttää voimakkaasti auton koria. Moottorin tuottama lisälämpö ei usein riitä kompensoimaan ajon aikana tapahtuvaa lämpöhäviötä.

Omassa alkovimallin isossa Deffussa lämpö riitti hyvin yövyttäessä -27 asteen pakkasessa. Termostaatti oli säädetty "puolikkaalle" ja lisäksi 2000W:n termostaattiohjattu sähkölämmitin käynnistyi harvakseltaan joten reserviä jäi vielä reilusti. Ja Defussani on vanhanaikainen korirakenne styrox-eristeellä ja puurungolla. Mutta kori on tiivis ja lämmönkierto mietitty kunnolla. Suuttimia on riittävästi, myös alkovissa. Luonnollisesti kaikki kaihtimet oli kiinni ja ohjaamo peitetty.

Kyllähän se juuri näin on.

Ikkunoiden eristyskyvystä ei ole tainnut juurikaan olla puhetta. Rakennehan on kaksikerroksinen ja jotakin kaasua sisällä, mutta mikä lienee eristyskyky verrattuna esimerkiksi normaaliin seinärakenteeseen? Ainakaan se ikkuna ei tunnu sisäpuolelta kylmältä, mutta johtunee materiaalista.

Viikonloppuna yövyin näissä pakkasissa ja kokeilin myöskin noita kaihtimia. Ainakin minulla kosteus jäätyi rankasti ikkunoiden sisäpintaan kaihtimien takana. Ei liene mitään hyvää konstia tämän estämiseen, koska kaihtimen ja ikkunan välissä ei ilma kierrä. Päädyin sitten pitämään kaihtimet auki, jolloin ikkunat pysyivät sulina. Naapurikaravaanareilla näyttivät kyllä kaihtimet olevan alhaalla ainakin yöaikaan.

Minulla LMC (MB-Sprinter)ja siinä on Alde eilen aloin juuri testamaan sen sisätilan lämpöä. Ulkona pakkasta 15 astetta ja sisällä vain 11-12 astetta. Autossa ei ollut väliverho paikoillaan, laitan sen paikoilleen ja jatkan testausta, vielä tämän päivän.Erityksestä en tiedä mikä se on.

Tällainen ratkaisu rullaverhoissa auttaa ikkunoiden kuivana pysymistä.

http://www.karavaanarit.fi/ajankohtaista/etuteltan_puheet/matkailuvaunut_ja_vetoautot/?x26528=67669914

Oltiin juuri 8 päivää reisussa puoli-integroidulla Dethleffsin T5601 B:llä ja pakkanen pääosin 15-25 astetta. Lämmitin Alde 3010 ja lämmitys leiripaikoilla yhdistetty Sähkö 2000 W/kaasu. Päivälämpötila-asetusarvo 20 astetta ja yöksi automaattinen lämpötilan lasku 16 asteeseen. Lämpötila pysyi +- ½ asteen tarkkuudella haluttuna, kiitos vuoteen viereen vessaseinälle asetetun etätermostaatin. Lähtiessä mukana oli aloitettu kaasupullo, joka muutaman päivän kuluessa vaihdettiin täyteen. Päivällä lämmitys oli pelkän kaasun varassa ollessamme kyläilemässä tai Caravan-messuilla (1 päivä). Messujen ajaksi (5-6 tuntia) vaihdoimme varalta täyden kaasupullon ja sitten taas takaisin. Toista pulloa ei tarvinnut ostaa, kun molemmissa on vieläkin kaasua. Auto on talvipakettivarustein ja foam-eristeseinin. Alkuperäisen talvipaketin harmaavesijärjestelmän lämmitys oli tosin väärin tehty; säiliön alla oli lämmityselementti ja toinen lämmityselementti oli tiskipöydästä tulevan viemäriputken ympärillä ja tyhjennysventtiili oli lämmittämätön. Elementti kävi niin kuumana, että se sulatti viemäriputken, joka meni puhki. Korjauksen yhteydessä tämä vastuselementti siirrettiin venttiilin ympärille ja viemäriputki eristettiin. Systeemi on toiminut nyt moitteettomasti. On vain huomattava, että talviolosuhteissa harmaavesisäiliö on päästettävä korkeintaan puolilleen ennen tyhjennystä.

En vastaa kysymykseesi, mutta kuitenkin... Edellisessä Dethleffissäni oli sen ajan mukaan (2003) "huippuhyvä" eristys ja sen huomasi talviaikaan. Mutta jos kesällä pysäköit aurinkoiseen paikkaan meni iltayöhön tuonne aina yhteen ennenkuin auringon seiniin varastoima lämpö hellitti sisällä jotta voi hikoilematta nukkua.
Aikaa kului ja vaihdoin ohempi eristeiseen. Nyt auto viilenee kesällä pian auringonlaskun jälkeen mutta en ole kokeillut kuinka talvella palelee yli viidentoista asteen pakkasilla (siihen saakka lämpöä riittää ainakin).

Eikös eristeen pitäisi toimia samalla tavalla molempiin suuntiin, talvella estää kylmyyttä ja kesällä kuumuutta.

Jos piironki on illalla ulkoilman viilennyttyä vielä liian lämmin nukkumiseen, niin ei sitä jäähtymistä kannata jäädä odottamaan, vaan sen lämmenneen sisäilman voi näppärästi vaihtaa viilenneeseen ulkoilmaan.

Ja sitten vaan nukkumaan.

Joo, kyllä ikkunat ja reiät oli auki, muutaman reissun jälkeen hankin asunto-osaankin ilmastoinnin ja viilensin sillä seinät.

Eipä taida Dethleffs myynti tykejä olla saitilla; Miksi on kasi eri eristettä,kysyn vielä kerran. Taitaa se as.auton osto kallistua sen Hymerin suuntaan,vaikka se painaakin varmaan hirveästi=0.8m TIILISEINÄÄ,mutta onhan siitä ainakin se turvallisuus;0,8m tiiiseinää on jotain muuta kyuin ne Detsun styroksi eristeet!. Hyvää ja halpaa ei vielä ole kesitty;tuumasi m laukkanen

Hymer B 654, liekkö jo siinäkin 80cm:n tiiliseinät ?

Ainakin tukevat akselistot on kun hyvin sen kuorman kantaa . . .

Joten laita Hymer, laatua . . .

Jari

Ps. Liity klubiin, mää oon jo liittynyt . . . http://www.hymerclubfinland.fi/

Mulla on vanha solifer asuntoauto. En oo odottanutkaan sen lämmöistä sen enenpää kuin jostain omakotitalon lämpöjärjestelmästä. Kaasua kuluu ja lämmintä on. Ps.Lämpö ja enerkia ei tuu tyhjästä mutta asuntoautoissa ja vaunussa on vuotoja ylhäällä sekä alhaalla,se on meidän hyväkssyttävä. Ainoa ettei palele.

Liikuin juuri talvisäässä muutaman päivän verran asuntoautolla, joka on enemmänkin ns. kolmen kauden valmiste, isot ikkunat jne. Ulkolämpö vaihteli -5 ja -15 asteen välillä. Lämmitys pelkästään kaasulla, ulkopuolista kkunapeitteitä ei käytetty, kaasua kului euroiksi muutettuna noin 10€ vuorokausivauhdilla. (kaasupullo 27,50€/11kg)

Jos olisi minulla enemmän talviautoksi rakennettu väline, voisin säästää enimmilläänkin ehkä vain n.3€/vrk.

Riippuu tietenkin matkavuorokausien määrästä, miten suuresta vuosikulusta on kyse, mutta jos harrastus on kaatuakseen 3€/asumisvuorokausi kulueroon, niin kyllä se sitten kaatuu.

...Toisaalta kevyesti rakennettu saattaa olla painoltaan kevyt, laillista kantavuutta on enemmän, ei niinkään tarvitse huolestua siitä että kokonaispainoraja ylittyy.

Ei se eristytksen parantaminen niin hirveästi paina. Kyllähän intissäkin talvileirillä ollessa teltassa tarkeni kun kipinämikko pysyi hereillä. Mutta kun pantiin kaksi telttaa päällekkäin sisällä olotila muuttui olennaisesti mielyttävämmäksi.

Kyllä Olli olet mielestäni ymmärtänyt tämän talvimatkailun ihan oikein. Useimmiten talvella tulee lisäksi oltua roikan päässä ja lämmityssähköstä maksetaan, jolloin taloudellinen kysymys on vieläkin epäoleellisempi.

Tuossa viikonlopun pakkasilla (20 - 25 astetta) oli samassa leirissä näitä ihmekoneita Hymereitä. Kyllä näytti lumi ja jää katolla niissäkin komeasti sulavan ja valuvan vetenä pitkin seiniä, eli kyllä lämpöä silloin jostakin vuotaa ja runsaasti.

Tämän verran menee lämpöä harakoille katon kautta, kun vaunussa on lämmitys päällä. Lähinnä kattoventtiilistä, jota ei saa kiinni, eikä tarvitsekaan. Myös jonkin verran kattoluukkujen ympäriltä karkaa.

Kyllä se totuus on että kaikki vaunut ja autot on lämpö taloudelisesti HARAKAN PESIÄ ja kaikissa jotka on tehty talvi käytöön niilä kyllä pärjää kunhan vain antaa pannun pelitää eikä valita.Sellaista kuin omakoti talon lämpöä niihen ei saa vaikka olis minkälaista eristettä.

Onko tuo Antin Polar Fiiatin alustalla?

)

Martti Vallius puhuu asiaa. Jos ei kannata lämmittää niin täytyy olla kotona, eikä valittaa. Mitään pyörillä liikkuvaa matkailuautoa/-vaunua ole tehty kiinteän asunnon eristeillä.;-)))

Kyllä hyymeri on tehty, talon eristeillä! 80cm tiiliseinää, sanoohan sen järkikin. Mainos ainakin.

"Hyymerissä asuu onnellinen perhe"!

;-))

Niijjustiisa! Kyllä mie vain talon joutusinki myymään, jos meinaisin Hyymerisä asua. En sen Hyymerin hankkimiseksi, vaan kaasulaskun maksaakseni.

)

kun matkustat on aina tällainen vastaan otto, , , , ;-))))

Hannu sinähän sen jo tiedätkin, kun kokemusta on . . . ;-))))

Jari

Mitäs on menny vikaan ?

Onko eristeet unohtunu vermeestä ?

Tuossa toinen lähempää . . .

Jotain on ilmeisesti jäänyt pois kun tuolla tavoin jäätyy. Oliskohan vaunun merkillä mitään osuutta? Koskaan ei mulla ole ollut tuollaista jääpeitettä missään vaunussa.

Ei ole mitään huolta ,niin kauan kun tuo ilmiö on vaunun ,tai auton ulkopuolella!

Totta kai vettä ja jäätä muodostuu kulkimen katolle jos hyvin eristävää pakkaslunta on vaikka 20cm. Se nolla piste "nousee" sieltä eristeistä ulkopuolelle.

Lämpökuvia Hyymerin ulkopinnasta ajon ja lämmityksen jälkeen.

Tenkaat ja pakoputket ovat lämpimiä, samoin ohjaamo vuotaa kun on ilman ulkopuolista peitettä. Truman pakoputkesta tulee oikeinkin lämmintä.

Pakkasta oli parikymmentä astetta kun kuvailin. Yllättävän vähän tuo ohjaamon päälinenkin vuotaa.

Renkaat, ei TENKAAT käy kuumana

Noin se on todistettu miten se 0.8m tiiliseinää eristää. Se Hymeri on tilauksessa!

Hyvä Laukkanen, kyllä hyymeri on poikaa!

Jari, olet sitten nähnyt miten hyymerit vastaanotetaan alueilla! Juuri noin, ja tarjoilut heti perään! ;-))

Lukekaahan nyt aivan rauhassa Tekniikan Maailman matkailuautovertailu vuodelta 2006, tuo testissä ollut hymer Hymertramp 664GT ei saanut yhtään parempia arvosanoja 'lämpimyys asuttaessa' ja 'lämpimyys ajettaessa' osatesteissä, ei edes kaasun kulutus ollut pienin.

Hymerin polyuretaani eriste ei siis ollutkaan parempi kuin muissa testeissä olleissa eli Adriassa, Dethleffsissä ja knausissa joissa oli polystyreeni.

Mutta onhan se mukava uskoa Hymerin omaa mainosta. :)

http://www.tekniikanmaailma.fi/autot/muut/matkailuautot-matkamokit-talvessa

Lukekaahan nyt aivan rauhassa Tekniikan Maailman matkailuautovertailu vuodelta 2006, tuo testissä ollut hymer Hymertramp 664GT ei saanut yhtään parempia arvosanoja 'lämpimyys asuttaessa' ja 'lämpimyys ajettaessa' osatesteissä, ei edes kaasun kulutus ollut pienin.

Hymerin polyuretaani eriste ei siis ollutkaan parempi kuin muissa testeissä olleissa eli Adriassa, Dethleffsissä ja knausissa joissa oli polystyreeni.

Mutta onhan se mukava uskoa Hymerin omaa mainosta. :)

http://www.tekniikanmaailma.fi/autot/muut/matkailuautot-matkamokit-talvessa

edit. jäi tuo otsikko hiukan vajaaksi.

Ei meillä ensisijainen valinta kriteeri ollu Hjymer vaan sisustus ratkaisu ja auton pituus. Kyllähän Hjyymeriä mainostetaan niin kuin muitakin kaikin mahdollisin keinoin joita voidaan käyttää. Kun rakentaisivat vielä auton jossa ei olisi yhtään vettyvää osaa, puuta eikä muutakaan, niin voisi jättää kosteustarkastuset omaan arvoonsa, katselisi vain ettei vettä tipu niskaan :).

Hymeriä ylistämässä, mutta kun sattuu itellä olemaan Hymer ja Dethleffskin, kumpainenkin ja kummassakin tarkenee ja kummassakin kaasua kuluu . . . Joten se siitä . . .

Jokaisessa on puolensa, niin hyvät kuin huonotkin . . .

Jari

Samoin oli meitin tilanne, sattuma meille Hymerin toi . . .

Tilat ja kokonaisuus ja "sattuma" olivat ne jotka tekivät meistä Hymerin omistajan. Kiikarissa oli Detskun integroitu,

http://www.nettikaravaani.com/dethleffs/i-5836-premium-class/1281795

Tuollanen, nostosängyllä mutta ei takakeittiöllä vaan parisänky takana jonka sivulla wc, Alde 3000 lämppäri jne. . . . Jyväscaravanissa oli K-A:si rekisteröity tuollainen vuosi sitten jota ostattelimme mutta ehkäpä eivät halunneet myydä kun eivät muutamaa satkua pudottaneet hintaa jotta kaupat olis tullu, no nyt ollaan Hymerin omistajia . . .

Nykyinen Hymer taitaa olla metrin pidempi kuin Detsku, no mitäs se ompahan tilaa enempi . . .

Jari

testin autoissa puurunko oli dethleffsissä ja knausissa.