Asuntauton vaunun lämpimyydestä

Oletko selvännäkijä? Luulisi että robotti osaa toimia oikein, mutta ei. Mahtaisi olla kallista hankkia sellainen järjestelmä SFC- kerholle, että se toimisi oikein?

Ja Mirjakin lopulta myöntää vesikeskuslämmityksen paremmuuden.☺

Moro Raimo,

Sepä se, kun kun minun vanhassa autossa vm. 2002 lämmitin Truma 6002 ei ollut lattialämmitystä varpaat paleli ja se toinen juttu, saahan se olla vesikeskuslämmitys, MUTTA onko sinulla myös lattialämmitys nesteellä, ei pitäisi palella... en mainosta, mutta osta ruotsalainen auto, alkaa K:lla.

Kapa

Keskustelu on aina tervettä ja tosiasioita on vaikea sivuuttaa. Ehkä nämä väittelyt loppujen lopuksi auttavat eniten sellaisia karavaanareita, joilla ei ole kokemuksia kylmistä olosuhteista ja jotka harkitsevat hankintoja. Nykyään vaaditaan muutakin kuin "että selviydytään". Toisaalta on tuhlausta ostaa kalliimpi lämmitysjärjestelmä, ellei edes harrasta talvimatkailua.

Mulla ei oo putkenmallinen ajatusmaailma, joten kumpikaan ei oo mun mielestä paras. =) Pellikan Erkillä on tämän ketjun paras ja fiksuin kommentti.

Eipä ole vielä tähän mennessä sattunut kohdalle yhtään piironkia tai peräkärryä, missä olisi lattialämmitys. Kaikissa on ollut joko ilmapuhalluslämmitys tai sitten konvektioperiaatteella toimiva vesikeskuslämmitys.

Ilmeisesti oleellisempaa onkin lämmityksen toteutus kuin yksioikoisesti lämmitystapa.

Juttelin Lahden Caravan -messuilla lämmityslaitteita (Trumatic, Alde jne) esitelleen kaverin kanssa. Hän kertoi, että uusin Alde vaatisi jopa 28 metriä ripapattereita, jotta toiminta olisi optimaalinen. Tätä määrää ei liene missään autossa ja pohjanoteeraukset ovat kuulemma luokassa 4 - 5 metriä. Kukin voi sitten itse mittailla oman autonsa patterit. Uuden Trumaticin Combin hän kertoi olevan erinomainen lämmitin, mutta asennukset ovat mitä sattuu. Suurin ongelma on, että ilma ei kierrä kunnolla.

Toivottavasti se "esittelijä" on jo saanut potkut, koska ei tiedä mistä puhuu. Ripapatteri pystyy optimaalisesti toimiessaan luovuttamaan lämpöä 0,4 kW per patterimetri, sanoi Petteri mitä hyvänsä. Alden uusin pannu on siis teholtaan 11,2 kW, mikä sinänsä ei ole mahdotonta, mutta todennäköisesti kuitenkin on. Teho on maksimissaan n. 8,5 kW kun myös sähkövastukset on päällä. Tälloin n. 20 metriä pattereita pystyy luovuttamaan koko tehon ulos.

Pohjanoteeraukset 4-5 metriä pattereita olisi hyvä paljastaa ja kertoa, missä autossa sellaiset lyhyydet on, en usko että missään. Normaalissa n. 6 m autossa on pattereita 10- 18 m, millä saadaan tehoja 4-7 kW ulos. Asialliset yritykset huolehtivat jälkimarkkinoinnista ja vaativat tuotteittensa ostajilta, että asennukset tehdään tehtaan suositusten mukaisesti. Suurin ongelma näyttää olevan että yksi lämmitinvalmistaja on monopoliasemassa markinoilla ja että sillä on helppoheikkejä esittelijöinä. Ne tyypit pitäisi panna kunnolla kiertoon.

Olen samaa mieltä Teemun kanssa omasani laskin että putkiston pituus on 26m josta ripapattereita yli 20 m joten Alde pystyy luovutamaan varmasti nuo teemun laskenaliset määrät,tietysti poikeamia sataa esintyä mutta ne on varmasti pieniä

verme sattuu kyseessä olemaan, niin jos sitten saataisiin jostain taholta tietoo tuosta lyhkäsestä patteri pituudesta . . .

Ei tuollainen tietojen epämääräisyys yhtään edesauta tätä keskustelua . . .

Ilmalämmitys todellakin oikein toteutettuna on ihan käypä lämmitys ainakin "kolmenkauden" vermeisiin ja jos asiaan paneuduttaisiin toden teolla kyllä sillä tulee toimeen ihan hyvin läpi vuoden mutta yksikään valmistaja ei ole paneutunut ilmalämmitykseen niin että se tarvitsisi toimia moitteetta alle - 5 -10 asteen pakkasessa, niitä pakkasia Italiassa ja muutoinkaan keskieuroopassa kun ei ole ja pääasialliset asiakkaathan on kuitenkin siellä, ei pohjoimaihin menevät "yksilöt" näyttele niin suurta osaa myynnissä että kannattaisi siihen valmistajien suuremmin panostaa . . .

Kyllä teidän passaa tuota juupas eipäs väittelyä täällä harrastaa jollette tuo todellakin faktaa esiin kaikissa muodoissa joten merkkejä/laskelmia esiin ei mutua . . .

Jatkakaa . . .

Onko väärin sammutettu vai ottaako "väittely" vaan muuten päähän? Turhemmistakin asiosta täällä jaaritellaan eikä liene kovin oleellista ryhtyä mainostaa jotain merkkiä, koska omakohtaiset kokemukset ovat todellista faktaa. Kerron kuitenkin senverran, että minulle toimitti Knausin tehdas 3- sivuisen lämpöteknisen laskelman siitä, että 6,4 m pituinen integroitu m- auto tyyppiä Travelliner 640M täyttää normin vaatiman 55 C Dt- vaatimuksen ts. sisälämpöä on +20C kun ulkona on -35C. Ko.mallia tehtiin silloin ainoastaan vesikeskuslämmityksellä, mutta uudemmat mallit on tehty ilmalämmityksellä ja Suomeen on ilmeisesti saanut myös ALDE- lämmitystä erikseen niihinkin?

Pattereiden kokonaismittaa on sentilleen vähän vaikea määritellä, koska WC- tilassa on isohko levypatteri, mikä vastaa ehkä 3- kertaisesti ripapatterin lämpötuottoa. Muutamassa kohtaa pattereita on 2 päälläkkäin ja tuulilasin alapuolella on auton levyinen patteri. Yhteensä pattereita on näin laskien n. 16 m, mutta myös siirtoputket luovuttavat lämpöä. Kovimmillakaan pakkasilla pannu ei ole käynyt jatkuvasti ts. lämpöä riittäisi vielä enemmänkin luovutettavaksi. Ja olisihan ihme ellei yli 5 kW pannu pystyisi lämmittämään n. 30 kuution eristettyä piironkia.

"Onko väärin sammutettu vai ottaako "väittely" vaan muuten päähän?"

Olet kyllä ottamassa kirkkaasti selätys tai väsytysvoiton meistä ilmalämmittäjistä ;))

Kohtahan se arskakin taas alkaa ilmaa lämmittämään tuolla etelämpänä meidänkin kulkineessa.

turhaa sitä p...tä jauhaa jos ei ole lyödä totuuksia pöytään . . .

Mutta kun kuvitellaan että sellaiset pikkuiset ilmaputket pystyisivät kuljettamaan sellaisia ilmamääriä/lämpömääriä joita pitäis kuljettaa kovilla pakksilla ollaan hakoteillä, mutta jos kunnon ilmakanavat suunnitellaa/laitetaan mikä ettei . . .

Mutta kuten sanoin ei valmistajilla ole halua eikä tarvettakaan siihen kun ei ole kysyntää tarpeeksi . . .

Tunuu olevan veden lämmittäjillä kova tarve puolustella omaansa. Kuten aiemmin on jo todettu kumpikin on kelvollisia jos ne on oikein tehty. Kun lämmittimessä on kylliksi tehoa kyllä kalusto lämpiää. Itse olen ollut autollani 30 asteen pakkasessa ja sisällä tarkeni olla avojaloin eikä varpaita palellut. Lämmittimenä oli Truma 5002 eli 5KW:n teholla. Kyse on lämmön suuntaamisesta ja lattian eristevahvuudesta. Kuinka vesikeskuslämmitys antasi lattialle suuremman lämmön kuin ilmapuhallus jossa lämpö puhalletaan keskilatialle päin? Vesi keskuslämmityksessä lämmitetään seinävieriä ja lämpö nousee pitkin seiniä ylös ja katosta valuu jäähtynyt ilma keskelle oleskelutilaa.

Veden lämmittäjiä on kiva prvosoida kun he ovat niin tosissaan, vaikka eivät tiedä ilmalämmityksestä mitään. Itse en ota lisäriesaa veden muodossa ympäri autoa, kun voin olla ilmankin. Tehtaan jäljiltä tosin joutuu parantelemaan asennusta. Pölystä minulla ei ole autossa ollut koskaan haittaa vaikka olenkin käyttänyt ilmalämmitteisä autoja jo yli kaksikymmentä vuotta

En ole omistanut ilma lämmiys autoa mutta on se varmaankin ihan hyvä varsinkin jos siinä on sähkölämmitys vastus. Vesilämmityksestä sen verran että ne patterit on holtittomasti sijoitetut, kun eihän siellä sohvan takana kukaan oleskele, joten ilman kierto patterien läpi on saatava tehokkaaksi. Lämpösolaan tulee ilma lattialta joten systeemin tarkoitus on saada ilma näin kiertämään koko kulkimessa. Jos käsität että patteri yksistään saa ilman kiertämään laita sinne solaan lämpömittari huomaat miten kuuma siellä on.

Jos on vesikeskuslämmitys ja vesiputket kiertää myös lattiassa niin TAATUSTI lattia on lämpimämpi ja lämpö tasaisempi kuin ilmalämmitteisessä autossa/vaunussa.

KJON !

pitkä vastaus ? ?

Voisittako köörissä miettiä kuinka lyhentää tuota teitin piiiiitkän pitkää lopetus "laakii" ?

;-)))

Kitoos ku et edellisell kertaa "pillastunnu" . . .

En vissiin ole riittävän sisällä tässä harrastuksessa vielä kun en ymmärrä mitä järkeä on -35 asteen tai siitä kylmemmällä ilmalla matkustella ympäri Suomea, vaikka autossa tarkenisikin olla.

En harrasta laskettelua tai hiihtoa joten senkään vuoksi en ymmärrä miksi tuollaisilla pakkasilla pitäisi olla liikenteessä. Kun tiedetään kylmän vaikutus jo pelkästään tekniikan kestävyyden kannalta niin eikö tuota voisi odottaa ilman lauhtumista vai onko tosiaan niin että suurin osa karavaanareista on jo eläkeläisiä ja täytyy olla tien päällä olipa keli mikä tahansa?

Onhan teillä varmaan niitä lapsenlapsiakin joita voisitte katsoa ja heidän kanssa touhuta eikä ajatella vaan omaa vapautta.

nimim. kahden lapsen isä

Kyllä hiihtomiehelle riittää ehdottomasti halvemman luokan kärry ilmalämmityksellä ja ilman kaksoispohjia yms hienouksia, koska järkevä pakkasraja on -25.

Hiihtohommissa tärkeää on lämmityksen nopeus, joka ainakin uudessa Truman Combissa tuntuu olevan kohdallaan. Kamppeiden kuivaus onnistuu kylppärissä myös mainiosti puhallusta lisäämällä. 4 KW:n lämmittimellä tarkenee hyvin - 25:ssä.

Huomaa kyllä ettet ole sen paremmin liikkunut talvella kuin ajatellut asiaa muutenkaan loppuun. Aika lyhytnäköistä päivittelyä joten olet "hyvässä seurassa". Jos nyt tästä etelän lähes 0- kelistä lähden piirongilla Lappiin hiihtelemään, missä käydään ainakin 2- 3 kertaa vuodessa, niin ei mistään voi lähtiessä tietää paljonko siellä on asteita muutaman päivän päästä, vaikka juuri nyt onkin pakkasta vain 7-8 astetta. Kun tulee 2 vrk päästä tuntureille, voi siellä olla jo paukkupakkaset. Siitäkö sitten lähdetään takaisin etelään "lämmittelemään" vaikka nuo kovat pakkaset kestäisivätkin vain päivän- pari? Aika kallista.

Ei 25-35 asteen pakkasessa voi harrastaa ulkoliikuntaa vaikka asuisi talossa. On kuitenkin mukava olla lämpimässä m- autossa, missä voi lukea kirjoja, katsella dvd:ltä elokuvia ja ikkunoista maisemia ja mokkuloida. Koska kaikki systeemit toimivat, niin suihkussa voi käydä, ruokaa tehdä ja elää niinkuin kotonakin. Kun ulkoilman lämpötila laskee siedetävälle tasolle, niin sitten ladulle ja luontoon. Kun varustelu on kunnossa, ei tarvitse myöskään olla millään "alueella tolpan vieressä". Tämä vapaus ei ole keneltäkään pois vaikka se sinua tuntuu häiritsevänkin jostain henkilökohtaiseta syystä..

Menee taas osastolle mun k*** on suurempi kuin sun?

Paremmuudella on erilaisia mittareita. Ilmalämmityksen puolesta puhuvat ainakin yksinkertainen rakenne, nopea lämmitys ja tehokas ilman kuivaus, kevyt rakenteellinen paino ja suhteellisesti edullinen hinta.

Nestelämmityksen puolesta puhuvat suuremmat lämmitystehot (soveltuu paremmin isompiin ajoneuvoihin), lattialämpö, hiljaisuus, tasaisempi lämmön leviäminen; mutta näilläkin ominaisuuksilla on hintansa.

Minusta on turha ampua kärpäsellä härkästä. Pieneen ja kevyeen ajoneuvoon ilmalämmitys voi olla paras ratkaisu, kun taas isoon rötkäleeseen sellaista tuskin kannattaa lähteä sovittamaan ;)

Ei kai moni lähte Matkailuauton kansa matkalle 35 asten pakkasilla jos ei ole pakko.Mutta Jos lähte vaikkapa lapsensa tai lapsenlpensa kans Lappiin ,vaikkapa hihtolomalla hihtömään .Niin kuka voi taata etei tulis vaikkapa 40 asten pakkasta.T Raimo

Toki noissa pakkasissa voi ulkoilla, sehän on vain pukeutumiskysymys, niin kuin kaikki kelit! Suksi ei tietenkään kovasti luista, mutta kyllä eteenpäin silti pääsee.

Me olemme niin mukavuudenhaluisia tässä kohtaa, että hoidamme jokatalviset lapin hiihtoretkemme mökistä käsin. Takkatuli ja sauna, silloin kun itse haluaa, on semmoista herkkua hiihtoretken jälkeen, että niistä luopumaan saa vain kunnon vaellus.

Jokaiselle makunsa mukaan:)

t.Kaarina

No tietysti voi ja -30 asteen pakkasella voi järven jäällä tuulessa pakkanen vastata helposti -50 astetta. Varsinkin lasten hiihtoloman aikoihin on usein kovia pakkasia ja ei se ainakaan lapsia haittaa. Meillä kun on "rajattomasti aikaa" eikä olla suorituspainotteisia, niin on varaa valita myös ulkoiluun, lähinnä murtsikkahiihtoon, mukavat kelit ja luistot. Kova pakkanen antaa hyvän syyn jäädä "kämpille" tekemään ja katsomaan kesken jääneitä asioita. Ylen Teema on kerryttänyt dokumenttikirjaston aikamoisiin mittoihin.

Aikaisemmin kun liikuttiin nuorison kanssa, niin yleensä vuokrattiin 5- 7 vrk mökki ja sitten he lähtivät junalla etelään ja me jatkettiin Lapissa piirongilla. Nyt on kahdestaan mahduttu hyvin m- autoon, millä kierretään tuttuja kohteita. Mikäli mahdollista, kartetaan Lapin ruuhkahuippuja.

Joo, ruuhkahuippuja mekin kartettiin silloin kun lapset oli pieniä, ja varmasti sitten, kun taas kuljetaan kahdestaan.

Ja silloin voisi jopa ajtella tuota autosta käsin tapahtuvaa hiihtelyä, juuri tuon takia, että samalla reissulla voi hiihtää eri paikoissa.

Nyt on se viikko 8 lukiolaisellekin kivampi, ettei tarvitse läksyjä lukea hiihtoretkien päätteeksi. Nyt vain koulujen loma-ajat vapautuivat, mikä tekee hallaa perheille, kun kaikilla perheen lapsilla ei välttis olekaan samaan aikaan lomaa.

Että kun sitä hiihtoaikaa on vuodessa vain se yksi viikko, niin joka päivä hiihdetään, ei kelillä mitään väliä:)

t.Kaarina

Eka matkailuauto on hankittu 1996 ja on vesilämmitteinen.Joskus 70-luvulla on ollut ilmälämmitteinen vaunu, joten kannanotto parremmuuteen "ontusi",jos sen tekisi ! Muutamia kysymyksiä kuitenkin voisi mainita.Puhaltimen virran kulutus, kun ei olla sähkötolpassa ?Miten kaun akku kestää jos on pakkasta ja lämmitin on paljon päällä? Miten paljon pölyä keräntyy ajan mittaan putkistoonja miten sen saa pois?

Auton eristys on myös tekijä joka tuntuu oli sitten mikä lämpöjärjestelmä tahansa. Minulla on polyuretaani .Väli ovet ohjaamoon myös uretaania.Talvella lämmin,kesällä viileä!!Alden pystypannu jonka 12 V kiertovesi pumppu ottaa n.0,014 A. Asuntoosan akku kestää tällä kulutuksella kaun ja kun on varavalaituksena on diodilamput omilla pattereilla ,niin eivät nämäkään kuluta akkua.Kaasun kulutus on myös todella kohtuullista !

Vesilämmiteisissä on lattian sisällä olevat putket ja minulla on vesilämmitteinen pyyhkeiden kuivatusteline pesuhuoneessa.Lämmönvaihdin on myös vakiovaruste ja riittää kovillakin pakkasilla pitämään asunto osan lämpimänä. Paikalla ollessa lämmittää moottorin vedet, ei tarvitse koskaan kylmänä käynistää !

Olen tyytyväinen vesilämmitykseen, mutta suon toki toisille vapauden hankkia vapaasti lämmityslaitteet ,olivat ne mitkä tahansa. ;-))

Olen myös aloittanut 70- luvulla, jolloin ensimmäinen m- auton valmistin Helsingin kaupungin puhelinlaitoksen entisen huoltoauton, Citroen Camionetten pohjalle. Siinä oli ilmalämmityskamina, mutta ei mitään puhallussysteemiä. Aika pian rakensin täysverisen n. 6m mittaisen matkailuauton, jolla tehtiin ensimmäinen pitempi ,n 8000 km matka, Turkkiin, Romaniaan, Mustalle merelle ja Moskovan kautta takaisin Suomeen. Tässä autossa oli Primuksen vesikeskuslämmitys, missä oli myös lämmönvaihdin, sähkövastus ja kuumavesiboileri. Autosta tuli niin lämmin, että se kesti kaikki pakkaset. Auto on edelleen hyvissä käsissä Porin suunnalla.

Nyt kun ollaan kirjoiteltu m- autojen lämmitysasioista, niin ehkä edes parille m- autoa tai vaunua hankkivalle on jäänyt joitakin vinkkejä mieleen. Lämpöä löytyy helposti jonnekin -15 C paikkeille, mille lämmölle useimmat Keski- Euroopan piirongit on tehtykin. Ja se riittää myös monelle suomalaiselle 3/4 vuodesta liikkuvalle. Kovaan talveen lähtevät saattavat miettiä ostostaan enemmän myös lämpöjen kantilta, sillä onhan ilmalämmityksessäkin saaatavilla monenlaisia ratkaisuja.

Ainahan näistä jutuista on hyötyä, ainakin melkein. Meillä on jo yks asia löytynyt mitä seuraavassa autossamme ei tule olemaan eli ikkunat, niitä on liikaa =) Parisängyn päässä ja vieressä kaksi isoa ikkunaa. Niistä ei kyllä ole mitään hyötyä. Toki hyviä maisemia on kiva kattella mutta harvemmin tulee tuijoteltua muualla ku pöytäryhmän äärellä.

nan voi "muurata umpeen" sangollinen laastia ja tiiliä, helppo nakki. . .

Takaisin asiaan, laita ne ikkunat umpeen, samanmoista peltiä on noissa caravan huolloissa mitä olkopuoli on ja eriste ja sisäverhous, siinä se. Ei vedä enää . . .

Itellä on sama "vamma", takaikkunat vois "muurata umpeen" niistä ei ole muutakuin riesaa . . .

Ilmankierto niihin tahtoo "katketa" kun täkki sängyssä mänöö "väärään väliin" hikoilevat sen jälkeen jne. jne. Mutta loppujen lopuksi pieni murhe kun vertaa siihen mitä olis vastaava esim. Kabe maksanut kolmenkauden vaunuksi meille, Niin murhe ? ? Niin ne eurot hinta eroon olis ollu se murhe, mistä ne nyyhdettäisiin, miltei turhan "takia" . . .

Ei ne vielä oo kyllä vetäneetkään mutta hieman mietityttää että jos ne verhot lävähtää alas itsestään niin heh heh. Onneksi nukun yleensä yöpaita päällä =)

MORO! Minä antaisin ikkunan olla paikoillaan.Voisi näin teoreettisesti ajatella,että ulko-oven suunnassa roihahtaa.ainoa uloskäynti olisi todennäköisesti se sängyn vieressä oleva ikkuna,joka ainakin meidän kulkuneuvossa on riittävän iso nopeaan poistumiseen.

Suihkun lisäksi meidän autossa on parasta meidän parisänky ja sitä ympäröivät isot ikkunat, en ikinä vaihtais niitä pois!:)

t.Kaarina

Joo kyllähän ne on silleen kivat, mutta hirvittää tosiaan että millon ne verhot lävähtää alas ;) No, en oo vielä sen takia yöunia menettänyt mutt kummiskii =)

No jos tuolla henk.kohtaisella tarkoitit lastenhoitoa isovanhempien luona niin se ei ole todellakaan ongelma, emme olisi vaimon kanssa sitten moottoripyörällä päässeet aiempina vuosina lainkaan kaksistaan reissuihin mutta nyt talvella m-autolla ei ole vielä sellaista hinkua tullut että pitäisi päästä lunta etsimään tuonne pohjoiseen, kyllä sitä lunta täällä savossakin riittää riesaksi asti, kesällä tuo lapin taika kyllä puree.

Taidamme olla vaimon kanssa vielä sen verran mukavuudenhaluisia kun haluamme viettää pakkastalvet kotona takkatulen ääressä elokuvia katsellen, lumitöitä tehden ja poikien kanssa leikkien.

Ymmärrän kyllä etelän immeisiä, kyllä kai sitä pienemmästäkin haluaa lähteä omaa rauhaa etsimään, varsinkin jos siellä betonilähiössä asustelee ja mikäpä se olisi suuntana kuin pohjoinen, meillä taas suuntana etelä, vaimon kotiseuduille.

Mutta mielenkiinnolla silti odottelen millainen talviauto adria on kunhan sellainen keli kohdalle sattuu jolloin ollaan reissussa.

Muistuu mieleen että tuon nykyisen kanssa kilpaili pari muuta mallia. Tarkempi tutkiminen pudotti ne kuitenkin selkeällä erolla pois ja eräs syy oli ns. ranskalaisen vuoteen koko, mutta ennenkaikkea että vuode oli ikkunoiden korkeudella pitkän matkaa! Nyt vuoteiden alle jää vähemmän tilaa, mutta eipä tarvitse pelätä viuhahduksia. Puuttui vaan kyljestä nappula, mistä voisi painaa, kuin joskus Linnanmäellä pudotettiin vedenneitoja, niin jopa putoaisi äijä/muija ruumaan.

Pikkuiset ilmaputket??? Itselläni autossa 15 ilmasuutinta lattiatilassa ja kaksi erillis-sänkyjen patjojen alla...kyllä, kyllä, eli on sänky mukavan lämmin vaikka "huone" lämpö olisi muuten pienemmällä.

Lisäksi edessä tuulilasille ja sivulaseille on omat suuttimet poistamasta vetoa.Lämpö tuotetaan kahdella ilmalämmittemellä (6 ja 2KW). Lämmön jakautuminen erittäin tasainen ja mitä tulee siihen, ettei yli 100 000 euron autoissa ole ilmalammitystä, niin tuossa pihassa seisoo yksi (reilu 8 metrinen integroitu Euramobili)

Vietämme vaimon kanssa talvisin Ylläksen Ykköskaravaanissa kausipaikalla matkailuautossa ( Adria isola ) noin 10-12 viikkoa. Viime viikollakin pakkasta -17 ja -27 asteen välillä,autossa ilmalaämmitys ja sähköinen lattialämmitys. kaasupullo kesti 5 vuorokautta. Trumassa 1,8 kW lämmitysvastukset. Lämpö riitti todella hyvin. Meille ilmalämmitys ei ole koskaan ollut ongelma ja käytämme autoa ympäri vuoden, kesät Kylmäluomassa ja talvet Ylläksellä. Olemme harrastaneet talvimatkailua 14 vuotta ja millään autolla meillä ei ole ollut lämpöongelmia, esimerkikis paljon parjatut Italialaiset saavat meiltä hyvän arvosanan Ci Rivieralla pärjäsimme ennen nykyistä autoa kelissä kuin kelissä.

No nyt alkaa jo tulemaan positiivistakin kommenttia ilmalämmityksestä, oliko millaisia lämpötiloja sisällä kun ulkona oli tuo -27 astetta?

Tietysti ilmalämmitys suuttimia 12kpl takana petin ulkoreunoissa 4 metriä reijjitettyä ilmaputkea ja etulasien alla noin 5 metriä.kyllä passaa:)

Monessakaan kamppeessa ei tehtaan jäljiltä ole hyödynnetty kaikkea lämmityslaitteen kapasiteettia kokonaan. Oli kyseessä vesi- tai ilmalämmitys toteutus. Tehtaan jäljiltä parannettavaa löytyy monella eri tavalla.

Tehokkaammassa Alden mallissa saa lämmitystehoa kaasulla (propaani) max 5,5 kW lisäksi 3 kW sähköllä. Truman vastaavat tehot ovat, kaasulla 6 kW lisäksi sähkö 1,8 kW. Isonkin kopin lämmittämiseen noista tehoista ei tarvita läheskään kaikkia hyödyntää.

Keskustelussa on ilmennyt, että moni on omatoimisesti parannellut lämmitystä. Vesikiertoon pattereita lisäämällä ja uusia patterilinjoja vetämällä. Tietokone puhaltimia laittamalla ilmasolaan ilmankiertoa parantamaan.

Ilmalämmityksessä ilmasuuttimia lisäämällä ja lisäämällä välipuhaltimen putkistoon. Rakentamalla uusia putkistoja suuttimineen.

Lämmitystavasta riippumatta, jos lämmitysverkko olisi toteutettu optimaalisesti, ei oleellisia eroja lämmitysmuotojen välillä taitaisi olla. Tosin ilmalämmityksessä on lämmityslaitekirjo suuri. Osa pienitehoisista laitemalleista jää käytännössä alitehoisiksi talvikäyttössä.

24 astetta sisällä ja termostaatin asento oli 8. Vaimo valitteli että on liian lämmintä ja pyrki säätämään alemmas ja minä ylemmäs.

Mikä lämmitin siinä Izolassa on kun termarista noin monta asentoa löytyy? Corallissa termostaatti on 5-asentoinen ja lämmittimenä Truman Combi 6EH.

Kun ei se tuo kumppani (enkä minäkään) tykkää nukkua ikkuna pään takana, niin tilasimme uuden auton ilman takaikkunaa ja sellaisena se myös tuli. Takaikkunahan vain rapaantuu syksyn ja talven loskakeleissä ja naarmuuntuu sitten puhdistettaessa. Aivan turha reikä seinässä. Peileistä näkee peruuttaa ja apukuski toimii tarvittaessa peruutustutkana.

Edellisessä kirjoituksessa tuli noita tosiasioita esille hyvin. Itselläni on ollut vesi- ja ilmakantoisia lämmitylaitteita käytössäni. Uuteen autoon valitsin ilmalämmityksen (kombi, jossa myös sähkö). Lämmön siirtyminen on tapahtuma, jossa ilma ohivirratessaan siirtää vesi- (myös sähkö-)pattareista sen lämmön muuhun tilaan. Miksi sitä ei sitten voisi suoraan siirtää "tasaisemmin" muuhun tilaan!

Tosiasiahan lienne, että suurin osa yöpymisistä talviaikaan tulee paikoissaa, joissa on myös sähkö saatavilla. Olisi hölmöä jättä silloin käyttämättä se sähköllä tuotettu energia. Kun puhutaan lattialämmityksestä, niin silloi ei ole väliä onko lattia nesteellä vai sähköllä lämpiävä. Uusissa talvivarustelluissa autoisa lienee lattialämmitys jo tehtaalla asennetttuna.

Omaan autooni tein kyllä sellaisen parannuksen, että (1/2-intetegroitu) äänieristin ja samalla myös lämpöesistin kynnyskotelon. Oli aikamoinen yllätys, että talvivarustellussa autossa tuollainen yksityiskohta jätetään tehtaalla tekemättä. Poistuipahan myös soratiellä kivien aiheuttama kolina, joka syntyi roiskeläppien ohi tulevista kivistä niiden osuessa kynnyssyvennykseen. Kotelo on eristämättömänä talvella aikamoinen "kylmäsilta".

Lämmön säilymisen kohdalla mielestäni oleelista on, kuinka ajo-osan ikkunat ja ovet saadaan eristettyä. Itse käytän talviaikaan 2 verhoa ulkopuolella. Ekana on ostettu ikkunat peittävä verho ja sen lisäksi olen ommellut ovet kokonaan ja konepeiton peittävän verhon. Lisäverho on kolmesta palasta tarroilla kiinnittyvä ja koottava paketti. Väliverhoa en sisäpuolella ole enää tarvinnut käyttää.

Meillä on ollut asuntovaunuja ja autoja 70-luvun alusta. Viimiset 20 vuotta vain autoja. Ajokilometrejä asuntoautoon tulee vuosittain 35-40 tuhatta. Yöpymisvuorokausia tulee vuodessa 5-6 kk ja joka päivä auto on ainakin ajossa. Autoa käytetään myös talvella aktiivisesti mm. pohjoisen lumilla hiihdämme joka talvi vähintään tuhat kilometriä. Asuntovaunumme ja ensimmäinen auto oli vesilämmitteinen ja viimeiset ilmalämmitteisiä. Kaikissa ilmalämmitteisissä autoissa on lämmön puolesta pärjännyt hyvin lapin kovissakin pakkasissa. Ainoa ongelma oli aikaisimmissa autoissa vesi ja viemäriputkien jäätyminen. Edellisessä autossa oli ongelma enää jätevesisäiliön tyhjennys koska poistoletku ei ollut lämmitetty (adria mersun alustalla). Nykyisessä autossa, Adria Vision, ei ole ollut mitään ongelmia enää vesienkään kanssa, lämmitetty kaksoispohja. Sisälämpö on se minkä termostaatista valitsee. Käytämme asentoa 5-6, asteikko päättyy ysiin. Lämmitetyssä kaksoipohjallisessa autossa lattia ei ole lämmin eikä kylmä, sen on samanlämpöinen kuin huoneilma. Jos käyttää lattialämmitystä se tuntuu luonnollisesti lämpimältä. Pöly ei ole ollut ongelma meidän autoissa koska yksi käyttäjä ei astman takia voi olla polyisässä ilmassa. Onko ilmalämmittimessä joku pölygeneraattori vai johtuuko puheet ilmalammityksen pölyisyydestä laiskan siivoojan horinoista. Meillä asuntoauto on jokapäiväisessä käytössä ja tarvitsemme nopeaa lämpenemistä. Meidän valintamme on asiallisesti toteutettu ilmalämmitys. Mielenkinnolla olen seurannut tällä palstalla oman valinnan ylivertaisuutta. Otan esimerkin asuntoauton hiljaisuudesta. Usein kuulee oman asuntoauton olevan hiljainen, jopa erittäin hiljainen. Todellisuudessa asuntoautot on meluisia, jotkut vähemmän toiset enemmän. Viime vuosituhannella vertailtiin alan lehdessä henkilöautoja. Mukana oli eräs itäauto ja sen sanottiin olevan erittäin meluisa eikä siinä voi kuunnella radiota ajon aikana. Suurin osa asuntoautoista ylittää ko. auton meluisuuden.

Kalevi

Tunnustan heti, että meidän asuntoauto Ei ole hiljainen, ei alkuunkaan...:)

t.Kaarina

Muuten viisaalle Eerolan Teemulle vain sellainen ilmoitusluonteinen asia, että ilmatieteen laitoksemme antaa tänä päivänä jo pirun tarkkoja paikkakuntakohtaisia viiden päivän säätiedotuksia ja hyvinkin kohtuullisia 10 päivän sääennustuksia!

Jotta saivartelua, etteikö voisi ennakoida tulevia paukkupakkasia! V€P

Ethän vaan ole VP Ilmatieteen laitoksen lobbari? Sieltä tulee muuten erittäin surkeita 5 päivän ennustuksia pitemmistä puhumattakaan. Eräs "sääprofeetta" kertoi ennustusten vaikeuden johtuvan meneillään olevasta mannerjäätiköiden sulamisesta ym. ilmastomuutoksista. Uutta ovat mm. vaikeasti ennustettavat yllättävät myrskyt kuten viime vuosina on Europpassa ja Ruotsissakin ollut.

No, tuolla ei ole mitään merkitystä mitä ennustajat kertooo leipänsä eteen. Ainakin meillä suunnitellaan jopa Lapin matkat ennakkoon eikä ennustajien arvausten perusteella. Kylmä ilma ei ole Suomessa syntyneelle mikään este vaan asenne ja pukeutumiskysymys. Lapissakaan ei enää ole pakkasia "kuten ennen" kun -40C meni rikki vuosittain. Kun ollaan totuttu välttämään leirintäalueita, niin tehdään sitä myös talvella. Hyvänä apuna on riittävällä akkukapasiteeetilla varustettu lämmin m- auto, joka lämmittää myös moottorinsa ettei tarvitse sitä paukkupakkasella rääkätä ja turhaan kuluttaa. Jos sellainen kummastuttaa, niin yritä avartaa maailmankuvaasi: meitä on moneen lähtöön.

Tässä läntisen naapurin testi Burstenerin (vaunun) lämpimyydestä http://www.campingsverige.se/pages/webside.asp?articleGuid=38036