Auto talveksi varastoon -akkut ?

Miten mahtaa olla Fiat Ducato 2011 Jtd 130 ,Adria akkujen kanssa varastointi ? Voiko akkuja irroittaa navoistaa talveksi , ilman että auto sähköjärjestelmä sekoaa ? Entä vaunuakku ?

Mulla on kaiken virran katkaiseva oikea pääkytkin asunto-osan akkujen perässä ja kyllä kaikki toimii takaisinkytkennän jälkeen normaalisti. Lamppärin olen resetoinut, mutta ei kai sekään ole tarpeellista. Lämmitin Truma 6 EH.

Starttipuolesta en sitten oikein tiedä, herääkö siellä kaikki härpäkkeet. Itse en ole nykyisestä autosta virtoja katkaissut.

@timppa

Talvella ja kesälläkin pidän auton sähköverkkoon kytkettynä pääsääntoisesti aina kun auto on kotipihassa katoksessa parkissa. Mielestäni ei ole mitään syytä irroitella akkuja sillä kulkineessahan on jo olemassa latauskeskus joka huolehtii, että akut (sekä asunto-osa-, että starttiakku) pysyy täynnä koko ajan. Lataukseenhan ei kulu käytännössä juurikaan sähkövirtaa. Näin olen menetellyt jo kolmen asuntoauton kanssa ja aina kaikki pelittänyt.

Meillä se seisoo omalla paikallansa akut paikallaan, ja kengät kiinni akuissa. Latailen verkkovirralla muutaman kerran talvessa, samoin käyttelen noin kerran kuussa auton lämpimäksi, ja liikuttelen vähän. Näin olen joakisella autolla tehnyt näinä kymmeninä vuosina, ja ei yksikään akku ole jäätynyt. Raktorin akkua en koskaan ole lataillut, vaan se on lumihommissa itttensä hoitanut. Taitaa kohta 15 vuotias olla nykyinen varta siinä Lumihoma kestää noin tunnin pari kerrallaan Mutta jos kyse on vaunusta, niin joko ottaa akun sisälle, ja latailee sitä sillontällön, kuten teen ruohonpurijan akulle. Tai antaa olla paikallaan, ja latailee muutaman kerran, vaikka kerran kuussa tai parissa Se on siinä. Toivopoika

Lueppa tuo pois liikenteesta1/2vuotta,sielläkin hyviä ohjeita talveksi. ,JV

Eipä siinä auton omalla hupilaturilla lataamisessa muuta ole kuin se että kallis laturi on paljon töissä, ja töissä se sitten hajoaa jos hajoaa.

@timppa

Kerroppa Timo miksi se laturi hajoaa jos se silloin tällöin pukkaa akuille virtaa?

Eihän se välttämättä hajoa mutta ellei sitä käytä niin silloin on pienempi todennäköisyys rikkoutumiseen.

Kyllähän noita jatkuvasti korjataan ja kysellään korjaajia palstalla.

@timppa

Jos autossa/ vaunussa on aurinkopaneelit niin säädin kannattaa kytkeä virrattomaksi jos auto on katon alla talvisäilössä. Mikäli paneelilta ei tule virtaa niin säädin tyhjentää akun muutamassa kuukaudessa ellei sitä muuten ladata.

Auton moottorin akusta vielä :

Se voi siis ladata moottoritilassa olevan kosketusnastan ja rungon kautta ?

( moottoritilassa on joku + kontaktinapa , jossa on muovihattu suojana )

Vaunu akun oon latannut loka-marraskuun vaihteessa täyteen ja seuraavan kerran kevväällä ennen seuraavaa reissua. Vaunu on ulukona kylymillään katoksessa, akku paikollaa, kenkät akussa kiinni ja pääkatkasin nollilla.

Asuntoautosta irroitin molemmista akuista miinusnavat irti viime talvena, kun auto seisoi muutaman kuukauden kylmässä tallissa. Hyvin lähti liikkeelle. Edellisinä vuosina jätin akun kaapelit paikoilleen ja akut oli ladattava ennenkuin auto käynnistyi. Sen verran siellä kuitenkin on varoillaolojännitettä, että se syö akut tyhjiksi. Auto on Burstner 660 2010.

Lähden viemään autoani talviteloille lokakuun alussa. Ensin vuorokausi etelään Finnlinesin laivalla. Siitä ajaen kompassin suuntaan 210* astetta n. 3000km. Katsellaan vähän elämän meininkiä siellä jonkin aikaa. Viedään auto talvehtimispaikkaan Olhãon leirintäalueelle jäämme itsekkin sinne vähäksi aikaa tarkkailemaan miten auto viihtyy siellä (vertaa delfiinit Kreikkaan) Sitten tulemme lentsikalla Suomeen.

Helmikuussa ensivuonna lähdemme hakemaan auton takaisin Suomeen. Jäämme kuitenkin leirintäalueelle niin pitkäksi ajaksi että olemme olleet paikanpäällä yli 30 päivää niin saamme kämppärin laskusta pois 30%. Kiertelemme Portugalin etelärannikolla huhtikuuhun asti jotta saisitte talven lumityöt valmiiksi ennen saapumistamme Suomeen.

Akut saavat jäädä autoon ja aurinkopaneelit huolehtivat niistä seisonta-ajan. Lumi ei ole katolla estämässä latausta.

Itse annan olla akkujen paikoillaan, koska autoa käytetään talvisinkin. Jos on pidempiä taukoja käytössä, niin lataus noin kerran kuukaudessa. Autoa myös kannattaa välillä käyttää, ja vähän siirtää välillä. Pyörän laakerit ei tykkää, jos painava auto seisoo pitkään paikallaan. Käsijarrua en myöskään kytkisi, jos seisoo pidemmän aikaa. Näillä keinoin on hyvin homma toiminut.

Mikä on se aikaväli missä pyöränlaakeri lakkaa tykkäämästä paikoillaan olosta?

Onko se kuukausi, kolme kuukautta, vaiko puoli vuotta tai kaksi vuotta? Kuka on tutkinut rasvatun kivikovan teräksen muutoksia? Ajossa kuitenkin kestää miljoonia pyörintäkierroksia.

Rikkinäinen vettä sisäänsä päästänyt laakeri varmaankin seisokissa tuhoutuu mutta ehjä tuskin.

Katselin joku päivä sitten korjaamolla pari vuotta ulkona seisseen hihnavaurioisen auton moottorin avausta. Nokka-akselit tasaisen öljykalvon peittämät ja nostajakupeissa tuoreen näköinen öljypisara siinä missä nokka kuppia kosketti. Ei ollut moottoripuolellakaan öljy mihinkään itsestään kadonnut.

@timppa

Eihän se erittäin hyvin suojattu laakeri varmaan kärsi sen kummemmin seisottamisesta. Kysymys kuuluukin, ovatko esimerkiksi Fiatin pyöränlaakerit hyvin suojattuja?

Todennäköisesti eivät. Laakeriin pääsee kosteutta ja sitten se paikalla ollessaan ruostuu. Kun autolla ajetaan säännöllisesti, syntyvä lämpö kuivaa laakerin, ja ruostuminen on vähäisempää. Ei siinä varmaan sen kummemasta ole kyse.

Laakerien ´"makuuhaavat" on tunnettu asia niille jotka laakereista ymmärtää.

Tästä voitte katsoa laakerien eri vauriotyyppejä ja niiden syitä. . http://www.laakerikeskus.fi/laakerivaurio.html

VAG:lla olisi vielä parempaa tietoa jos asia kiinnostaa.

Ei oo helppoa laakerillakaan.

Laakerivauriosta hauska kokemus. Runsaat sata kilometriä pitkällä pyörälenkillä alkoi keskiö pitää tosi kovaa paukahtelua. Joka poljinkierroksella samassa kohtaa jysähti. Ajoin loppumatkan , parikymmentä kilometriä, laakeri paukkuen ja mietin miltä laakeri mahtaa aukaistessa näyttää.

No, yllätys oli suuri kun ei tullut vastaan metalliporoa eikä haljenneita kuulia. Sisäkehällä oli pieni, tuskin havaittava kuoppa. Kuulista en löytänyt mitään vauriojälkiä mutta joku saattoi olla hiukan menettänyt pyöreyttään.

Eli ääni voi olla paha ja kuitenkin vaurio voi olla tosi pieni.

Mutta luinko huonosti kun en heti tuolta Matin linkistä havainnut vauriota jonka aiheuttaisi laakerin vähän aikaa kestänyt pyörimättömyys. Varmaan sekin siellä oli.

mot.

Ja nimenomaan 'vähän aikaa' kestänyt pyörimättömyys on karavaanarin talviseisokki.

Raudan elämä on aikamoinen, sitä ei muutaman kuukauden paikoillaan olo litistytä.

Ja jos rasva sieltä johonkin katoaisi niin kannattaako sitä autoa siirtelemällä kraappia sieltä kehältä taas uudelleen katoavaksi. Kraappii keväällä kerran vaan.

Itse en ole koskaan talvisin käynnistellyt enkä siirrellyt. Antaa olla kiusaamatta.

Taitaa vaihteistoonkin kertyä kondenssia jos sitä pikkuisen välillä autoa käyttelemällä lämmittää.

@timppa

Niin,ääni oli paha,mutta laakerissa ei suurempaa vikaa,meni siis kesällä etupyörästä,seisoi 5-6kk,siis auto.kyllähän se laakeri jo siinä ajas ruostetta ottaa ,jos kosteutta saa. ,JV

Useimmiten Timon kanssa erimieltä mutta tuosta auton seisonta liikuttelusta täysin samaamieltä,ainut mitä liikutaan seisonnassa on sähköroikka jolla lataan akut muutaman viikon välein . Ja vain pikkupakkasilla.

Jarmolla oli laakeri viallinen jo parkkiin laitettaessa. Märkä ja väljä.

@timppa

Kaikki laakerien kanssa tekemisissä olevat tuntee vaikka false brinnellig-ilmiön ja korroosiosyöpymisilmiön laakerissa, mutta kun kaikki tällä ei sitä tunne, niin eihän näitä ilmiöitä voi olemassakaan. Kaikki laakerinvalmistajat ilmiön kyllä tuntee, samoin VTT.

Fiatin etupään laakerit on arkoja korroosiosyöpymiselle koska niiden tiiviys on heikko ja kun rasva saa kosteutta se oksidoituu. Ja jos laakerissa on väärä rasvatyyppi niin sitä varmemmin. Sen on monet itsekin voinet havaita, että laakerissa on ollut rasvaa mutta kovettuneena kaikkialle muualla missä kun sen pitäisi, eli laakeripinnoissa.

Tästä seuraa metalli vastaan metalli -tilanne ja se on säilytyksessä se huono asia.

Ei laakerit ole vain metallia ja rasvaa, ne on paljon muutakin.

Eihän siinä mitään jos haluaa liikutella autoaan seisonnassa siitä vaan, jokainen tulee uskossaan autuaaksi ,tässäkin asiassa.

.

Mutta false brinellingillä ei ole mitään tekemistä paikoillaan seisovan matka-auton kanssa kuten laittamassasi linkissäkin selvästi kerrotaan.

False brinelling tarkoittaa paikoillaan olevan laakerin vahingoittumista ulkoisen tärinän johdosta. Ei liity matka-autoon ei sitten niin millään tavalla.

''Laakereissa, sellaisissa koneissa, jotka eivät ole käynnissä, mutta alttiina voimakkaalle tärinälle. Varakoneissa, jotka eivät pyöri, mutta ovat lähellä pyörivää pääkonetta, generaattoreissa, sähkömoottoreissa''

Ovatko Fiatin etupään laakerit tosiaan tiivistetty heikosti? Hauska tieto.

@timppa

Käyttäjän lisäys viestiin 21.9.2016 klo 19:50:49 Korroosivaurioista pikkuisen

''Korroosiovauriot laakerin vierintäpinnoilla ilmenevät pieninä pistemäisinä syöpyminä tai yhtenäisinä vierintäelinten jakoa noudattavina tummina juovina.

Yleisin tämäntyyppisten vaurioiden syy on veden pääseminen laakeriin.

Tyypillisesti vaurio saa alkunsa seisokkien yhteydessä, kun laitteita pestäessä painetaan pesuvettä tiivisteiden kautta myös laakereihin tai kun seisokin aikana laakeriin kondensoituu vettä. Toisinaan syynä on laakerin huolimaton varastointi.''

Lähde: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/prognos/prognos/pdf/kulumismekf.pdf

Mitä vaikuttaa auton siirteleminen korroosiovaurioihin? Ei yhtään mitään, peli on menetetty jos laakerissa on vettä.

Käyttäjän lisäys viestiin 21.9.2016 klo 20:46:54 Saattaapa tosiaan olla että tämä into siirrellä autoa johtuukin siitä ettei ymmärretä mitä 'False brinelling' ilmiö tarkoittaa.

Esim. jossain varastossa missä säilytetään isoja sähkömoottoreita ja varasto sijaitsee lähellä moottori- tai raitiotietä niin että maa pikkuisen tärisee pitkin päivää on pakko kierrellä hyllyillä makaavia moottoreita jatkuvasti. Tällä estetään ne 'makuuhaavat' joita pienen tarinän aiheuttama false brinelling tekisi.

Paikoillaan olevasta laakerista asettuvat metallipinnat kiinni toisinsa ilman voitelua, kosketuspinnat ovat pieniä ja tärinä hiljalleen takoo metallin pintaa mikroskooppisen pienesti rikki.

Tai takavuosina jenkkilässä kuljetettiin junalla uusia autoja pitkiä matkoja, raiteissa oli katkokset ja ne aiheuttivat pitkäkestoista tärinää mikä vaurioitti jokaisen auton pyörän laakerit.

Tai sitten jonkun jatkuvasti käyvän tärkeän koneen vieressä on varakone alttiina käyvän moottorin värinälle joka sitten rikkoo varavehkeen laakerit niin että kone ei kestä kuin murto-osan siitä mitä pitäisi.

http://www.leanexpertise.com/TPMONLINE/articles_on_total_productive_maintenance/reliability/falsebrinelling.htm

http://www.tri.mb.hs-mannheim.de/falsebrinelling.html

Joku on lukenut tai kuullut koneiden pyörittelystä eikä ole ymmärtänyt miksi niin tehdään ja näin asia on muuttunut täysin toiseksi ''makuuhaavojen' torjumiseksi.

Niinhän juttu on että kun auto on seissyt tovin sitä ei kannata siirtää mihinkään ettei raavi laakereita rikki. Sitten kun lähtee niin lähtee ja laakeri saa rasvansa jonkun matkan päästä.

Timo,mistä näin päättelet,ei pitäny mitään ääntä viime kesänä,kevään ja parin lyhkäsen reissun jälkeen se alkoi,eli makuu haava,

nim. useita laakereita vaihtanut. ,JV

Kyllä ottaa taas Haapaselle koville myöntää mitä laakeriasiantuntijat asiasta kirjoittavat. Vaan eipä ole ensimmäinen kerta häneltä tämä.

Kannattaa tajuta, että laakeri ei ole rasvaa ja metallia. Se on myös kemiaan sekä teräksen että rasvan osalta ja joskus jopa sähköoppia.

Tietty Jarmolla oli seisokissa tullut vaurio markään laakeriin. Luuletko että olisi jäänyt tulematta jos olisit autoa siirrellyt?

Mitä Matti tarkoitat lauseella: ''Kannattaa tajuta, että laakeri ei ole rasvaa ja metallia. Se on myös kemiaan sekä teräksen että rasvan osalta ja joskus jopa sähköoppia.''

Mitä sillä haluat julkituoda? Voisitko avata pikkuisen?

@timppa

Lue itse mitä tarkoittaa nämä muut tekijät. Itsehän itseasiassa väität että niitä muita tekijöitä ei ole. Minä en ala laakeritekniikan perusteita opettamaan. Laakerit on koneenrakennuksessa suorastaan yksi tieteenala ja laakeriasiantuntijat on kovan luokan ammattilaisia. Minä uskon heitä.

Aloita kuitenkin vaikka korroosiokulumisesta ja sen vaikutuksesta laakerin tulevaan kestävyyteen.

Ja kun laakereista puhutaan niin pitää osata erottaa laakeista puhuttaessa laakerivaurion varsinainen aiheuttaja, aiheuttajan tuomat oireet viasta ja laakerin rikkoutuminen, joiden ajallinen ero voi olla hyvinkin pitkä. Hyvä esimerkki on vaikka laakerin koolin pinnan harmaantuminen, josta on vielä pitkä matka (ja jatkuvasti voimistuva ääni) laakerin rikkoutumisen.

Jo menee taas korkealta ja kovaa ,jos joku niin tuo on "saivartelua".

En lukenut koko letkaa, joten voin sanoa sanottua. Minä olen joskus saanut kuulla, että liikkumaton pitkään painon alla seisonut laakeri on helpommin hajoava, kuin se joka pyörii säännällisesti. Mutta tietysti jatkuvasti pyörivä kuluu vaikka kuinka voideltaisi. Joten ero on ehkä jo korkeampa matematiikkaa Paperikonetta kun vaihdettiin Veitsiluodossa aikanaan, kertoivat, että esimerkiksi sähkömoottorit vaihdetaan määrävälein, vaikka eivät olisi rikkoontuneet, samoin niiden vetoakselit. Niin se paikallaan seisova makaa laakerikuulat, tai rullan koolia vasten painaen pieneltä osalta, jolloin painuu pieni kolo, tai rullaan tulee pieni painauma, joka sitten auttaa laakeria hajoaman. Siksi olen ohjeen saanut, että laakeria pitää määrävälein likuttaa. Auttaako, en tiedä, tai ainakin semmoisia lakereita jotka ovat seisoessa osittain öljyssä. Pieni vaiva kun konetta käyttää joskus aina, niin liikuttelee autoa, ja käyttää samalla apulaitteita. Vaika pihalla liikuttelee edestakaisin Auto tykkää kun sillä ajetaan Toivopoika

Pakoputkikin tykkää, jos se saa savua henkittää välillä, eikä kosteana maata vain auton alla unohdettuna

Tässä on käsitelty näitä seisottamisen teknisiä ongelmia, mutta itse en oikein ole sisäistänyt koko talviseisottamisen ideaa. Miksi asuntoauton pitää olla talviseisonnassa?

Kysynpä verottajalta? Sitä seisottamiseen tarkoitusta kun maksat melskeen 2€ päiväs ku auto seisoo pihal niin on halvempi mennä puotiin kerran viikos taxil

Seppo älä usko "Esson baarin " miesten juttuja.

Usko mitä laakeriasiantuntijat sanoo, ne kun kertoo tutkittua tietoja ja kokemuksella.

Meikäläisellä on työvuosia vielä jäljellä , eikä talvisin ehdi ajella .

Toisaalta miksi "repiä" asuntoauton tekniikkaa kylmillä ilmoilla tai suolakylvyssä ja kaiken lisäksi maksaa siitä ilosta veroa samalla.

Kesäkäyttö riittää meikäläiselle .

Äskettäin latasin verkosta tänä syksynä vaunuakun vaunun omalla laturilla eli ulkoseinässä olevalla pistokeella .

Kiinnitin huomiota tuohon lataukseen , että lataako se sama laturi myös ajoakun ?

Tuossa tuumailin, kun olen noita koneita ajellut. Vrsinkin äeskone on minusta asuntoautoon verrattava hyvinkin. Sekin otetaan keväällä käyttöön, ja hylätään talveksi. Koskaan talven aikana kukaan ei sitä käy käyttelemässä, eikä latailemassa. Hangen sisällä se rötköttää vain akut paikallaan. Jos ei akut, kuten monesti ole jätyneet, se lähtee tartista ärisemään sen kummemmitta krumeluureitta. Joskus ihmetelty, miten akut säilyy, ja toisinan taas umpijäässä Monesti olen ollut purkamassa niinä kymmeninä vuosina kokkumia melkeimpä koko koneen atomeiksi eri remonteissa. hammaspyörät ovat ruskeita niiltä osin, joka on öljyn yläpuolella ollut. Laakeriviat ovat niissä tavallisia, mutta käyttö huomioiden ei ihme, oikeastaan hyvin jopa kestävät. Perät laatikko, ja telit ovat ne joita pitää purkaa hammastaudin takia, kun joku laakeri pettää kanian moottori toimii vuosikymeniä. Niin että kyllähän autokin säilyy, senkun antaa olla, eihän se karkaa. Mutta jos haluaa niin akujen lataus sillontällön, ja pikkusta liikuntaa. Puolikymmentä kertaa talvessa vaikka Jos ulkona, niin lumet pois katolta, ja alapohjan ympäriltä. Pihalla kun liikuttelee, niin ei edes tarvi ottaa käyttöön. Muutenhan tuo näyttää olevan 6 ööriä trafille, ja vähän liikennevakuutusta Käypi äitin kanssa pakkaspäivänä pikkuajelulla, jos ei pihalla mahdu Heleppoa, ja yksinkertaista. Tottapahan jokainen itte sitten asiansa päättää mitä tekee Toivopoika

Huomenta. Tuonpa oman näkemykseni asuntoauton talviseisokkiin. Kannatan sitä ajatusta että autoa käytetään ja siirretään (mahdollisuuksien mukaan ajellaan) säännöllisin väliajoin myös talviseisonnan aikana. Samoin on syytä käyttää kaikkia laitteitta kuten lämmittimiä, latureita jne. Unohtamatta esim. auton ilmastointilaitetta. Autoissa on kymmeniä pieniä sähkömoottoreita, releitä jne jotka ihan varmasti jumittuvat/hapettuvat auton seisoessa käyttämättömänä. On täysin selvää että laakerien (pyörän) jatkuva pistemäinen staattinen kuorma lyhentää sen ikää. Sama koskee esim auton seisottamista vaihde päällä mäessä siten että vaihteiston hammaspyöriin kohdistuu vastaava jatkuva pistemäinen staattinen kuorma. Käytettäessä ja liikuteltaessa autoa saadaan öljykalvo suojaamaan ko. laitteen osia (siis niissä laitteissa joissa öljyä on). Tietenkään edellä lausuttu ei koske käyttäjää joka vaihtaa autoa parin-kolmen vuoden välein koska seisomisen aiheuttamat haitat lyhentävän osien kestoikää AINA loppupäästä, ei koskaan alkupääästä. Tapio

Käyttäjän lisäys viestiin 5.10.2016 klo 10:11:57 ps. tarkka/viitseliäs mies voi vielä keventää jousien kuormitusta nostamalla auto pukkien päälle. Tämä toimenpide siis vähentää laakerien pistekuormaa sekä vähentää jousien kuolentumista. Aikaisemmin puhuttu auton liikuttelu/ajaminen estää myös ALKO-alustan jumiutumista. (siitähän oli toisaallaa karmiva ja kallis esimerkki). sama

Saattaa olla niin tai sitten ei. Nimittäin se pyöränlaakerin pistemäinen vaurioituminen seisonnan aikana ELLEI välillä "liikutella" . En kuitenkaan usko koko väitteeseen ja perustan mielipiteeni vuosikymmenien pituiseen kokemukseen "pitkiä aikoja paikallaan seisoneista autoistani". Sekä m- autoista, että Citroen merkkisistä harrasteautoista, joista eräät ovat seisoneet kymmeniä vuosia yli 90 % ajastaan ilman "turhia laakerinpelastus siirtoja".

Ehkä niiden laakereissa lukee esim. SKF eivätkä ole aasialaisia "tinalaakereita" tai muuta pa*kaa. Tai sitten on vain muuten ollut ollut hyvää tuuria, koska laakeriviat ovat olleet äärimmäisen harvinaisia (verrattuna esim. puhki ruostuneisiin äänenvaimentimiin).

Pihalla seisova käyttö- matkailuauto on joitakin kertoja otettu tulille kesken seisonnan, mutta silloin on yleensä käväisty sillä jossain reissussa tai piipahdettu tankkaamassa talvidieseliä, minkä aikana kaikki paikat ovat lämmenneet. 3 kk asti saa yleensä seisoa ilman häirintää eikä akutkaan tarvitse välttämättä välillä lisälatausta, kun ne on pääkytkimillä erossa kulutuksesta ja jätetty täydessä latauksessa paikalleen.

En ole kovin vakuuttunut jonkun lyhyen pihalla siirtelyn myönteisistä vaikutuksista talviseisonnan aikana, mutta kaikillahan meillä on omat tapamme ja uskomuksemme kaluston puolesta. Ja hyvä niin.

Kyllä on joillakin vaikea usko sitä, mikä on ollut laarien valmistajien ja mm VTT:n tiedossa jo vuosikymmeniä. Laakeri voi vaurioitua myös auton seisotuksen aikana ollessaan staattisessa kuormassa pitkään samassa kohdassa. Jos laakerin voitelu on pettänyt on seisonnassa vain kaksi metallia vastakkain pintapaineen ollessa haulien/kuulien/neulojen pinnoilla hyvin suuri.

Laakerivauriolle on tyypillistä se, että itse vaurion alusta siihen kun laakerivika alkaa haitata käyttöä, on usein pitkä aika ja sitä syystä maallikon vika-analyysi on usein "mikähän sille nyt tuli".

Mitä SKF:n tulee niin se oli ennen laadun tae. Ei ole enää. Laakereita valmistetaan tänä päivänä kun tarjousmakkaraa ja ihan siihen laatuun kun tilaaja kulloinkin haluaa.

Olen samaa mieltä Matti Janhosen kanssa. Eerolalta kysyisin että eikös harraste Citroenissa ole kartiorullalaakerit pyörissä? Jos on niin ne on tässä suhteesa kestävämpiä. Mutenkin entis ajan autoihin saatettiin valita kestävämpiä osia. ( vrt. "Ikuinen työ= ikuinen nälkä.) Tapio

Citikoissa oli ennen laakerien kestävyyden kannalta se hyvä puoli, että keväällä ne oli aina kevyempiä kun syksyllä. Osa autosta kun talvena aikana muuttui oksidiksi.

? LOL.

Tapiolle vastauksena, että vähän mallista ja iästäkin riippuen Sitikoissa on kuula- tai kartiolaakereita. Ei niihin ole laakeritehtaiden uhkaukset tehonneet, koska hyvät kokemukset "seisovien sitikoiden" laakerien kestosta päihittää mennen tullen muuta vänkäävien teoreetikkojen kuvitelmat. Vanhin sitikkani - liki 60 vuotias- painaa edelleen yhtä paljon kuin tehtaalta lähtiessään.

Moikka ! Meillä on auto(autot) jatkuvassa latauksessa ympäri vuoden olleet jo vuosia siitä lähtien kun ylläpitolaturit on keksitty eikä mitään ongelmia ole ollut virran riittävyydessä ja akkujen kestossa yms, eikä ne vie sähköäkään kuin hitusen niin että sitä ei edes sähkölaskussakaan huomaa.

Teemu. En kylläkään vertailisi 60v vanhojen Sitikoiden ja nykyisten asuntoautojen pyöränlaakereita mitenkään toisiinsa. Suunnitteluperusteet, kuormitus käyttöolosuhteet on täysin erilaiset. Kuten aikaisemmin kirjoitin autojen huolto- ja hoitotoimenpiteistä ei ole mitään hyötyä auton ensimmäisten vuosien käyttäjälle. Se (auto) toimii muutaman vuoden vaikka ei mitenkään sitä hoida tai huolla. Huoltotoimet lisää kilometrejä sinne loppupäähän. Vastaavasti hoitamattomuus vähentää kilometrejä sieltä loppupäästä. Onko vaikea ymmärtää? Tapio

Ennalta ehkäisevät toimet jotka usein on vielä ilmaisia. Ennalta ehkäiseviä toimia on lähinnä auton oikean käyttö ja sen huolto.

Auton viat on laadusta riippuen hyvin pitkälti ikä- ja kilometrisidonnaisia Kaikissa autoissa joudutaan ennemmin tai myöhemmin kulutusosanvaihtovaiheeseen ja ne jotka ajaa autolla vähän ennen auton vaihtoa, voivat välttää tämän vaiheen kokonaan. Tämä kulutusosanvaihtojakso on autoissa laatusidonnainen asia, huonot. autot joutuu siihen huomattavasti vähemmillä ajokilometreillä kun paremmat. Ikävä kyllä Ducaton osanvaihtokierto alkaa nykyisin aivan liian varhain verrattuna auton ikään ja ajokilometrimäärään.

Monet autoista kestää nykyisin vain yhden kulutusosanvaihtokierron ja ovat sen jälkeen valmiita romuksi vaikka auton teknistä ikää voisi osanvaihdolla jatkaa, niin taloudellista ikää ei autolla ole jäljellä. Se mene romuksi. Parempiin autoihin kannattaa suoriuttaa osanvaihtoa vielä myöhemminkin. koska niissä taloudellinen ikä tulee vastaan paljon myöhemmin.

Se joka osaa ennakoida nämä osanvaihdot niin, että vaihtaa kulutusosat ennen niiden rikkoutumista ajaa halvimmalla ja jos osaa tehdä työn itse, niin vielä halvemmalla. Ehjää kun on halpa korjata.

Tuohon ajatteluun en oikeen yhdy, että auton ostohinta on määräävä kuinka kauan kannattaa korjata. Auton ikä pudottaa tehokkaasti sen hintaa, olisko 30 prosenttia vuodessa. Autossa on useimmin se kallis hinta aiheutettu epäolennaisilla krumeluureilla, ja merkin avulla. Huoltamalla, ja korjaamalla sillä voi ajaa vaikka sata vuotta Periaatteessa jokainen auto on lähes identtinen perus komponenteiltaan. On kone voimansiirto, ja kori. Monesti vielä samoilla alihankijan komponenteilla Niiden toiminta on sama kaikissa. Vertaan usein 1200 ladaa jolla ajelin aikanaan lähes neljäsataa tuhata, ja koko aikana koneta, voimansiirtoa ei aukastu. Öljyt koko kapineeseen vaihdoin kympitonnin välein. Nokkaketjua vissiin kolmesti, jos muistan oikeen Tulppaa virranjakajaa, ja semmosta vaihdettiin, mutta sen pito oli kilometrille halvinta Jos se olisi ollut länsiauto, ja sähkölaitetta täynnä, olisi sen hinta ollut moninkertainen

Tapio kirjoitti mm. "Teemu. En kylläkään vertailisi 60v vanhojen Sitikoiden ja nykyisten asuntoautojen pyöränlaakereita mitenkään toisiinsa. Suunnitteluperusteet, kuormitus käyttöolosuhteet on täysin erilaiset."

Etpä tietenkään vertaisi, kun et ole koskaan vanhoilla Sitikka- matkailuautoilla ajellutkaan. Ainakaan siihen aikaan kun tiet olivat huonoja ja kuormitus kovaa.

Minulla on vanhin itse rakennettu Citroen Camionette m- auto ollut alustaltaan -65 mallinen ja seuraava - 67 mallinen, joilla ajelin yhteensä yli 300 000 km, mm. likimain kaikki Euroopan maat useampaankin kertaan. Jälkimmäisen sallittu kokonaispaino oli 3,2 tonnia ja huippunopeus 120km/h. Ei sen kuormitus ja käyttöolosuhteet olleet ainakaan helpommat kuin nykyisen Ducato Maxille rakennetun I- Knausin.

Yhdestäkään ei ole tarvinnut koskaan vaihtaa pyöränlaakereita, vaikka suurimman osan ajasta ovat seisoneet paikallaan ulkona. Knauskin seisoo n. 9 kk vuodesta ja alkuperäiset laakerit on vielä 16 v jälkeen siinäkin ehjät.

Isommista ha- Sitikoista CX:llä yli 200 tkm -ei laakerivaihtoja, vaikka ikää oli pois myydessä 30 v ja seisoi useita vuosia n. 11 kk/v . XM:lle uusittiin 1. etupyörän laakeri n. 250 tkm kohdalla, vaikka auto oli aina käytössä.

Onko kokemuksesta kirjoittaminen jotenkin "väärempää" kuin jonkun muka- väittämän heittäminen?

Toivo nyt ei ole kysymys uskon asiasta vaan faktasta.

Trafin rekisteröintitilasto kertoo siitä vääjäämätöntä kieltään. Kun otetaan koko h-autokanta kerralla tarkasteluun ja katsotaan auton rekisteröintipäivän jälkeistä ajohistoriaa niin siinä jyvät ja akanat erottuu.

Osa autoista tippuu rekisteristä jo 100-200 tkm välillä Suuri osa jatkaa 200-300 tkm Sitten tapahtuu merkittävä apuharvennus 300-400 tkm välillä. Jotkut merkit katoaa tyystin rekisteröintitilastosta. Ja vain parhaat autot pääsee sarjaa 500-600 tkm ja yli ajetut.

Tämä on normaali jakauma Suomessa ja Suomen olosuhteissa ja vain jotkut yksilöt osaavien käsissä halvemmista autoista pääsee kastiin 300-400tkm ja yli.

Näin nimenomaan Suomessa jossa henkilöautokannan keski-ikä on tasoa 12 vuotta kun se esim. Saksassa on 6-7 ikävuoden välillä. Saksan autokannan keski-ikään vaikuttaa tietenkin autoverottomuus ja se, että Saksa on paitsi suuri uusien myös käytettyjen autojen viejä entisiin Itä-Euroopan maihin ja Afrikkaan.