AURINKOSÄHKÖÄ AS. AUTOON

Olet oikeilla jäljillä knaapi. Painovirhepaholainenhan se siinä kun muisti petti. 2.7A paneelihan se 40w. Oli niin sopiva peilin kokoinen, mutta näköjään ei enää ole tuota kokoa myynnissä siellä mistä hankin. :-)

Kaj kertoi sen mistä minä vaan vihjasin.

Kun matkailuautossa AGM akkuja on lataamassa kolmenlaista laturia vaihtelevalla ja usein liian suurella jännitteellä niin akun ikä lyhenee radikaalisti ja vallankin jos latureissa ei ole lämpötilakompensaatiota latausvirran suhteen. Toinen ongelma tulee siinä, että kun akku on ihan täysi, niin latausjännitteen pitäisi saada putoamaan ylläpitolataukseen tasolle 13,6 V ja jos systeemi ei tähän pysty niin akun ikä lyhenee.

Et ole Kaj ainoa jolle on käynyt noin.

Avoimen lyijyakun hyvä puoli on siinä, että siihen voi lisätä vettä. Ja toinen se, että akun kennojen kuntoa voi tarkastella halvalla akkuhapon ominaispainomittarilla eikä tarvita mitään kalliita erikoismittareita.

Waecolla on sellainen laturityyppejä jonka perään voi laittaa vaikka 2+1 akkua ja se osaa ladata jokaista akkua yksilöllisesti tarpeen mukaan. Siis kahta hupiakkua kutakin omalla jännitteellä tai starttiakkua omallaan. Jotkut laturityypit osaa korottaa latausjännitettä sisääntulojännitettä korkeammaksi, silloin kun se mm. kylmissä olosuhteissa on mahdollista.

Onkos tuo Kai ja Matti tutkittua tietoa agm akkujen latauskäyttäytymisestä, vai huonon kokemuksen tuomaa mutua? Agm akun ongelma vanhemmissa autoissa ja latureilla on käsittääkseni juuri tuo liian alhainen latausjännite boost latauksessa 13.9-14.3 V, kun sen pitäisi olla 14.7 V. Toimiva paneelisäädin kykenee tuohon UoUi latauskäyrään 14.7V boostilla. Muuten agm akku ei lataannu koskaan aivan täyteen. Oliko mahdollinen syy agm akkujenne pilaantumiseen pikemminkin vajaa lataus?

AGM akkuja mainostetaan juuri siitä syystä, että sillä on lyijyakkuja paremmat syväpurkausominaisuudet. Ja tämä on kyllä totta. Siitä voi ottaa virtaa enempi ulos kun lyijyakusta ilman että syntyy syväpurkausta ja se kestää niitäkin lyijyakkua paremmin. Käytön kannalta tällä ei niin oleellista merkitystä kun annetaan ymmärtää.

Akkutestihän tehdään niin, että virtaa otetaan akusta ulos 20 tunnin purkausajalla +25 C lämpötilassa kunnes akun jännite on 10,5 volttia. Tulovirta x purkausaika on akun kapasiteetti = Ah. Näin saatu Ah määrään on oikea mutta käytön kannalta siihen sisältyy juju. Hyvien monet auton virtaa kuluttavista laitteista ei toimi alle 11,5 V virralla ja varotoimena ne "amputoi" itsensä alijännitteellä. Tästä seuraa, että 120 Ah nimelliskapasiteetin omaava akku ei käytännössä olekaan 120 Ah akku vaan ihan jotain muuta.

On syytä olettaa, että nimenomaan ylilataus keittää AGM akut kuiviin ja jos se suljettuna akkuna pääsee kuivumaan se on siinä. Akku tykkää jos se aika-ajoin ladataan ihan täyteen ja jopa kerta kaksi kuussa riittää, mutta täytenä akun pitää päästä ylläpitolataustilaan n. 13,6 volttiin jolloin lepojännite on tasoa 12,72 V tai muuten ikä lyhenee.

Siitä on viime aikoina keskusteltu onko esim. talviaikainen jatkuva ylläpitolataus (jatkuvasti täynnä ) lainkaan oikea tapa säilyttää akkua vai olisiko vanha syklinen lataustapa akulle parempi. Itse kuulun tähän syklisen latauksen kannattajiin.

Käsitykseni mukaan agm akut pelaa parhaiten, kun niitä ladataan oikein tuolla UoIu latauskäyrällä ja boostin pitää olla tyhjentynyttä akkua ladattaessa tuo 14.7 V. Lämpötila tulee seurattua kun lataussäädin on akkutilassa akun välittömässä läheisyydessä. Hyvä panerelisäädin hoitaa tämän tehtävän hyvin. Näin nyt oletan. katsotaan nyt kauanko agm akut kestää. sitten tiedetään enemmän.:-)

Käyttäjän lisäys viestiin 20.6.2016 klo 21:43:50 siis UoUi käyrällä.

Itsellä Tudorin AGM akut on kestänyt vallan hyvin, enkä edes tiedä kuinka vanhoja ne on. Varsinaisen elämäntyönsä akkuni on tehneet erään tehtaan varapoistumisteiden merkkivalojen akkuina ja tulleet siinä hylätyksi vanhuutensa vuoksi.

AGM akkujen valmistajat kehuu että AGM akku latautuu auton omalla laturilla täyteen kun taasen avoin akku latautuu vain 70-80%. Miten tämä on selitettävissä? No sillä että AGM akun ylläpitojännite on 13,65V kun se on avoimella lyjyakulla 13,8V

CAV-merkkinen vm 1980 80A laturi antaa ulos 27,6V eikä vajaa lyijyakku lyhyellä ajomatkalla lataannu todellakaan täyteen. Mutta bussina käytettyna kun moottori käy päivässä 12 tuntia niin se kyllä pysyy täynnä. Tuo 27,6 on 12V ajatteluna 13,8V ylin jännite jolla akkuneste ei höyristy.

AGM akku latautuu alemmalla jännitteellä kuin avoin lyjjyakku. eli jo 13,8V täyteen nopeammin kuin lyjjyakku. Josta syystä 14,4-14,7 ovat latausjännitteenä lian korkeat. Lisäksi tuo aika jona lataus on 14,25V pitäisi olla aika lyhyt.

Mikä on se tekijä joka tuhoaa akun minulla? Aurinkokennon säädin odottaa lian kauan 14,4V kohdalla vaikka minulla on asetuksena geeliakku. Ja tämä tapahtuu joka päivä vuoden ympäri aina sen jälkeen kun aurinko on noussut. Kahdessa vuodessa oli strttiakusta haihtunut 4 litraa vettä mutta yhtään kennoa ei ollut kuivana. Akku on 2x 225Ah ja painaa noin 35 kg per kpl.

Linkki AGM akkutietoon http://www.oem.fi/Tuotteet/Akku/Yleista/Suljetut_huoltovapaat_AGM-akut/825193-311183.html

Katoppas kaizu tuosta vartan agm ohjeesta. http://d26maze4pb6to3.cloudfront.net/varta-automotive/9813/5168/8282/Leisure_Operating_Instructions.pdf

Mulla oli tuo sama Vartan ohje paperisena pussissa akun kyljessä. Autossa on kaksi akkua ja akunvalitsin. Toinen akuista on tavallinen suljettu lyijyakku, asetan säätimeen moodin joka ei ole oikein kummallekkaan akuista vaan on siitä puolivälistä ja niillä sitten mennään.

@timppa

Käyttäjän lisäys viestiin 21.6.2016 klo 18:33:39 Tällä MT50 etäohjaimella säädän EP-Solarin säätimen arvot sellaiseksi kun haluan: http://www.thermosun.fi/WebRoot/Kaupat/Shops/Kuvaus/MediaGallery/MT50_kaeyttoeohje_FIN_PROOF.pdf

"Katoppas kaizu tuosta vartan agm ohjeesta" Vartan AGM akku eli kaksi vuotta noilla ohjeilla ja lopputulos oli 10% kapasiteetista jäljellä.

Luulis nyt tehtaiden tietävän omien tuotteidesa toiminnot. No mulla parivuotta vanhat agm vartat ja aion hiostaa niitä tehtaan ohjeen mukaan paneeleilla, kun tuo auton oma laturi ei yllä boosti voltteihin. Toistaiseksi pelanneet. Pitänee jossain vaiheessa tehdä kuormitustesti niin tietää missä mennään.

Ehkä olen poikkeuksellisen tyhmä, kun en ollenkaan ymmärrä miks joku haluaisi ladata matkailuautonsa akkua aurinkosähköllä, kun matkailuautossa kuitenkin on jo valmiina 70 - 80 A:n laturi. Puskaparkissa olen itse laittanut auton käymään tunniksi - pariksi, ja taas on akut täynnä, eikä maksa paljoa. Litran - pari kuluttaa tunnissa naftaa tyhjäkäynnillä käydessään.

Se on vähän matkustustyylistä kiinni, tarvitseeko paneeleita vai ei.

Jos ajaa autolla muutaman päivän välien useita tunteja ja vallankin jos yöpyy paikassa jossa auto on sähkötolpassa niin ei tarvita. Huomattavasti halvempi tapa on silloin lisätä akkukapasiteettia ja hyödyntää auton ja verkkovirtalaturin suurta tehoa. Usein tuo verkkovirralla lataaminen on ihan turhaa ja jääkaapinkin voi pitää camping-alueella kaasulla koko ajan. Näin välttyy kalliilta vierailija sähköltä, joka usein on kesäaikaan on 4-5 euroa/kWh.

Toinen ääripää on sitten oman tiensä kulkija joka ei autoa käytä päiväkausiin, eikä verkkovirtaa ei ole saatavana, niin silloin paneelit jatkaa "riippumattomuusaikaa" ja voi narrata lohia ihan rauhassa ilman, että akkuvirta loppuu. Ja paneelien tuotto tietenkin on kiinni siitä paistaako aurinko vai ei. Toki ne hajavalollakin vähän tuottaa.

Tuosta auton laturin tehosta sen verta, että laturin teho, vaikka 90 A ja akun latausteho ei suinkaan ole suorassa suhteessa toisiinsa. Jos olisi, niin akun tuhoutuisi hetkessä ylilatauksesta.

Akun latausteho ja siten myös latausaika riippuu, akun varaustilasta, akun lämpötilasta, latausjännitteestä, akun kunnosta, akun tyypistä, akun koosta, latauskäyrästä jne. Ennen oli karkea nyrkkisääntö, että lyijyakun latausteho varaustilan alueella 40 -80% on n. 10 % akun nimelliskapasiteetista. Eli 100 Ah akku = 10 A ja hidastuu merkittävästi kun akkua lähdetään täyttämään > 80 % varaustilan.

AGM akku ottaa virtaa vastaa huomattavasti nopeampaan tahtiin ja sitä voi myös purkaa huomattavasti matalampaan napajännitteeseen kun perinteistä akkua, jolloin liimiitti kasvaa, mutta mutta. Minkä akun latausnopeudessa voittaa sen saattaa akun iässä hävitä.

Ja vaikka AGM on suljettu akku, niin kyllä sekin kuivuu väärällä latauksella ja kun kuivuu niin ikuisesti.

Ehkä olen poikkeuksellisen tyhmä, kun en ollenkaan ymmärrä miks joku haluaisi ladata matkailuautonsa akkua aurinkosähköllä, kun matkailuautossa kuitenkin on jo valmiina 70 - 80 A:n laturi. Puskaparkissa olen itse laittanut auton käymään tunniksi - pariksi, ja taas on akut täynnä, eikä maksa paljoa. Litran - pari kuluttaa tunnissa naftaa tyhjäkäynnillä käydessään.

On se hienoa, että meitä on moneksi. Yksi tykkää tyttärestä toinen äidistä ja näinpä kaikki tulee käytetyksi on onnellisiksi.

Onneksi en tiennyt tuota, eikä autokaan tiennyt, kun parikymmentävuotta sitten ajelin rekalla ryssäinmaalle. Pariviikkoa tullihäkissä talvipakkasella. Auton lämmitys Vebaston varassa. Vebasto käy 9:n tunnin jaksoissa (Volvo). 9:n tunnin välein auto käymään, ja annoin käydä, kunnes akku, tai oikeammin akut olivat täynnä. Siis tunnin-pari. Sit taas Vebasto päälle.Näin jatkettiin pariviikkoa. No mutta sen ajan autoissa oli lataussäädin. Eli kun akut olivat paljon vajaita, latasi paljon, ja kun enää vähän vajaita, latasi vähän. Tuntus että Transitissanikin on latassäädin, koska samoilla opeilla oon senkin akun pitänyt täynnä puskaparkissa, tosin volttimittarista näkee huonosti, koska akku täyttyy. Amppeerimittari olisi parempi.

Ehkäpä siinä perä on, koska kun meillä oli akut viimetalvena tyhjät, että mikään ei toiminut, ja falkin hinuri herätti koneen. Kaikki lähti pyörimään asunto-osan vebastoa myöden, ja kun sitten pysähdyttiin kahville tunnin toista päästä, niin kattoin asunto- osan mittarista, miten on akuissa, josko konen tohtii pysäyttää. Näytivät lähes täyttä molemmat, vaikka asunto-osan vebasto puhisi autoa lämpimäksi, siinä pakkasessa. Luulisin, jotta akkua lisää asuntopuoleen, ja ajoakkuun lämmintä, ynnä tarpeentullen lämmityskäyttöä koneella, niin pärjäilee. Miten muuten Janhonen, kun sanoit, että se 12 v jääkaapin teho olisi laskenut. Kuinka vanha se on, ja onko lasku huomattava Mistä mahtaa johtua. Toivopoika

Kestääkö auton katolle liimattu aurinkopaneeli lumen tai jään poistamisen katolta? Teen nykyisin niin, että laitan lämmityksen päälle, jolloin jää irtoaa katon pinnasta ja kun auto on pysäköitynä loivaan mäkeen, lumi ja jää liukuu helposti pois katolta. Mutta miten onnistuu, jos kattoon on liimattu aurinkopaneeleja?

Hankallaahan se lumen luonti on paneleiden kanssa.

Parissa tunnissa ei akku lataudu millään konstilla. Napajännitettä toki on latauksen jäljiltä , mutta eiköhän pariinkymmeneen ampeerituntiin jää mitä sisältä löytyy.

@timppa

Heikki pärjäsit kun sinulla oli isot akut ei sen vuoksi että sinulla oli iso laturi. Akku on "varastointiastia" ja se vaan edelleen menee niin, että isoon astiaan voi varastoida enemmän ja myös ottaa tarvittaessa enemmän ja nopeammin.

Menit sinne häkkiin akut täynnä jolloin akuissa oli wattitunteja käytettäväksi ja kun akun tyhjeni niin isojen akkujen vuoksi saatoit hyödyntää isojen akkujen varauskykyä. Jos oletetaan, että latausvirran määrä oli 15 % akkujen yhteenlasketusta nimellistehosta on eri asia ladata 80 Ah:n akkua (latausvirta 12 A) kun vaikka 240 Ah akkuja (latausvirta 36 A). Kuorma-auton laturi lataa tuolla teholla helposti jo tyhjäkäynnillä.

Ladattaessa latausta voi seurata latausjännitteen ja ampeerien avulla ja varausastetta latauksen jälkeen mitattavan lepojännitteen kautta tai ominaispainomittarilla avoimissa akuissa. Virran käyttöä ja riittävyyttä kannattaa kuitenkin seurata käytettyjen wattituntien kautta. Näin tulee aikatekijä mukaan kulloisenkin laitekulutuksen rinnalle ja tämä ratkaisee kauanko akkuun varastoidulla virtamäärällä ilman latausta voi pärjätä.

Toivo

En muista maininneeni kompressorikaappini tehon alenemisesta koska niin ei ole tapahtunut. Kaappi kuluttaa käydessään 36 W (tilavuus100/10 ltr) ja kun kompressorin käyntiaika vuorokaudessa on n. 7-8 tuntia (ulkolämpötila > +20 C) niin kokonaiskulutus on n 300 Wh/vrk. Autossani jääkaapin koneiston jäähdytysilma otetaan auton alta ja se poistuu takaseinässä olevan ritilän kautta jolloin koneiston jäähdytys toimii hyvin.

Hupiakkujeni nimelliskapasiteetti on 120 Ah mikä wattitunneiksi muutettuna tekee 1440 Wh = 1,44 kWh ja kun siitä voi käyttää AGM akkujen kyseessä ollen helposti 60 % niin käyttävissä oleva wattituntimäärä on 864 Wh. Eli jääkappi toimii normaalisti 3 vrk ilman ulkoista virtaa oli millainen helle tahansa.

Jos tuon kaapin tarvitseman virtamäärän tuottaa aurinkopaneelit kokonaan, niin siihen riittää paneelit, jotka pystyy tuomaan 10 tunnin aika vuorokaudessa keskimäärin 2,5 A latausvirran. Akut sitten tasaa mahdolliset latauksen vuorokausi- ja säätyypin vaihtelut.

Heikille vielä paneleista. Itsellä ei riippumattomuus maasähköstä ole pelkästään puskaparkkiasia.
Ledien tulon ja paneleiden asennuksen jälkeen en ole kertaakaan maksanut sähköstä kämppäreillä, joskus en ole viitsinyt johtoa vetää vaikka sähkö olisi kuulunut hintaan.

Platzeilla tms. ei moottoria käyttämällä akkuja voi ladata.

@timppa

Minnoon näköjään jostain ollut lukevinani Janhonen, jotta niin olisit sanonu, mutta omasta päästä olen näköjään keksiny jutun. No se minun tekoseksi mikään ihme Hyvä, että kaappi toimii, jos joskus tuo himmene, niin taidampa sirtyä semmoiseen minäki. Toivopoika

Tuohon Timon juttuun vielä.

Monet kiertävät karavaanarit maksaa sähköstä camping-alueilla ihan turhaan. Viisi euroa yö tarkoittaa n. 4 euron kilowattihintaa. Ilmeisesti eivät ole selvittäneet ylipäätään oma kulutustaan eikä sitä miten paljon päivittäisen ajon aikana auton omalla laturilla voidaan akkuihin ladata.

Kesäaikaan liikuttaessa jos autossa ei ole ilmastointilaitetta sähkön osto yhden tai kahden yön pysähdyksen aikana on käytännössä turhaa. Tämä pätee vaikkei autossa aurinkopaneeleita olisikaan.

Akut on lähes UPS-käytössä vaikka akku kemiallisena laitteena tykkää kohtuullisesta kulutuksesta ja latauksesta.

Näyttää liitonkin joissain alueilla olevan sähkö erikseen ostettavaa sorttia, muutenhan se kuuluu yöpakettiin. Jossain mielessä henkilömaksu, ja sähkö erikseen hinnoiteltuna olisi ehkä hyvä, jos ei sitten hinnottelu tuolla mallilla karkaa, mutta sehän hoituu pyörillä. Toivopoika

Mä oon ollu epäluuluinen tuos sähkö asias,mutta viisastuin nyt kun olin karstulas yhden yön ilman sähköpaikka,jääkaappi,lämmitin,tv(joka vei eniti virtaa),eihän tuota menny paljo mitää,mulla kaks 100amp akkua,näinpä uskaltaa pidemmälle, ,JV

Käyttäjän lisäys viestiin 10.7.2016 klo 19:56:24 Enkä tartte paneelia

Kestää. Paneelin alle ei juuri lunta mene ja kun aurinko hieman lämmittää paneelin pinta lämpenee ja sulattaa jään. Hankalin asia on jos yöllä sataa julmetusti märkää lunta ja sitten pakastaa. Ei siin auta kuin katolle harja hommiin tai odottaa lämpösempiä aikoja.:-))

Paneelit olleet katolla nyt parilla reissulla ja en oo sähköpaikkaa kämppäriltä ottanut.Sähköstä vapaat paikat on useinkin huomattavasti mukavammat ja väljemmät usealla alueella-ja niitä riittää!! Itsellä 160W:n paneelit max. 9,5 A (mitattu) ja vanha 120W kuluttava jääkaappikin toimii hädän tullen nillä vermeillä. Itse arvostan Timpan tavoin vapautta verkkosähköstä. Ja nuo kommentit auton laturin käytöstä puskassa parituntia kerrallaan ei sovi mun ajatukseen...

Paneeleihin tyytyväinen Hemmo

Luullakseni panelit kehittyvät vielä huimasti. Mutta jos joskus rahna olisi liikaa, niin ehdoton sähkön tuoja myös tänne pohjoseen syssyllä, ja talvella on polttokenno agrekaatti. Itsellä se sähkön tarve on juurikin pimeimpänä aikana, ja kylmimpänä. Kesäaikana ei ole minkään näköstä huolta riittävyydessä. Toivopoika

Aurinkosähkö - sehän on ilmaista

Laskin ihan huvikseni miten kauan menee ennenkuin aurinkosähköni maksaa 0,50€kWh. Paneelit on hankittu 2005 - 2007 yhteishintaan 3700€ 375W yhteisteholtaan kolme paneelia. Kolmen viimeisen vuoden vuosituotanto on ollut 113kWh/vuosi no tämä tarkottaa tämä saavutetaan vuoden 2070 lopussa jolloin autoni on 90 vuotta vanha ja missähän minäkin olen?

Siis miksi aurinkopaneleita silti ostetaan? Me ostamme elämäämme mukavuutta ja usein kuviteltua vapautta joka voidaan osittain saavuttaakin.

PS! Paneelien hinnat ovat huomattavasti halventuneet sen jälkeen kun hankin ne.

Tämä on hyvä: https://www.caravankoti.com/tuote/aurinkopaneeliblack-line-mt-100mc-100-w/

Tarvitaanko säätimen ja akun väliin sulaketta.säädinhän hoitaa käsittääkseni saman tehtävän.Tarvitaanko erillinen maadoitus paneelista auton runkoon.

Kyllä laittaisin sulakkeen akun lähelle, lähinnä suojaamaan akulta päin ko. johtoon tulevaa mahdollista oikosulkua.

Panelia ei tarvitse erikseen maadoittaa.

@timppa

Paneelin maadoitus. Joissakin ohjeissa näytetään että paneelin plus-johdosta on vedetty maajohto runkoon. Miten tuo on ymmärrettävä?

Todennäköisesti ei mitenkään.
@seppo