Asuntoautojen korjauskulut

Kyselin viimevuoden puolella asuntoauton hankinnasta,mitä pitää ottaa huomioon ja sain hyviä vinkkejä. Nyt mieltäni askarruttaa korjauskulut.Millaisia kokemuksia muilla on? Olen ihmetellyt kun olen katsellut myynti-ilmoituksia että 20000km ajeuissa tai vähän enemmän on vaihdettu jakopään hihna.Miksi näin aikaisin? Itselläni on vw Transporter T5 neliveto.Tehty 180 000km huolto,hinta 1900€.Huollossa ilmeni että pakosarjan pultti katkennut ja pakosarja vääntynyt,pitää vaihtaa,3000€ vaihtotyön aikana ilmeni että hiukkassuodattimessa on irronnut osia,hiukkassuodatin 3000€.Lisäksi joka huollon yhteydessä pitää vaihtaa raidetangon päät,tukilaakerin vaihto,ym. Tälläinen kokemus mulla pakettiautosta nimeltä vw saksalaista laatua.Aikaisemmat pakettiautot Hiace 4kpl Pajero 3kpl -Ismo_

Vuotuiset ajokilometrit voivat olla joillakin varsin vähäiset, mutta 4 vuoden hihnanvaihtoväli tulee vääjäämättä, vaikka auto olisi seisonnassa. Jos auto on ollut ympärivuotisessa käytössä kohtuu kilometreillä yhdellä omistajalla uskoisin sen olevan parempikuntoisen, kuin vähillä kilometreillä monella omistajalla olleen yksilön, joka mahdollisesti on seisonut talvet vaihtoautoliikkeen taivastallissa.

Käyttäjän lisäys viestiin 3.2.2016 klo 15:14:55 Jos nyt olisin ostamassa käytettyä matkailuautoa, etsisin yksilön, jonka moottorinohjaus ei olisi sähköinen, vaan mekaaninen. Sähköviat ovat vanhemmiten yhä todennäköisempiä, kun taas mekaanisesti toimiva moottorin ruiskutus on varmatoimisempi. Jos se sitten viekin hieman enempi polttoainetta, niin vastapainoksi on odotettavissa vähempi yllätyksellisiä rahanmaenoja.

Hihnan vaihto voi todellakin tulla asuntoautossa eteen pienilläkin kilometreillä kun vuodet tulee täyteen. Itsellä on Ducato 3,0 koneella jossa on ketju jakopäässä ja siihenkin olisi jo ajetun 90 tkm aikan pitänyt vuosien perusteella vaihtaa hihna kahdesti jos se olisi hihnakone. Siksi, ja ominaisuuksien vuoksi, pidän kovasti tästä kolmilitraisesta. Henkilöautossani on hihnanvaihtoväli 180 tkm tai 10 vuotta. Mielenkiintoista muuten että vaimoni autossa ja poikani autossa on prikulleen sama moottori mutta autot ovat eri merkkisiä. Toisessa hihnan vaihtoväli on 120 tkm/4 vuotta ja toisessa 140 tkm/10 vuotta.

Ja osta auto, jossa on jakopään ketju.

Siittä hihnan vaihdosta on tehty vähän mörkö, jota pitää varoa, ja ylikaiken pelätä. Meillä henkilö auto kohta 13 vuotias, ja sen vaihtoväli olisi 140 000 170 000 on kohta täysi, ja toinen vaihto tehtiin syssyllä. Siinä samalla vaihtui vesipumppu, ja nesteet, joita tosin olen vaihdellut muutaman kerran muutenkin. Maksaahan se sen suunilleen rapia 500 kerta, en kehta kuitteja kaivaa. Mutta mikäpä ei maksa. Syöpäläinenhän auto on. Fiatti on ihan kelvollinen auto. Toivopoika

Toisenlaisiakin kokemuksia Volkkarista.

Tuossa auto, jolle on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty vain öljy ja suodatin huollot, vähiten huollettu/korjattu auto meidän taloudessa. Josko T4 oli vielä das Auto.

Aloittajan tavoin en ymmärrä jatkuvia jakohihnan vaihtoja. Pihalla seisovalla Ducato- alustaisella m- autolla tullut ikää jo runsaat 15 v ja jakohihna on vaihdettu 2 kertaa n. 120 000 km ajoilla. Viimeksi runsas vuosi sitten. Hihnanvaihdoista kustannuksia tullut 800 e, missä mukana myös tarvikkeet ja kaikki uudet apuhihnat. Vaihdetut hihnat ovat olleet virheettömiä.

Moottorin voiteluhuollot olen aina tehnyt itse kerran vuodessa enkä ole muutenkaan käyttänyt missään "könttähintaisissa määräaikaishuolloissa". Valikoituja asioita on teetetty sovittuun hintaan mm. AD- huolloissa, koska osaan itsekin säätää kytkimen, vaihtaa jäähdytysnesteen, voidella ovien saranat, vaihtaa ilman- ja pa-suodattimen tai katsoa maalipinnan ja renkaiden kunnon ym. " muka huoltokohteet".

Yhteensä huoltoihin on kulunut rahaa n. 1000 e ja varsinaisiin kuluvien osien korjauksiin mm. jarrut, vaihtolaturi ja tehostimen hydrauliputki yhteensä 1500 e. Kaikkineen n. 4000 e 15 v aikana. Ei paha. Rengaskulut ovat oma lukunsa. Sekä kesä, että talvirenkaat on kerran vaihdettu ja molemmat ovat vielä hyvässä terässä. IdTD Ducato on ollut ihan kelpo alusta. Kop kop tuoreelle puulle että näin jatkuisi.

Vaimon ystävättären auton hain joku viikko sitten trailerilla korjaamolle. Hihnan vaihto 10 000 pitkänä ja poikki meni. Kaikki venttiilit vaihtoon.

Kaverin Golfista hyppäsi ketju yli hampaan, yksi venttiili uusiksi. Takuu ei korvannut koska aiemmin yksi huolto oli mennyt muutaman tuhatta yli.

@timppa

Tuon em. Ducaton saksalaisessa huoltokirjassa jakohihnan vaihtoväli on 120 tkm eikä vuosista kirjoiteta mitään. Suomalaisia huoltokirjoja on nähty, missä vaihtoväli on 60- 90 tkm välillä TAI joka 4. vuosi. Rahastuksen makua. Paku- käytössähän nuo rajat täyttyvät helpolla, jopa parissa vuodessa.

Saksalaisessa on kohta, missä "jakohihnan silmämääräinen tarkastus" 60 tkm kohdalla. Varovaisena ihmisenä olen vaihdattanut hihnat 70 tkm ja 50 tkm välein n. 7 v ikäisinä.

EN SUOSITTELISI kenenkään tekevän samoin. Hihna voi toki mennä poikki monestakin syystä, vaikka sitä vaihtaisi parin v ja 30 tkm välein, varsinkin jos sillä on rasitteena esim. vesipumppu, mitä tuossa vanhassa idTD:ssä ei ole, kun pumpulla on oma hihnansa.

Oman belgialaisessa huoltokirjassa fiat multijet 130 on tarkastus 90 000 km ja vaihto 135 000 km tai 8 vuotta. Nyt viisi vuotta vanhalla on ajettu 104 000 km ja jarrupalat on ainoa normihuoltojen lisäksi tehty toimenpide.

T: Masi

Sitä 4 vuoden vaihtoväliä suositellaan Suomessa tietääkseni talvipakkasten vuoksi.

Se on tuossa hihnahommassa aina mahdollisuus, kuten ketjussakin, että jokin pettää välillä, tai sitten ei, koska ne ovat koneita. Mutta se Suomen kylmisstä olosuhteista johtuen on tihennetty vaihtoväli ducatolla. Voisi ajatella, kuten minä. Ostan mielenrauhan sillä ylimääräiselä vaihdolla. Laskin, että ajan toiset 12 vuotta, ja 300-340 000 kilometriä on silloin lasissa. Auto on 24 vuotias, ja yksi, tai jos lopulla vaihdan kaksi ylimääräistä hihnan vaihtoa. Sehän alkaa olla sillon jo vaihtoiässä. Jos ajaisin enemmän, niin silloin ei tulisi niitä ylimääräisiä vaihtoja. Tai tulisi, koska en kyllä suostu odottamaamaan 140 000 Kuitenkin koneremontti on senverta kallis juttu. Se on kuin vakuutus, jonka otan varalta, ettei mitään satu. ketjukone on hyvä, sen myönnän. Mutta opelin huolto ei tuntenut edes ketjun vaihtoa, kai arvelivat koneen ennen menevän paaliin. Tehdas oli pyynnöstä asentajalle antanut ohjeeksi, että kun kone huonosti käynnistyy, ja käy, on aika. Jännittääkö odotella sitä päivää, kun on esimerkiksi 300 000 ajellut. Toivopoika

Aikanaan kun ajelin Ladalla niin siinä oli kaksirivinen jakoketju jossa ei ollut automaattikiristystä vaan sitä piti kiristää aika ajoin itse. Äänestä kuuli kun ketju oli löysä, silloin koneen kyljestä lukitusmutteria auki ja veivillä neljänneskierros konetta niin taas oli kireä ketju. Ketju ei tietääkseni koskaan niistä pettänyt, se kiristin saattoi kulua loppuun ja se piti vaihtaa. Velipojalla oli Vauxhall Victor jossa jakohihnaa ei oltu koteloitu, se pyöri näkyvissä samaan tapaan kun laturin remmi. Mutta ei sen pettäminen konetta särkenyt, männät ei ylettyneet venttiileihin. Nykyään ei taida olla markkinoilla moottoreita jotka ei särkyisi jos jako sekoaa.

mitä minun mersullanion nyt ajettu vähän vaille 300,000km koneeseen ei tarvii koskea toisiin samoihin kilometrein kyllä se minut vanhattaa jos,tuo lasikuitu ei happane alta,ei se mitään merkkejä näytä hapatuksesta. taas se rumpa alkaa ensi viikolla

Masille kommenttina, että kokemukseni Ducaton kestävyydestä on hyvät. Ensimmäisen 10 v ja n. 90 tkm ajoissa koneessa ja alustassa ei ollut ensimmäistäkään vikaa. Starttimoottorin nikottelun korjasivat takuuseen Suomessa - m- auto ostettu uutena Saksasta, ja takaisinkutsuna kiinnittivät pa- tankin "tukevammin".

Jarrulevyt, palat ja takapään sylinterit ja -liinat uusittiin vasta yli 100 tkm:n. O-tehostimen hydrauliputki lienee ruostunut maantiesuolasta?. Laturin pilasin ilmeisesti itse pakkasstartissa, kun sinne oli päässyt ehkä pesussa vettä, mikä jäädytti sen - Valeon uusi laturi maksoi 200 e. Käyttöakkukin kesti 14 vuotta.

Suomalaiset olosuhteet linevät seisontajaksojen lisäksi syitä, mitkä vaikuttavat myös vikoihin, mutta eipä ole ollut muuta autoa noin vähillä vioilla - vaikka kaikki ovat olleet sentään eri mallisia Sitikoita!

kävnpä aikoinani vetämässä vaunua gotlannissa saaka 115 mersulla sillä oli ajettu 800,000km ja hyvin vaunu tuli perässä taisi 560 cabby ei siis mikään kesävaunu,siihenkään aikaan kyllä 2,40d vetihyvin,mutta vaunu oli musta eli nokiatuli.

Käyttäjän lisäys viestiin 4.2.2016 klo 22:18:04 johtui ihanpelkästään yhden hampaanvirheestä eikä,tullut edes kaliiksi korjata muutaman kympin siihenaikaan.

Käyttäjän lisäys viestiin 4.2.2016 klo 23:33:35 nyt vastalukkiin sinun aloituksesi perusteelisemmin hiasen vahidelaatikko on samya kuin,isossato,toyotan maastusturissa.puutinin perkele näytää ihan eriasiaa minulle kuin,teille.

Käyttäjän lisäys viestiin 4.2.2016 klo 23:51:47 Ryssillä ei ole vieläkään lupaa valmistaa omiaan diesmoottorieta koska,he ei vieläkään ole siihen valmiita,mutta toinenRaateentie kutsuu heitä,heidän mielestään,kyllä Ruotin puolustusvoimainkomentaja tiesi mistä puhui,tasan tarkkaan.siispä minäkin koulutan koirani pakolais- ja ryssävastaiseksi. niiden tappajia ne pitää olla, ei ne voi szall

Tänäisessä Keskisuomalaisessa oli tammikuun -16 automyyntitilastot Keski-Suomessa.

Useampaan kertaan tihrustin, missä on Ducato, ei löytynyt listalta, vaikka kolmeen myytyyn asti oli lueteltu, järjestys:Ford (15kpl), Volkkari, Mersu,Toyota, Opel, Citroen (3kpl).

Sama tilanne henkilautopuolella, 20 myydyimmän listalla ei yhtään Fiatia, Suzukiakin oli myyty sentään 6kpl, sija 17.

Noh, ehkäpä me täällä keskisuomessa ollaan himpun tarkempia tuon laadun suhteen. Tiedän, tiedän, eihän kukaan tunnusta ostaneensa sutta (paitsi minä joskus 2007), mutta tuo tilasto on lahjomaton (joskin koskee vain keskisuomea).

Tuohon Ducatojen näkymättömyyteen voi olla syynä se, että matkailuautot rekisteröidään ja luultavasti sitten tilastoidaankin hyvin vaihtelevilla nimillä. Esim. edellisen autoni merkki on rekisteriotteen mukaan muistaakseni "Fiat-Adria", nykyinen on pelkästään "Burstner". Kummankaan tiedoissa ei ollut sanaa "Ducato" eikä nykyisestä sanota, että se on Fiat. Tästähän keskusteltiin kerran aiemmin ja silloin todettiin, että pelkästään Fiat Ducaton alustalle rakennettujen Bürstnereitten merkit ovat rekisteriotteissa vaikka kuinka monella eri tavalla kirjoitettuina,

Tilasin ja sain Trafilta vuonna 2015 maahan yksittäistuotujen tuotujen matkailuautojen tilaston.

Tässä yhteydessä minulle selvitettiin, että ajoneuvolasista johtuen matkailuauton rekisteröidään aina h-autoina ja toissijaisesti erikoisautona Tästä syystä sain listan excel-taulukkona joissa oli kaikki Suomen tuodut h-auton V. 2015 ja niiden seasta (yli 20 000 kpl ) piti poimia matkailuautot.

Saamastani tiedostosta kävi selväksi, että m-autoja on rekisterissä hyvin monella nimellä kirjattuna, vaikka alustana on Ducato. Fiattiakin on rekisterissä nimillä Fiat, Ducato, Iveco-Fiat Hymerin kohdalla taas ei mainita alustaa lainkaan ja sama Dethleffsin kohdalla

Toki maksullisella poiminta-ajolla rekisteri paljastaa alustat kaikista ajoneuvoista.

Niin, jäi tarkentamatta, että tuo ensimmäinen litania koski pakettiautoja.

Pani miettimään, eikö Ducati enää valmista pakettiautoa, vaiko pelkästään m-auton alustaksi, olisi nyt luullut, että edes yksi olisi mennyt, vaikkapa vahingossa.

Sama ajatus henkilöautopuolella, onko valmistus lopetettu, vaan muistin, että kyllähän sitä 500 ainakin mainostetaan.

Johtopäätökseni oli, että täällä meilläpäin ei nähtävästi luoteta Fiatin laatuun, kuten munkin raukan piti kokea kantapään kautta. On se vaan omituinen sattuma, kun tuon Mersun alustan kanssa ei ole ollut pienintäkään murhetta, noh, valehtelin, kerran loppui nafta motarilla, mittari valehteli tai ohjekirja.

Käyttäjän lisäys viestiin 6.2.2016 klo 10:15:48 Tuohon pilkunnussijalle viisastelijalle alle, keräätkö muidenkin lyöntivirheitä egosi nostoon? Ducati on mulle tuttu omastakin käytöstä, samoin valitettavasti Ducatokin. Valistunut lukija kyllä tajusi tilastolistauksestani, jossa Ducato on Ducato, mistä on kysymys. Olkoon maahantuonnissa mitä vaikeuksia tahansa, kyllä haluava Ducatonsa saa, ei vain näytä Fiatilla yleensäkään olevan meillä päin kysyntää, kuten osoitin. Kelvannevat halpuutensa vuoksi enää matkailuautojen alustoiksi.

Maanhatuonniissa on ollut iso muutos joten myyjäverkoston kokoaminen kai on vieläkin kesken. Maahantuoja nykyisin Fiat Group Automobiles Finland Oy. Ducati on moottoripyörätehdas ja Ducato on Fiatin pakujen eräs malli ja niitä tehdään edelleen.

On se vaan kummallista että saksalaisetkin asuntoautonvalmistajat tekevät pääosan asuntoautoista Fiatin alustalle vaikka se Mersu on niin hyvä. Ja mikä vielä kummenpaa, saksalaiset ostavat näitä Fiateja vaikka ne on niin kehnoja. Ja euroopassa Fiatin tekemiä pakettiautoja myydään monin verroin enemmän kun Mersuja. Ja sitä minä vielä ihmettelen kun tämä Fiat on minulla pelannut jo sata tuhatta kilometriä moitteetta. Onkohan siinä jotain vikaa kun ei tule vikaa? Niin, vielä se, että Ducati on moottoripyörä ja Ducato pakettiauto.

Minulla on 4 fiiat asuntoauto ei ole ollut mitään isompia ongelmia mitä normaalia kulumista mitä on joka autossa renkaita , akkuja , jakoremmejä j.n.e .

Se alustan hinta, se hinta.

Silloin kun ostaja ei halua maksaa laadusta, pitää tehdä sille alustalle joka takaa kilpailukyvyn kovilla markkinoilla.

Saksalaiset ajattelee, että väliäkö sillä millä sen kopin Välimeren rantaan vetää. Pari päiväähän siinä vain menee, korkeintaan kolme.

Sikäli kun olen ymmärtänyt saksalaiset käyttää autojaan hieman toisin kun meillä. Asumisen ja ajamisen suhde on eri kun meillä. Siltä ainakin näyttää kun katsoo auton ajokilometrejä ja vertaa sitä auton ikään.

Eiköhän se ole kuitenkin hinta/laatu joka takaa kilpailukyvyn kovilla markkinoilla.Se pitää olla tasapainossa. Asiakas ratkaisee sen mistä on valmis maksamaan, eikä asuntoautossa alustan hinta ole niin ratkaiseva, muutama tonni voi eroa olla ja se häviää kori-ja varusterakenteissa helposti. Meillä suomessa on jotenkin kummallinen usko siihen että saksalainen on kaikessa ylivertainen. Sodassakin me luotettiin Hitleriin.

Jos matkailuautojen ajo-ominaisuuksista puhutaan, vaikea uskoa jonkun pitävän lulla-mersun ajo-ominaisuuksia fiatin alustaa parempina? Toki mersuunkin saadaan ajettavuutta kun vaihdetaan iskunvaimentimet sekä jousitus ja näin paljon tehdäänkin. Mersussa on toki hyvää takaveto, mahdollisuus nelivetoon ja moottoreissa ketju hihnan tilalla. Mutta jos oikein hyvän matkailuauto-alustan haluaa, niin itse ainakin kallistuisin Ivecoon, paripyörin ja 3l moottorilla. ei tuosta pal parane

-tapani-

Olen rakentanut ensimmäiset m- autoni jo yli 40 v sitten etuvetoisen Citroen Camionetten alustoille, joissa on ylivoimaisen hyvä vääntösauvajousitus ja painopiste matalalla. Yksikään toinen alusta ei vieläkään pääse samalle ajamisen mukavuuden asteelle, (subjektiivinen näkemys, myönnetään).

On mielestäni turhaa vertailla alustoja keskenään, koska kaikki nykyaikaiset alustat ovat "erinomaisia ajaa" ( toki huonompia kuin em. Camionettet) . Jarrut ym. turvalaitteet ovat kehittyneet huimasti. On rahavaroista tai mielipiteestä kiinni, minkä alustan haluaa valita. Olemme kuitenkin valinneet oman tehdastekoisen m- automme yksinomaan sen käyttötarkoituksen mukaan. Asunto- osa on meille ratkaisevan tärkeä, koska Ducatokin on ihan kelpo ajopeli.

Kun fakta on, että n. 70 % m- autojen alustoista on Fiat Ducatoja ja muut jakautuvat useamman merkin kesken, niin suuri yleisö tekee valintansa nimenomaan asunto- osan perusteella. Omat kokemukset Ducatosta ovat myös hyvät, koska korjaukset ovat olleet pitkän ajan kuluessa minimaaliset. On helppo eliminoida ongelmat esim. liukkaissa mäissä tai maastossa, kun käyttää vähän järkeään. Ei kannata tuhlata paljon rahaa jonkun "mahdollisen etuveto-ongelman takia", kun sellaiset ongelmat fiksu kuljettaja välttää jo ennakkoon.

Kun rahaa on tarpeeksi, niin voihan sitä käyttää esim. "tähtimerkkiin, nelivetoon, jakoketjuun, paripyöriin, rappuihin. kuviteltuun imagoon ym. "kivaan". Niitähän "voi" joskus tarvita kasvonsa säilyttämiseen -jos se on tärkeää.

Elikkä citikka paras sit fiiatti muut perästä jos kerkeevät?

Tosiasia on, että nykyautoissa tekniikka on jo niin samanlaista, ja alihankinta osat samoista, että on kokolailla sama minkä merkin valitsee. Suurin ero noissakin lie se venttiilin painelijan pyöritys. Joko ketju, tai se hihna. Loppu onkin sitten makuasia, kuten kodin koneissa. Kerro minkä merkkisen tiskikoneen haluat, niin laittavat tehtaalla oikean logon. Pienet mopokoneet ovat nyt mallia kaikessa. Fiat on saanut asemansa aikanaan, ja se on jäänyt sitten elämään noihin. Vieläkin näkyy noita ensimmäisiä viiatin, mallia, kun tulee laatikon öljynvaihto, niin laita laatikko. (Ovat kai silläkin lootalla oppineet ajelemaan) hobbyja, joka oli se ensimmäinen puoli indekroitu Nyt on jonkin verran renaultin alustaa käytäviä malleja. Mikä niissakin opel, nissan, renault, sitten lopullinen omistuspohja, sopii tutkiskella, mutta siinähän sen mopokoneen saa, ja ketjun nokkaan. Vassokuu. Toivopoika PS Asuntoauton oikea kone on vähintään kolmelitranen tiisseli, olkoon vaikka lada Mielummin litroja vähintän 10

Niin, ja siten lisälatit jousiin sitten hetiniten näihin opel,nissan,renault, Toivopoika

Tapani, olen samaa mieltä, Iveco 3,0 koneella( se kone minulla on Fiatissa) ja uudella 8- pykäläisellä automaatilla olisi varmaan hieno peli. Ainakin Flairina sitä saa. Mutta tähän hätää alle 3,5 t auto on meille sopivin joten on tyydyttävä vain tuohon moottoriin, kuusipykäläiseen manuaaliin ja etuvetoon. Asuntoauto on aina jonkin lajin kompromissi. Kun se on hyvä liikkua ja hyvä olla paikallaan, se on silloin hyvä kokonaisuus. Vain jompaan kumpaan ominaisuuteen satsaaminen johtaa ajan kanssa huonoon lopputulokseen.

Lepola, jos Ducati on moottoripyörä, niin virallisesti asuntoauto on matkailuauto, kysy vaikka liitostamme. Ei liene lyöntivirhe, kun siinä on useampi kirjain, veikkaan käsitevirhettä. Matkailuauto-käsite on ollut lainsäädännössä jo kymmenen vuotta, asuntoauto-käsitettä ei näe muualla kuin täällä. Että se siitä oikeinkirjoituksesta.

Itse asiahan oli vain tammikuun myyntitilasto Keski-Suomessa, siihen ei tietenkään ollut tarvis puuttua, vaan aivan muuhun.

Pokkiselle voin ilmoittaa, että kun Mersu on varustettu tuhannen euron (eikö olekin hirveä investointi) lisäilmajousituksella, sopii tulla kokeilemaan lullan keinumista niin paikallaan kuin ajossa. Vakuutan, mulla on muitakin autoja käytössäni tuossa pihalla ja jonkin verran kilometrikokemuksia noin kahdestakymmenestä autosta - ajettavuudeltaan parempaa autoa kuin tuo Hymer-MB Integroitu on, saa hakea. Sattumaa ehkä, mutta näin vain on. Kerron nyt vain omista kokemuksistani, juupas-eipäs on munkin mielestäni lapsellista, mutta ei se valehteleminenkaan oikein fiksua ole.

Käyttäjän lisäys viestiin 6.2.2016 klo 10:43:27 Arvatkaapas mistä syystä myin kaksi vuotta vanhan ja 40 000km ajetun puoli-integroidun Ducaton pois ja tunsin syyllisyyttä ostajaa kohtaan. Olen sen joskus tuoreeltaan kertonut täälläkin, akut uusiksi, takaiskarit uusiksi (made in Brasilia), kolme kertaa egr:n vaihto (ei hyllyssä, vaan Italiasta tilaustavaraa ja auto seisoi sesonkiaikaan) yms. vikaa vian jälkeen. Härskeintä ehkä oli se veden valuminen moottoritilaan ja uusi kone oli yltä päältä ruosteessa.

En ollut tottunut sellaiseen, enkä varsinkaan Deltan vastaantuloon, mikään ei mennyt takuuseen tai tuotevastuuseen, kaikki omasta pussista. Ajatukseni kirkastui, onko pakko, jos ei haluu ja ostin laatua, kun köyhällä ei ole varaa halpaan (paskaan).

Pokkiselle voin ilmoittaa, että kun Mersu on varustettu tuhannen euron (eikö olekin hirveä investointi) lisäilmajousituksella, sopii tulla kokeilemaan lullan keinumista niin paikallaan kuin ajossa.

Tuostahan juuri puhuin, mutta tosi edullisesti olet saanut lulla-mersun ajo-ominaisuuksia paranneltua. Joskus takavuosina menimme kaverin as-autolla kevätpilkille. Kuinka ollakkaan kaverit olivat viihteellä ja minut, toisen c-korttilaisen laittoivat ajovuoroon. Julmalta tuntui noin 90km vauhdissa, reilun 150.000 euron autolla kun suht loivassa mutkassa tuntui, että autohan pian kaatuu, näin kärjistetysti. Tuohon mersu-alustaiseen asuntoautoon vaihdettiin sittemmin jousitus ja ihan kelpo peli saatiin ajoltaan muutoin loistavaan ASUNTOAUTOON.

Matkailuautoja nämä nykyisin monelle ovat, mutta me jotka olemme liikkuneet asuntoautoilla, liikumme niillä edelleen. Retkeilemme missä retkeilemme, mutta asumme retkillämme asuntoautossa, kohteet ja ajankohdat muuttuvat, asuntoauto on se joka pysyy.

-tapani-

Autohan on suomalaismiehelle tärkeämpi merkiltään, kun akka. Siten noista korjaamo kuluista. Kuulin korjaamo tuntihinnan olevan jo 85 ööriä tunti. 506 markkaa. Että semmosta Toivopoika

Tosiasia on, että kaikissa autoissa on vikoja, joko käytöstä tai rakenteiden laadusta johtuen, joskus myös käytöstä.

Monille on vaikea ymmärtää, että autossa on kuluvia osia jotka täytyy vaihtaa olla keulalla mikä merkki tahansa. Kuluvat osat ikään kuin kiertää lenkkiä, joko ajasta tai ajokilometreistä johtuen. Tässä kiertonopeudessa näkyy se laatu ja laadun vaihtelu on myös huonoa laatua.

Tavallisimpia kulutusosia on jarrupalat, jarrulevyt, pakoputki, laturi ja hihna, kytkinlevy/asetelma. alapallot, raidetangon päät, iskunvaimentajat, vesipumppu, vetonivelet, hehkut jne.

Tekniikan "kehityksestä" johtuen särkyvien osien joukkoon on tullut ihan uusia ja kalliita osia joita särkyy luvattoman paljon kuten ilmaläppäventtiilit, EGR-venttiilit, katit, hiukkassuodattimet, huohottimen lämmitin, kaksoismassavauhtipyörä jne. Yhteistä näille osille on kallis hinta.

Avaukseen liittyen hieman siitä miten korjauskuluja voi hallita. Autoilijoissa on pääsääntöisesti kaksi koulukuntaa. Ensin on ne jotka huoltaa autoa jos huoltaa/huollattaa ja korjauttavat vasta kun joku osa/osia särkyy. Hällä väliä -tyyppejä useimmiten. Tämä porukka tietää mitä auton korjaus maksaa ja mitä sivukuja syntyy kun auto hyytyy ties mihin.

Toinen järkevämpi koulukunta tekee huollot ajallaan ja korjaa "ehjää" eli vaihdattaa kuluvat osat ennen kun ne hajoaa ja aiheuttaa muuta harmia. Näin toimien he voivat valita: -paikan missä korjataan -milloin korjataan (oma ja korjaamon ajankäyttö) -korjauksen hinnan ja -varaosan hankintapaikan ja hinnan, eikä ylimääräisiä kuluja synny. TI-miehet kuuluu yleensä tähän koulukuntaan, kun osaavat "kuunnella" autoa.

Näin toimien pääse sekä vähemmällä rahalla että harmeilla. Mikään ei ole niin edullista kun ehjän korjaaminen.

Tosi on Janhsen sana. Liikkuva kuluu. Minä kuulun jälkimmäisiin liika ennakoijiin. katsastusmies kesällä saneli, että lähimmän vuuen aikana joskus vaihda yksi raidetangon pää. Koska oli lähimmän vuuen aikana suunnitteila hihnan vaihto, vein korjaamolle. Korjaaja oli arvellut toisenkin raidetangon pään ehkä olevan hieman, ja etupyörän laakerin ehkä hieman. Siispä laakkeri, kaikki päät nelipyörä suuntaus vesipumppu, ja hihnat kaikki. jarrupalat Samalla polttoainejärjestelmän putsaus minun mokan takia Alle tonni koko roska kaikkineen. En etes ilenny tingata hinnasta, jota koko kylä päällikön kanssa ihmettelee, liekkö lehteen laittaneet. Mutta jotenkin on kuin vakuutuksen ottajalla olo. Toivopoika

Ajo ominaisuudesta tehdan koreissa senverta, että nykyisen autotehtaiden tietämyksen, ja koeratojen, ynnä muun takia on autojen ajo-ominisuudet sillä tasolla keskenään, että tavallinen kuljettaja lakisääteisillä nopeuksilla voi korkeintaan olla erottavinaan niissä eroja. Rengastus voi hieman vaikuttaa

Siinä ehkä, jos on rakennettu kori eri tehtaalla alustaan, ja siinä esimerkiksi yleinen vika jouusituksen, iskun vaimennuksen laitto painoon nähden. Ja erilaisnen korin muoto, ja sen ilman vastus herkkyys voivat vaikuttaa. Asunto autoissa akselivälin pituus myös on vaikuttava. Esimerkiksi renault mallien 4,3 metriä on niistä pisimpiä, ja hyvä puoli. Toivopoika

Kuten Toivo sanoi, onhan ne testattu ja hyvin onkin. Mutta autoja rakennetaan myös vähän eri filosofialla. Ducaton alusta on tehty enempi "työkoneeksi" ja niin on mersukin mutta hieman enemmän henkilöautomaisemmaksi ja se tuntuu pehmeämpänä kyytiinä, joskus liiankin pehmeänä. Esim. Sprinter kaipaa heti uutena eteen jäykemmät iskunvaimentajat ja taakse lisäjousiksi ilmapalkeet jotta siitä tulisi hyvä m-auton alusta. Eikä olisi pahitteeksi jos vallankin takapään kallistuksenvaimentajat olisi puolta jäykemmät.

Kaikki m-autojen alustat on enempi tai vähempi kompromisseja m-auton alustaksi ja lähes kaikki on "poikasia", jotka on joutuneet matkailuauton alustana miehen töihin. Onneksi uusissa m-autoissa on vannekokoa kasvatettu niin on saatu sopimaan napaan jarrulevyt, jotka kooltaan jo vastaa 2 t kokonaismassalla varustetun h-auton jarruja. Valtaosa alustoista on jatkuvasti alustan kokonaismassan finaalissa, eihän niitä alustoja siihen ole tehty.

Itsellä on 3 m akselivälillä varistettu auto ja sillä on monia hyviä puolia mm. siitä johtuen, että siinä on takavedosta johtuen kääntyvät etupyörät. Huonoa taas on se, että kolmen metrin akseliväli tietää pitkää peränylitystä ja se taas vaikuttaa ajo-ominaisuuksia heikentävästi.

Kovin vähän on meikäläisellä kokemusta matkailuautoista, retkiauto Sitikka (C35) ja nyt tämä puoli-integroitu Bürstner/Ducato.

Ducato Maxi 2,8 JTD -koneella ja Alkon alusta. Ei kallistele, ei huoju, ei hae, menee kuin juna oli tyyni tai tuulinen. Hirveässä myrskyssä on tultu reipasta vauhtia motarilla Etelä-Ranskassa, rennosti ja mukavasti.

Ei kai matkailuauto voi tuon paremmalta tuntua? No, pintakova se on, täristää rikkinäisellä asfaltilla ja nimiemiehen kiharassa. Mutta se on varmaan tuon tukevuuden hinta. Ei ole alusta taakkaan nähden alamittainen.

Tuo on meidän ensimäinen ja viimeinen oikea matkailuauto. Ollaan tyytyväisiä siihen.

mot

Esimerkiksi renault mallien 4,3 metriä on niistä pisimpiä, ja hyvä puoli. Toivopoika

Joo Toivopoika, hyvä on 4,3m akseliväli maantiellä ja etenkin kun pysyy asfalttiteillä ja ei liikoja poikea kaupunneihin (oululainen ilmaisu). Mutta jos kuljet kala/mettäreissuja ja yrität parkkerata johonkin sivupistoon, niin ei pal naurata kun joka kivi ja kanto repii alustaa.

vaan onneksi on vaihtoehtoja

-tapani-

Minulla unohtui alko. Siinä on tosiaan matkailuauto mahdollista tehdä tosiaan semmoiseksi, kun sen pitää olla. Akselivälinh voi määrätä haluamakseen, samoin jousituksen, jolloin ajo-ominaisuus on parasta mahdolista rakentaa. talviajossa lumikelillä kuulema hieman huono, koska takapyörät ovat ajon vakauden maksimoimiseksi etupyöriä leveämmällä Ooppelissakin se akselivälin pituus on ajossa hyvä, muta etuvdon kankeus, ja pitkä akseliväli tekevät siittä kömpelön. Kaiki on valintojen summa. Toivopoika

Minulla oli yksi Al-ko, Ducato/Hobby, lähes uusi sellainen.

Ei helvetti pois piti myydä, ei pysynyt tekarit suussa. Keraan Keskiseltä tullessa eksyin "nimismiehenkiharatielle" ja siinä tuli mieleen, että saakohan tämän yhtenä kappaleena kotiin.

Ducaton jousitus on tosiaan kova, täysintegroidun etupää varsinkin. Takapäästä en tiedä kun meillä on ALKO ja se tuntuu mukavalta. Sen verran jalostin autoamme että vaihdatin Vallilan Takomossa eteen comfort-jouset niin johan tuli hyvä etupää. Jousitus on pehmeä mutta ei vetelä, joustovaraa on enemmän ja keula nousi n. 5-7 cm.Nyt menee isot ja pienet kuopat hienosti eikä suuntavakaus ja ajo-ominaisuudet muutoinkaan huonontuneet, mielummin paranivat. Näillä eväillä ja vahvalla 3,0 moottorilla matkanteko on yhtä juhlaa. Vielä kun olisi automaattilaatikko.

Tämän keskusteluketjun aloitusviestissä puhutaan asuntoautosta ja Pokkinen puhui edellä sen puolesta. Minulla oli aiemmin tapana oikaista aina, että se on matkailuauto. En tee sitä enää. Käyttämässäni rengashotellissa sanotaan lähes aina siellä asioidessani esim. "Se asuntoauto on nyt valmiina". Eräällä pysäköintiaueella pikkupojat tulivat katsomaan autoani ja kun he näkivät sen sivuovesta, että autossa on sänky ja ruokapöytä, yksi poika tokaisi: "Mikä ihana asuntoauto!" Sitä sanaa on moni muukin ohikulkija käyttänyt. Siis henkilöt, jotka muodostavat sanansa intuition perusteella eikä sen mukaan, mitä Trafin sivuilla lukee, sanovat sitä asuntoautoksi.

Olen verrannut autoani siirtolapuutarhamökkiin: Ne ovat suunnilleen saman hintaiset, auto on sisätiloiltaan ahtaampi eikä siinä voi viljellä mitään, mutta siinä on vaihtomaisemat! Paras matkailuautokokemukseni 7 1/2 vuoden ajalta on tämän vuoden loppiaisviikolta, jolloin ASUIN autossani 4 vuorokautta autoa kertaakaan käynnistämättä. En nauti sellaisesta, että kaikki tavarat joutuu joka päivä pakkaamaan ajoa varten. Alun perin innostuin ostamaan matkailuauton, kun luulin, että siinä voisi asua eri kaupungeissa halvemmalla kuin hotellissa lyhyen kävelymatkan päässä hyvistä palveluista. Sellainen ei taida kuitenkaan olla Suomessa mahdollista monessakaan paikassa.

Termit alkavat olla jo aika sekasin. Nuo peltikuoriset pakettiautot alunperin pieninä, ja aika alkeellisina olivat alunperin niitä retkiautoja. Nyt ne ovat jo kuuden puolen metrin hätyytteleviä, ja varustelultaan samoja puoli indekroiden kanssa identtisesti. Muta yhä kantavat nimeä retkiauto Varsinaisia asunto autoja, jopa indekroituja taas on sitten alta kuuden metrin, ja jotain 2,10 leveitä, eli jotain 3-4 senttiä peltikuorista leveämpiä, niinsanottuna pariskunta kompakteja kaupunkiautoja. Matkailu / asuntoauton nimellä

Miten sitten matkailuvaunu, vai asuntovaunu talovaunu. Toivopoika

Hyvällä tuotteella on monta nimeä. Haittaa siitä ei ole miten kukin kutsuu. Esim. jenkeissä matkailuautojen lyhenteenä on RV ( recreational vehicle )ja se voi pitää sisällään 12 metrisen, parilla liukuseinällä olevan "bussin". Tai sitten siellä kohtuullisen 25 jalan puoli- integroidun. Näitä Euroopassa yleisiä 6,5- 7metrisiä siellä on harvemmin. Tuo RV viittaa kirjaimellisesti "vapaa- ajan ajoneuvoon".

Muita yleisiä nimityksiä naapurimaissa ovat mm. Ruotsin "Husbil" (taloauto), Saksan Reisemobil ja Wohnmobil, joista ensimmäinen vastaa matkailuautoa ja jälkimmäinen asuntoautoa. Englannissa käytetään yleisesti Motorhome - sanaa, "motoroitu koti".

Meikäläisen mielikuvat ovat alusta lähtien pysyneet matkailuauto- nimikkeessä. Asuntoautot alkaa mielikuvissani jossain lähes 10 m mitasta. Matkailu- tai asuntovaunupuolella mielikuvaa ei ole syntynyt, koska en ole niitä käyttänyt.

Kukin saa nimittää miten haluaa ja annan anteeksi asiasta tietämättömälle, jos nimittä 6,5 metristä integroituamme asuntoautoksi tai retkeilyautoksi. Meillä matkailuautolla nimenomaan matkaillaan ja välillä yövytään muutama yökin peräjälkeen, mutta eipä juuri asuta Kotona tai kesäpaikalla asutaan.

Saksaan on syntynyt ikään kuin uusi autotyyppi joka ei ole paku, mutta ei myöskään retkeilyauto. Pakusta tehty monikäyttöauto, jolla sekä ajetaan perheen ajot (5 paikka), kuljetetaan tavaroista, mutta myös retkeillään. Kun Saksassa ei ole autoveroa, niin tuskin myöskään näitä Suomen matkailuautoa koskevia korkeussääntöjäkään on. Valtamerkki näissä autoissa on volkkari. Auto on kevyemmin varusteltu kun retkeilyautot ja mm. Reimo myy näihin valmiita kalustepaketteja ja lisävarusteita retkeilykäyttöä varten.

Näitä monikäyttöaitoja arvioidaan olevan jo 350-400 000 kpl,

Asuntoautosta tulee lähinnä mieleen ne linja-autoista tehdyt työmaa asunnot joita näkyi esim 70 luvulla suurien maanrakennustyömaiden liepeillä jossa urakoitsijoiden työväki asusti. Elikkä ajoneuvoa käytettiin pääasiassa asumiseen ja liikkumiskykyä käytettiin lähinnä työmaalta toiselle siirtymiseen. Meikäläisen 7metrinen on mielestäni matkailuauto, sehän sen käyttötarkoitus on. Liikkuminen paikasta toiseen, tukikohta eri aktiviteettien harrastamisen ja lomailuun. Asunto on sitten ihan jotain muuta.

Sippo

kaveri kysyi toiselta. Miten nykyään nimitetään sokeaa. Näkövammainen. Entä kuuroa. Kuulovammainen. Entä kuuurosokeaa. ????? Häntä saa nimittää miksi haluaa, koska ei hän näe, eikä kuule. Toivopoika

Tää keskustelu on rönsyilly moneen suuntaan ja monenlaista mieltä on oltu . Ja hyvä niin , ihan asiallisesti juttu luistanut ja sieltä on löytynyt ihan hyödyllistä tietoa. Nyt ois mulla kysymys . Mulla auto , Dukaton alustalla , 2010 vm. Tuo auto ns.kyntää aika paljon , eli keula reilusti alempana kuin perä . Tasaiselle parkkeratessa ajokiilat on välttämättömät . Miten tuota keulaa vois nostaa , pitemmät jouset . Mistä ? Paljonko maksaa? Tästä varmaankin on ollut juttua aiemmin , mutta jos joku vois ystävällisesti vihjaista miten tuon asian ratkaisen .Siinä on myös se ongelma että hytin katto on hieman korkeammalla kuin asuntooasan , siinä on ikäänkuin kynnys . Kausipaikalla on nostettava keulaa aika paljon ettei vesi jää seisomaan tuohon saumakohtaan.

Tuossa aiemmin kirjoitin etujousien vaihdosta. Se tekee autosta mukavamman ja nostaa myös keulaa jolloin tasaisella paikalla ei ajokiiloja tarvitse. Kustantaa töineen noin tuhat euroa, samalla kannattaa vaihtaa yläpään laakerit. Riippuu vähän ajetuista kilometreistä vaihtaako samalla iskunvaimentimet vai ei. Minä vaihdatin jouset Vallilan Takomossa Helsingissä, mutta esim. Tampereella suosittelen Italia-Motoria, se on asiantunteva paikka myös jousihommissa.