Taloudellinen ajaminen

Ostin käytetyn asuntoauton ducaton 2.3jtd alustalla. Miten tällaisella pitäisi ajaa?

Matkavauhti 85km/h, nelosella kierrokset n.2800 ja vitosella aika tarkkaan 2000.

Miten tuossa 110hv koneessa menee teho/vääntö alueet. Kuluttaako keskivertona vähemmän jos ajaa vakkarilla nelosella jolloin kone kiertää mutta menee mäet mukisematta vai vitosella jolloin kierrokset alhaalla mutta mäissö jyristää siinä rajoilla jaksaako mennä.

Tiedän, pienimmällä kulutuksella pääsisi aktiivisella vaihteen vatkaamisella ja ilman vakkaria mutta laiska kun olen...

Niin, miksi autossa on vaihdelaatikko? ;)

No siksi, että öljyt pysyy hammasrattaissa. ;-D

Aikalailla samoin kun henkilöautoa. Liikkeelle riittävästi kierroksia ja eikä turhaa kytkimen luistatusta. Vaihto siten ylemmäs että uusi vaihde alkaa kahdestatuhannesta kierroksesta vetämään. 2800 on turhan paljon kierroksia matka-ajoon ellei ole tosi mäkistä, kulutus lisääntyy jo kierrosten johdosta mutta toisaalta matkanteko on moottorille helpompaa kun tehoa on ja vääntökään ei ole juuri vähennyt. Voisi jopa sanoa että moottori nauttii ;=) ja myös voimansiirto. Väännön huippu on kahden tuhannen kohdalla mutta jos vähänkin jyristää joko nosta nopeutta tai vaihda pienemmälle. Periaatteessa moottori kuluttaa vähiten pienillä kierroksilla mutta se on totta vain EU-kulutuskokeessa. Vahinkona matalista kierroksista voi seurata ajan myötä kaksimassaisen vauhtipyörän väsyminen joka on jo hyvin epämieluisaa kuulla ja kallista korjata.

Varsin yleinen väärä luulo on, että polttoaineen kulutus ja moottorin kierrosluku on suorassa suhteessa toisiinsa.

Niin ei todella ole!

Kaikilla moottoreilla on oma optimialue jossa se tuottaa parhaan tehon pienimmällä mahdollisella polttoaineen kulutuksella. Ja jotta moottori saadaan pysymään tällä optimialueella vaihtelevissa liikennetilanteissa tarvitaan Markun mainitsema vaihdelaatikko. Ja mitä useampi "lovinen" se on sitä paremmin tämä moottorin optimialue voidaan hyödyntää. Vaihdelaatikko on itseasiassa säästölaite; Se säästää paitsi polttoainetta myös auton tekniikkaa.

Vanha termi "pintakaasu" toimii edelleen kaikista hienoista tietokoneaparaateista ja ruiskuista huolimatta paikkansa. Eli silloin kun auton "pintakaasulla" kulkee hyvin, se myös kulutta vähän. Joku tietysti kysyy, että mistä sen näkee, milloin autolla ajetaan pintakaasulla. Ei sitä näe mutta sen kuulee moottorin äänestä milloin se pyörii "iloisesti" ilman että kaasupolkusin on pohjassa.

Vaimollani on tuohon pintakaasuun oma ilmauksensa, hän "leijuttaa" moottoria. Niin me teemme jos liikennetilanne ja tien profiili sen sallii, leijutamme.

Minulla on kokemusta viimeksi Rellun dci 2,5 litraisesta ja Ducato Maxista 2,3 litrainen. Molemmat otteen mukaan alle 3,5 tonnisia ja kuusi manuaalivaihteisia. En ole ajotyyliltäni säästäväinen joten polttoainetta kuluu. Rellussa ei ollut vakionopeuden säädintä, Ducatossa on ja ajan se päällä lähes aina kun rajoitus on 80 km/t tai yli. Rellun mittaus on 10524 km ja polttoainetta 25 tankkausta yht 1108 litraa eli 10,52 l/100 km. Ducatosta on vasta 1411 km tilasto polttoainetta 4 tankkausta yht 161,5 litraa eli 11,44 l/100 km.

Taitaa nuo vanhat totuudet pitää paikkansa että vakkari syö litran verran enemmän kuin taiten ajo varsinkin suurilla nopeuksilla joita minulla lähes kaikki ajo. Sen verran kokemusta että jos ajelee Ducatolla todella siististi eli nopeudella 70-90 km/t ainakin hetkellinen kulutus pysyy lähes koko ajan alle 10 l/100km.

Eniten itseäni ihmetyttää tuo laatikon välitys, eli neloselta vitoselle todella iso ero. Kuitenkin kyseessä "hyötyajoneuvo" alusta, jolla ajetaan enimmäkseen sitä 80-90km/h, eikä mikään moottoritie raketti. Jos vitosella kierrokset olisi vaikka muutaman satasen korkeammalla olisi autolla paljon mukavampi ajella ja ehtisi keskittyä myös maisemiin eikä pelkkään kepin hämmentämiseen.

Itsellä kulutus ollut 11l ja välillä vähän päälle, kympillä alkaviin lukuihin en ole päässyt. Päällirakenne on mallia alkovi ja mittaa pikkusen reilu 6metriä.

Tästä syystä se teho/vääntö käyrä kiinnostaisi nähdä, jotta selviäisi millä kierrosalueella kone työskentelee parhaalla hyötysuhteella

Vakionnopeus sinällään on hyvä tapa säästää polttoainetta. Vakionopeudensäätimen heikko puoli on siinä, että se ei osaa "lukea" liikennettä eikä tien profiilia, kuten tottunut kuljettaja tekee jatkuvasti.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.5.2014 klo 12:32:52 Viitonen on Ducatossa todella pitkä "loikkari" tai ylivaihde miksi sitä nyt sitten kutsutaankin. Pienemmissä koneissa 5-vaihde on liian "pitkä" ja aiheuttaa "siinä rajalla" olevalla nopeudella ajettaessa vaihtamista.

5-vaihteen välitystä voi muuttaa ihan kohtuukustannuksin vaihtamalla viitosen hammaspyöräparin. Tällöin saman nopeuden saavuttamisen tarvitaan suurempi moottorin kierrosluku esim. 15 % mutta se ei suinkaan johda automaattisesti 15 % kulutuksen kasvuun.

Nämä fiatit on tehty 70/ 90/ 120 km/h nopeuksille. Eikä varmaan ole mitään autoa tehty suomen nopeusrajoitusten mukaan, vaan sen mitä valta-osa maista käyttää eli nuo yllä olevat.

T: Masi

Mulla keskikulutus jurva-ähtäri-jurva 10,5 vakkarilla,pitää koittaa seuraavalla reisulla ilman vakkaria saapi ainakin verrata tuota hiivatin kulutusta. JV

Käyttäjän lisäys viestiin 27.5.2014 klo 18:17:38 Joo ja tää on 6vaihteinen. JV

Matti kuvaili asian hienosti. Juuri niin se menee. Menee kevyesti ja taloudellisesti. Fiat 2.5 td ja päällä tedskun alkovikori, kulutti 9.000 kilometrin Euroopan kierroksella tarkan kirjanpidon mukaan 9.8 litraa / 100 km, eikä 5. vaihdetta käytetty lainkaan. Kaverillani täysin samanlainen kulkine, joka poltti yli 11 litraa satosella. Vaihteiden käytöstä tuli se pieni ero eli yli 90 litraa....

Allu vaari

Ducatot on tehty pakettiauton alustoiksi missä käytössä autojen keskimääräisset kokonaismassat jää jopa 1000 kg pienemmiksi kun matkailuauton alustana. Kuten olette huomanneet niin matkailuautokäytössä kokonaismassat tuppaa pyörimään 3500-3800 kg välillä ja tämä paino on lähes pysyvä toisin kun pakettiautokäytössä , jossa autolla ajetaan paljon terveisiä.

Tästä seura, että auton vaihteiston ja perän välityssuhteet ja kokonaismassa eivät ole parhaassa mahdollisessa balanssissa keskenään.

Kumma homma että,tuo poltttoaineen kulutus kiinnostaa meitä mutta,ei matkailuauton koeajajia?Mersu kulkee 7,5- 8,2L/100km pintakaasulla 80 km/h. Orivesi,Tampere,Jyväskylä ja Oulu.

Noin yleistäen koko liikennettä ajatellen kulutus näyttää kiinnostavan monia mutta käytännön liikenteessä ajotavat kertovat ettei sillä ole mitään väliä.

Varsinaisia m- autojen testejä tekevät lehdet , esim. saksalaiset Reisemobil ja Promobil testaavat tietyllä monipuolista tiestöä sisältävällä reitillä aina myös kulutuksen.

Dieselin kulutus riippuu niin paljon kuljettajan ajotavasta, tiestä, vaihteiston välityksistä, korin mallista, rengaspaineista, auton painosta, moottorin tehosta, käytettävästä nopeudesta ym. ja mallista, että jonkun testin antamalla tuloksella ei ole paljon arvoa.

Meikäläisen 3,5 t Ducato 2,8 idTD Maxin 100 tkm keskikulutus oli hyvin tarkkaan 10 l/100 km. Auto on Integr. Alkovi olisi voinut kuluttaa 12- 13 l/100 km, jopa 15 l/100 km.

Mun kyllä pitäs ottaa ittiä niskasta kiinni (mutta kun niskanen on niin nopee)Mun oma ajotapa ei oo parhaasta päästä,tiedän,mutta nyt ens reisulla yritän parhaani.Sain mä nuorena escortinkin syömään 17L/100km mutta se oli silloin, JV

Pintakaasu ja"leijuttaa" moottoria ,mutta eihän niillä tässäkään tapuksessa fysiikan lakeja voi kiertää eli polttoaineen kulutus on suoraan verrannollinen nopeuteen siis se on logaritminen funktio . Eli kulutus kasvaa potensiin x kun nopeutta nostetaan. Siis siinä selitys kun samanlaiset Fiat piironki autot menee 7-15L/100km kuskista ja nopeudesta riippuen . Jussin Mersu on onkin poikkeus,mutta ei ainut joka painii MB-miesten piironki sarjoissa. Minäkin innostuin säästämään Kilpisjärven pilkkireisulla ja sainkin raskaan Hymerin kulkemaan 10,2 tuntumaan kun ei ollut muuta liikennettä mutta eipä sitä nopeutta ollut,siis keskinopeutta kuin se 80 km/h.

Kun liikenne lisääntyi ja rekat alkoivat työntää puskurista oli pakko lisätä vautia jolloin se kulutus on mitä se on siis 11.0 L.

Eli jos kötyytää sitä ns,alinopeutta onko se liikenteen kannalta turvallista vai ei?. No se on jokaisen oma asia kun sitä ei laissa ole kielletty mutta karavaanarit tietää senkin asian kai?.

Käyttäjän lisäys viestiin 27.5.2014 klo 22:09:20 Lisätietoa polttoaineenkulutuksesta: Lainaus Volvo miehiltä; Jatkuvat alamäkien laskut ja ylämäkien nousut sekä kaupungin pysähdykset ja liikkeellelähdöt voivat lisätä polttoaineenkulutusta jopa yli 50 % Tuulen nopeuden lisääntyessä 10 m/s polttoaineenkulutus voi nousta 18 % Jos tiellä on vettä tai lunta, vierintävastus kasvaa. Tällöin polttoaineenkulutuskin voi nousta 10 - 20 % Nopeuden alentaminen 90 km/h:sta 80 km/h:iin laskee polttoaineenkulutusta 6 % Yksi ylimääräinen pysähdys 10 km:n välein lisää polttoaineenkulutusta noin 35 %. Kymmenen pysähdystä ja kiihdytystä 10 km:n matkalla lisää polttoaineenkulutusta 130 % Polttoaineenkulutus voi nousta 10 %, mikäli ajoneuvoa ei huolleta säännöllisesti ja/tai siinä käytetään muita kuin Aitoja Volvo Varaosia

See more at: http://www.volvotrucks.com/trucks/finland-market/fi-fi/trucks/environment/pages/fuel_consumption.aspx#sthash.shTTw63U.dpuf

M- autolla tulee ajettua tien päällä Suomessa "rekkavauhtia", jopa niitä ohittaenkin, koska 5- vaihteen paras vääntö alkaa 1800 r/min kohdalla ja silloin vauhti on vähintään 80 km/h todellista nopeutta. Välitys on mielestäni prikulleen oikea myös taloudelliseen ajoon ja vitosvaihteen hammaspyörät on edelleen alkuperäiset. Jossain Saksan moottoriteillä 120- 130 km/h nopeus nostaa kulutuksen yli 11 l /100 km ja toisaalta köröttely 80 paikkeilla vie alle 9 l.

Paljon suuremmat erot tulee XM/V6- kaasari h- autolla, kun sillä tekee tiukkaa selvitä tankillisella yleisajossa keskimäärin edes 10l/100 km 98 okt. kulutukseen. Talvella vie pahimmillaan 13. Toisaalta, sillä pääsee pitkällä matkalla jopa 8 l/100, kunhan malttaa rullata ja käyttää vakkaria harkiten. Joku hullu kiihdytys vie tilapäisesti kulutusmittarin mukaan lähemmäs 20 l, mutta niitä pitää vaan välttää, vaikka kiihtyvyys onkin huomattavan rivakka (BMW:n 3.0 l moottori).

XM:ssä on koukku, mutta kalliiksi tulisi siihen vaunua pistää. Muutenhan mehujouset ja iso kone olisi kuin tehty vaunun vetoon. Yli 2 kertaa painavammalla Ducatolla reissukilometrit tulevat halvemmaksi, vaikka ottaa verotkin huomioon.

Mauri Nyt minulla onkin aito piironkinauto ei alkovi joku,väitti alkovin kuluttavan enemän se ei pidä aivan paikaansa, siihenkin vaikuttaa ratin ja penkinväli ratkaisevasti. Eikä niinikään matkailuautonmalli mutta,tuo automaattivaihde laskee matkailuauton kulutusta paljon.Kaikki matkailuautot pitäisi olla automaattivaihteelisia mielestäni. Huoltakaa kulkimia niin pääsettä vähällä älkää unohtako ilmansuodatinta vaihtaa. Sen vaihtaminen mieluummin liian useasti kuin, liianharvoin.

Ajotapa ja nopeus vaikuttavat melkoisesti kulutukseen. Myös auton muodosta johtuva ilmanvastus, joten alkoviauto kuluttaa aina enemmän kuin puoli-integroitu. Myös uudet moottorit, esim Euro 6, kuluttavat vähemmän, kuin vanhat.

Puoli-integroitu , 2.3 Euro 5, omapaino 2960 , pituus 736 cm, ajotietokoneen antama kulutus pari viikkoa sitten matkalla Kokkola-Hki, noin 500 km, oli 7.4 l/100km...

Miltä se Teemun rikemaksutilanne näyttää? Vai hiljennätkö aina kameran kohdalla?

On se vaan kumma, että sitä muistaa yhtä hyvin ylinopeussakkonsa kuin esim. missä oli kun Kennedy tai Palme murhattiin, Diana ajettiin hengiltä tai kaksoistornit tuhottiin. Jopa 6 päivän sodan alkamisesta uutisoitiin paikassa, jonne osaisi vielä mennä. Mutta asiaan ...

Parin v päästä on m- autoiltu 40 v, yli 500 000 km, n. 60 maassa. Alkuaikana Citroen Camionetten pakettiauton koriin itse rakennetut m- autot olivat aidosti "oikea henkilöautoja", joilla sai ajaa henkilöautonopeuksia. Sellaiseksi kelpasi ilman veron maksua ainoastaan ennen 15.11.1967 rekisteröity kanta- auto.

Runkonumero oli irrotettavassa etukelkassa, joten mm. Oululaisen leipomon vanhoja Caminoita ostivat muutkin kuin minä "kanta- autoiksi" ja papereiden takia. Pitkälle välitykselle ja 2 litran bensakoneelle muunnettuna ne kulkivat maksimissaan n. 115 km/h.

Ensimmäinen ylinopeussakko tuli kuitenkin vasta 26.3.1999 Siilinjärvellä matkalla Lappiin hiihtämään. (Pidän matka/ajopäiväkirjaa, joten tapahtuma löytyy sieltä). Etelä- Suomessa olivat jo vaihtaneet kesäajan nopeusrajoitukset, mutta eivät Siilinjärvellä. Se jäi illan pimeydessä huomioimatta ja nykyrahassa toista tonnia markkoja siirtyi valtiolle.

Samassa yhteydessä poliisit valistivat, että vanhat henkilöautonopeudet eivät ole enää vuosiin koskeneetkaan henkilöautoksi muutettua pakua, mikä on m- autokäytössä, vaikka rek. otteessa ei ollutkaan mitään lisähuomautusta. Olihan sentään yli 350 000 km matkailtu ilman yhtään sakkoa.

No, pistettiin Camina myyntiin ja Dysseldorfin syksyn -99 Caravan- messuilta sai tilattua edullisesti Knausin integroidun seuraavaksi kevääksi sopivasti ennen hiihtokautta. Sillä on nyt ajettu reilut 100 tkm ja tuloksena on kaksi rikesakkoa 70e ja 100 e, molemmat haahkanpöntöistä Lapin reissuilta.

Kolmas on oikea sakko, sekin paluumatkalta Lapista ja n. 2 km ennen kotipihaan saapumista. Olivat Lapin reissun aikana alentaneet sisääntulotien 50 km/h kilpiä 40 km/h kilviksi, mutta enpä muutosta huomannut. Vastaan ajaneet poliisit saivat nopeudeksi 61 km/h ja maksettavaa melkein 500 e. Aikansa harmitti.

Nyt on jokunen v mennyt ilman yhtään käryä, vaikka liikenteen mukana ajellaankin mahdollisimman vähän toisten kulkua hidastamatta. Pönttöjen kohdalla nostetaan kaasujalkaa tarvittaessa. Liikenteen sujuvuus on tärkeämpää kuin tiukassa 80:ssä pysyminen, vaikka joskus tulisi rikemaksukin. Mielipide jossa pysyn.

Käyttäjän lisäys viestiin 28.5.2014 klo 10:46:20 siis nykyrahassa n. 200 euroa, vanhassa toista tonnia.

Jussi kirjoittaa: "Eikä niinikään matkailuautonmalli mutta,tuo automaattivaihde laskee matkailuauton kulutusta paljon.Kaikki matkailuautot pitäisi olla automaattivaihteelisia".

Jussi ei ole kertonut mitä vuosimallia tuo hänen automaatti on, mutta jos se on vanha turbiinilla varustettu automaatti, niin voi vakuuttaa, että ei laske.

Matti kerkesikin ensin. Aioin juuri muistuttaa Jussia että kyllä ne perinteiset automaatit aina vain lisää kulutusta.

Uudemmat automaatit ei taida olla vielä m-autoihin paljon ehtineet.

Jussillahan ne alko-ovimallit ja automaatit kuluttavat vähiten, muilla ehkä eniten. Samoin on turha väitellä kulutuksesta tietokoneen näytön mukaan, vaan vanhalla tyylillä tankkauksen mukaan. Minulla valehtelee tietokone noin - 0,6 l/100km. Ajattelin taas kokeilla viriboxia uudestaan, niin luulisin että liioittelu on - 1,0 l/100km. @seppo

Hyvät herrat minä olen aina painottanut että,ei alkovimalli kuluta sen enenpää kuin, puoli-intekroitu malli .Matti minulla on autoissani tämän vuosituhannen mallin automaatti vaihdelaatikot.Mutta nämä muutamat tuhannet kilometrit joita, olen tälläkin jo ajanut on osoittanut sen että, vähällä menee kun,ajaa maltillisesti. Kummassakin taitaa olla 7 lovinen laatikko. 0,6litraan/100km en ole edes mopoa saanut koskaan kulkemaan ,mutta uskoo ken tahtoo Seppoa,minä en. Kiidytysauto vie 0,6L/100m ilokaasun ohella myöskin polttoainetta ainakin senverran.

Kirjoittajan taidot tai lukijan ymmärrys eivät taida kohdata täällä. @seppo

Onko kukaan laittanut/testannut miten "teholastun kiinni laitto vaikuttaa" kulutukseen ja varsinkin tuon nelos ja vitosvaihteen suhteeseen..?

3-litrasella koneella olevaan mautoon vaikutti poksin laitto eniten kulutusmittarin valehteluun. Normaalisti näyttää 0,6 l liian vähän ja poksin kanss 0,9 l liian vähän. 3-litrasessa on jo valmiiksi tehoa ja vääntöä tarpeeksi 3,5 tonnin autoon. @seppo

Janhosen Matille.

Et kai nyt ihan tosissasi meinaa, etteikö kierrosluvulla ja polttoaineenkulutuksella olisi mitään yhteyttä toisiinsa? Sitä paitsi tuo on helppo kokeilla. 1) Käytä biiliä tunti tyhjäkäyntiä ja katso mittarista paljonko viisari heilahti. 2) Käytä biiliä tunti talla pohjassa (jos kestää laukeamatta) ja katso mittarista paljonko viisari nyt heilahti.

Eli kierrosluvulla ja kulutuksella on suora syy-yhteys. Toki kulutukseen vaikuttaa moni muukin tekija kuten kuljettajan ajotapa, ajonopeus, kuorma, säätila, rengaspaine, laitteiston kunto ja moni muukin. Yleisesti ottaen kulutus on pienin keveällä pintakaasulla ajettaessa, suurin (kylmä)käynnistyksissä, rajuissa kiihdytyksissä ja kovaa raskaalla kuormalla ajettaessa.

Siis eiköhän tuota ottomootoria pidä pitää pumppuna ,mitä tulee polttoaineen kulutukseen,siis se pumppaa ilmaa läpi ja polttoainetta.

Melkein tekisi mieli sanoa että kierrosluku on verrannollinen polttoaineen kulutukseen,mutta ei ihan niin mene taitaa se käyrä olla logaritminen suhteessa polttoaineen kulutukseen mutta muuttujia on paljon.

Seppo Olet oikeassa lujin huolimattomasti sinun juttusi tuo asia pitää paikkansa, myöskin Volkarini mittari kohdalta. Huvikseni se pistettiin kalibrointiin jossa, tuo seikka tuli esille. Mitä Maurin mielipiteeseen tulee Janhonen esitti vissiin taloudelisinta kierros aluetta millä autokulkee,mutta näin myöskin on että, muuttujia on myöskin hyvin paljon. Suurin tekiä niistä on ratin ja penkin väli eikä, öljyt tai msl.

Kirjoitin näin ja sen takana seison "Varsin yleinen väärä luulo on, että polttoaineen kulutus ja moottorin kierrosluku on suorassa suhteessa toisiinsa. Niin ei todella ole! "

Moottorin kulutus ja kierrosluku ei tosiaan ole lineaarisessa suhteessa toisiinsa. Ei moottorin teho- ja vääntökäyrät suoria ole ja jos olisivat eivät enää olisi käyriä.

Moottorin teho riippuu siitä kuinka paljon se rakenteensa vuoksi saa ilmaa (turboton moottori) tai kuinka paljon moottoriin ahdetaan ilmaa (turbo/kompressori) ja ilman sekaan syötetyn polttoaineen määrästä. Moottorin teho ei edes riipu moottorin koosta vaan siitä kuinka paljon siinä sekunnissa voidaan polttaa polttoainetta ja millä hyötysuhteella.

Moottorin ilmamäärää ja ruiskutusta lisäämällä l.säätämällä tehoa voidaan lisätä ilman että kierrosluku edes muuttuu. CDI-koneessa tämä tapahtuu lisäämällä joko polttoaineen yhteispaineen määrää tai lisäämällä millisekunteja suuttimen aukioloaikaan tai lisäämällä kokonaan uusi ruiskutusjakso työkiertoon. Ahtopaineen lisäys taas useimmiten tapahtuu muutamalla sähköisesti (tapoja on useita) pakosarjan ja ahtimen välissä olevien säätöläppien asentoa (tällöin puhutaan muuntuvasiipisestä turbosta vaikkei turbon siivet ole säädettävissä)

Kulutus riippuu hyvin pitkälti siitä mitä kuljettaja kulloinkin "moottorilta "pyytää".

Käyttäjän lisäys viestiin 29.5.2014 klo 15:14:04 Jussin tekstin viimeinen lause kannattaa noteerata.

Tuossa viikolla ajelin vakionopeus ajoa tuhannen kahen kilometrin verran. Seurailin hetkellisten kulutusten mittausta joutessa. Kyllä se vaikka kierrokset olivat suunnilleen samat, niin kulutus muuttuili aika paljon. N. 4- 17 l/100. Se tukee sitä, että kuski, siis vakionopeus säätäjä pyytää kulutuksen mäissä. Viitos vaihteelle kun ajelin. n 80-90 nopeutta, ja kuutosella 90-100. Ei näyttänyt kulutuksessa olevan suurta eroa Toivopoika

Matille,oisko tuo asia jotenkin noin; Parasta tehoa ei tietenkään saada pienillä kierroksilla, koska teho on väännön ja pyörimisnopeuden tulo.

Teho P = E/t Pyörimisnopeuden teho P = vääntömomentin ja kulmanopeuden tulo

Suurin teho moottorilla on yleisesti lähellä sen suurinta kierroslukua. Ja teho se on joka autoa liikuttaa.

Tänä päivänä puhutaan paljon vääntömomentista ja sen merkityksestä ja onhan sillä toki merkitystä mutta ei niin paljon kun annetaan ymmärtää. Mutta laiskalle vaihtajalle ja autosta ymmärtämättömälle leveä vääntömomenttikäyrä on ihan hyvä asia.

Paljon puhutaan myös siitä, että kun on vääntöä niin on kiihtyvyyttä. Tosiasia kuitenkin on, että auto kiihtyy parhaiten silloin kun moottori toimii suurimman tehoin alueella (yleensä kierrosluku korkea) ei suurimman väännön alueella. Tämä johtuu siitä, että tällöin renkaisiin kohdistuva vääntömomentti on suurempi vaikka se ole sitä moottorissa. Se on ratkaisevaa mikä vääntö siellä vetävissä pyörissä on ja taas tullaan siihen vaihdelaatikkoon.

Tämän asian voitte todeta ottamalla vertailuun kaksi saman merkkistä vaikkapa 2.0 ltr koneella olevaa autoa, joista toinen on diesel ja toinen bensa. Dieselissä on aivan eri tavalla vääntöä kun vastaavassa bensakoneessa, mutta ei pärjää kiihtyvyydessä tehokkaammalle bensakoneelle.

Jos tuijottaa vain taloudellisuutta niin on paras olla hankkimatta mitään autoa. Eipä matkailuautolla onnistu juurikaan ajamaan niin että kulutuksen ylä- ja alarajan välit olisviat kovin suuret. Merkittävin kulutustekijä tulee painosta ja kun millään niistä ei saa yli satasta ajaa on lähinnä kyse ajatko 80 vai 100 ja kulutus sen mukainen. Minulla on täysintegroitu 3,5 tonnin auto Fiatin 3,0 koneella ja kuusipykäläisellä manuaalilla. Ajotietokoneen mukainen kulutus on 11,4 l. Vakionopeuden säädintä käytän aina kun se on mahdollista. Satasta ajan missä saa. Viime kesän Kroatian reissulla keskikulutus oli 12,66 l. Jos alkaisi oikein pihistelemään niin saisihan siitä vähän nipistettyä kulutusta pienemmäksi ja saisi stressin palkakseen. Kyllä autolla on mukava ajaa kun se kulkee hyvin ja kuluttaa minkä kuluttaa. Paljon enemmän säästää kun pitää auton pois liikennekäytöstä kun sitä ei tarvitse. Minun tapauksessa 4,3 €/päivä.

Kyllä "parhaan vääntömomentin alueelle" tulemisen huomaa tuossa yhdessäkin 2,8 idTD dieselissä. 1800 - 2000 r/min paikkeilla meno muuttuu terävämmäksi ja moottorin ääni kertoo että siellä naatiskellaan. Sitten tuon alueen jälkeen kulutus alkaa nousta ja meno on jo vähän huudattamisen puolella. Ohitukset oma juttunsa..

Paras tuntuma on "perstuntuma", koska kuka sitä nyt aina mittareita vahtaa. Kun käytännössä aina on n. 3,5 tonnin massainen piironki joka kuluttaa 10 l/100 km naftaa pitkän ajan keskiarvona Suomi- teillä nopeuden pysyesså isolla tiellä keskimäärin n. 90 km/h (5.vaihde 2000 r/min), niin silloin em. kulutus riittää. Saisihan siitä vielä vähän poiskin, mutta ajaminen ei olisi enää kivaa.

Ajetaan miten ajetaan,mutta tientukoksi en silti sen tähen ala,katon noi lukemat vasta kun oon perillä,en matkan aikana hidastele liikennettä silmä mittarissa. JV

Aivan niin,niitä fysiikan lakeja ei voi kiertää,ainoastaan mitä tulee mootorienkin kehitykseen niiden hyötysuhdetta parannetaan koko ajan mutta taas väännetään kättä ottomootorien ja dieselmoottorien välillä.

Kun tiedämme että dieselmoottorien hyötysuhde on parempi,jopa 40% ja bensiini koneilla noin 20-25,niin taidamme olla näissäkin moottoreissa kehityksen huipulla eli ne ei enää siitä parane.

Siis nämä ovat niitä tekijöitä joilla se kulutus saadaan kuriin,toisaalta ei pidä unohtaa polttoaineen ja energia sisältöä joka on dieselin eduksi parempi.

Ihme ja kumma minunkin as,auto syö vähemmän kun se on tuossa talon pihalla parkissa,siis me ei pärjätä liikuttaessa paikasta toiseen taloudellisesti yleisille kulkuneuvoilla matkustaville varsinkaan jos on eläkeläinen mutta oman asunnon kuljettaminen mukana ei ole halpaa huvia.

Minulla kun tuo pakosarja vähän alkoi vuotamaan viime talven Portugalmatkalla niin se lisäsi polttoainekulutusta keskimäärin 5 litraa satasella kun matka jolta se mitattiin oli 6816 km.

Moottori on 9,6 litranen turbodieseli

Huomasin kotimatkalla, että moottori vaati mäissä 100 - 200 kierrosta kovemmat kiertonopeudet. Vuoto vähentää turbon ahtopainetta, jolloin ilmamäärä putoaa. Eli tällä matkalla tultiin mäet ylös 1800 - 2000 kierroksella. 2000 on myös vihreän alueen yläraja. kierrosluvun rajoitin lyö päälle 2450 kierroksella.

eli kokonais kulutus tällä matkalla oli 27,5 L/100km. Auton punnittu paino 11700kg kuormaa ehkä 750 kg.

Vika korjattavana parhailaan Raskoneella.

Savun määrä myös arvatenkin lisääntyi, kun ilmamäärä ja polttoaineen ruiskutuksen määrä meni epäbalanssiin.

Kun on n. 15 v ajan seurannut saksalaisten m- autoja testaavien harrastelehtien testejä ja diesel- autojen kulutuslukemia samoilla testireiteillä ja nopeuksilla, ei löydy oikeastaan minkäänlaista kulutuksen vähenemistä saman kokoluokan ja m- autotyyppien välillä. Moottorit ovat kehittyneet vähäpäästöisemmiksi jollain mittareilla, mutta CO2- päästöjen eli polttoaineen kulutuksen kohdalla suurta eroa ei tällä vuosituhannella ole tapahtunut.

Henkilöautojen kohdalla muutos on aivan eri luokkaa, mutta osa siitäkin on vain teoriassa aikaansaatua, ts. verotuksen sumuttamiseksi ilmoitettu todellista käyttöä pienempiä lukemia..

Yksi syy lienee m-autojen kokonaismassan kasvu. Matkailuautot ovat lihoneet ja suurempi massa ei jalkahiellä kulje.

Samaa tautia sairastaa myös henkilöautot. Ja kuten sanoit osa kulutuksen ilmoitetusta laskusta ei kestä kriittistä tarkastelua. Asiakkaista huijataan ja niitä valtioita joissa autovero perustuu päästöihin huijataan.

Matti Myöskin nuo eri turvallisuus tekijät nostavat nykyautonpaoinoa. Että, tuo huijaus ei tulisi julki on siihen he kiinnitäneet paljon huomiota,eri maissa. Se voi olla syy että,päästötodistuksia muka vaaditaan(rahastetaan).

Kulutuksesta,kaverilla oli Bel air kysyin paljoko syö sanoi ettei tiä kun 20L hävis kun seiso tallis (tankki vuoti) JV

Bel air kuluttaa tuttavan mukaan vain 10l/100km. Mutta 10l menee kateellisten katseille ja 10l v8:n hyrskytykselle. Hienosti rakennettu ja viritetty farmari.

Oikeastaan tarkoitin kommentillani, että "saman painoisten m- autojen" dieselin kulutus ei ole, ehkä joitain poikkeuksia lukuun ottamatta, alentunut. Ts. normaalikokoiset max. 3,5 t kokonaispainolle tarkoitetut autot ( ei siis mitkään kapeat mallit tai vanit ).

M- autojen alustat ovat keventyneet ja korivalmistajat ovat keventäneet korirakenteitaan ja ehkä moottoritkin ovat vähän kevyempiä, koska pienemmästä myllystä saadaan enemmän tehoja kuin joskus 2000- luvun alussa. Tämä näkyy siinä, että monet 7 m, jopa yli sen, autot ilmoitetaan sopiviksi alle 3,5 t painoluokkaan. Johtunee osin myös saksalaisten B- ajokorttipolitiikasta, joka on alkanut purra yhä nuorempiin ostajiin.

Käytännössä monet 1+3 henkilölle tarkoitetut puhdasveriset m- autot ovat 4 hengen lomamatkavarusteineen ylipainoisia ja kuluttavat saman määrän dieseliä kuin vanhat vuosituhannen vaihteen idTD- moottoriset "saastuttavat" autot. Ikkunoita, luukkuja ym. himmeleitä autoissa toki voi olla enemmän, mutta se on merkityksetöntä kun puhutaan samasta painosta.

No menee kun,ei ole talvi ja kaupunkiliikenne sekä,raskas kaasujalka.

Käyttäjän lisäys viestiin 29.5.2014 klo 22:51:44 Tämä oli tarkoitettu Kivelän Juholle.Kommentiksi.

Itse ihmettelen nyt tätä taloudellisuus ajattelua. Oma 2.8idtd, 3500kg alkovi menee kyllä pienimmillään kympillä, keskikulutus on tuolla 11-12l paikkeilla.

Mutta auton ongelma on se että kautta aikain on varoiteltu että neloselle heti jos. a) tarvitsee vähänkin voimaa enemmän moottirissa (=ylämäki, vauhtia 90-100km/h, jolloin nelosella kierrokset onkin sitten 3000 tai yli) b) Kierrokset laskee 2000 hujakoille, saatika sen alle.

Eli ongelma lienee ko. alustamallissa on että: a) Laatikko ei kestä matalilla kierroksilla moottorin väännön käyttämistä b) On uskoteltu että laatikko ei kestä vaikka se sen kestäisinkin.

Niimpä olen reilut 50tkm jotka autolla ajanut olen käyttänyt nelosta heti kun sille tuntuu että moottori joutuu vääntämään. Ajossa potuttaa eniten nuo 80-85km/h ajavat kun ei oikein vitosellekaan voi heittää.

Totta on että auto kulkee parhaitsen nelosella nopeusalueella 50-85km/h ja vitosella sitten tästä ylöspäin. Tuntuu että kaikki on parhaiten balanssissa tuolla satasen kohdalla, mistä jo voi saada sakot.

Tokihan ne vitosen rattaat saisi vaihdettua mutta onko se enää sitten niin kivaa enää