Asuntoautojen lämpöeristykset.

Harri, pane minulle s-postiosoitteesi saat selvitykseni liitteenä, ja voit käydä katajanokalla Helsingissä katsomassa uudelleen rakennettuja taloja. Omistan isohkon asunnon siellä vuodesta 1981. Kun tuulee vaakasuoraan avomereltä 25 m/s ja sataa vesi menee tiilestä kuin tiilestä läpi 4 tunnissa. Kyse on vaativimmasta vaatimusluokasta tiilirakenteissa. Tätä ei ole tajuttu. Raporttini perustuu keskusteluihin rakentajien, suunnittelijoiden ja rakennusvalvonnan kanssa. En jaa sitä muille kuin pyydettäessä.

Nyt on kuitenkin harhauduttu keskustelussa sivuraiteelle. Myös karthagon seinässä on ns. kastepiste, siellä on kosteutta, varmasti erittäin vähän, sen uskon, mutta mikään rakenne ei poikkea tästä perusperiaatteesta.

Panen kohta tilauksen sisään Karthagosta. Ette kommentoineet saumoja, nehän ovat kriittisiä rakenteiden kannalta.

Niinpä niin oletuksia myös Mustoselta,eli kyllä sitä vaikka ois kuika paljon titteleitä,mutta ei tiedä mistä puhuu,eli on mainosten uhri; Carthago siis ei ole kuin kuin yksi as,auto joka on ratkaissut kastepisteestä syntyvät ongelmat on mainosta. Siis pitää osta tulkita materiaalien ominaisuuksia ja lukea mollier diakramia jolloin voi olla jotain mieltä asiasta,tittelit ei riitä.

Ilman olotila Ilmanvaihto tekniikan kannalta ovat tärkeimmät ilmaa kuvaavat suureet lämpösisältö (i) ja vesisisältö (x). Ilman olotilanesittämiseksi käytettävää piirrosta nimitetäänkin IX-piirrokseksi. Lämpösisällöstä (i) käytetään myös nimitystä entalpia.

IX-piirros laaditaan tavallisesti normaali-ilmanpaineelle 1013 mbar eli 101,3kPa.

Ilma on kuivan ilman ja vesihöyryn seos Kuivan ilman määrä pysyy yleensä vakiona ilman olotilan muuttumisesta huolimatta, joten lämpösisältö (i) ja vesisisältö(x) ilmaistaan kuivaa ilmakiloa kohti.

Tästä voit hakea itsellesi Mollier-diagrammit yksityiseen käyttöön. iso - pieni · iso - pieni

Teknillisen korkeakoulun voimalaitostekniikan tekemän kuvauksen kostean ilman mollier käyrästä löydät tästä linkistä Mollier Ilman olotila Ilmanvaihto tekniikan kannalta ovat tärkeimmät ilmaa kuvaavat suureet lämpösisältö (i) ja vesisisältö (x). Ilman olotilanesittämiseksi käytettävää piirrosta nimitetäänkin IX-piirrokseksi. Lämpösisällöstä (i) käytetään myös nimitystä entalpia.

Tuosta ois apua vai:IX-piirros laaditaan tavallisesti normaali-ilmanpaineelle 1013 mbäar eli 101,3kPa.

Ilma on kuivan ilman ja vesihöyryn seos Kuivan ilman määrä pysyy yleensä vakiona ilman olotilan muuttumisesta huolimatta, joten lämpösisältö (i) ja vesisisältö(x) ilmaistaan kuivaa ilmakiloa kohti.

Tästä voit hakea itsellesi Mollier-diagrammit yksityiseen käyttöön. iso - pieni · iso - pieni

Teknillisen korkeakoulun voimalaitostekniikan tekemän kuvauksen kostean ilman mollier käyrästä löydät tästä linkistä Mollier

Käyttäjän lisäys viestiin 25.10.2013 klo 20:59:03 Niinpä niin tuossa ei ole sitä käyrästöä,mutta alan ihmisillä se on päässä,ja silloin ei ole oletuksia Carthagon paremuudesta vaan kaikki tieto on faktaa ja tieliseesti todistettua mikä eriste ja pintamateriiliat ovat ominaisuksilaan erilaisia. Eli vielä kerran ei ole as,autoa keksitty uudelleen,vaikka sen nimi olisi Carhago!.

Olen sallinut itselleni yksityisviestit. Eniten kiinnostaa seinärakenteen ilmastoituminen tiilen takaa ja mikä on ollut tiiliseinään kuuluvien ilmaaukkojen osuus ("vaakaan lentävä vesi") ja siihen liittyvä homehtuminen.

Tuosta kastepisteestä matkailuajoneuoissa on tehty suuri puheenaihe, vaikka en ole kuullut yhtään tapausta jossa sisältä imeytynyt kosteus olisi tehnyt tuhojaan rakenteissa. Kaikki remontti kertomukset ja löytyneet märkyydet ovat tulleet ulkoa päin, sauman pettäessä tai ruuvin reijästä.

Mitä taas tulee rakenteeseen syntyvään kastepisteeseen sen rakennetta kasteleva vaikutus tapahtuu, mikäli siihen pääsee virtaamaan koko ajan ilmaa jonka sisältämä vesimäärä ko. lämpötilaassa ylittää kastepisteen. Näin ei käytännössä tapahdu yleensä missään matkailuajoneuvossa, alueilla jossa eristeet ovat kunnossa. Eri asia on ne rakennevirheet joissa ulkopellin päällä ei,ole mitään eristettä.

Kosteus ei pyri sen enempää sisältä ulos kuin ulkoa sisään. Ilman erot kosteus ja lämpötila pyrkivät tasottumaan. Jos välissä on eriste, tunkeutuu ilma kummastakin suunnasta eristeeseen . Lämpötiloista ja kosteudesta riippuu tuleeko rakenteeseen kastepisteen ylittävä kosteus. Mikäli suuremman absoluuttisen ilman pääsy rakenteeeseen estetään ei kastepistettä rakenteeseen synny. Taloissa lämpimämmän ja siten absoluuttisesti kostemman ilman pääsy raketeisiin estetään höyrysululla. Tällöin rakenteessa olevan ilman suteellinen kosteus talvella laskee siirryttäessä ulkoa sisälle päin.

Sateen ja tuulen rakenteita kasteleva vaikutus on eri asia, mutta matkailuajoneuvot kyllä ehyinä kestävät sen

Asiat ovat aivan normaalijärjellä ymmerettävissä, vaikka noiden kaaasujen ja höyryjen opiskelu kuului tekussa aikoinaan myös radiotekniikan opiskelijoille, siinä kuin höyrykoneetkin.

Nyt tuli uutta kemiaa. Totta on että jos ilmavirtaus on pientä kosteuden syntyminen +-0 -tasolle on pientä mutta väärin on väittää etteikö siinä tasossa synny kosteutta, myös vähäisesemmän ilman mukanaollen. Jos se pääsee jäätymään syntyy eristekerrokseen lisää ilmatilaa. Ja seuraavalle kosteudensyntymiselle on otollisempi tila. Kaikenkaikkiaan ei tämä esitetty vaikutus ole varmaan suurin syy vaunujen seinien kosteusvaurioihin vaan aiemmin mainitut ruuvinreiät ja saumavuodot.

Miten vaarallista on kondenssi seinärakenteessa? Siihen liittyy mm. ajallinen kosteuden vaikutus (ei siis kuiva välillä) ja aiemmin mainitut rakenteen materiaalit. Kuten on selvää kosteutta vähemmän imevät materiaalit ovat tältä osin kestävempiä.

Kastepiste (kastepistelämpötila) on se lämpötila, jossa vesihöyryä sisältävän kaasun suhteellinen kosteus on 100 %.[1] Tällöin kaasu (esimerkiksi ilma) on vesihöyryn kyllästämää, jolloin haihtuminen ja tiivistyminen ovat tasapainossa. Luonnossa lämpötilan laskeminen kastepisteeseen ja sen alle näkyy muun muassa pilvien ja pintasumujen muodostumisena, jolloin ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy jäähtymisen seurauksena pilviä muodostaviksi pisaroiksi.

Tunnossa Wikin selostus kastepisteestä,eli kyllä nuo edelliset kommentin pitää paikkansa,siis mistä sinne seinän sisään tulisi kosteutta/vettä muuten kuin rakenne virheistä tai vuodoista.

As,autoissa/vaunuissa seinät/ katto. ovat muovi tai alumiia ,siis veden pitävää materiaalia ja ei sinne vettä synny edes sen kondessin vaikutuksesta,jos vähäkin ymmärtää tuota mollier käyrästöä.

Siis taas on kysymys mistä on ne tukirakenteet tehty?,puu imee kosteutta ja sen kaikki tietävät,siis puurakenteet as,autoissa ja vaunuissa on se heikoin lenkki. Mutta tämänpäivän autot/ vaunut ei ole puukehikkojen varassa vaan tekniikka on kehittynyt ja rakenteet ovat itsekantavia,ilman mitään tukirakenteita,ainostaan lisätään kalusteiden ja oletettujen kiinityspisteiden kohtiin muovia tai vastaavaa.

Siis kehitystä tapahtuu kaikkien as,autojen/vaunujen kohdalla,eikä vaan Carthagon mikä tuntuu ko,merkin myyntitykeiltä unohtuneen.

En ole asian tuntija,olen opiskellut iv- tekniikkaa ja sutannut noita mollier käyrästöjä ja sen kun jotenkin ymmärtää ,ymmärtää koko kastepisteestä johtuvan keskustelun ytimen.

Niin jos muutkin kuin Carthagon meinaa myydä tai olla mukana as,auto/vaunu pisneksiessä ko,jutut ovat tehtaille tulevaisuuden haaste ja oletan että insinöörit ja jotka vastaavat ko,ansiosta ovat tietoisia asioista ja kehitystä tapahtuu muillakin merkeillä.