Asuntoautojen lämpöeristykset.

Olemme harkitsemassa retkeilyauton vaihtamista puoli-intekroituun asuntoautoon. Milloikahan näissä peleissä on lopetetettu styroksin ja villan käyttö. Olisiko antaa merkki/ vuosimalli vinkkiä, kun ihka uutta ei olla hankkimassa.

Osta kabe ei tarvi miettiä sitten enää eriste asioita

Villaa ei kait ole käytetty eristeenä kuin amerikkalaisissa autoissa. Hymer lienee ensimmäinen joka käytti polyuretaanieristystä alkaen 1978. Muut ovat aloittaneet eri aikoihin, ei vieläkään kaikki ole liene luopunut styroksista. Vasta joissakin uusimmissa autoissa on puurimat korvattu muovilla joten ei se pelkkä polyuretaanin käyttö eristenä poista kosteusvahingon mahdollisuutta. nim. Hymerin omistaja

Adriassakin on uretaani eristys eikä puu rimoja . Se aika on ollutta ja mennyttä jolloin rimoja käytettiin " vanhat Matkajat käytti". Ainahan eristyksiä voi parannella, en vanhana asunto-auton käyttäjänä ole vielä valmista autoa tavannut mitä ei tarvitsisi jalostaa jollakin tapaa.Yleensä ohjaamon ja asunto-osan liitos on paikka missä on kylmä silta ja sitä on vaikea poistaa lisä-eristyksillä. Muuten uudemmat autot ovat kyllä varsin lämpöisiä ja niissä tarkenee talvellakin .On tietysti autoja jotka on vain kesä-käyttöön tehty, mutta kukin tarpeensa mukaan. Ps on mersuja sekä mosseja. Terv.UP.

Alla olevan linkin kautta voit lukaista mitä meidän Knausista on löytynyt ja paranneltu talvikäyttöä ajatellen.

Osa parannuksista voi olla enemmän mieltä lämmittäviä, mutta saat ainakin vinkkiä minkä tyyppisiä asioita voit autoehdokkaissa tutkiskella.

http://goo.gl/gU12O7

Adriassa tavalinen tyröksi eriste ja puu ja alumini kehikko aina vuoteen 2007 asti,sitä udemmissa harmaa sävysissä väreissä olevat jo uretaani eriste näin kertoo tehdas esite,jos esiteseen on uskomista.TV Kulkuri

Uusissa matkailu autoissa/vaunuissa mainitaan --- foam eriste (ominaisuuksia : tiivis/ei ime kosteutta ja lämmöneritys hyvä), uretaani nimike taitaa olla mennyttä aikaa, korjatkaa jos väärä tieto. Retkiautoissa mahdollisesti käytetty "villatuotteita" joilla ymmärtääkseni parannetaan äänieristystä (peltikopan kaikuja)

Ainakin Dethleff ssä on foam arviolta 2005 ?? alkaen.

terv jyrih

Tuota foam (=vaahto) -nimitystä käytetään yleisesti vaahdotetusta stryroxista (Stryrofoam), jolla ei ole mitään tekemistä (poly)uretaanin kanssa. Takaa kuitenkin selvästi styrox -levyistä tehtyä kapinetta tiiviimmän (ja lämpimämmän) rakenteen. Eikä ne kaikki uretaanirakenteetkaan (etenkään vanhemmat) ole vaahdottamalla tehtyjä.

Tästä eristys materialista tuntuu olevan kaiken näköistä tietoa,Mutta itseläni Detheffs -08 integroitu joka tilattu lisä paketilla foam eristeelä mutoin tavalisesti ESP-eriste(paisutettua polystyreenia.Mutta jo mallivuosi 2010 vakiona Foam eriste.Tämä varmaatietoa katsoin juuri esitestä joita on useamalle mallivuodelle.TV Kulkuri

Nyt raimon jutut ei pidä paikaansa, tätä sinertävää levyä nimeltään Juuri FOAM nimellä sitä ei tyröksistä ole käytetty koskaan vaan on nimeltään. EPS puristettua polystyreeniä.Tämä tieto on kuvin ja värein näytetty Dethlffsin esiteissä. Nyt saa vaanarit olla mitä mieltä haluavat mutta fakta on faktaa.TV Kulkuri

Styröx on yleisnimitys tietyntyyppisista lämpöeristeistä (kuplissa oleva ilma). Valmistusmenetelmiä on useita ja niin myös nimityksiä. Yhteistä niille on kuitenkin tuo styreenipohjoisuus, josta nimikin johtuu. Ne eroavat polyuretaaniusta mm siinä, että poluuretaanin kuplakoko on homogeeninen ja paljon pienempi kuin ns, styrox -eristeissä. Polyuretaanilevyissä (etenkin rakennuskäyttöön tarkoitetuissa) käytetään yleisesti alumiinia pinnoitteena.

Käyttäjän lisäys viestiin 30.9.2013 klo 10:56:24 Polyuretaania lienee käyttänyt jokainen omakoti- tai kesämökkirakentaja ikkuna- ja ovikarmien tiivistykseen/kiinnitykseen. Perinteisen keltaisen lisäksi sitä on muitakin värejä ja laatuja (jopa pakkasessa toimivia),

Samoin on laita styroxpohjaisten eristeiden kanssa. Puristetusta styroxista tehdään esimerkiksi valumuotteja ja routaeristeitä, höttöisemmästä tavallisesta muita lämpöeristeitä. Viimeksimainittu on melko herkkä murtumaan, se kutistuu vanhetessaan ja imee jonkin verran vettä, joka istuu niissa kuin tauti. Juuri tästä syystä styroxpohjaiset eristeet ovat polyuretaania heikompia.

Olen, jopa ammattilaisena yrittänyt löytää hyviä lähteitä eristekeskusteluun. Kirjainyhdistelmiä vilisee, alla lyhyt yhteenveto:

EPS, on tavanomainen styrox, joak jossain määrin imee vettä (siis polystyreeni) XPS, on samasta raaka-aineesta tehty suljettusoluinen eriste, joka lienee kelvollisempi SPU on polyuretaanipohjainen, suljettusoluinen tehokas eriste, jota käytetään kylmäkalusteissa, ja varmaankin laadukas tuote RTM, jota nimilyhennettä Carthago käyttää, lienee sama kuin XPS, mutta varmuutta en ole saanut.

Kuitenkin, olennaista on koko seinän rakenne, eli ei saa olla puurunkoa, sisäseinä ei saa olla vettäläpäisevää materiaalia, esim. vaneria, koska kosteus tiivistyy senän sisälle, ja jäätyy pakkasella rikkoen rakenteita.

Carthagolla on myös sisäseinä alumiinia, siis höyrytiivistä, ongelma on vaan siinä, että sen pinnalla on huopa-/tms materiaali, joka sallii kosteuden tiivistymisen huovan ja alumiinin väliin ja voi aikeuttaa homeen synnyn. Ilmiö on tuttu lasikuituveneistä, jossa lasikuitupintaan liimattu huopa alkaa homehtua.

Yritän tutkia asiaa lisää.

Käyttäjän lisäys viestiin 12.10.2013 klo 23:24:12 PS: kun seinät tehdään elementeistä, ja jos paketin on tarkoitus olla höyrytiivis, pitää myös elementtien sivut eristää kosteussuojateipilla, samoin kun muut saumat.

Kaikki tämä tarkoittaa, että autossa pitää olla hyvä tuuletus sekä ajon aikana, että muutenkin.

Antero Kerro sitten,meillekin tukimuksesi tulokset. Hyvää tuuletusta M.Laukkasen kanssa olemme toitottaneet.

Janille

Älä turhaan kokeile kaasupullokotelon lisäeristystä, sillä siitä on vain haittaa. Jos eristät pullon hyvin, niin kaasua käytettäessä sen lämpötila voi laskea alle kiehumapisteen, eikä se tule enää pullosta ulos, vaikka se olisi lähes täynnä. Pullotilan tulee olla kunnolla tuuletettu, että pullojen ympäristö pysyisi lämpimämpänä kuin nestekaasun kiehumislämpötila, mikä on hieman alle -30 astetta.

Täyttä asiaa Matti. Olen lisännyt eristystä nimenomaan vain kaasupullokotelon ja asuinosan väliin. En siis lisäeristänyt pullokoteloa ulkoilmasta. Ja eikö pullokotelon tuuletuksen pidä pelata jo turvallisuussyistäkin.

Isoin löytö meidän auton pullokotelossa oli lämpöputkelle tehty reikä pullokoteloon, jossa ei ollut kuin millinen peiteläpyskä.

Reikä ja peiteläpyskä näkyy parhaiten kuvassa: http://goo.gl/q21BNI

En tiedä minkä alan eristys ammatilainen Antero on mutta veneen ja asunto autojen/vaunujen ja asuin rakenusten eristeitä /eristys ratkaisuja ei voi verata paljonkaan keskenään Ja toisekseen Gartagon eriste ratkaisu on niitä parhaita ja en ole vielä nähnyt ainutakaan Gartagon sisä seiniä "pinta materiaalia"Homeesa.TV Kulkuri

Jospa sinne on ajateltu joku tiivis peltilaatikko jonne lämmintä ilmaa puhallettaisiin, ja josta ilma tulisi takaisin sisälle. Näin keinoin kotelo lämpenisi.

Ei sinne pullolaatikkoon saa suoraa lämmittimestä ilmaa johtaa.

@timppa

Timppa, tuo ajatuksesi saattaa pitää paikkaansa. Tai sitten sen kuvassa olleen ohkaisen muoviläpyskän kautta on ajateltu menevän tarvittava määrä lämmintä koteloon.

Vai olisiko kuitenkin niin, että asentaja on reikäterällä painanut koteloon reiän ja toinen tullut sanomaan saksaksi: "Minkä hemmetin takia sen rei'itit, ei sinne lämpöputkea mene". Sen jälkeen haaveri on paikattu peitelevyllä.

Jostain luin että pullokotelon lämmitystä olisi joissakin autoissa ajateltu niin että lämpöputki kulkee ihan kotelon kyljessä. Siitä tarpeellinen määrä lämpöä johtuisi koteloonkin.

Mene ja tiedä...

Sun teoriasi kuullostaa uskottavalta.

Kotelon korkuinen, sisäreunaltaan pullon kaarevuuden mukainen peltitooosa sinne laatikon nurkaan. Ilma alhaalta sisään ja ylhäältä takaisin tupaan.

Sellaisen olen mielessäni keksinyt, joku voi olla sen tehnytkin.

@timppa

Olen Arkkit., Tekn.lis., MBA ja Tele- ja dataliikenneins. Antero Mustonen.

Seinärakenne oli se rakennuksessa, matkailuautossa tai veneessä toimii aina samalla tavoin. Pääsääntöisesti kosteus pyrkii ulospäin, ja eteneminen pysähtyy tiiviiseen kerrokseen, oli se sitten höyrysulku, alumiinilevy (Carthago), lasikuitu (vene), tosin lasikuitu ei ole täysin tiivis vaan imee jossain määrin kosteutta (pääosin kyllä vettä ulkopuolelta, vene painaa jonkin verran enemmän ylösnostettaessa kuin laskettaessa). Jos kosteus jää rakenteen sisälle, jäätyminen voi rikkoa rakenteita (niin tapahtuu tiilitaloissa, seinätiilet murenevat, joko sisältä tai lohkeilevat pinnasta riippuen siitä, missä kohtaa - ja + läpötilat kohtaavat, samoin solurakenteinen lämpöeriste voi murentua, laastisaumat aukeavat, sama koskee myös muita saumoja, johtuu taas siitä että vesi jäätyessään laajenee noin 10%:lla) Jos kosteutta on rakenteiden välissä sinne syntyy hometta (esim. muovimatto pannaan vielä kostean betonin päälle, tai kosteus tunkeutuu lasikuidun päälle liimatun huopamaton läpi), tai autossa sisävanerin läpi suljettusoluisen eristepinnan päälle). Ilmassa on aina homeitiöitä, joille kostea, erityisesti orgaanisia aineita sisältä pinta (autoissa puurunko) on hyvä kasvualusta.

PS: Olen ostamassa juuri Carthagoa, koska seinärakenne on paras tietämistäni/tutkimistani, mutta ongelmallinen on alumiinin verhoilupinnoite, sekin voi alkaa homehtua.

Riittikö tämä kysyjälle?

Haluaisin esittää lisäkysymyksiä: Vaunussa + 20 astetta seinän sisäpinnassa. Seinän ulkopinnassa - 20 astetta. Mitä tapahtuu esim. Carthagon seinärakenteessa siinä kohdassa jossa lämpötila on 0 astetta ja kuinka se mahdollisesti sinne syntyvä kosteus/jää poistuu? Ei kannata vedota kosteutta imemättömiin materiaaleihin ilmaa siellä on kuitenkin esimerkiksi heti alumiinilevyjen ja eristeen välissä vaikka olisivat liimattuina toisiinsa.
Jäätyykö siinä oleva kosteus ja mitä ko jäätyminen tekee seinärakenteen eri osille?

Mikäli seinä ei hengitä kumpaankaan suuntaan, niin siinä oleva kosteus ei pääse poistumaan, ja seuraukset ovat mitä ovat. Entisiin talojen seinä ratkaisuihin kuului hengittävyys. seinissä ei ollut muoveja, kuten ei näissä rintamamies taloissa, joten sisäilma ongelmia ei koskaan synny. Samoin kattojyrkkyys pitää sateen ulkona Uusissa nykymääräyksisissä seinissä on tuo sama ilmiö tulossa. Koska seinät ovat ylipaksuja, niin kosteus jää sinne, ja tulos on katasrofi. Maalaisjärki rakentamisessa on historiaa. Toivopoika

Juu tuo hendittämättömyys selvä juttu mutta miten asiantuntija selittää mahdolliset vauriot hengittämättömässä seinärakenteessa kuten esimerkkiautossa..

Mielenkiintoisia komentteja,mutta kun tuo monen tittelin mies ei ole linjoilla yritän lähestyä asiaa; A:Mollier diakrammi ja se hallitseminen on asian ydin. B:Materiaaalien,kuten tässä tapauksessa ominaisuudet ja data on oleelisin asia. C:Lopputuloksen siis kosteuden ja kastepisteen määritely jos eristeiden ja pintamateriaalien ominaisuudet ovat luotettavia on tämän päivän PC,n ohjelmille jokapäiväistä työtä alan miehille/naisille.

Siis autoissa/vaunuissa on eroja ja takuu asiat kosteusvaurioiden osalta kertovat kuinka suunittelijat/vamistajat ovat tuotekehityksessä onnistuneet ja jos vielä lisätään rakenteitten hyvä lämmöneristys niin silloin sellaiunen tuote on hyvä.

Tulipa mieleen lentokoneet,joiden eritysten täytyy olla hyviä ja kestäviä kun lämpötila erot ovat suuria ja kosteus vaihtelee 100% ja 0% väliltä,samon lämpötila erot ovat suuria,suurenpia kuin as,autoissa/vaunuissa. Ja paino ongelmat ovat samat niin lentokoneissa kuin as,autoissa/vaunuissa eli liika on liikaa,

Siis sieltä oppia as,auoille/vaunuille.

Käyttäjän lisäys viestiin 18.10.2013 klo 22:11:44 Mutta niitä MUTU miehiän on paljon,eli Adria on HYVÄ!.

Lainaus: Mutta niitä MUTU miehiän on paljon,eli Adria on HYVÄ!.

Yksi mutumies tiedustelee miten Adrian seinärakenne poikkeaa muista?

Erittäin mielenkiintoisia kannanottoja ja mutu teorioita joista ei sen enempää! Itselläni käytännön tietoa ja kokemusta erimerkkisiä autoja maahan tuoneena, varustelleena ja kolari korjanneena ! Viimeksi asensimme isomman jääkaapin vuosimallin 2005 Carthagoon ja teimme lisäilmanvaihtoa varten reiän seinään ! Seinärakenne oli kaikin puolin kuin uudesta autosta, ei ollut umpisolurakenne millään tavalla tummunut tai kärsinyt. Vastaavia avauksia on ollut vuosien varrella ja en ole vielä törmännyt vettyneeseen tai muutoin kärsineeseen seinärakenteeseen kyseisessä merkissä, vaikka niitä on käsien läpi kulkenut useita kymmeniä eri mallisia ja ikäisiä autoja! Myöskään en ole todennut minkäänlaisia haju yms haittoja sisäverhoiluna käytetyssä huovassa ja mielestäni se on niin huokoinen että jos kosteutta tiivistyisi sisäpellin pintaan (mitä en oikein usko hyvän ilmankierron takia) niin se haihtuisi ilmanvaihdon mukana joka varsinkin Carthagossa tuntuu erinomaisesti suunnitelulta isoine ilmasolineen ja kaksoispohjan pystyosissa olevine ilmaaukkoineen ! Itse seinärakenteesta leikattu 15cm*20cm oleva pala on ollut itselläni joskus upotettuna vesiastiaan reilut kaksi kuukautta ja minkäänlaista imeytymistä rakenteeseen ei ollut havaittavissa ! Pitänee laittaa pala taas upoksiin ja halukkaat voi käydä Turun messuilla puntaroimassa sitä osastollamme , vertailuna voisi laittaa parista muusta merkistä seinäpalat samaan astiaan !

Tosiaan on erittäin mielenkiintoisia kommenteja autojen lämpöeristyksetä , kommentit sikseen jokaisella on omat meilipiteensä. Yhdyn täysin Pekan kommentiin Carthagon suhteen eristyksestä , nimittäin se pysyy tosiaan kuivana niin rakenteen osalta kuin sisäpuolen verhouksen osalta eikä anna minkäänlaisia hajuhaittoja eikä siinä veilä kaikki se pitää pakkasen sillä puolella missä se kuuluu ollakin , olen ajanut kyseisellä merkillä ympäri vuoden jo useampana vuonna ja ajan edelleen , koska se on meidän mökki ei ole tarkotettu seisotettavaksi naapureita varten. On oltu jos jonkinlaisessa tuulessa ja tuiskussa myös pakkasessa - 38 eikä sukat pyöri jaloissa eikä ole ylimääräsiä hajuja. Asutaan nimittäin napapiirin pohjospuolella reilusti ja ollaan harva se viikonloppu jossain päin viikonloppureissussa . PS.tutustukaa Turussa Pekan osastolla kyseiseen koepalaan , ei muuten puhuta soopaa !!! Terveisin Upi Pyssykylästä

Käyttääkö mikään muu valmistaja, kuin Carthago näin hyvää eristysainetta? Mites ne Hymerit on tehty?

Kiinnostaa lämpöeristeiden ohella kahden kilovatin sähkön riittävyys lämmityksessä. Mitä sisä/ulko lämpötilaeroa se jaksaa kullakin pitää.

Perstuntumalla mun Adrian peltiauto alkaa kyseleen kaasua siinä -5 asteessa mikäli haluun pitää sisällä +22.

Huom. Tarkka tuo ei ole, enemmänkin muistiin perustuva mielikuva viime talvelta.

Carthagossa on markkinoiden ainoat seinät joihin ei synny kastepistettä kun kukaan ei ole vastannut kysymykseen kastepisteen jäätymisen vaikutuksesta seinärakenteeseen?

Käyttäjän lisäys viestiin 19.10.2013 klo 15:12:56 Sorry olikin alkuperäinen otsikko muuttunut.

Kyllä samanlainen seinärakenne, kuin Carthagossa on myös Flair ja Arto merkkisissä autoissa.

No mutta eikö ole kuin kaksi merkkiä jotka eivät homehdu!.

Vaikka Catrhago onkin varmasti m-autojen parhaimmistoa niin tässä ketjussa esitetään kyllä melkoista 'hifistelyä' ikäänkuin lähes kaikki muut automaattisesti happanisivat olemattomiin pikkuhiljaa.

Uskon tuohon että mahdollinen homehtuminen on vähäisempää pienemmän ilmamäärän vuoksi koska kaksi peltiä ja liimaukset, mutta koetin tivata lisenssiltä sitä miten kastepisteen jäätyminen vaikuttaa kun sain hänen kirjoituksestaan sellaisen ajatuksen ettei ko. seinärakenteessa tapahdu jäätymisen aiheuttamaa liikettä.

Käyttäjän lisäys viestiin 19.10.2013 klo 20:12:43 Mustosen tekstiä:

Jos kosteus jää rakenteen sisälle, jäätyminen voi rikkoa rakenteita (niin tapahtuu tiilitaloissa, seinätiilet murenevat, joko sisältä tai lohkeilevat pinnasta riippuen siitä, missä kohtaa - ja + läpötilat kohtaavat, samoin solurakenteinen lämpöeriste voi murentua, laastisaumat aukeavat, sama koskee myös muita saumoja, johtuu taas siitä että vesi jäätyessään laajenee noin 10%:lla)

Käyttäjän lisäys viestiin 20.10.2013 klo 11:21:13 Entäs noiden tapahtumien jälkeen?

Kiitos Pekka K. käytännön kommenteistasi. Tuttavani korjaa omistamassaan firmassa autoja ja vaunuja, käyn siellä usein ja näen korjauksessa todella pahoin vettyneitä ja homehtuneita uudehkojakin autoja. Usein hometta niin paljon, ettei sitä pysty millään poistamaan (otsonointi on venepuolella käytössä ja myös auto- vaunu-puolelle löytyy tekniikkaa, en tiedä käyttääkö kukaan. Ja puurunkoja en ole missään nähnyt olleen suojakäsiteltyjä, enkä myöskään piilossa olevia puupintoja. Tässä on toki ongelmansa. Suoja-aineet tuppaavat olemaan myrkyllisiä.

Toinen tärkeä asia on miten auton saumat tehdään. Sieltä vesi yleensä pääsee rakenteiden sisään. Vanha ratkaisu, kapea saumalista ja elastinen massa pettää usein jo muutaman vuoden kuluttua. Mielestäni Carthago (ks. esim. katon sivukulman toteutus) on tässä kilpailijoita edellä.

Voitko Pekka kommentoida tätä.

Antero Mustonen

Tuossa ihmetetiin kun matkailuautojen/-vaunujen seinissä olevia puita ei ole käsitelty. Jotkut ovat korjauksissa käyttäneet painekyllästettyä puuta joka on syövyttänyt alumiinipellin hetkessä pilalle. Paras vaihtoehto lienee muovirimat ja vettä imemätön eriste. Noin menetellen ja jos lattian alunenkin on vettä imemätön voi olla aika huleton vesivahigoista. Vesivuoto kastelee korkeintaan kalusteet, mutta ei runkoa.

Mitä tulee taas umpisoluisen eristeen kuplien sisältöön, niin sitä en tiedä onko niissä ilmaa vai jotain muuta kaasua. Kuitenkin kuplien sisältämä nestemäärä lienee niin pieni, ettei se aiheuta ongelmia jäätyessäänkään ja kaasuuntuuhan se lämmettyään.

Käyttäjän lisäys viestiin 20.10.2013 klo 16:50:27 Kirjoitusvirheistä saatte nauttia edelleen samaan hitaan, niitä kun tuppaa tulemaan tällä kännykän pikku näytöllä :) .

Markku toi esille sen mikä on oleellista. Muutamien eristeiden ilmamäärä on kuplissa niin pientä ettei sen kondenssi/jäätyminen ole kovin merkittävää. Toisaalta ilma on yksi parhaista eristeistä joten vähemmän ilmakuplia - sitä vähemmän eristyvyyttä. Siinä kun on kovin vähän johtuvuutta. Ajan kuluessa ja jäätymis-sulamiskertojen lisääntyessä joka kerta ilmatila kasvaa ja kondenssitilaa syntyy lisää sinne kondenssisyvyyteen. Onneksi kuitenkin nuo eristemateriaaleihin lisättävät aineet vähentävät kosteutta kaasumaisessa muodossaan. Se mitä kaasuja ja seoksia sinne syntyy olisi hieno tieto kestävyysvertailuihin mutta ne kuuluvat liikesalaisuuksien piiriin.
Toisaalta mitä sellaisilla liikesalaisuuksilla tekee markkinoinnissa joita ei tuoda esille. Vain aika vuosien myötä luo kestävän tai kestämättömän maineen. Kun otetaan huomioon että suurin osa seinärakenteista tarvitaan Etelä- ja Keski-Eurooppaan ei nämä pohjoisten jäätymiset ja pienet markkinat eivät niin paljoa tehtaita kiinnostakaan.

Mielenkiinnolla olen seurannut keskustelua. Itselläni oli "ylijäämä" palanen Kaben vaunun 2012 vuosimallista seinää. Molemminpuolinen pelti ja välillä jokin massa. On nyt kellunut vedessä muutaman päivän, eikä imenyt yhtään vettä. Tietäisikö joku onko Kabessa sama seinärakenne kuin on Carhagossa.

Se materiaalin kosteudenimevyys tulisi kotikonstein todeta mittaamalla kappaleen paino ennen upottamista nesteeseen. Kappaleen tulisi olla kokonaan veden alla. Sitten pois ja odotetaan pinnan kuivumista ja punnitaan uudelleen. Joku kirjoitti tiilen veden imemiskyvystä. Hänen olisi pitänyt yksilöidä tiili. Poltetun tiilen imemiskyky on tosi vähäistä ja sitä kautta hänen antamansa tieto oli väärää vaikka kouluoppinsakin toi esille. Kaikkien polttujen tiilien rapautuminen (siis tosivanhat) johtuvat epäonnistuneesta poltosta tai heikosta saven laadusta. Nykyään poltto kaikilla kotimaisilla tehtailla on luotettavaa vai oletteko nähneet alle satavuotiaita uusista tiilistä rakennettuja rakenteita jotka ovat rapautuneet. Kun antaa tietoa toisille pitäisi tietää mistä puhuu eikä yleistää asioita. En yritä sanoa että kaikki tiilet (sementti/kalkkihiekka jne) olisivat kosteuden imemiseltään samanlaisia kuin poltettu.

Kyllä, tosiaan uudehkoissa tiiliverhotuissa taloissa on kosteudesta johtuvia lohkeamisia ja murtumia, vanhoiisa tiililinnoissa ovat seinarakenteet yleensä paremmassa kunnossa, vaikka ei aina ole räystäitä edes. Tietenkin eristysarvot vaikuttanevat myös asiaan. Vesa

Jos murtuma on tiilessä kannattaa tarkistaa minkä laatuisia tiiliä on ostanut. Kenties II-laatua jota myydään ilman takuuta, jolloin ostaja tietää ostaessaan jo ettei saa laatua. Useimmiten murtumat johtuvat heikosta liikkuvasta/painuvasta perustasta ja kohdentuvat ensin muurauksiin ja vasta toissijaisesti tiileen. Puhuttiin kuitenkin kosteuden aiheuttamasta musertumisesta tiilessä.

Käyttäjän lisäys viestiin 21.10.2013 klo 18:50:06 Jotta asia todentuisi sankoon vettä ja punnittu tiili. Antaa maata vaikka vuoden aina välillä vettä lisäten. Sitten tiili pois ja annetaan pinnan kuivua. Uusi punnitus.

Onneksi meidän matkailuautossa ei ole tiiliseiniä, vaikka valmistaja sanookin niiden vastaavan 60 cm tiiliseinää :) .

Sinulla ei ole kovin suurta vaaraa sivukolareista! Oikea turva-auto.

Hyvä Harri, omistan asunnon Katajanokalta, jossa veden imeytyminen tiileen on tuulen paineen vaikutuksesta melkoinen. Siellä on viimeisen neljän vuoden aikana purettu neljä kerrostaloa betonirungolle, ja seinät rakennettu uudestaan, myös muita korjaustekniikoita on kokeiltu. Syy asiaan on rakennusvuosi 1980/81, jolloin toinen energiakriisi tuotti tuotti huonosti poltettuja tiiliä markkinoille, ko aikaan ei myöskään saumauslaastilta vaadittu pakkasenkestävyyttä. Tällöin tutkitutin tiilien vedenläpäisevyyttä, ja ainoastaan yhden valmistajan tiilet selvisivät testistä. 20 m/s tuulellea vesi menee tiilestä läpi 4 tunnissa. Katajanokka on auki avomerelle. Tein kaksi vuotta sitten laajan tutkielman asiasta jonka julkaisin asianosaille yhtiöille ja helsingin kaupungille. Muitakin syitä vahingoille löytyy. tärkeimpänä rakenteiden tuulettuvuus. Luulenpa tietäväni Harri asiasta aika paljon.

Jos joku käyttää painekyllästettyä puuta auton rakenteissa tekee parikin virhettä:

Painekyllästetyn puun (vähän kyllästeaineesta riippuen) rakenteellinen lujuus on olematon, se ei sovi sovi kantaviin rakenteisiin. Tämä yleisesti käytetty vihertävä kylläste on myrkyllistä, joten sisätiloissa sitä ei pitäisi käyttää. Alumiini taitaa olla paras runkorakenne, keveyden/rakenteellisen lujuuden ansioista. Muovi, mikä? ainoa mikä tulee mieleen toisen/tai kolmannen tuntemani alueen (venerakennus) ansioista on kevlar vahvistetut rakenteet. Se vaan vaatii jäykisteiden laminointia kiinni levyrakenteisiin. PS: Kyllästysaineista en kovin paljoa tiedä, mutta veneen puurungon sisäpuoliseen suojaukseen on käytetty norjalaista Ovatrolia, vaatii monta käsittelykertaa (puu imeytetään täyteen ko. ainetta), mutta venemiesten kokemuksen mukaan toimii. Eli jos auton rakenteet on puretty, puurunkoon voisi tutkia käytettäväksi tätä. Edelleen sanoisin, että otsonointikäsittely on tärkeä homeitiöiden tappamisessa (vene/auto on vuorokauden muoviteltassa, johon ylipaineella painetan otsonia.

Antero Mustonen

Kerropa vielä mitä tiiltä käytettiin alunperin ja mitä nyt. Kuten itse mainitsit tiilissä oli tuotannollinen virhe. Kaikkiin tuotteisiin on virhemahdollisuus mutta yleistäminen on väärin. Kyllä paineella ja lekalla saa tiilen kun tiilen rikki. Hyvää tiiliseosta poltetaan kymmeniä tunteja korkeimmillaan n 1000 asteessa ja mukana on lisäaineita jotka antavat tiilille hyviä ominaisuuksia. Saven laatu on hyvin ratkaiseva. Tiilejä voi tehdä heikommista materiaaleista (mm. huonompi savi) ja nopeamminkin jolloin tiileen saadaan mainitsemiasi heikkoja ominaisuuksia. Miten urakoitsija/tiilitehdas suhtautui reklamaatioonne? Oliko I- vai II-laadun tuote alunperin?

vihreän painekyllästetyn puun käyttö matkailuajoneuvojen seinärakenteissa on sopimatonta kolmesta syystä.

Painekyllästykseen käytetään kuparisuoloja jolloin se muodostaa alumiinin kanssa sähköparin syövyttäen alumiiniä.

Painekyllästys onnistuu vain pehmeään pintapuuhun. Painekyllästystä ei voi käyttää esim. puuhun jota vaadittiin puurunkoisiin lentokoneisiin kun vaatimus oli 27 lustoa tuumalle.

Vanhojen painekyllästettyjen puiden myrkyllisyys. Aiemmin kyllästeessä oli mm. Arseenia.

Alumiinin keveys on syhteellista, painaahan se enemmän kuin lasi.

Nykyään valmistajat ovat alkaneet korvaamaan kiinnityskohdissa käytettyä puuta muovilla. Niitä ikkunoiden ja ovien ymärillä olevia puurimoja kun ei voi korvata alumiinillä se hyvän lämmön johtavuuden takia.

Harrille, tuskin Suomessa kunnon tiiliä nykyisin tehdään ja turha runoilla leka- ja muusta murjomiskäsittelystä, ja tutkipa niitä vanhoja tiilikasarmeja ja muutaman kymmenen vuoden ikäisiä tiilitaloja. Vesa

Harrille, tuskin Suomessa kunnon tiiliä nykyisin tehdään ja turha runoilla leka- ja muusta murjomiskäsittelystä, ja tutkipa niitä vanhoja tiilikasarmeja ja muutaman kymmenen vuoden ikäisiä tiilitaloja. Vesa

Kerropa osoite jotta voin tuollaista taloa katsomassa esim. pk-seudulla. Katselin niitä aiemmin puoliammatikseni. Voin sitten käydä itse kysymässä kenen tiiliä ja mitä laatua. Kyllä olet väärillä eväillä liikkeellä kun koetat mollata tiilitaloja. Mikäs se on kestävämpi - siis todellisuudessa huomioiden nykymarkkinatilanne ja tuotteiden saatavuus? Ps. ne vanhat tiilikasarmit ovat tehty käsin lyödyistä tiilistä ja poltto on ollut huomattavasti epätarkempaa. Niissä pn myös runsaasti osin haljenneita tiiliä.