AGA vastaan Woikoski

Onko näissä kaasuissa eroa? En löytänyt enää keskustelua, missä Woikoski haukuttiin ja AGA kehuttiin. Iltapäivällä tänään ajoin Kuopion uuden Motonetin kautta ja Motomaatissa oli kaasuhinnasto. 27,90 maksoi Woikosken teräspullo. Viikko sitten lauantaina sain hyvää palvelua, missä henkiläautositikkaan vaihdettiin molemmat ajovalot ja pienen pähkäilyn jälkeen toinen takavalo/jarruvalo (sama polttimo). Jäi hyvä mieli palvelusta. Helppo olisi vaihtaa kaasupullot samassa paikassa, kun palvelu oli ok. Näkyy Kuopion uudessa Bestcaravanissa olevan AGAN kaasupullokaapit, mutta hintoja ei esillä, kannattaisiko olla niin menisi kaupaksi?

Woikoskee mulla tuolla autossa nytkin. Niissä mitään ihmeellistä…

Kysyin kun kun oli niin kiihkeä väittely. Maanantaina kaasupullojen vaihto, kun on lomaviikko.

Mulla on auton vaki varustuksena ns. "laukku vaaka", ollu jo 15v. Mittaan jaka ainoan pullon myyjän aikana.
Maksan 11kg sta kaasua ja sen saan kun mittaan että paino täyttyy.
Tulin viime talavena allergiseksi Woiwoi kaasulle. Agan kaasu paloi -20' pakkasessa pullon tyhjäksi, (taara painoon) osoitti vaakan lukema.
Mitatkaa ensin vaihtopullo tyhjänä niin näette näyttääkö vaaka taara painoa (sikäli kun pullo on tyhjä), sitten uusi täysi puteli (taara+11kg).
Näin saajaan laajempi otanta, onko mulla ollu woiwoin maanantain puteit :/ H

"Tulin viime talavena allergiseksi Woiwoi kaasulle. Agan kaasu paloi -20' pakkasessa pullon tyhjäksi,"
Herää kysymys mitä oireita sait kun allergiaa tuli?
Lisäksi palaako agan kaasu vain -20 pakkasella tyhjäksi?
Itse en ole allergiaa mistään kaasusta saanut ja kaikki kaasupullot on tyhjäksi mennyt, yleensä yöllä?!

Miten laukku vaakasi taaraus? Kai teet sen vuosittain ja kun se autossa kuitenkin vähän ”tärisee”, niin taaraus ennen jokaista käyttökertaa?

Mites tuota, mikä ero on woikosken ja Linden (AGA) nestekaasulla. Eikö ne Kilpilahdesta tule molemmat.

Wikipedia:
Suomessa kaupalliset nestekaasut ovat pelkkää propaania tai propaanin ja butaanin seosta, jota valmistaa Porvoon öljyjalostamo.

Minun "taaraus" on joka pullolle ko punnitsen luovutettavan tyhjän pullon, jos pulloon merkitty paino ja vaakan lukema täsmää, se mulle riittää ;)
Oisko kaasun kilo määrässä mikä menee paineen alentajasta käyttöön selitys miksi joku pullo kestää 6vrk ja toinen pullo 8vrk. :[ H

Nyt on muuten ihan mahdoton juttu tuo.
Että toinen puteli antais 25% vähemmän. Tai toinen 33% enemmän. Ei uskottavaa.

Agan pulloista tulee enemmän kaasua kuin muista merkeistä. Varsinkin kun mennään nollan asteen paikkeille saatika pakkaseen. Tämän voi todeta puntaroimalla.

Mutta kannattaa ehdottomasti jättää puntaroimatta, jos on vakaa usko kaikkien merkkien tasalaatuisuuteen.

Onhan se selvä homma jos molemmissa samanlaisissa pulloissa on alkujaan 11kg kaasua, mutta toisen täyttää AGA ja toisen Woikoski samalla kaasulla niin toisesta tulee enemmin ulos kuin toisesta. Siitä kalliimmasta vaihtopullosta tulee vissiin 12kg ulos?? Just joo :-)

No noita aiemmin esitettyjä prosentteja ihmettelin… ihan satua.

Jos Neste kilpilahdessa nuo kaikki tekee niin mikä se ero voi olla. Tekeekö ne AGAlle erilaista kamaa kun muille? Tää ei nyt ihan ilman faktaa mene läpi.

Ei mene mullekkaan. Enemmän olisi meteliä jos asia olisi totta. Joku yksittäinen täyttövirhe tietty on mahdollinen .

Jos se totta olis niin AGA käyttäisi sitä kilpailuetuna muita vastaan.

Kukaan ihminen ei punnitse pulloja, niin ei kai siitä synny mitään meteliä.
Faktaa mulla ei oo esittää, että mistä johtuu. Enkä ole käynyt Kilpilahdessa toteamassa täyttävätkö he kaikkien merkkien pullot samalla tavaralla. Onko joku teistä?

Käytännön kokemusta kyllä on, enkä ole ainoa asian huomannut. Sama juttu kotona grillipullossa kuin vaunun pullossa. Aluksi ostin aina halvinta kaasua mitä löytyi, mutta tarpeeksi monesti kun kävi niin, että ”tyhjä” pullo tuntui nostaessa liian raskaalta, niin ryhdyin punnitsemaan pulloja täynnä ja tyhjänä. Puntari vahvisti asian. Joku siellä pullossa painaa, vaikkei kaasua tule ulos?

Sitten sattui muutama tapaus, että nollan kiepukassa ei melkein täydestä pullosta tullutkaan mitään ulos ja ilman lämmettyä +10 asteeseen tuli taas kaasua, niin siirryin pelkästään Agan kaasun käyttäjäksi. Kertaakaan ei ole ollut ongelmia Agan pullojen kanssa.

Pullon kyljessä on mainittu taarapaino, jopa kolme kiloa voi olla pullon painoissa eroa. Ennemmin uskon viallisiin paineensäätimiin.

Taarapaino on turvallisuuden kannalta niin tärkeä tieto etten millään usko sen olevan väärin merkitty pulloon.

Ei Ville, ei näin.
” Enkä ole käynyt Kilpilahdessa toteamassa täyttävätkö he kaikkien merkkien pullot samalla tavaralla. Onko joku teistä?”

Melko heikko veto tuo. Sinun väittämä oli tuo että AGA on erilaista kamaa. Puolusta sitä faktalla äläkä näyttövelvoitetta sysää epäilijöille.

Toistaseksi ihan tietoa ei ole kun se että samaa kaasua kilpilahdesta. Sekin wikistä jonne nyt voi kukavaan kirjotella ihan mitä vaan.

Joka putelissa on propaania X%, kiehumis piste -42' ja butaania X% kp -1'. Se kuka pullottaa ja millä % suhteella - en tiä? Aga palaa pakkasessa pullon tyhjäksi, sen oon tojennu. Annamme Ville S kesä poekan viisastella ts palella pakkasella, se on niille oikein ;) H

Ihan kuin 80-90 lukujen taitteessa totuutena kerrottiin, että nesteen, esson ja teboilin bensa tulee nesteen jalostamolta. Yleistä tietoa kuitenkin autopiireissä oli, että esson bensalla moottori nakuttaa helpommin ja teboilin bensalla tulee liimaventtiiliongelmia. Nesteen bensalla ei ollut kumpaakaan ongelmaa.

Neste on myynyt Kilpilahden pullokaasutoiminnan Agalle (Lindelle) vuonna 2021.

Heikillä ja Villellä on näkemys, minulla omani kunnes toisin todistetaan.

Tää vuosi on kesken, mutta viimevuodesta asuin 9kk autossa, semmonen kesä poeka. Hyvin pelas woikoski -30 lämpötilassa.

Butaani on halavempaa kuin propaani ja kaupallisessa mielessä myyjän on järkevää laittaa "kesä pojille" kesä käyttöön enempi butaania. Tästä taas seuraa että osa "kesä" kaasusta jää pakkasessa puteliin.
On mulla vara antoo periksiki ;) H

Onkos Heikki tuolle väittämällesi jotain, edes pikkasen, näyttöä jossakin.

Olen ylpeästi skepsis ry kannattaja, epäilen vahvasti väittämiä joista ei näyttöä ole. Myös omiani. Te kun olette esittäneet väittämiä, ja minä epäillyt niitä, katson että teidän homma on esittää näyttöä väitteillenne.

Viimeisin hauskuus oli tuo kesäkaasu. En usko. Dieselissä kyllä kesä ja talvilaadut ymmärrän mutta ei kaasua voi myydä kausituotteena.

No nyt tulee tiukkaa faktaa! Kaikki nestekaasu ei ole samaa.

Aga eli Linde käyttöturvatiedote propaani vähintään 95%, butaani enintään 5%.
https://www.linde-gas.fi/fi/images/Nestekaasu_1.1_FI_tcm634-454474.pdf

Kosangas eli entinen Gasone (tämä on sitä halpakauppojen myymää) käyttöturvatiedote. Kaasua on kolmea sorttia: ”propaani” prop 80% but 20%, ”butaani” prop 10% but 90%, ”mix” prop 50-65% but 30-40%.
https://www.kosangas.fi/media/2740/sikkerhedsdata_fi_2015.pdf

Woikoskella sama kuin Agalla. Prop 95% but 5%. Woikosken kaasua en ole moittinutkaan vaan tuota Gasone-Kosangas osastoa.

https://www.woikoski.fi/media/02-teollisuus-ja-elintarviketeollisuus/kaasut/kayttoturvallisuustiedote/nestekaasu_kayttoturvallisuustiedote_woikoski.pdf

Ei todellakaan ole samaa kaasua kaikki. Nesteen kaasu kalleinta ja näköjään parasta.
Nesteellä propaanin osuus enemmän kuin 98,5%.

https://www.neste.fi/static/ktt/18739_fin.pdf

Käsite - "Kesäkaasu" on mulle tutuksi niinä pitkästi yli 2000 yönä jotka olen nukkunu Kittilän narikan pohjos puolella (talavella) lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana, 25v aikana. "Siperia" opettaa :/ H

Villeltä kivasti tietoa eroista. Vielä kun olis tietoa mikä merkitys tolla erolla on. Onko sillä?
Ja missä lämpötilassa on tai ei ole?

Propaanin kiehumispiste on -42˚c ja butaanin kiehumispiste on -0,5˚c.

Kiehumispiste tarkoittaa sitä pistettä jossa kaasu nesteytyy. Onhan tuossa iso ero loppuuko kaasun tulo -40˚ vai nolla asteessa

Otetaan vielä karrikoitu esimerkki kuinka kesäkaasussa voi käydä. Kaasupulloon laitetaan 50% propaania ja 50% butaania. Pulloa käytetään pakkasella jolloin vain propaani tulee ulos.
Sitten pullo menee uudelleen täyttöön. Pullo on nyt puolillaan ja pelkkää butaania. Se täytetään edelleen 50-50 seoksella, joten lopputulos on 25% propaania ja 75% butaania.
Taas pullo käytetään ”tyhjäksi” pakkasella ja viedään täyttöön. Nyt lopputulemaksi saadaan 12,5% propaania ja 87,5% butaania.
Lopulta pullo on täynnä pelkkää butaania ja se ei tule nollan kylmemmällä puolella pullosta ulos ollenkaan.
Tällaisia pulloja on muutaman kerran ollut.

Oisko tuo niin että neste kaasuuntuu em lämpötiloissa?
11kg nestekaasua halavalla, mutta siitä saa käytettyä max 80% kun siinä on yli 2kg propaania joka ei höyrysty kaasuksi kylmemmässä kuin -1' lämpötilassa. 2kg pilaa loppu putelissa sitä propaaninkin ulos tuloa kun suhdeluku muuttuu epä edulliseksi.

Vesa Varis kirjoitti vasta:
” Kävin eurooppareissun jälkeen tankkaamassa tankkipullon Lohjan Presso Centterissä. Kysyin tankkauksen jälkeen, että paljonko kaasua meni puteliin. Sain tietää, että aina täyteen tankataan ja litramäärästä ei ole tietoa ku ei ole mittaria, ei ei ei...ei voi olla totta. ”
Eli pulloja ei tyhjennellä ennen täyttöä, vaan lisätään jäljellä olevan päälle, niin kauan että puntari näyttää täyttä. Tämä mahdollistaa edellisen viestini skenaarion.

Aika vahvastikin karrikoitu esimerkki. Teoriassa kyllä varmaankin noin.

”Tällaisia pulloja on muutaman kerran ollut…”

Missäs niitä on ollut? Kuka on todennut että ne on täys butaania?

Mutta muuten selkeä juttu tuo. Mäkin kun olen tankkipulloani tankannut kaikennäkösissä maissa, albania, kroatia, unkari jne. niin sitähän ei yhtään tiä mitä siellä tankissa on.

Ei pulloja tutkittu mitenkään, mutta muutaman asteen pakkasella kaasun tulo loppui ja jatkui jälleen +10° tienoilla.

Vettä?

Pientä väli-yhteenvetoa.
Otsikko aga vastaan woikoski, on siis kumottu. Samanlaista kamaa.
Ville: ” Woikoskella sama kuin Agalla. Prop 95% but 5%. ”

No nyt sitten herää kysymys että kun reissaa niin miten tietää mitä kaasua missäkin saa. Vaikkapa jollain alueella kun kaasu loppuu niin vaihtoehtoja on aika vähän.

Tämä on tankkipullon suuri etu, pulloa ei tarvitse käyttää tyhjäksi. Näin kaasu ei lopu koskaan. Eikä lisätä puntarin mukaan vaan ylitäytön esto katkaisee kun 80 % tilavuudesta on täytetty.


Ei tuo käyttöturvatiedote tarkoita ollenkaan sitä millaista tavaraa ko. firman nestekaasupulloissa on. Tiedote kertoo miten mikäkin seos käyttäytyy eri tilanteissa.

''Kosangas eli entinen Gasone (tämä on sitä halpakauppojen myymää) käyttöturvatiedote. Kaasua on kolmea sorttia: ”propaani” prop 80% but 20%, ”butaani” prop 10% but 90%, ”mix” prop 50-65% but 30-40%.
https://www.kosangas.fi/media/2740/sikkerhedsdata_fi_2015.pdf''

Vesi varmaankin tukkis kaasun tulon kerralla?
Meillä ensin heitteli lämppäriä vikatilaan. Tällöin vielä hella pelasi normaalisti. Sitten muutaman tunnin jälkeen hella alkoi juonitella ja lopulta jääkaappikin sammui.

Oletko varma ettei kyseessä ole paineensäätimen jäätyminen?

En ole seurannut kenen kaasua kulloinkin käytän.
Minullakin loppui kaasun tulo -10 asteessa, mutta syynä oli paineensäätimen jäätyminen.
Kun laiton siihen EisEx lämmittimen, jonka kytken pakkasilla käyttöön ongelma ei ole esiintynyt.
Säätimessä on paikka tuolle
https://www.caravanpalvelut.fi/product/jaatymisenestin-eisex-12v-duoc/

Voihan se olla paineensäätimen jäätyminen, mutta erikoista ettei se jäädy Agan pulloilla?

Kai olen ollut väärässä kun olen kuvitellut että kaasutankkiautoilla kuljetetaan Nesteeltä tai satamasta teollisuudelle ja pullottajille.
Kovin järjettömältä tuntuisi tyhjiä pulloja kuljettaa pitkiä matkoja kun tankissa kulkee kymmeniä kuutioita.
Teollisuustyöpaikalleni tuli ja tulee tankkiautolla ja kuljetus tapahtui pääosin yöaikaan.

Jos näin on käynyt kerran tai kaksi, ei sitä voi säännönmukaiseksi sanoa. Kerran, pari voi tapahtua kaikenlaista. Jos tuo olisi yleisempää, olisimme kuulleet aiheesta paljon enemmän.

Kyllähän täälläkin on monta kertaa kerrottu ja usean ihmisen taholta ettei halpispulloista saa kaasua pakkasella tai niihin jää kaasua mikä ei tule ulos. Mutta kun se aina ohitetaan huuhaana ja höpöhöpönä.

Tosielämässä näitä samanlaisia kokemuksia kuulee vielä enemmän.

Ja valtaosa ihmisistä ei ajattele niin analyyttisesti asioita. Pullo vaihdetaan kun kaasua ei tule, eikä sen riittävyyttä kyseenalaisteta. Tämä väliinpitämättömyys/ajattelemattomuus/ymmärryksen puute on huomattavasti laajempaa kuin pelkkä matkiksen kaasupullo. Se koskee oikeastaan kaikkia elämänalueita.

Toki. Hirvipillilläkin on puolustajansa jotka oikeen todistaa että varmasti toimii.

Aika erikoinen ajatus mutta kuitenkin: Suurin osa jolla on kaasun kanssa vaikeuksia on asuntoautolla, ja taas vähemmistö vaunulla. Vaunu yleensä vuosipaikalla ja auto käytössä. Vaunussa kuitenkin käytetään kaasua myös pakkasella ja se tulee hyvin ulos sekä vehkeet toimii. Autossa taas kaasu on "liikkeessä" usein, voiko tällä olla jotain merkitys??

Niin, tiedä näistä.
Toisaalta kausipaikkalaiset useimmiten ottavat kaasunsa alueelta, ei tokmannilta tai puuilosta. Mistä sitten alue kaasunsa ottaa…

Sivusta seurannu juttelua, ja kiinnosti, vaikka ei minua koskekaan, koska meillä ei lämmitys kaasulla, niin soitin taannon Woikosken numeroon, mutta sillon vastannut nainen ei osannut asiaa, kun että kaasut pitäisi olla samanmoisia kaikilla.
Mutta lupasi ottaa selvää, ja äskön soitti.
Olivat selvitelleet, asiat, ja kertoili. Kaasuisa ei eroja, mutta kaasun ominaisuus on se ongelma pakkasilla.
Eli kun pullo on kylmässä kovalla pakkasella, niin kun jos samalla kaasun käyttö on kovempaa, kuten sillon koska lämityshän vie kaasua, ja samalla jääkaappi, ja hella.
Niin kaasun virtaus voi loppua, vaikka pullossa sitä olisi, koska sen kaasuuntuminen hyytyy, elikkä sillon pullon vaihto voi auttaa, ja saa kaasua taas.
Tp

Kaikki haihduttaminen jäähdyttää. Se on yksinkertasta fysiikkaa. Siksi pullo voi olla ulkoilmaa kylmempi.

Kaasun käytöstä matkailussa ei mulla ole kokemusta, mutta kun kaasupullo on esim. -10 asteen pakkasessa maassa ja siitä lähtee pitkä letku jossa kaasupoltin (tohotin), niin sopivilla asetuksilla letkusta tuleekin kaasu nesteenä. Jos pullosta paineenalennus on säädetty isolle ja vastaavasti kaasupolttimesta on liekkiä rajoitettu, niin välillä voi letkua maasta nostaessa käsipoltin roiskaista nestettä. Jos virtausta kiristää pullosta ja avaa polttimen täysin auki, niin harvoin enää roiskeita tulee.

Onkohan tuolla kaasun nesteytymisellä jotain osuutta noihin pullojen erilaisiin tyhjenemisiin pakkasella? Tohottimella ei sitä kaasun uudelleen nesteytymistä huomaa liekissä, ennen kuin letkua nostaa maasta. Mitään kummempia varmistuksiahan ei ole ja jos liekki sammuu, niin kaasu virtaa edelleen polttimesta. Voiko kiinteissä laitteissa tapahtua jotain vastaavaa? Putken reitti kylmässä ja vain pieni liekki. Paine loppuu?

Firma käytti silloin AGAn kaasua kierreventtiilillä.

Tiiä tuohon muuta kuin, kaikissa nestekaasu pulloissa on sisällä kaasu nestemäisenä.
Jos "tohon" hana on kiinni mutta pullon hana auki ja "täys" pullo käy kyljellään tai jopa nurin, neste olipa se propaania tai butaania valuu alimpaan kohtaat eli letkuun. Ko aukasee tohon hanan paine vapauttaa sitä ulos letkusta ja se kaasuuntuu jahka kerkiää vapaassa tilassa, "niin luulen". ;) H

Ilmiö taitaa johtua siitä että pullon säädin on asetettu suuremmalle kuin pullossa on painetta. Tuollaisessa 10 ° pakkasessa pullossa on arviolta n. 3 bar. Tohon päästä kuristaessa kaasu muuttuu pitkässä letkussa takaisin nesteeksi.

Tämä oli hyvin mielenkiintoinen viestiketju. En ota tässä kantaa siihen että kuka oli väärässä ja kuka oikeassa. Kerron tässä vain omia kokemuksiani ja omia johtopäätöksiäni. Asun Ivalossa joten tuota pakkaskäyttökokemusta on kertynyt jonkin verran. Autossa on ollut lämmitys kaasulla lähes jatkuvasti päällä. Aina joskus kaasu on loppunut ennustettua nopeammin vaikka säätilassa ei ole ollut oleellista muutosta pakkasen tai tuulen suhteen. Joskus pullo on tuntunut painavalta vaikka kaasun tulo on siitä loppunut. Vaakaa en ole vielä saanut hankituksi, vaikka olen aikonut. Olen joskus vienyt pullon lämpiämään ja siitä on sitten tullut vielä kaasua jonkin verran. Täytätin Suomipullon viime keväänä Marbellan lähellä. Siellä oli kaveri joka tarjosi tällaista palvelua. Pyyntö oli että laitetaan Propaania. Todennäköisesti pulloon meni sitä autokaasua, jossa vuodenajasta riippuen (oma arvio) saattaa olla eroja seoksessa. No niinhän siinä kävi että pohjoista kohti mennessä, Maaliskuussa, pullo ei tullut tyhjäksi. Onneksi oli täysi Suomipullo varalla. Käytin tämän Espanjassa täytetyn pullon tyhjäksi sitten kesällä. Tämä kokemus pisti miettimään sitä että mitenkä Suomipullot täytetään talviaikana, siellä Agalla tai Woikoskella. Päästetäänkö ne ensin tyhjäksi vai laitetaanko kaasua lisää niin että tulee oikea kilomäärä pullon painoksi. Jos pulloja ei tyhjennetä niin ainakin pohjoisesta talviaikana täyttöön palautetut pullot täyttyvät pikkuhiljaa "väärällä" kaasulla. Tämä kaikki on siis vain omaa pohdiskelua ilman muuta faktaa kuin omat kokemukset.