Suomalaisen kaasupullon täyttö euroopassa esim. Saksassa

Voiko pullon täyttää lps-asemilla (esim. huoltamot) lman omaa adapteria. (Esim. Bajonet)
Mistä saa ko.adapterisarjaa ostettua, en ole löytänyt.
Kokemuksia kiitos....

Tavallisten kaasupullojen itsetäyttö on kiellettyä lähes kaikissa euroopan maissa.

@timppa

Tarkoitin että jokin yritys tai huoltamo jonka osaava työntekijä suorittaa täytön.

Timo tuohon jo vastasi. Missään huoltamoilla ei tavallisia pulloja saa täyttää. Voi olla, että suomalaisenkin pullon saa täytettyä kaasuyrityksessä. Onko suomalaisessa pullossa TÜV-merkintää?

Tämä on minun ajatus vain, että taitaa olla saksapullo täällä päin ja naapurimaissa tunnetumpi kaasupullo jonka saa kaasuyrityksissä helpommin täytettyä, kuin suomipullon. Esim. Itävallassa ja Saksassa on sama pullo, joten saksalaisen pullon saa Itävallassa vaihdettua.

Tässä kaksi saksankielistä sivustoa kaasupullojen täytöstä Euroopassa.

https://www.intercaravaning.de/service/reisetipps/gasversorgung.html

https://www.campingclub.at/gasversorgung_in_europa

Me asumme täällä Saksassa. Käytiin kerran joululomalle lähtiessä kysymässä täällä kaasusyrityksestä, josta lähtee rekkalasteittain erilaisia kaasuja ja pulloja ympäriinsä myyntiin, että täyttävätkö he meidän tyhjän espanjalaisen pullon. Espanjalaisesta pullosta, kun ei TÜV-merkintää löytynyt, niin he eivät alkaneet pulloa täyttämään. Saksalaisen tavallisen pullon he kyllä olisivat täyttäneet.

Olen kerran Dolomiiteilla nähnyt kuinka joka paikalle tuli kaasupiste. Yritin katsoa täällä Saksassa joulunaikaan Camping Resort Zugspitzellä siitä jokaisella paikalla olevalta sähkö-, vesi- ja tyhjennystolpasta, että onko siinä kaasupiste myös, kun heidän hinnastossa on kaasu, mutta tuo asia jäi sitten paremmin selvittämättä.

https://www.perfect-camping.de/en/camping-site/prices/

Me laitoimme nyt vasta loppuvuodesta tankkipullon ja on se kyllä niin kätevä, kun ei tarvitse kuin käydä huoltoasemalla tankkaamassa kaasutankki täyteen niin kuin dieseliäkin tankkiin. Erona, että kaasua tankatessa tarvitsee sen adapterin. Olimme lukeneet saksankielisiä keskusteluja loppiaisreissulle lähtiessä Italiaan. Niissä kertoivat, että Italiassa ei saa edes tankkipulloa itse tankata ja etteivät joka asemalla edes ala sitä tankkaamaan, yleensä joka toisella tankataan. No niinhän se meni sitten. Kun ajoimme LPG tankkaus paikalle, niin mies tuli tankkaamaan. Toisen kerran ajaessa tankattavaksi, poitsu sanoi, että heillä saa vain tankata auton kaasutankki. Samalla tiellä ja seuraavalla saman ketjun asemalla mies taas tankkasi.

Joskus on joku ihmettelyt sitä täällä keskusteluissa, kuinka on nähnyt saksalaisella olevan takatallissa lisäkaasupullo. Saksalainen saa kuljettaa aivan virallisesti mukanaan 333 litraa eli 13 täyttä kaasupulloa. Tuohan on aika monta pullolista takatallissa. :) :)

©Soleil

Miksi tehdä helposta asiasta vaikeaa.

Kun ostaa 11 kg saksalaisen teräspullon niin sen vaihtopaikkoja on Saksassa ja Itävallassa varmaan yhteensä tuhansia. Pullon kuoret kustantaa n. 50 e ja kaasu jotain 20 euroa.
Samalla nuo pullon leimat ja viimeiset tarkastuspäivät on kaasun toimittajan murhe.

Hollannissa on myös samanlainen pullo kuin Saksassa ja ilmeisesti Belgiassakin on samanlaisia ja vaihto onnistaa.

Hornbachilla on 11 kg teräspullo kuoren hinta 35 euroa ja sisältö tänään 15,95 e.

https://www.hornbach.de/shop/Propan-11-kg-Fuellung-Nutzungsflasche/3629310/artikel.html

https://www.hornbach.de/shop/suche/sortiment/gasflasche--_-%7Cgas#/eyJuIjoxLCJ2aWV3IjoiZ2FsbGVyeSIsImxpc3RDcml0ZXJpYSI6eyJjYXRlZ29yeVBhdGgiOiIxL01hc2NoaW5lbiwgV2Vya3pldWcgJiBXZXJrc3RhdHQ6UzE5MzcvR2FzOlMyMDY2L19JU19MRUFGXyIsInBhZ2VOdW1iZXIiOjEsInBhZ2VTaXplIjozNiwic29ydE9yZGVyIjoic29ydE1vZGVTY29yZSJ9LCJhY3RpdmVGaWx0ZXJzIjpbXSwidXJsVmVyIjoyfQ==

Hyvin monesti myös leirintäalueilla Saksassa saa pullon vaihdettua, myös paremman palvelun stellplatseilla. Hinta on vähän kalliimpi, 25 euroa.

©Soleil

Olen kuullut esson miehiltä että Italiassa olisi autokaasu keveämmin verotettua kuin pullossa ostettu. Tiedä sitten onko tämä totta ja se olisi syynä ettei tankata. Itsellä ei ole ollut vaikeuksia niinä muutamana kertana kun olen siellä tankannut. Mun autossa tankataan auton kyljestä, ei pullokotelosta. Tankkausmaita on nyt 13 ilman ongelmia.

Tankkipullon kustannukset ovat 40€/vuosi ja kaasu on aina halvempaa kuin pullokaasu. Yhdellä pullolla reissussa, enkä millään näin kymmenen tankkivuoden jälkeen alkaisi pulloja raahailemaan ja heiluttelemaan kaasun määrää tutkien.

Jokainen sellainen liikkuva tuttava joilla ei ole tankkipulloa ja joita tapaamme reissussa tuskailee kaasunsa kanssa, ostelee sähköä ja ajelee kymmeniä kilometrejä saadakseen pullonsa täyteen tai vaihdetuksi.
Tankkipullolla saa syys- ja kevätmatkoilla 1€/ päivä lämmityksen, ruuan laiton, lämpimän veden, grillauksen yms. ilman sähkönostoa. Panelit tietty kuuluvat asiaan.

@timppa

Sen verran tuohon Solein jutun Hollanti ja Belgia osaan, että molemmissa maissa on samalla venttiilillä pulloja kuin saksassa, mutta ei ne niitä saksalaiseen vaihda. Joissain isoissa karavanliikeissä sitä tekevät.


Eli suurin osa Hollannin pulloista käy myös suomalaiseen ja Belgiassa ainakin Shell ja Antargasin pullot ovat samalla ventiilillä. Ja Belgiassa saa, kun ostaa Shellin pullon, panttikortin ja kun palauttaa pullon johonkin Shell kaasunmyyntipisteeseen ja tuolla kortilla ja pullolla pantin pois. Tosin se panttikin on vain 15 €.
Ja Ranskassa pullo pantit vaihtelee 1-15 €, mutta ainakin Carrefuorin ja Intermarcheen teräspulloissa se on 1€
Ja sopii suomalaiseen liittimeen. Ja komposiitti pulloja saa 10 € pantilla, tosin silloin joutuu ostamaan myös adapterin, kun nuo komposiittipullot on painoventiilillä.
Ja myös Ranskasta saa Antargas pulloja jotka sopii suomalaiseen liittimeen.
Ja sama pätee siis noiden kohdalta myös Saksalaiseen liittimeen.
Mutta se kaasutankki ulkopuolisella tankausliittimellä toimii joka paikassa ilman ongelmia.


T : Masi

Nyt kun Timppa ja Masi pitivät noin hyvät myyntipuheet täytettävälle tankkipullolle, ilmoitan, että mulla on juuri tuollainen Alugas täyttöpullo joutilaana, uusi ja käyttämätön, puoleen hintaan sen saa. Jolloinkin ollut näillä sivuilla kuviakin pullosta, en nyt vain viestihaulla niitä löytänyt.

Pelle Pelottomat tekee taas ongelmaa asiasta jossa sitä ei ole.

Ensimmäinen asia kaasuasiassa on kysyä kuinka paljon kaasua kuluu karavaanarilta joka liikkuu Euroopassa huhtiluun ja lokakuun välisenä aikana, kun hän majoittuu camping-alueilla, stellplatzeilla ja joskus puskaparkissa. Oman vähäisen kokemukseni mukaan jopa 2 kk matkalla riittää 2 x 11 kg kaasua ihan hyvin.

Mikä tässä on se ongelma, ei mikään. Kaksi täyttä pulloa matkaan ja koko asian voi unohtaa.
On siellä matkalla muutakin tekemistä kun tankkailla kaasupulloja ja etsiä autojen vesityspaikkoja.

Ja jos haluaa kaasuasiassa "varakangasta" rullalle voi toimia näin.
Mukaan kaksi 11 kg kaasupulloa joista toinen saksalainen. Koska saksalaisen pullon mitoitus ja liitinkierre on sama kun suomalaisessa pullossa ja huom. mitään asennustöitä ennen matkaa ja matkan jälkeen Suomessa ei autoon tarvitse tehdä.
Ensin kytketään saksalainen pullo käyttöön.
Kun pullo tyhjenee kytketään suomalainen pullo käyttöön siksi ajaksi kun saksalainen voidaan vaihtaa täyteen joko Saksassa tai Itävallassa.
Vaihdon jälkeen kytketään taas saksalainen pullo käyttöön.
Tällä järjestelyllä joka ei vaadi mitään asennuksia ennen matkaa eikä matkan jälkeen kotimaassa, saadaan 33 kg kaasua käyttöön ja se on paljon se. 33 kg vastaa 420 kWh sähköenergiaa.
Ja aina propaania oli kesä tai talvi.

Mikä tässä on se ongelma josta niin paljon puhutaan, ja jolla vallankin ensikertalaisia suorastaan pelotellaan.
Eikä parempi ole asiallisella tiedolla rohkaista ihmisiä lähtemään matkalle.

Tässä on se ongelma, että Suomessa saa (muistaakseni) säilyttää ajoneuvossa tai varastossa enintään 25 kg nestekaasua. Ja ennen kuin joku ehtii mainita, niin kuljetusautot ovat asia erikseen.

Samoin erityisesti kaasun säilytykseen tehdyt varastotilat tai -kaapit.

Niin Suomessa. Tyhjä kaasupullo on vain kulujapakkaus joita voi olla vaikka aito täynnä.

Raimolle teksti tukesin sivulta

" Olen kuluttaja, kuinka paljon saan kuljettaa nestekaasua henkilöautossa?

VAK-määräykset eivät koske kuluttajien itse suorittamia kuljetuksia, kun vaaralliset aineet on pakattu vähittäismyyntiä varten ja tarkoitettu henkilökohtaiseen tai kotitalouden käyttöön. Nestekaasun kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että vähittäismyyntipakkauksissa nestekaasua saa periaatteessa kuljettaa rajattoman määrän.

Yleisesti vaarallisia aineita kuljetettaessa on kuitenkin noudatettava tarvittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laji, määrä ja kuljetusmuoto.

Muissa kuin yksityisten henkilöiden suorittamissa kuljetuksissa on noudatettava soveltuvin osin VAK-säädöksiä ja -määräyksiä. "

Ja linkki perään https://tukes.fi/vak

Eli kuljetus ongelma on ratkaistu.

Enää se kaasunriittävyys kun se erään "asiantuntijan" mukaan riittää kaikille, kun se hänellä riittää.

Sen verran janhoselle tiedoksi että maailma muuttuu ja ihmisten käytös myös.
Vanhat jäärät ei käytä suihkua matkailuvälineessä, osalla se ei yksinkertaisesti toimi ja osa pelkää mörköjä.
Ja osa vanhoista jääristä luulee että kaikki ajaa leirintäalueelta toiselle.

Sitten nämä uudet, kokemusta kyllä saattaa olla yhden janhosen verran, mutta ovat oppineet käyttämää euroopalaisia matkailuautojen alueita ja kas kaasua isoon jääkaappin, vedenlämmitykseen, ruuan laittoon. Ja sen lisäksi sitä kuluu lämmitykseen, lämmityskaudella yli pullo per viikko, syksyllä ja keväällä pullo reilussa viikossa, kesällä parissa viikossa. Eli tämä väki ei ole riippuvainen sähköstä, mutta tarvitsevat kaasua.

Eli joskus kannattaa suhtautua tuommoiseen yhden mielipiteen ihmiseen kriittisesti.

Tällä palstalla on paljon aiheita jotka ovat janhosen mielen mukaan tehtävä tai toimit väärin.
Tosin jokainen voi itse miettiä onkohan noin.

T : Masi

Jos Saksalaisessa pullosa, ja Suomalaisessa on sama kierre, ja pullon koko, eli ne käy laitteisiin yhteneväisesti, niin mikä niiden ero sitten on, jos kumpikaan ei käy toisessa maassa, vaan saa käyttää vain sen maan pulloja missä on kullonkin, tai paremminkin ei voi vaihtaa niitä.
Eikö Eurostolitto ole moista ongelmaa osannu hoitaa direktriivilä, kuten kurkun käyryys.
Onko muuten vebastolämmityksessä kuinka tarkkaa leireillä saako sitä käyttää asuntopuolen lämmitykseen niissä leireillessä.
Tp

Matti Meikäläiselle tiedoksi, että Matti Janhonen tietää, että maailma muuttuu ja osaa vielä huomioida tämän muutoksen - myös karavaanarimatkailun muutoksen, joka itse karavaanarimatkailun perusasian osalta on paljon hitaampaa kun annetaan ymmärtää. Ei prameus ole kehitystä.
Turha yrittää tehdä tästä karavaanarimatkailusta mitään rakettitiedettä kun se ei sitä ole.
Tämä vain siitä päätellen kun näinkin tomppeli mies kun minä sen taidon osaan.

Laskin Masin herjapuheen innoittamana, että olen tähän mennessä käynyt reissuillani Euroopan 33 valtiossa ja asunut näillä reissuilla yli 40 kuukautta matkailuautossa. Muut matkat on tämän päälle.
Olen aina liikkunut kahden kaasupullon taktiikalla ilman, että kaasu on yhdelläkään reissulla loppunut.
Kyllä tämä kokemus jo jotain kompetenssia antaa kertoa, miten kaasuasian voi matkalla hoitaa tekemättä siitä numeroa.

Mitä karavaanarimatkailun muutokseen tulee niin sen tulisi näkyä lähinnä kahdessa perusasiassa.
Matkailuajoneuvotekniikan kehityksessä ja camping-alueiden muutoksessa.
Voisin avata molempien kehityssuuntien vaikutuksen karavaanarimatkailuun tulevaan sisältöön muuta olkoon. Kumpikaan pääasian muutos ei puolla mitään kaasun käytön vallankumousta, ei edes evoluutiota.

Olen pyrkinyt opastamaan ns. "tavallisia karavaanareita" ja kertomaan heille miten esim. kaasuasian voi hoitaa, ilman että kaasuasiasta tehdään numeroa.
Tavallisilla karavaanareilla tarkoitan tässä yhteydessä karavaanareita jotka liikkuvat ulkomailla jotakuinkin samalla tavalla kun kotimassakin. Majoittuvat pääosin camping-alueilla ja stellplatzeilla ja joskus vapaaparkeissa. Laittavat ruokaa autossa tai grillissä , tiskaavat ja käyvät suihkussa camping-alueilla.
Lämmityksen käytettävän kaasun tarve huhtikuusta lokakuuhun välisenä aika on pieni ja lämmitystä voi hoitaa myös lämmittimen (jos on) sähköpatruunalla.

Mitä leirialueelta toiselle ajamisen tulee niin monissa tapauksissa ulkomailla se on hyvin viisasta.
Vanha sananlasku sanoo "huoleton on hevoseton poika" ja tämä pätee myös karavanarimatkalussa.
On monella tapaa parempi jos on tutustumassa vaikka Roomaan, Venetsiaan, Berliiniin, Pariisin, Prahaan tai Barcelonaan jos auto on campingilla ja kaupunkikohteeseen mennään campingilta julkisella kulkuvälineellä, ilman että tarvitsee miettiä mihin m-auton kaupungissa saa parkkiin ja säilyykö auto ehjänä siellä parkissa.

Toivo
Kaasupulloa koskien on direktiivi joka määrittää tarkasti pullon teräksen laadun, pullon kaarevuussäteet hitsauslangan koostumuksen, mitat ja suurimmat paineet, tilavuuden jne.
Käytännössä vain pullon venttiileissä on maakohtaisia eroja.

Se direktiivi puuttuu joka määräsi tietyn siirtymäajan kuluessa standardisoimaan pullojen liitoskappaleen.
Asiaa on kyllä käsitelty EU:ssa, mutta päätöstä ei ole ja kun huomio kuinka monta miljoona erilaista pulloa on Euroopassa liikenteessä, niin niiden pikainen vaihto yhtenäiseen venttiiliin on käytännössä mahdoton asia.

Samalla miljoonia paineenalennusventtiileitä menisi vaihtoon. Ongelmista pienimpiä ei ole sekään mikä liitintyyppi olisi se uusi ja yhteinen. Pohjoismailla ei tässä kisassa olisi mitään jakoa, koska pullokaasun "suurvaltoja" on nimenomaan Etelä-Euroopan maat ja niiden kotitaloudet.
Matkailuajoneuvojen kaasun tarve on tähän nähden vähäinen, vaikka muuta luulotellaan.

On selvä, että venttiilityyppien erilaisuus synnyttää alueellisen/maakohtaisen monopolin tai oligopoliset markkinat, mutta kaasun jakelukulut synnyttää ne joka tapauksessa.
Ilmeisesti tämä on osasyy siihen, että EU ei ole asiassa toiminut.

Truman sivuilla mm. löytyy luettelo maakohtaiset liitintyypeistä jos jotakuta kiinnostaa.
Suomen , Saksan ja Itävallan 11 kg kierreventtiilipullon liitintyyppi on sama.

Toivo, kyllä sitä Webasto tai Eberiä saa käyttää myös näissä keski-euroopan leireissä.
Niitä on paljon peltikuorisissa ja syykin on selvä, kaasu ongelma, kun ei isoja pulloja monta mahdu,
niin on laitettu poltto-aineella lämmitys, eikä tarvitse koko ajan olla varuillaan sen vähäisen kaasu määrän loppumisen ja täytön takia.
Ne nuo valmistajat ei ilmeisesti ole janhoselta neuvoa kysyneet, miksihän ?
T : Masi

Reissuun voi lähteä vaikka tykkään ilman kaasupulloja ja sitten voi täällä kertoa ettei kaasua juurikaan kulu.

Nykyautoissa on hienot lämppärit, suihkut, jääkaapit, hellat ja ne toimivat kaasulla. Jos on kalliin auton ostanut eikö kannattaisi sen varusteita käyttää.

Saksan pullo ei auta sellaista joka ei Saksassa ajele. Tankkipullo on aina hyvä ratkaisu vaikka harrastaisi Matin tapaan.
Suomipullon tilalla olisi tankkipullo ja pullokotelossa tila paikalliselle pullolle jos on ankkuroinut itsensä samalle paikalle pitkäksi ajaksi. Tällä keinolla kaasu riittäisi loputtomasti eikä tarvitsisi raahata niitä saksanpulloja mukanaan ja voisi ajella ilman karvahattua sekä pestä kätensä lämpimällä vedellä vessassa käynnin jälkeen.

Tämä maksaisi 40€ vuodessa pullon 10 vuoden kuoletuksena. En ymmärrä tätä saksan pullon vaihtorumban tyrkyttämistä. Sama raha tai enemmän menee ja puuhaa riittää.

@timppa

Onko tankkipullo millanen kapine, ja miten iso. Saako sen Suomessa täytettyä. Miten talvimatkailussa, onko siinä jokin mitta, että ei jää ilman kaasua, jos on vain se yksi tankki
Miksi valmistajat eivät ole alkaneet käyttämään sitä.
Rauha pojat. Tuosta miten kukakin kulkee, ja miten käyttää palveluita, tai ei, ei kannata kiistellä. Parempi vaan seuloa neuvoista itselle sopivat asiat. Niin on paras.
Tp

Mistä ihmeestä vaihtorumbasta tässä nyt puhutaan. Onko yhden pullon vaihtamien rumba?
Pysykää nyt sentään asiassa asiaanne edistäessänne.

Minä en todella tarvitse mitään kallista tankkipulloa, josta ei koskaan saa omiaan pois.
Jyskän Varastovalinta myy 11 kg kaasua 17 eurolla, miten siinä merkittäviä säästät.

Ja mitä sillä tekee Suomessa? Tavallisessa pullossa olevan kaasun voi käyttää kesäisin vaikka grillatessa.

Siinähän se joutaa olemaan suomessa kesän paikoillaan suomipullon vieressä. Käyttää sen ajan kunnes on suomipullo vaihdettu. Täytenä sen tankkipullon aina tänne saa.

Toivolle tiedoksi. Tankkipullo on täsmälleen tavallisen pullon kokoinen, mittarilla varustettu.

@timppa

No ei meilläkään ole kaasun kanssa ollut ongelmia. Kaksi 11 kg pulloa on riittänyt Espanjaan asti ja vielä kotimatkallekin. Käytämme leirialueiden palveluja , sähkö ym.. Espanjassa vuokraamme tai ostamme pullon. Espanjassa tarvitaan päältäpainettava adapteri. En kyllä jaksaisi matkalla miettiä mistä saa kaasua halvemmalla tai mistä saa polttoainetta sentin halvemmalla. Monilla leirialueilla on ylimääräisiä etuja. Ilmaiset kaupunkibussit, edulliset museokortit ym.

Ei tuo alumiininen tankkipullo halpa hankinta eikä varmasti myös eurojakaan säästävä ollut, kun kaikkineen tykötarpeineen ja ammattimiehen asentamana tuli noin 750 euroa maksamaan.

Nyt tankattava pullo mahdollistaa meille enemmän vapautta. Meillä on enempi mahdollisuuksia kulkea keväällä, loppu syksystä ja talvella, silloin kun lämmitystä tarvitaan. Vuorilla joskus aivan kesäaikanakin on viileää, että yöllä lämmitys on mukava. Nyt ei tarvitse ajatella pitkäänkö kylmempänä ajankohtana kulkiessa kaksi pulloa riittää. Olemme vapaita tuon asian suhteen kuin taivaan lintuset kulkemaan, vain loma-aika enää rajoittaa. :)

Espanjassa olemme espanjalaisen pullon vaihdon takia useamman kerran joutuneet ajelemaan turhia mutkia etsien Repsol asemaa jolta pullon saa vaihdettua, kun joka asemalla niitä ei vaihdeta. Kerran ajella kauemmas kaasufirmasta ostamaan.

Nyt ei tarvitse kuin puhelimen abista katsoa mistä lähimpänä saa kaasua tankkiin. :)

Toivo, kyllä naapurikaravaanarilla webasto tohisee aika usein, mutta myös isoissa matkailuautoissa aggregaatit. Täällä noita peltikuorisia ja retkiautoja on aika paljon. Meidänkin mökkiauton katolla tohisee usein ilmastointilaite. Eihän nuo äänet ketään haittaa.

©Soleil

Lähinnä ajattelin vebaston käytösä pakokaasua, kuinka siittä ovat tarkkoja. Leireillä koitamma lämmiys kaudella saada paikka hieman erillään muista tuon takia, vaikka ei se paljoa käryä.
Tuosta tankkipullosta mieleen tuli, että miten jos tyhjene yöllä, kun on vaan yksi pullo, mutta nythän se selvisi sekin Timon sanomasta.
Niissä on mitari, eli kun vähenee voi lisätä kaasua, kun löpöä tankkiin. Pihteinen, sehän on tankkipullo hyvä peli ulkomaalla, jos pitkiä reissuja tekee
Minköhän takia ei mittaria voi laittaa noihin normaaleihin, kun se tyhjenee aina yöllä kello noin 02,37
Tp

Toivo ei reissun pituus vaan kaasun kulutus ratkaisee.
Jos jotain asiaa ei tarvitse, niin miksi varautua siihen jota ei tarvitse.
Ei joku harva poikkeus sääntöä muodosta.

Ulkomailla saa lähes kaikkea kuten Suomesta ja monia tavaroita on ikävä kyllä pakko ostaa paljonkin halvemmalla sieltä kun Suomesta.
Itse varaudun vain kahteen asiaan. Juhla Mokkaa pitää olla matkassa paketti per viikko ja kahvikermaa, koska Euroopan maat ei ole kunnon kahvikermamaita.

Kerran oltiin Montenegrossa Kotorin lahden rannalla ruokaa laittamassa kun paikalle saapui siinä läheisellä vuorenrinteellä omassa talossaan asuva suomalainen pariskunta. Eihän siinä mikään auttanut, mies puhui m-autolle vartioidun paikan siitä lahden rannalta ja heille kylään mentiin h-autolla.
Kauniit oli heillä näköalat Kotorin lahdelle terassilta riippuvien viiniköynnösten alta katsottuna.
Mietittiin, että tämä tuli nyt kyllä yllättäen ja mitä viedä lahjaksi kun ollaan kotivierailulle menossa.
Sitten kekattiin, että Juhla Moikka on varmaan mukana hieman ylimäistä, vietiin sitä tuliaisiksi.
Harvoin niin halpa lahja on saanut niin paljon kiitosta kun Juhla Mokka paketit.

Totta. Mutta ajatus iti tankkipulosta peltikuoressa, kuten meillä, kun latoautossa on vain yhden pullon tila.
Niin jos tankkipullo toimisi Suomessa, ja pohjoismaissa, ei olisi sitä vähän kaasua pullon ongelmaa.
Eli kun tuossa kestää pullo pitkään, kun vain jääkaappi, ja hella syö kaasua, nin sillon kun pullon kaasu on vähänä, meillä pitää täytä pulloa kulettaa toisen petin sisällä tuuvattuna pehmusteilla, jotta silä on hyvä levätä.
Niin tankkipullohan olisi loistava, kun kaasu olisi vähissä, voisi kulkiissa tankata sen samalla kun löpöä.
Tämä varmaan ulkomaan matkoila toimisi hyvin, käyttipä kaasua paljon, tai vähän.
No jos olisi jääkaappi sähkölä, nin sillon ei nin väliä, vaikka kaasu loppuisikin. Olisi vain viileät eväät kunnes uuden pullon saa
Tp

Itse olen ratkaissut tuon jääkaapin kaasun kulutuksen vaihtamalla autoon kompressorikaapin.
Kaksi 100 Ah akkua, autossa 90 A laturin ja katolla aurinkopaneeli.

Olen yrittänyt täällä tolkuttaa, että iso akkukapasiteetti mahdollistaa myös auton laturin suuren latauskapasiteetin hyödyntämisen, vaan eipä näytä menevän perille.

Aika lelu kokoja näyttää olevan, omassa on 210 AH laturi josta on 50 Ah priorisoitu asunto-osan akuille.
Ja niitä akkuja tällä hetkellä 340 Ah. Paneli on 180 w.
Ja jääkaappi kaasulla 190 l.
T : Masi

Sitä samaa minäki, eli kun tuo kaasukaapi vanhanee, niin pittää kahtoa millä mallin nuo sähköjääkaapit on.
Mutta siihen asti mennään näin. meillä on pikkunen jääkaappi, eikä siihen juuri paljoa mahu, mutta eipä tarvi, kun kauppaa on jokapäivälle jossain, mistä lisää evästä, jopa Norjassa.
Mutta on mukava pohtia asioita, mihinpäin nämä vehkeet kehittyy.
Tp

Tekstistä päätellen Masi on tuskin lukenut sellaisesta asiasta kun tasapainoinen sähköjärjestelmä.
Kannattaa lukea ihan vaan opiksi ja huviksi.

Hieman käsitteistä. Se auton laturi on 210 A laturi ja priorisoinnin osalta ihan sama juttu.
Rinnan kytkettyjen akkujen yhteinen nimelliskapasiteetti (Ah), akun kunto, kulloinenkin varaustila, akun lämpötila ja virtakaapelien vahvuus on ne keskeiset tekijät jotka määrää mitä akku/akusto (lyijyakku) ottaa latausvirtaa vastaan eikä priorisointi.
Siksi on yhtä tyhjän kanssa puhua kuinka suuri auton laturin A määrä on, ja vallankin kun sitä ei voi hyödyntää kun n. 20 % akkujen yhteisestä nimelliskapasiteetista (Ah). Kun akkujen varaustila ladattaessa nousee 85 % tasolle, niin sen jälkeen tämäkin arvo käytännössä puolittuu akkua täyteen ladattaessa, ja sama tapahtuu käytännössä latausajallekin.

No nyt on Toivo ymmärtänyt asian. ''Niin tankkipullohan olisi loistava, kun kaasu olisi vähissä, voisi kulkiissa tankata sen samalla kun löpöä.''

Ja ''No jos olisi jääkaappi sähkölä, nin sillon ei nin väliä, vaikka kaasu loppuisikin.'' Vaan kun se ei lopu, ei sitten millään jos vain huomaa mittarista katsoa ja tankata.

Tankkipullo toimii Ruotsissa ja Norjassa okein hyvin.

@timppa

Hyvä keksintö. Enää ei puutu kun tarve tankata kaasua, jonka tarpeettomuuden ovat sadat Euroopassa matkanneet tavalliset karavaanarit todenneet.

Onko tullut muuten mieleen, että kun se on noin hyvä kun sanotaan, niin miksi sitä ei jo tehdasasenneta m-autoihin. Luulisi olevan hyväkin myyntivaltti.

No kehitys kulkee jopa Suomessa kohti pienempiä louskuoviautoja, kompressorikaappeja, aurinkopaneeleita, parempia akkuja, latausboostereita jne.

Kehitys kulkee jopa niin että jossain matkailuautoissa on vaihdettu pieni alusta valmistajan laturi paremmin käyttöön sopivaksi, esimerkiksi sprinterissä on alkuperäisenä 90 ah eli tarkoitettu alusta toimintaan, ei asunto-osan. Ja jos sinulla on Hymer, niin siihen on joku asiaatuntematon jossain vaiheessa vaihtanut alusta alkuperäisen kokoisen laturi Hymerin tilaaman laturin tilalle, ihan vaan ystävyydellä tiedoksi.

T : Masi

Kasun tankkaus voisi rantautuakkin Suomeen, kunjos kaasuautot ylistyvät, niin miksei samalla systeemillä kaasutankkiin.
Muta mitä uutta tulee on paha arvioida. Jääkaappejahan jo on sähköllä peltikuorisa tehdas tekona, jotenka lienee toimii ja on mahdollinen kaasuttomana.
Voi kuitenkin olla miksi peltikuori mielletään suuressa maailmassa, josa sen käyttötapa vaikuttaa sen tekoon, ja sisutukseen.
Tuo aurinkopaneeli teke hyvän autostya, ja vaunusta, mutta rajoittaa Suomen talvimatkailua, eli toimii euroopassa kyllä.
Mutta onhan aggregaatti se toinen vaihtoehto, tosin mitenkä hybridit, ja kun polttomoottorit jopa kieleltään. Tosin se taas on kaukaista utopiaa.
Näkemä.
Tp

Mihin sitä isoa auton laturia tarvitsen?
200 Ah akkuja voi hyvissä olosuhteissa ladata 40 A virralla ja valojen vaatima virran tarve päälle, siinä se.
Starttiakun lataustarve muutaman sekuntin starttauksen jälkeen on niin pieni ettei siitä kannata edes puhua.

340 Ah lyijyakkujen max latausvirta on 340 x 0,20 = 68 A.

No tietysti jos joku tekee ajon aikana hitsaustöitä takapoksissa niin siihen tarvitaan ylisuurta laturia.

Ei minun vehkeen laturi asunto-osalle missä vaiheessa lykkää yli 50 Ah. Sitä tarkoittaa se priorisointi.
Ja ei se sinunkaan laturi tai oikeastaa asunto-osan sähkösysteemi anna sinne
akulle asti aivan varmasti puoltakaan laturin nimellistehosta, ehkä 15- 20 Ah kun puhutaan alustan laturin tehona 90 Ah. Ja voi olla alikin ja ensimmäisen viiden minuutin jälkeen se onkin.
Tieto lisää tuskaa, otappa selville mikä on sinun sähköä jakavan keskuksen latausteho akulle, epäilen juuri maksimina 15- 18 Ah ja se mitä ylimääräistä sinne riittää menee kulutukseen tai harakoille.
Sähkö-oppia ikä kaikki.

T : Masi

Tiedän sen ilman selvittämistäkin. Maksimissaan 40 A, ja sekin tietyin reunaehdoin.
Ja tämä riittää minulle, ja juuri tätä on se tasapainoinen sähköjärjestelmä, jossa virran kulutus, latausvirta ja akkujen varauskyky on balanssissa keskenään.

Tältä näyttää sertifioitu ilman ylitäytön estintä olevien 11 kg pullojen kaasupullojen tankkausasema.
Tuskin tuolla laitteistolla saa pulloa ylitäytettyä vaikka yrittäisi.
https://www.promobil.de/tipp/gasverschmutzung/

Kiitos hyvistä tiedoista mutta vielä kyselen onko kukaan saanut pullonsa täytettyä mitenkään.

Kolmeen täyttöpaikkaan olen mualimalla törmännyt, eli jostain tämäkin kertoo.

Yksi on Croatian Istrialla sijaitseva Lanterna camping.
Campingilla on oma kaasuasema, kun alueen paikkamääräkin on n. 3000
https://www.camping-adriatic.com/lanterna-camp-porec

Toinen on camping Fuussekaul Luxemburgissa.
https://www.fuussekaul.lu/

Ja kolmas paikka on Fehmarin saaren Burgissa, jonka venesataman huoltamo täyttää kaasupulloja
Burg sijaitsee lähellä Puttgardenia.

Joissakin tapauksissa tulee huomioida myös akkujen paino, 340 Ah akuston paino on hieman eri luokkaa kuin se tavallinen ~100 Ah };-)

kaksi kaasupulloa painaa jos oiken ymmärrän 50 kiloa. 180 ah akku noin 40 kiloa, eli 360 ah paina sillon 80 kiloa, eli ero 30 kilon luokkaa. AMG akut liene kevyempiä
Asuntoautoissa ollaan kantavuuden kanssa aika tiukalla, jotenka mikä on oikea systeemi Jos 100 ah aku, ja aggregaatti, nin silloin voi olla kaasuton
Akku painaa parikymmentä kiloa, ja aggregaati toisen mokoman, mutta virran riittävyyden kanssa ei koskaan ongelmaa, vaikka liesi induktio, ja lämmitys vebasto.
Mutta nämä on vähän tarpeen mukaan. Suurimmalla osalla matkailijoista ihan nuo tehdas varusteet riittää.
Tp

Ei perusteella kannattaa ottaa vain yksi Suomi-Pullo mukaan ja ostaa Saksasta uusi pullo. Jos on kauan matkalla.

Olen vuodesta toiseen ihmetellyt tuota kaasujuttua. Mikäli tuntuu siltä niin ettei kaksi pulloa riitä koko etelän matkalle niin miksei hommaa tankattavaa pulloa. Varsinkin jos reissaa vuodesta toiseen tuolla etelässä. Meillä on ollut viitisen vuotta tuo parjattu tankattava pullo ja kotimaassa toisena oma vaihdettava pullomme. Hyvin olemme pärjänneet täällä Suomessakin. Jos talvella reissaa pohjoisessa niin saahan tuon tankkipullon väliaikaisesti poiskin. Mitään huonoa puolta en ole vielä löytänyt tuosta ratkaisustamme. Aina on ollut kaasua käytettävissä. Säästöä ei kannata tällä systeemillä hakea ainakaan rahallisesti. Hermot kyllä lepää kun tietää ettei tarvitse hötkyillä kaasun loppumisen kanssa. Jos taas lähdetään siitä fraasista " on ollut varaa ostaa 100 t€ auto mutta..." niin pistäkää ostoslistaan tuo tankattava pullo.

Millainen on tankattava pullo ja mistä sen voi hankkia. Mitä Seppo tarkoitat. Ehkä se selviää jos lukee palstan tarkemmin.
Tämähän sopisi minulle hyvin.

Reilut kaksi vuotta sitten kun hankin nykyisen auton sen lisävarusteet maksoivat vajaat 2% auton hinnasta. Varusteihin kuuluivat kolme panelia, 1500W:n invertteri, tankkipullo. Tosin kaikki itse asennettuina.

Täältä on pulloja sekä tarvikkeita hankkittu muutamalle liikkuvalle kokeneelle vaanarille. Liikkuville, kausipaikkalaiset eivät tarvitse.
https://www.gaswinkel.com/catalogus/lpg_gasdamp_tanks/multivalve_alu_gasfles.htm

@timppa

Ensimmäisellä Euroopan reissulla oltiin 5 viikkoa. Mukana kaksi täyttä suomipulloa. Käytiin Italiassa kääntymässä. Jääkaappi -tosin pieni- oli ajon aikana aina kaasulla. Yöt oltiin leirintäalueella. Kotona punnitsin pullon ja kulutus oli 2,5 kg. Toisella reissulla mukana 11 kg ja 2 kg pullo, 5 viikkoa ja kulutus 2,5 kg. Sen jälkeen on mukana ollut yksi 11 kg pullo ja aina on kaasu riittänyt. Toki aina on oltu leirintäalueilla sähkön päässä ja ollaan oltu pääosin lämpimään aikaan liikkeellä, mutta en tuota kaasuhommaa ole koskaan minään ongelmana pitänyt.

Toki se noin menee kun ei käytä kaasua muuhun kuin jääkaappiin. Kevät- ja syysmatkoilla tarvitaan lämmitystä, syysmatkalla kotiintullessa myös ajon aikana, ei lämpene iso koppi auton lämppärillä.

Hannu ei peseytynyt lämpimällä vedellä eikä tiskannut, auton varusteet jäivät käyttämättä. Sähkö ostettiin jokaiseksi yöksi. Eipä siinä mitään, hyvin matka noinkin menee.

Me olemme tässä eläkeläisen elämäntilanteessa olleet n. 100 päivää vuodessa reissussa, tulee laskettua sitäkin maksaako sähköstä 2-4€/vrk vai kaasusta 1€/vrk. Auto antaa valintaan täydet mahdollisuudet. Sähkön oston lopetimme jo vuosia sitten silloin kun ledivalot tulivat ja paneleiden hinnat laskivat.

@timppa

Valintaahan se on, miten kukakin matkustaa, ja sehän se tämän homman suola. Peseytypähän vaikka lumella.
Minusta näissä jutuissa pitäisi asian kertominen, eli mitä mikin kuluttaa, ja millasesa käytössä mikäkin ratkaisu olisi hyvä, ja matkailijaa palveleva.
Se, johon minäkin sorrun, että alan markkinoimaan, omaa tyyliä ainoana oikeana, ei palvele asiaa, vaan hyvien puolien, ja huonojen kertominen eri mallista.
Timon tankkipullo Systeemi on minusta mainio euroopassa, mikäli sen täyttöä ei tarvi metsästää, vaan sen saa helposti.
Ei ole selvinny paljonko maksaa, ja millanen savotta on asentaa, ja taas poistaa tavallisen pullon jos haluaa takasin.
Suomessa tas se ei käy, koska täyttöasemia ei ole. eli tääällä pullon vaihto, ja se kyllä hoituu helposti, koska niitä myyjiä on joka kylässä melekeen.
Aurinkopaneli, ja sähköinen systeemi, siis lähes kaasuton, tai kokonaan kaasuton on vaihtoehto, mutta ei toimi pohjolan talvessa muuten kun aggregaatin avulla, tai leirin tolpassa.
No lämmitys vebastola on tehokas, mutta pirun perso sähkölle kovila pakkasilla. Siinä kaasulämmitys on parempi
Kokonaan kaasulla toimiva auto on meiää hyvä ja koettu ratkaisu, kun muistaa huoltaa vehkeet, ja koeponnistella.
Tp

Kyllä Hannu on peseytynyt lämpimällä ja vaimo kans. Silloin kun lapset kulki mukana niin kyllä lämmintä vettä käytettiin ihan normaalisti. Me lämmitämme sen vaan sähköllä. Auton varusteita on käytetty täysimääräisesti, myös vetokoukkua jonka perässä vaunu tulee. Toki paljon syödään ulkona mutta tehdään ruokaa itsekin ja muurikkaakin silloin tällöin lämmitellään. Kaasua ei ole koskaan säästetty, mutta ei toisaalta ole tuhlattukaan. Aikaisemmin käytettiin camping cheque korttia ja silloin yöpyminen maksaa saman käyttää sähköä tai ei. Minusta sähkö on helpoin ratkaisu silloin kun sitä on saatavilla, mutta tämähän on harrastus ja jokainen taaplaa tyylillään. Istuuhan monet päivän tuulisella merenselälläkin pikku reän ympärillä vaikka kalan saa helpommin kaupasta.