Portugalin vastaisku

Näinköhän, Harri, sillä päättäjiähän me oomme kaikki, oomme kaikki. Vaan kun kaikilla ei olekaan niin mukavaa, kuin Butte Bossun nimppareilla.

Mikäs on maailman perustuslaki - no sehän on jotta syö tai tule syödyksi.

Niin vain on, että Darwinin peruskuvio toimii ihmisessä, kuten muissakin eläimissä. Yhtälailla hyvät geenit omistavalla on paremmat mahikset menestyä elon karkeloissa, vaikka ei niistä itsellä olisi hajuakaan.

Yksi hyvä mittari on meillä ja elukoilla sama. Parhaat menestyvät ennemmin tai sitten eivät pääse puoliväliä pidemmälle. Tämä nk Gaussin käyrä toimii hyvinkin luotettavasti, mikä on helppo havaita nuoruudestamme tutulla Chydenius-Halkolan biisissäkin, sillä sen laulun sanoissa kajahtaa kateus ylitse kaiken muun. Elihe pitkällä jänteellä tuollaisen sanoitteen merkitys jää täysin nollile.

Kuitenkin ihminen on sopeutumiskyvyssään täysin ylivertainen, niin helteeseen kuin pakkaseenkin.
Simpanssilaumasta meidät erottaa se fakta, ettemme sitten millään opi toteuttamaan aitoa demokratiaa. Ajan a tarmon tuhlausta koko demokratia, sillä ihmisellä se demokratiaan vaadittava kyky on aivan liian pienen geeniperimän varassa.
Kenties joskus 50-100 miljoonaa vuotta sitten ihminen ehkä olisi voinut kehittyä paljon nykyistä demoraattisemmaksi. Mutta tuo ohut "demokromosomiketju - DNA" oli liian heikko ja sotageenit saivat yliotteen.
Tästä löytyy ilman tutkimuksiakin riittävästi näyttöjä. On hyvinkin paljon tunnettuja pasifisteja, jotka ovat menestyneet elämän eri osa-alueilla. Kaikilla näyttäisi olevan se EG-empatiageeni, joka pitää tätä yhteiskuntaa hyvinkin pitkälle pystyssä, sillä se näyttää mallin miten pitäisi sopuisasti elellä. Otan vain yhden esimerkin ; Gandhin suvun. Mahatma, Jawaharlal, Indira ja Rajiw olivat kaikki luonnoltaan rauhaarakastavia.
Monet ovat kutsutut, harvat valitut, mikä johtuu juuri hyvin ohuesta geeniperimästä.

Lusitaanit ja suomalaiset saavat nyt vaan kanniskella sitä perintöään DNA:ssaan. Portugeesit ovat luonnostaan hiukka suomalaisia uteliaampia, varsinkin uutta etsiessään. Kuka sen tietää, vaikka nyt olisi Portugalille taas uutta kivaa löydettävissä. Minä ainakin heille onnia toivottelen. Ja nyt kun olen saanut siitä osan, niin huomaampa eron.
MOnen olisi luullut ilahtuneen hyvästä tuuristani, kun sain tämän 12 sivun mittaiset takuut siitä, ettei ainakaan terveydenhuollosta tule kiikastamaan.

Ja tämän saadun edun ja tiedon kun jaan, niin täällä saitilla kohtaan ynseyttä, jopa tunnen, että minun sanaani ei uskota. No löytyypäs sentään parikin, jotka ymmärtävät mistä on kokonaisuudessaan kyse.

Ken epäilee, niin mikäpä siinä. Minä kerron lisää ja lisäksi siihen, minkä jo tiedän ja ymmärrän.

Minulle voi myös lähettää e-mailia tätä, ja muitakin Portugalissa olemiseen privaatti- ja caravan asioita koskien: captainkiddjukka@gmail.com

Jos väitteeni ei pitäisi paikkaansa tuosta muiden maiden kansalaisten hyvinvoinnista he tulisivat Suomeen (muutkin kuin ne joilla on vielä huonommin johdettu maa tai sotatila kuin meillä).
Eipä ole paljoa espanjalaisia ja portugalilaisia eikä muistakaan velkaantuneista maista tunkua ollut tänne.
Miksiköhän me menemme esim. Välimeren maihin joista monet ovat velkaa pullollaan ja kiertävät itse määräämiään (ei sittenkään, vaan edustajiensa määräämiä) veroja enemmän kuin Suomessa. Korruptio ja rikosmäärät ovat niissä hyvällä maailman keskitasoa korkeammalla tasolla, korkeammalle päästään vain Venäjällä ja Etelä-Amerikassa ja Afrikassa.
Välimeren maissa vaan kerrytetään velkaa seuraavien sukupolvienkin maksettavaksi joka meille suomalaisille tuntuu olevan pyhäinhäväistystä. Kuitenkin jos ajatellaan taaksepäin sata vuotta niin kaikilla sukupolvilla on ollut omat ristinsä kannettavanaan. Emme kai yritä jotain sellaista joka ei tule koskaan onnistumaan eli tekemään tulevien sukupolviemme elämän niin valmiiksi ettei heidän tarvitse tehdä mitään omalta osuudeltaan.
Kumpaa varten olemme täällä, suojelemassa tulevia sukupolvia vai elämässä elämäämme?

Matti tuo sama ilmiö toimii kosteden suhteen samanlailla myös kuumassa päässä. Voit kokeilla sitä vaikka saunassa. Kosteuprosentti on täällä suurin useimiteen auringonnousun ja laskun aikaan. Kun päivä lämpenee (tänään 27 --- 31) sitä mukaa kosteusprosentti laskee. Auringon kuumentama ilmä nousee ylöspäin ja muodostaa usvamaisen kerroksen joka alentaa auringon tehon siten että täällä ei yleensä esiinny yli +32 asteen lämpötiaa. Jos aurinko pääsee porottamaan kauan niin kosteus tiivistyy pilveksi , joka kohta tipahtaa alas ja sen seurauksena saamme auringon paisteen joka höyristää veden joka taasen nuosee ylös ensin usvaksi ja sitten se jälleen tipahtaa alas.
Tätä kautta kutsutaan Monsuuni sadekaudeksi ja täällä tilaston mukaan sataa tammikuussa 500 mm vettä.

Kannattaa muistta että tämä hyvin pieni saari valtamerrellä jonka ilmasto on meri-ilmasto meriveden lämpötila on ympäri vuoden +29 - 30 astetta.
Kuvassa tyypillinen Monsuuni kauden puolipilvinen taivas

Lisäyksenä aiempaan kirjoitukseeni totean vielä että ei tämän maan asiat valmiiksi tule vaan edustajamme tekevät jatkuvasti lisäongelmia tuleville sukupolville.

Toisaalta me, jotka otamme selvää eri kuvioista, voimme olla ihan tyytyväisiä tähän tietojemme vaihtamiseen ja jakoon. Hyödyksihän tämä on kaikille.