Alpit suuntana maaliskuussa, liuta kysymyksiä seuraa...

Tervehdys! Aiomme perhelomalle asuntoautolla maaliskuussa. Laivalla Saksaan, josta ajelemme mahdollisesti Venetsiaan saakka. Käynemme siis Saksan, Itävallan, Italian ja mahd. Sveitsin alueilla. Muutama kysymys matkaa valmistellessa on noussut mieleen.

Mitä leirintäkortteja kannattaa hankkia? Onko noissa maissa sellaisia leirintäalueita, joille ei pääse kuin tietyllä kantiskortilla, esim. maiden omat karavaanarijärjestöjen alueet?

Mikä on pätevin leirintäalueopas tätä nykyä? Pieniä lapsia on matkassa ja haluamme turvallista yöpymistä leirintäalueilla. Tuohon aikaan alueita rajallisesti auki. Ajantasainen opas olisi kiva käsissä. Löytäähän netistäkin, mutta hankalampaa tien päällä.

Autoliiton turvajäsenyys kannattanee hankkia, vai? Ymmärsinkö oikein, että sen turvin sisarjärjestöt Euroopassa rientävät apuun auton reistaillessa?

Kitkoilla lähdetään. Onko kokemusta alppiteistä maaliskuussa? Ketjut kannattanee hankkia? Onko paljon maaliskuussa suljettuja teitä? Vinkkejä alppiajeluun isolla as.autolla maaliskuulle?

Ystävällisesti kyselevät Heikkiset

Mulla ei ole ollu kummempia kortteja, aina on sisään päässy.

Ketjuja siellä vuokraa ADAC, jollei halua omia ostaa. On omilla tietty käyttöä kotosuomessaki joskus. Eihän noi pahan hintasia ole. Kahella vuokrauksella ostaa omat.

Moi! Aiotteko laskettelemaan vai kesää etsimään? Alpeilla meinaan on maaliskuussa lunta ja kelit vaihtelee hyvin suuresti. Olemme itse kahdeksana peräkkäisenä pääsiäisenä tehneet viikon -kahden autoretken eurooppaan, ja kaikenlaisia kelejä on koettu. Toisaalta et kysy keleistä, mutta ajattelin vain varottaa, ettei tule pettymystä, jos ette hiihtokelejä hae.

Alppien toisella puolen on useimmiten maalis-huhtikuun vaihteessa ollut hyvin keväistä, mutta pohjois ja etelä rinteet ovat keskenään kovin eri näköisiä. On myös ihan tavallinen näky, että talvivaatteissa laskettelijat ja kevätvaatteissa pyöräilevät pääsiäsloman viettäjät kohtaavat toisiaan rinteiden alapäässä.

Meillä on kv-leirintäaluekortti, mutta ei aina sitäkään. On erilaisten ale-korttien vannoutuneita käyttäjiä, mutta maaliskuussa on noilla seuduin avoinna lähinnä hiihtokeskusten lähistön leirintäalueita. Useimmat alueet, mitkä eivät ole ympärivuoden auki, aukeavat pääsiäisenä tai huhtikuun alussa.

Suosittelen lämpimästi myös matkaparkkikirjan hankkimista, se helpottaa elämää suuresti tuohon aikaan vuodesta. Eikä niillä matkaparkkialueilla yöpyminen tarkoita turvatonta elämää. Osa matkaparkeista on jopa vartioituja. Joka tapauksessa niiden käyttö mm Italiassa, Saksassa ja Ranskassa on hyvin yleistä, kaikenikäisten ihmisten parissa.

Yleisin leirintäalue opas on varmaan mm Autoliitossa myytävä "Europa Camping+ Caravaning, Campingfûhrer Deutscland/Europa". Ei siinä ole likikään kaikkia euroopan alueita, mutta kohtuu paljon kuitenkin. Maakohtaisia oppaita saa ostaa sitten paikan päältä,ja varmaan netistäkin löytyy tilaamalla.

Netistä voi tilata myös "ReiseMobil International, BordAtlas", se on matkaparkkikirja samoin kuin Adacin julkaisema "Stellpatsführer".

Tuossa alhaalla on linkki Autoliton sivulle, mikä kertoo solateiden aukioloista.

t.Kaarina

http://www.autoliitto.fi/matkalla_ja_liikenteessa/tietoa_ja_vinkkeja_ulkomaan_matk/tunnelit_ja_solat_keski-euroopas/

Tuohon kohtaan 4., monissa maissa joissa Alpit ylitettävä on lumiketjut pakolliset varusteet, ilman niitä ei muutenkaan kannata talviaikaan lähteä Alpeille joissa vielä lumet ovat normaali kelejä. Nastarenkaat kielletyjä monissa maissa, kitkat sallittuja, MS-renkaat, mutta jos lumi, jää tai pakkanen yllättää niin kitkatkin ovat kyseenalaiset.

Ennakkoon kyllä saa tietoja niistä määräyksistä tai rajoitteista. Autoliitolla kyllä löytyy infoa.

Lämpimät kiitokset vastauksistanne!

Alpeille suunnataan laskettelumahdollisuudet mielessä ja toisaalta vielä jos etelämpään keretään, niin haaveillaan, että saataisiin maistaa jo vähän edistyneempää kevättä kuin mitä kotimaa tarjoaa. :)

Hyvä vinkki tuokin, että ne matkaparkit kannattaa ottaa vakavasti yöpymispaikkavaihtoehtona. Täytyypä hankkia tuo opas niistä.

Mites tuo Autoliiton jäsenyys? Kuinka laajasti mahtavat ulkomailla ajelevat karavaanarit olla jäseninä ja mitä mieltä kannattavuudesta?

Oletteko muuten tilailleet, saksankävijät, kuinka innokkaasti niitä ympäristötarroja netin kautta ennakkoon vai hankkineet paikanpäältä vasta?

Travemundeen saavutaan laivalla illalla. Onko vinkkejä maaliskuussa avoimista leirintäalueista tahi suositeltavista matkaparkeista muutaman kymmenen km sisällä Travemundesta?

Heikkiset

Terve! Viime kesänä olimme pari vrk linkin näyttämällä camping alueella, näyttäisi olevan auki ympäri vuoden. Autolla ajettaessa satamasta muutama kilometri, pyörätie ehkä kilometrin. Liikekeskukseen reilut 2 km. Itse olen ollut karavaanarien autopalvelu jäsenenä, siihen liittyminen käy kätevästi näillä karavaanareiden sivujen kautta, vuosimaksu 48eu. En heidän palvelujaan kylläkään ole koskaan tarvinnut, mutta kuulopuheiden mukaan toimii hyvin. http://www.eurocampings.net/fi/eurooppa/saksa/schleswig-holstein/ivendorf-campingplatz-102464/

Nuo vaarallisimmat ja kauneimmat alppitiet on vielä maaliskuussa suljettuja. Ne voit unohtaa. Hiihtokeskuksiin olevat tiet on mahdollisia auraustaukoja lujuunottamatta auki, mutta siihen voi varautua, että tien päässä on merkki lumiketjuista.

Nuo camping-kirjat jo mainittiinkin. Stellplatz kirjaksi käy esin ADAC:n kirja Steelplatz Fûhrer. Uusimmissa kirjoissa jo koordinaatitkin.

Päästötarran voit ostaa vaikkapa Lyypekistä Dekra, Hutmacherring 2, 23556 Moislingin risteyksestä oikealle, suoraan niin kauan kun tule t-risteyksen ja siitä vasemmalle, sieltä se Dekra löytyy. Lähellä camping-aluetta.

Autoliiton jäsenyydellä ei ole merkitystä. Tuon autoturvan saa autolle si kun katsot näiltä sivuilta kohdasta Jäsenedut/Karavaanarin tiepalvelu. Hinta 48 e/v.

Tässä Lyypekin camping, joka on avoinna vielä pari tuntia laivan saapumisesta. Sijaitsee Lyypekin kaupungin länsipuolella. Kannatta ajaa Moslingin liittymän kautta vaikka navi muuta ehdottaakin. Moislingin risteys on sama mistä mennään Cittiin. http://www.eurocampings.net/fi/eurooppa/saksa/schleswig-holstein/cp.platz-l%fcbeck-sch%f6nb%f6cken-110606/ Siellä voi vaihtaa myös saksalaisen kaasupullon täyteen.

Noilla leirintäkorteilla ei ole sesonkin ulkopuolella merkitystä. Respassa kortilla on se merkitys, että siitä virkailija naputtelee nopeasti nimen ja osoitteen oikein. Jotkut kelpuuttaa sen myös pantiksi passin sijaan.

Tuosta näkyy molemmat kämppärit: http://maps.google.fi/maps/ms?t=h&ie=UTF8&hl=fi&msa=0&msid=102547326284927554566.0004666ae98e655bd159a&ll=53.9009,10.742569&spn=0.145439,0.302124&z=12

Schönböckenissä oli muutama auto vuodenvaihteessa, Ivendorfissa ei tullut käytyä kurkaamassa.

Kartta on vanha, tiet menee pikkuisen erilailla. @timppa

Tässä nämä Lyypekin Schönböckenin campingin tiedot tarkemmin. Jospa muillekin Lyypekin kautta menijöille olisi näistä jotain hyötyä.

Camping on avoinna ympäri vuoden. Avoinna illalla klo 22 saakka. Soittamalla myöhempikin sisäänpääsy järjestyy. Katuosoite: Steinrader Damm 12, 23556 Lübeck Koordinaatit: N 53.86987 E 010.63069

Ajo-ohje satamasta camping-alueelle:

Satamasta kohti 1. tietä, suuntana Lyypekki/Hampuri 1-tien liittymästä n:o 23 ulos = Moisling, satamasta liittymään n. 22 km Rampilta tulet liikennevaloihin josta oikealle Kieler Strabelle, jota n. 700 m Tulet t-risteykseen josta oikealle Hoflandille, jota n. 600 m Tulet valo-ohjattuun risteykseen josta oikealle Steinrader Dammelle, jota n. 450 m, kohde vasemmalla.

Jos ajat navilla niin se ehdottaa poistumaan moottitieltä jo liittymästä n:o 22 mistä pääsee Lyypekin keskustaan. Aja vaan ohi niin navi laskee sinulle uuden reitin ennen Moislingin liittymää. Tämä siksi, että lyhin reitti kun ei aina ole se paras.

Kuules Matti!

Tiedätkös miten syötetään esim. tuo Lyypekin saksal. yy, samoinkuin ööt ym. navigaattoriin, kun ainakaan minun Tom Tomissa ei ole kirjasimia näppäimistössä.

Minulla on Garmin nuvi 350 ja se hyväksyy esim. Lyypekin nimen kirjoitettuna muotoon Lubeck ilman u:n hattuja, samoin Wûrzburgin. Lyypekkiä se ei suostu vastaanottamaan vaan hyppää suoraan katuosoitteeseen. Ö:n se hyväksyy muodossa o esim. Gottingen

En tunne muiden navien ominaisuuksia ja siksi pyrinkin aina liittämään osoitetietoihin ko. alueen postinumeron. Postinumero antaa varmuuden siitä, että ainakin on oikealla alueella. Milläs ne osoitetiedot syötetään jos kirjasimia ei löydy?

Matille:

Sanoin huonosti; tarkoitin, että nämä ääkkösen ja Saksan yyt puuttuu kirjamistosta.

Vai etkös taida perhana venkoilla!

Hei! Juha. Luin niin kuin kirjoitit. Siinäs näet miten fakki-idiotti olen. Venkoile en koskaan, mitä nyt joskus vähän yritän lievästi ironisoida, mutta sen käytössä on syytä olla täällä kin varovainen. Väärinymmärryskynnys on siinä niin matalalla. Hyvälle ironialle ja vallankin itseironialle täälläkin olisi kyllä tilaa. On tämä touhu joiskus niin totista, niin totista että.

Venkoilússa saattaisin olla jopa hyvä, mutta ilokseni totean, että täällä on jo paljon minua parempia sen lajin taitajia. Älyllinen venkoilu kun on mielestäni taitolaji.

Ivendorf on ihan siisti ja rauhallinen alue. Aivan Finnlinesin satamapaikan lähellä, kukkulan toisella puolella.

Sitten jos haluaa ajaa illan rauhassa Hampurin läpi, ja herätä aamulla luonnon rauhassa, kannattaa ajaa n40km Hampurin eteläpuolelle, Lüneburgin nummien kupeeseen, Egestorfin kauniin kylän todella rauhalliseen matkaparkkiin. Sieltä voi aamulla tehdä retken nummille. Fillareilla suoraan matkaparkista käsin, tai sitten ajaa autolla Undelohin kylään josta reitit kiehtoville nummille lähtevät. Ja nummien keskellä pienessä kylässä voi taas syödäkin herkullisen lounaan:) Ja niin on matka lähtenyt hyvin käyntiin! Nummilla voi nähdä valtavia erikoisen rotuisia lammaslaumoja, ja voi siellä retkeillä Undelohista lähtevillä hevoskärryretkilläkin.

Ja jos Egestorfin matkaparkkiin menee 1.5 alkaen, voi siltä lehtometsässä uinuvalta p-paikalta suoraan tehdä myös retken "Paljan-jaloin-poluille" Barfussparkiin, ja sen päätteeksi uida luonnonlähde-uimalassa.

Sähköt,sekä vessan ja veden tyhjennys sekä juomavesi löytyy. Hinta 6e plus sähkö ja raikasvesi a 1e.

Joo, kyllä me ollaan ihastuttu tuohon paikkaan:)

t.Kaarina

Ja ellei mene lomalle tarkoituksena säästää rahaa, niin monet saksalaiset leirintäalueet ovat tosi laadukkaita, mutta maksaakin hivenen. Jos nauttia olostaan haluaa, kannattaaa käyttää hyväksi.

Lisäsin karttaani ajoreitit, noin se on selvempi: http://maps.google.fi/maps/ms?t=h&ie=UTF8&hl=fi&msa=0&msid=102547326284927554566.0004666ae98e655bd159a&ll=53.915486,10.806856&spn=0.004543,0.009441&z=17

Jos jollakin jää kotiinpäin tullessa aikaa, tuolla mihin olen merkinnyt Aldin ja Lidlin on kiva kylän tapainen, pieniä kauppoja,ravintola. Kannattaa poiketa jos on joutoaikaa.

Ei sinne lähtöselvitykseen mikään hätä ole, odottelu jatkuu selvityksen jälkeen helposti tuonne 23.00 asti. Iltaruokailu alkaa nykyään 0.15

@timppa

Alfille. Kyllä muuallakin kuin virallisilla leirintäalueilla voi nauttia olostaan!:)

t.Kaarina

Olet Kaarina aivan oikeassa.Esim: tässä on perussaksalainen matkaparkki.Keskellä kylää sis. sähkö,vesi 4€/24h http://www.thierstein.de/index.php?option=com_content&view=section&id=13&Itemid=70 Näin se sijoittuu kartalle. http://tinyurl.com/yza8xeb näitä paikkoja Saksassa on paljon. @rami

Suosittelen ehdottomasti pienten lasten kanssa matkustaessa tasokkaita kämpäreitä, joissa on lapsille hyvät ja turvalliset leikki paikat. Näin lapsillekin jää matkasta mukava muisto, sillä se mikä kiinnostaa meitä aikuisia, ei välttämättä jaksa innostaa pikku muksuja...ja näin varmistatte innokkaat matkaan lähtijät seuraavallekin reissulle.

Ohessa vinkki yhdestä Itävallan parhaasta leirintäalueesta, Aufenfeld (super plaza *****) jossa on niin aikuisille kuin lapsillekin kaikkea mitä toivoa voi http://www.camping-zillertal.at/cms/front_content.php?idart=53&changelang=4

Esim. useita leikkipaikkoja, trampoliinikeskus, Iso lännen teemamaa, kylpylä sisä/ulkoaltaineen, kuntosali, sauna, tenniskenttä, nätti vuoristolampi karpeineen yms. Voitte valita halutessanne paikan, jossa on omat yksityiskylppärit ja oma loosi autolle, toki myös normaali paikkoja vesi, viemäröinti ja sähköliitäntöineen.

Vaikka paikka on iso, se on erittäin rauhallinen, sillä keväästä ja alkukesästä ei ruuhkia vielä ole, toisin kuin heinäkuussa.

Kämppäri sijaitsee Zillertaalin laaksossa pyörämatkan päässä Mayerhofin kylästä johon tehdään Suomesta suoria laskettelumatkoja talvisin.

Laakson päässä on itävallan kuuluisin kesälaskupaikka Hintertux, jossa lumiraja (ikijää) alkaa 2600 metristä, huipun olessa 3200 metrissä. Tällä alueella pääsette takuuvarmasti lumen puolesta laskemaan ja jäätikön ala-asemalle on suht`helppo ja hyvä tie. Paikka on mielestäni ainutlaatuinen, sillä laaksossa voi hyvällä säällä viettää "helle lököttelyä" altaalla tai lammella, tutustua Zillertalin kauniisiin alppikyliin, nousta jäätikölle puikkaamaan tai vaeltamaan. Mikäli kaupunkiloma kiinnostaa Innsbruck on alle tunnin ajomatkan päässä omalla autolla tai junalla.

Mikä parasta, Zillertaalin laaksosta pääsee sujuvasti alppien halki etelän aurinkoon esim. Gardalle Italiaan menee noin 3-4 tuntia.

Nopein, helpoin ja tylsin tuloreitti on Munchenin ohi moottoriteitä pitkin Innsbrukiin, kiinnostavin vuoriston halki.

Itse olen suosinut tuota vuoristoreittiä.

Ps.Jäätikköllä on hyvä "alaasema" ravintoloineen 2600 metrissä ja sinne pääsee vaikka lastenvaunuilla, kuten kuvasta näkyy.

Zillertal on varmaan hieno laakso, pannaan mieleen.

Mutta pakko on kertoa, etteivät asiat ole noin yksiviivaisia, ainakaan kaikkien kohdalla.

Kun me vielä olimme pikkulapsiperhe, 4kpl niitä pikkuisia, niin toki joskus lekottelimme upeilla leirintäalueilla kaikkine härpäkkeineen.Ja nautimme siitä.

Mutta se, mikä kaikille on parhaiten jäänyt mieleen, siis yöpymiskokemuksista, on yölliset nukkumaan jäämiset rekkaparkkiin huoltiksen takapihalle. Kuuma lämmin yö, maissipelto heiluu hiljaa vieressä, asfaltissa huokuu menneen päivän lämpö ja bensan haju. Huoltiksen takaisessa lammessa kurnutta lauma sammakoita, kävellään isän ja äidin kanssa käsikädessä niitä ihmettelemään. Tasapainoillaan hetki kiveyksellä, käydään huoltiksen veskissä ja tilataan ehkä vielä ranskikset ennen teen keittoa vaunussa tai autossa. Voi mikä yö! Näitä kun tulee kohdalle tänä päivänä, toteaa joku lapsista, että vihdoin on loman olo:)

Ja me ollaan kuljettu niiden kanssa paljon,ja nyt vanhimmat kulkee omia retkiään, ja kulkee ja kulkee, aina vain, kun on niin kiehtovaa:)

Tänä talvena Toscanassa joku lapsi sanoi unohtaneensa, että leirintäalueita edes on, kun matkaprkit on niin kivoja.

En yhtään halua tällä tyrmätä enkä väheksyä enkä loukata kenenkään näkemyksiä, haluan vaan tuoda esiin myös toisenlaisen näkemyksen hyvän matkan elementeistä.

t.Kaarina

Samoin jää mieleen nuo campingit. esim : Olimme etelä ranskassa Carcassonnen lähistöllä. Siellä kukkuloitten katkössä oli kiva camping. Illalla kun oli jo sangen pimeää ja olimme saaneet syötyä grillistä mikä hohkasi vaunun vierellä ja taivaalla paistoi kuu. Sitten näimme valon notkelmasta. Katselin ja siellä uima-allas valaistuna odotti. Siitä pyyhe kainaloon ja sandaalit läpsyen pulahdimme tuonne sopivan lämpimään veteen. Uinnin jälkeen suihku-osastolle ja takaisin vaunulle. Linnut piti ääntä muuten täysi hiljaisuus. Ei haissut diesel eikä mäkättänyt kylmäkompressorit rekan varustuksessa. Vaunun vierellä hiljaisuudessa nautimme lasit paikallista ja sitten levolle. Tällä en suinkaan tarkoittanut väheksyväni muitten reissuja. Kunhan omia kokemuksiani muistelen , ilolla. Näitä voi muistella ja verestää kuvista sekä filmeistä kun on aikaa jo kulunut.

Itse Euroopan matkailua aloitellessani 80-luvulla, ei käytössämme ollut matkailuvaunua, saatikka autoa.

Yöpymiset tehtiin teltassa usein vapaasti maastossa, siltojen tai isojen puiden alla mahdolliselta sateelta suojassa. Tälläinen majottuminen oli laitonta ja varsinkin Sveitsissä toi oman lisäjännitten.

Useita öitä tuli vietettyä henkilöautossa, sillä aina ei leiriä keretty pystyttämään. Tavoitteet olivat silloin hieman toiset ja kilometrien ja kokemusten nälkä hirmuinen.

Ei tulisi enää mieleenkään ajaa yön läpi 1200km Saksassa, keskinopeuden olessa lähempänä 200 km/h.Yöllinen maisema vaihtui, eikä uni taatusti tullut silmään...siitä piti vauhti huolen.

Varmaan suuri osasa matkailijoista selviää jopa vuosikymmeniä ilman onkelmia näillä "parkeilla" ...itse en aivan lukeutunut näihin onnekkaisiin.

Näissä huoltoasema ja muissa vastaavissa yöpymisissä pätee sama sääntö kuin pörssi sijoittamisessa, eli ...onnistunut historia ei takaa tulevaisuuden menestymistä.

Omalla kokemuksellani en missään nimessä voi suositella rekkaparkeja, saatikka levähdyspaikkoja yöpymiseen lapsiperheille.

En usko että viranomaiset ympäri euroopan ilman syyttä varoittelevat yöpymisistä huoltoasemilla yms. vastaavissa paikoissa.

Myöskin melu näissä parkeissa on alkkuillasta ja aamulla melkoinen. Aikuiset voivat toki laittaa topit korviin, mutta noille pienemmile se ei tahdo toimia.

Suosittelen ehdottomasti ensimmäistä euroopan matkaa tekeville lapsiperheille normaalia leirintäaluetta ja kokemusten kasvaessa voi miettiä muita vaihtoehtoja. Toki tuo asfaltin ja diesel öljyn tuoksu jää kokematta:)

Minulla taas harvoin jää mikään kämppäri sinällään mieleen. Kaikenmaailman muita yöpaikkoja suosin enemmän silloin kun ollaan tavallaan tien päällä matkalla jonnekin.

Joskus kuitenkin tekee mieli oikein asettua kämppärille, panna baadenit nurtsille ja ryhtyä valmistamaan ulkona evästä pitemmän kaavan mukaan ja muutenkin naatiskellä löhöilystä ja mahdollisesta pikkukaupungista kujineen ja toreineen kämppärin kupeessa.

Kämppärin varusteet ja fasiliteetit eivät oikeastaan paljoakaan merkitse, sen sijainti enemmänkin. Suihkun tietenkin olisi syytä toimia ja yleisilmeen olla kohtuullisen siisti.

Aika harvoin tulee arvosteltua alueita poislähtiessä, ne olivat sellaisia kuin olivat. Eri asia on jos oikein menisi jollekin alueelle päiväkausiksi lomailemaan. Mielelläni kartan sellaisia paikkoja johon lapsiperheet mielellään hakeutuvat.

Se on hyvä, että ihmisillä on lupa nauttia eri asioista!:) Emmekä mekään rekkaparkeissa matkaamme vietä, mutta hyvät muistot niistä on jäänyt.

Silti vilpittömästi voin suositella matkaparkkeja kaikenikäisten ihmisten yöpaikoiksi, eritoten silloin, kun tarvitaan nimenomaan yöpaikkaa.

Egestorfissa Lüneburgin nummien kupeessa on täydellinen hiljaisuus, olemme siellä nukahtaneet huuhkajan huhuiluun ja heränneet pikkulintujen konserttiin. Että kyllä on hiljaisia matkaparkkeja:)

t.Kaarina

Näihin aikoihin alkaa taas kutinat ja kuhinat karttojen parissa. Tietäisi vaan minne Ducaton kanssa suunnistaisi tai kiertäisikö vain kotoisen Kolin maisemat.

Semmoinen lisäys vielä, että kun noita matkaparkkikirjoja lueskelee, niistä selviää miten moninaisilla alueilla yöpaikkoja tarjotaan, luostarien pihoista lähtien. Niissä on myös kerrottu paikan palvelut, sisäänpääsyajat, jopa hiljaisuusluokituksia, etäisyys kauppaan, keskustaan, lenkkipoluille...Tänä talvena Harz-vuoristossa matkaparkissamme meille toimitettiin aamulla tuoretta leipää sen mukaan, mitä olimme illalla tilanneet!

Ennen kaikkea nautimme itse niistä mm.siksi, että siellä pääsemme yleensä lähemmäs paikallista elämää, sillä se on se juttu, miksi matkustamme. Ja jos haluamme vain yöpyä, sujuu se huomattavasti jouhevammin matkaparkeissa.

Mutta ihan hyvä etteivät kaikki käytä niitä, ei tule liian ruuhkaista:)

t.Kaarina

Ps.Tähän mennessä ainoat kerrat kun autoomme on murtauduttu, ovat olleet telttamatkoilla. Silloin henkilöautoon on menty keskiäivällä marketin pihalla sekä leikkipuiston parkkipaikalla. Rantakadulla ravintolan edessä siihen vain yritettiin mennä, mutta lukkoa ei saatu murrettua riittävästi. Kaksi ekaa kertaa mentiin ikkunasta.

Nyt asuntoautossa meillä on hälytys ja kahle etuovien väliin laitetaan aina, kun auto jää yksin, ja aina, kun yövymme.

Ohi aloittajan kysymyksen, Markulle vinkki, matkamessuilta jäi kiehtomaan Armenia ja Georgia sekä maitovalaat Vienanmerellä.

Armenian ja Georgian kanssa päästiin juttusille, ja vakuuttivat maiden olevan turvallisia karavaanarille. Palvelut karavaanareille toki ovat lapsenkengissä eli ei niitä ole, mutta kaikki järjestyy. Ja mikä parasta, ihmiset ovat ystävällisiä ja luonto hienoa eikä historiakaan puutu... Kiirettä pitää tämän yhden elämän kanssa... Maitovalaista ja Vienan merestä olen juuri lukemassa kirjaa, missä 4 varsinais-suomalaista käyvät useamman kesän aikana nyt viime vuosina kuvaamassa niitä paikkoja mitä valokuvauksen uranuurtaja Inha aikoinaan. He ajavat pikkuautolla ja melovat koko suomen itärajan Laatokasta Vienan merelle saakka Inhan jalanjäljissä...

t.Kaarina

...jäi noista aikaisemmin laittamistani kuvista kertomatta, että niin kesäkuvat laaksosta, kuin talvikuvat lumilta ovat 2009 kesäkuussa otettuja.

Huhti-toukokuussa lumiraja on toki alempana ja vastaavasti laaksossa ei välttämättä päästa hellelukemiin. Maaliskuun alussa on viellä käsittääkseni koko Zillertaalin valtava laskualue käytössä, mutta kannattaa tarkastaa mikä tilanne on paikallisten lomien suhteen, sillä keväällä laskusesongin aikana paikat ovat täynnä

Mayerhofenista lähtee kabiini Penkenin laskualueelle, jossa kannatta ehdottomasti käydä. Jos mukana on alle laskuikäisiä, heille on Penkkenin päällä (2000m korkeudessa) oma puuhamaa, jota vanhemmat voivat käyttää vaihtopaikkana vuorotellessaan laskemisen ja lastenhoidon välillä.http://www.vans-penken-park.com/en/homepage.html sekä http://winter.mayrhofner-bergbahnen.com/de/100301/winter_mayrhofen_zillertal.html

Rinteeseen kannattaa mennä aikaisin aamulla, sillä lumi sohjoontuu iltapäivällä auringon vaikutuksesta. Tasokkailla leirintäalueilla on myös suksivuokraamot, mikäli ei halua omia välineitä kuljettaa mukana

...ja edellinen ei ollut Markulle, vaan viestiketjun aloittaneelle.

Tuohon turvallisuuteen viellä. Kaarinan mainitsemat kahleet etuovien välissä on ihan jees idea. Itselläni käytössä henkilöautoon tarkoitetut rattilukot, eli koukkupäinen 15mm paksu säädettävä rautatanko, joka tulee ovenkahvan ja penkinrungon väliin. Samaisella härvelillä on teljetty myös asuntopuolen ovi.

On kuitenkin muistettava, että matkailuvaunun / auton muovi ikkunan/ kattoluukun saa riuhtaistua kertanykäisyllä auki ja kaveri seisoo alle 10 sekunin ajoneuvun sisällä halutessaan.

Siinä ei paljon salvat tai hälyttimet auta, vaan sen jälkeen punnitaankin aivan muita taitoja. Henkilöt jotka murtautuu asuttuun ajoneuvoon ovat valmistautuneet tilanteeseen toisin kuin sisälläolijat.

Ammatilaisrikolliset eivät välttämättä ole niin tyhmiä kuin ammatin valinnan mukaan voisi olettaa, vaan valitsevat uhrikseen helpoimman saaliin.

Hyvillä leirintäalueilla on kiertävä vartiointi läpi yön ja alue aidattu ja portilla lukittu. Täällä kiinijäänin riski on huomattava verraten matkaparkeihin ja huoltoasemien pihoihin.

Vilkaasti liikennöity huoltoasema, jossa on silminnäkijöitä ja virkavalta käy säänöllisesti on mielestäni turvallisempi kuin kaupunkin läheisyydessä oleva valvomaton ja lähes autio matkaparkki jonka paikalliset rikolliset tietävät helpoksi ja riskittömäksi kohteeksi. Rekkaparkeissakin huoltoasemalla kannattaa valita paikka mahdollisemman läheltä päärakenusta, eikä etsiä kaukaisinta näennäisesti rauhallisinta kulmaa.

Monesti ihmetellään täällä Suomessa, kuinka ihmiset uskaltautuvat kävelemään öisin baarista tai töistä kotiin hämärillä kujilla ...ja sitten sattuu mitä ikävämpiä asioita. Päivitellään sitä typeryyttä mikä saa ihmisen ottamaan moisen riskin. Kyse on siitä, että henkilö tuntee olonsa turvalliseksi, eikä koe siinä olevan mitää vaaraa, koska on selvinnyt siitä useita kertoja ilman mitään ongelmia. Ikävää tässä on se, että sitten kun ongelma kohdataan ei useinkaan mitään ole tehtävissä.

Silti, jos verrataan riskiä joutua Suomessa ryöstön tai väkivallan kohteeksi, kontra joutua ryöstetyksi ulkomailla matkkaparkissa / huoltoaseman pihassa, niin ei kahta kysymystä kumpi on todennäköisempää.

Veikaampa, että useimmat meistä jotka olemme käyttäneet matkaparkeja, huoltoasemia ym. vastaavia paikkoja ulkomailla yöpymiseen esim. 20 vuoden aikajänteellä olemme törmänneet ryöstöö tai sen yritykseen tavalla tai toisella...omakohtaisesti tai silminnäkijänä.

Silti näille paikoille on tarpeensa. Päivämatka on saattanut venähtää syystä tai toisesta yö myöhään ja väsy alkaa painaa.

Silloin hyvä huoltoaseman piha ja muutama tunti unta on ehdottomasti parempi kuin rattiin nukahtaminen.

Kiitos taas vinkeistä! Aiotaan hommata sekä matkaparkki- että leirintäalueoppaat. Päivittäiset ajomatkat on tarkoitus pitää kohtuullisina, joten leirintäalueiden annista ehdittänee nauttia illalla ja hitaita kun ollaan, myös aamulla. Mutta välillä voi joku rauhallinen matkaparkkikin olla paikallaan.

Tuosta Zillertalista innostuttiin kovasti. Näyttää mahtavalta paikalta ja jokaiselle on jotakin! Siellä voisi viettää useamman päivän!

Täällä on paljon euroopanreissaustietotaitoa paikalla, niinpä tekee mieli kysellä vähän lisää. Suunnitellaan ajella alkumatkasta Wittenbergiin, Lutherin seutuja tutkailemaan(Erfurt ja Eisleben, jos aika antaa myöten). Onko sieltä hyviä yöpymispaikkavinkkejä tai hienoa nähtävää?

Entä leirintäalue-/matkaparkkivinkkejä Italian pohjoisosiin? E45 ajellaan Venetsian suuntaan, saa nähdä ajetaanko ihan sinne saakka vai käännytäänkö Veronan kohdalta länttä kohti, takaisin päin ajeltaneen Sveitsin kautta Saksaan takaisin. Gardavinkkejä luimmekin tuosta toisesta ketjusta, kiitos niistäkin. :)

Paluumatkalla aiotaan Baseliin (eläintarha näyttää kutsuvalta) ja Gunzburgiin Legolandiin, joka sopivasti availee oviaan maaliskuun lopussa. Sen yhteydessä on leirintäalue, jolla voitaisiin olla yksi yönseutu.

Reichenaun saari kiinnostaa myös paluumatkan poikkeamiskohteena. Onko vinkkejä sen lähistön majoituskohteista?

Suurempiin kaupunkeihin meillä ei ole hinkua (poislukien Venetsia, Wittenberg, Basel). Lasten kanssa on hauskempaa koluta luontokohteita ja pikkukyliä ja kaupunkeja. Lapsemme ovat vasta alle 4 v. ja 1 v. Jälkimmäisellä juuri havaittu entisten 4 hampaan lisäksi 2 puhkeamassa olevaa: hienoa! Hänkin saa nautiskella paremmin Keski-Euroopan kulinaristisista elämyksistä kun ei ihan pelkällä soselinjalla tarvi reissata.

Terveisin, Severiina&Kalle

On todella hyvä että kaikki niitä ei käytä.Täytyy ottaa yksi matkaparkki esimerkki tuosta Espanjan osiosta.Ei kaikki matkaparkit ole suinkaan Shellin takapihalla.Tässä nyt yksi esim: hinta 10€ vrk.Klikkaa auton kuvaa,tietoruudusta web linkkiä.Jos Hollanti ei taivu niin käytä Google työkalupakin kääntäjää,kääntyy luettavaksi Suomeksi.Sieltä voit sitten lukea mm käviöiden arvioita paikasta. http://tinyurl.com/yka3nkk @rami

Tämä piti tulla tuonne ylemmäs Kaarinan jutun alle.mutta ei tullut.Koska en osaa käyttää näitä sivuja. @rami

Ei kai Marinan kämppäriltä suoraan pääse Venetsiaan. Muistaakseni lauttarantaan on kilsan- parin matka, minkä sinänsä mielellään patikoi.

Viellä muutama vinkki tuonne Venetsian ja Gardan suuntaan. Venetsian eteläpuolella sijaitsee lomaparatiisi, pitkä niemimaa jolla on Italian parhaat leirintäalueet lapsiperheille ja miksei vanhemmilekin (osassa mm. pyöräily kielletty = ei lapsille)

Paikan nimi on Cavallino Treporti ja kyseessä todellakin pitkä niemi joka työntyy mereen Venetsian eteläpuolella.Ohessa linkki mahtavalle kämpärille, jossa on palveluita useista eritasoisita ravintoloista, valtavaan vesipuistoon ja todella upeaan omaan rantaan. http://www.marinadivenezia.it/

Alueelta pääsee noin puolentunnin lauttamatkalla Venetsiaan ja lähtöjä oli useita pitkin päivää. Täällä voi viettää ranta ja aktiivi lomaa rauhassa kaupunkikämppäreiden hälystä, piipahtaa halutessaan vaikka useamman kerran Venetsiassa.

Toki tästä kohteesta saa täyden hyödyn vasta ilmojen lämmittyä ja vesipuisto aukeaa käsittääkseni vasta toukokuussa.

Toinen linkki on pohjoiskardan parhaalle kämppärille.Pohjois Garda on mielestäni parasta ja kauneinta Gardajärveä, mutta leirintä mahdollisuudet ovat rajalliset.

Rantaviivassa olevat leirintäalueet ovat melko vaatimattomia ja todella ahtaita. Alueella on yksi hyvä kämppäri jonne mahtuu vaikka linja-autolla. Taso on asiallinen paikat siistit. Matkaa rantaa noin 500-700 metriä ja paikalta löytyy uima-allas ja lasten leikkipaikka. Kämppäri on rauhallinen ja tänne ei eksy britti hörhöt tössyttelemää siinämäärin kuin rannalla oleviin leireihin.http://www.campingbrione.com/eng/default.htm

Miten teit tuon, sinulla oli jo kysymys liittyen tekstiini ennenkuin painoin lähetä???

Aivan,kilometri pari on kävelymatkaa lauttarantaan, mutta pihasta lähtee kuljetus ja liput saa ostettua kämppäriltä ellei halua reippailla.Toki myös fillarilla voi mennä moisen matkan.

Marina di Venezia:sta on hyvä fillarimatka rantaan.

Jos olette menossa Venetsiaan saakka niin yksi tapa käydä Venetsiassa on ajaa m-auto läheiselle camping-alueelle ja mennä siltä käsin bussilla Venetsiaan. Huoleton on hevoseton poika! Tässä yksi sellainen campin-alue joka sopii hyvin tähän tarkoituksen. http://www.veneziavillage.it/pagine_ing/ing_home.htm

Alueen osoite ja koordinaatit löytyy alueen nettisivuilta.

Alueen hyviä puolia on mm. se että alueelle on helppo ajaa ja lähes portilta on jatkuva bussiliikenne Venetsian bussiterminaalin ja takaisin. Matkan kesto n. 6 min. Myös päiväpaikka alueella mahdollinen.

Nuo Venetsian laguunin eteläpuolella Jesolon niemellä sijaistsevat camping-alueet on toki hyviä, jotkut Euroopan parhaita, mutta muistaakseni olitte menossa maaliskuussa, jolloin ne ei ehkä ole parhaimmillaan.

Noista rekkaparkeista on meille jäänyt päällimmäisenä muistikuvana se armoton virtsan haju, joka esti ikkunoiden aukaisemisen yöpymisen aikana.

Niissä rekkaparkeissa kuseksitaan asvaltille ihan karavaanareiden turvallisuuden vuoksi, etteivät nukkuisi ikkunat auki yötään.

Toki autoon ja vaunuun pääsee ikkunoista sisälle hyvin helposti, missä vain.

Mutta vielä helpommin pääsee sisään omakotitalojen ja rivitalojen ikkunoista. Niistä ei tarvitse edes ryömiä, eikä murtomiehen tarvitse pelätä tupsahtavansa ikkunasta suoraan nukkuvan matkailijan niskaan. Ja harvemmalla pärähtää kotona hälytys päälle ikkunan rikkouduttua tai oven lukon murruttua. Olen täällä meidän kotipaikkakunnallakin kuullut, kuinka muutaman rivitalon asukkaat vasta aamulla yläkerran makuuhuoneesta alakertaan tullessaan huomasivat kotiinsa yöllä murtaudutun.

Emmekä me siltikään ole muuttamassa korkein aidoin ja lukituin portein varustettuihin reservaatteihin, joita poliisipartiot kiertävät yöt läpeensä.Vaan ihan rauhallisin mielin käymme kotisänkyihimme yöksi nukkumaan.

Niinpä me liikumme maailmalla sillä asenteella, että se pääsääntöisesti on hyvä ja kaunis, ja ihmiset keskimäärin ystävällismielisiä. Emme kuitenkaan ole naiveja, mutta yritämme käyttää maalaisjärkeä, ja elinikäisen eri tavoin tapahtuneen matkailun ja retkeilyn tuomaa kokemusta hyväksemme.

Emme jäisi Moskovan tahi Viipurin kaduille matkaparkkiin, mutta Romaniassa jo ensimmäisen yön vietimme Satu Maren kaupungissa omakotitalokadulla. Mutta vasta sen jälkeen, kun karttaan merkityt leirintäalueet osoittautuivat bluffiksi ja 3 eri yhteyksissä tavattua paikallista oli vakuuttanut sen olevan täysin turvallista. Aamulla meidät kutsuttiin suihkuun erääsen talon kaduista.

Olen itse ollut täällä monesti neuvomassa, että huoltiksilla pitää jäädä valoon, oven ja muiden autojen lähelle, eikä missään nimessä hakeutua perimmäiseen rauhallisen nurkkaukseen.

Mutta olen myös tiukasti sitä mieltä, että kun moottoritieltä poistuu, ja ajaa hetken matkaa maaseudulle tai pieneen kylään, matkaparkkiin tai vaikka kirkon pihalle, on siellä melkoisen turvallista yöpyä. Kyllä rosvoja on siellä, missä pörräävät suuret ihmisjoukot. Ei siellä, missä tavalliset ihmiset asuvat, ja tuntevat toisensa ja nurkkansa, sekä nurkissaan liikkujat.

Paljon suurempi riski tulla ryöstetyksi on kävellä suuressa tai keskisuuressa kaupungissa, tai missä vain turistimestassa, metrossa yms keskellä päivää lompakko takataskussa tai olkalaukussa tai repussa. Ja suuri riski tulla tapetuksi tai loukkaantua eriasteisesti on siinä, kun lähdet autolla kotoasi ajelemaan ihan minne vaan. Suomessakin kuolee joka kuukausi 30 ihmistä liikenteessä. Ja sinne vaan joka aamu uskallaudutaan leikkiin mukaan!

Meillä on rahat ja kortit aina passipussissa ja/vyötäröllä, ja yöllä tyynyn alla. Auton etuosassa eikä muutenkaan näkyvillä ole mitään, mikä houkuttelisi ketään varastamaan, sen sijaan tarrat kaasu- ja normihälytyksestä ikkunoissa sekä se kahle. Niin, ja on meillä se periaate, että jos jomman kumman aikuisen mielestä paikka ei tunnu siltä, että uni tulee, siihen ei jäädä.

Mutta muuten en halua antaa rikollisuuden säädellä elämääni, ja rikollisten hallita maailmaa. Leirintäalueelle menemme, kun haluamme levittää hetkeksi ison leirin pyykkäämistä ja päivän parin löhölomaa varten, emme suojautuaksemme rikollisilta. Paitsi semmoisessa maailmassa, missä lait eivät päde ja järjestäynyt rikollisuus sekä alamaailma hallitsevat elämää.

Joskus niissäkin maissa, mitä kuvittelee sellaiseksi, tulee positiivisia yllätyksiä vastaan. Niin kuin nyt Albaniassa, missä ikivanha suusanallinen lakikokoelma osoittauituikin sellaiseksi, mikä vaatii muukalaisten suojelua ja hyvää kohtelua. Siellä ei siis ollut hätäpäivää, vaikkei leirintäalueita ollut.

Ja niin kuin jo kerroin, kahdesti autoomme on murtauduttu, mutta siis kaupan pihalla päivällä sekä leikkipuiston parkkipaikalla. Kaupan pihalla kämäisen farmarimme takapenkkien jalkatilasta vietiin vaippojen, lelujen ja lasten huopien alta kamera. Sinä ainoana kertana, kun sen autoon koskaan olimme jättäneet. Ei se mitään, vakuutus korvasi, mutta ei niitä kolmen viikon kuvattuja filmejä, jotka tyhmyyksissämme olimme jättäneet siihen samaan vanhaan laukkuun, missä kamera oli. Toisella kerralla ei viety mitään, koska kamera oli meillä mukana. Siis ei yhtikäs mitään viety, mutta sotku mikä rikotuista laseista ja penkomisesta tuli oli hirveä, ja nöyryytyksen tunne ikävä.

Mutta emme me lopettaneet auton pysäköintiä:) Mutta pidämme visusti huolen siitä, ettei ainut vakuutuksen ulottumattomissa oleva asia, eli valokuvat, pääse varkaiden käsiin. Jopa niin, että Prahassa kun emme löytäneet vartioitua p-paikkaa, otimme läppärin reppuun, sillä osa kuvista oli vain siellä.

t.Kaarina

Taisi selvitä se kaasutuslegenda. Ensin pitkä ajomatka sitten rekkaparkkiin ja yksi hotdog tyhjään mahaan pari kaljaa ja se julmettu tuoksu. Siinä nukahtaa varmaan tosi syvästi ja rosmo iskee :o

Olen Kaarinan kanssa samoilla linjoilla, ettei rikollisuuden saa antaa hallita elämää ja turhaan vouhottamiseen ei ole syytä.

Varautuminen ja realiteettien ymmärtäminen on sitten jo toinen juttu...ja me karavaanaritkin pidämme eri asioista.

Osa meistä löhöilee tylsästi "turvallisella" leirintäalueella ja rohkeimmat tekevät extreme reissuja huoltoasemien pihaan ...vitsi, vitsi.

Tosiasiassa on vaan hyvä, että erivaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet tulevat esille uusille karavaanareille ja loppupeleissä jokainen tekee itse valinnan. Tosiasia on ettei alle viisivuotiaat lapset paljoa saa noilta huoltoasemilta, mutta jokainen leikkipaikka ja puisto kiinostaa valtavasti.

Eri kokemuksia mixsaamalla saadaan matka joka jää mieleen niin aikuisille, kuin lapsillekin.

Legolandiat ja eläinpoistot ovat muksuille mieluisia, mutta kun kyselee kotona mikä oli reissussa mieleenpainuvaa, saattaa jokin normaali kämppärin leikkipuisto jäädä samalla tavoin mieleen

Meidän muksuille (3 ja 6v) linnat ja erillaiset tekniset / auto museot ovat nykyisin mielenkiinnon kohteena, samoin kuin moottoriurheilu tapahtumat. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin ja netti on tehnyt suunittelusta helppoa.

Kaarinalle viellä tuohon kotiin murtautumisen lasin kautta, kontra auton muovi ikkunan särkemiselle.

Kotimurrot tapahtuvat olettettu harvemmin ikkunen kautta, koska nykyaikaisen kolmikeros umpiolasin rikkominen niin, että siitä sopii mies sisään ilman itseään repimättä on melkoinen savotta ja ääni on melkoinen.

Murrot tapahtuvat yleensä oven kautta joko särkemällä lukko tai kampeamalla vipuvarella ovi / ovenpieli lukkosalvan kohdalta.

Jos lasi murretaan se säretään yleensä kuistin tai pääoven lasista, jotta saataisiin käsi sisään ja avattua takalukitsematon ovi sisäpuolelta.

Riski tulla ryöstetyksi reissussa on kymmeniä ellei satoja kertoja suurempi, kuin koti murto...tästä meillä kaikilla lieneen omakohtaisia kokemuksia.

Riskeistä suurin tuolla reissun päällä on liikenneonnettomuus, joten sen ehkäisyyn on syytä varautua niin ajoneuvon kunnon, lastauksen, kuin kuskin taitojen osalta.

Liikennenopeudet ja peileihin katsomisen tärkeys tulevat monelle ensikertalaiselle varsinkin Saksassa ajellessa yllätyksenä. Samoin takana tulevan "oikeus" mennä ohi hitaammasta ajoneuvosta mahdollisimman nopeasti ja ilman vauhdin pudottamista...eli, ei jäädä roikkumaan sille ohituskaistalle vaan annetaan nopesti tietä takaa tuleville, sillä vauhdin erot voivat olla melkoiset.

Suomessahan tilanne on melkein päinvastainen, eli "paikallisia" liikennepoliiseja jotka jurraavat ohituskaistalla löytyy joka kylästä.

Näistä erimaiden liikennekultuurin eroista voisi karavaanareilta löytyä opettavaisia esimerkejä ensikertalaisille.

Jos koiria on kyydissä ja haikaillaan Venetsiaan Marina on yksi niistä erittäin harvassa olevista leirintäalueista, johon koiria saa tuoda. Koiraihmisillä on siellä ihan oma alue, johoon koirattomat eivät saa tulla.

Nykyisin emme yritäkään yöpyä rekkaparkeissa. Jopa lounastauon pitäminen noissa on kesähelteellä kuvottavaa.

Tämäpä käy mielenkiintoiseksi.

Sehän on selviö, että ei vaunun koukkuun laittaminen tai asuntoauton rattiin hyppääminen tee ihmisistä samanlaisia eikä samankaltaisista asioista pitäviä. Eikä ole tarkoituskaan.

Mutta sekin on saletti, että ei kukaan voi yleisenä faktana heittää lausetta "Tosiasia on, ettei alle viisivuotiaat lapset paljoa saa noilta huoltoasemilta".

Siis mitä ne ei saa huoltoasemilta? Eihän kai kukaan huoltoasemille lomaansa vietä? Emme me sitä sen koommin leirintäalueillakaan vietä, vaan ne kaikki, huoltikset, matkaparkit ja leirintäalueet ovat meille paikkoja, missä reissujen aikan yövytään, kun jossain pitää nukkua. Aina sen mukaan, mikä kulloinkin parhaiten meitä palvelee.

Ja sitten taas sukelletaan paikalliseen elämään parhaamme mukaan, sillä sitä me matkoiltamme lähdemme etsimään.

Mutta kyllä meidän lapset ihan oikeasti nauttivat pikkulapsina , ja nauttivat edelleen, niistä rekkaparkkiyöpymisistä ja huoltoasemista ja kaikenkarvaisista matkaparkeista. Sen lisäksi, että ovat niissä aina nukkuneet makeat yöunet.

Toki olemme leikkipuistoissa vierailleet (ja niitä on muuten muuallakin kuin cämppäreillä:)),ja eläintarhoissa ja pari kertaa legolandissa ja monta kertaa disneylandissa, mutta meillä on aina ollut sellainen näkemys, että nimenomaan pienet lapset viihtyvät siellä, missä vanhemmilla on hyvä olla. Ja niinpä meidän pikkulapsiperhe-matkojamme ohjasi se, mitkä asiat meitä kiinnostivat, eivätkä ns"lastenkohteet".

Nyt, ja monta vuotta jo taaksepäin, kun lapset pääsivät kasvamaan, olemme ottaneet lasten toiveet vahvasti huomioon, (mutta edelleen vain osana matkaa,) jotta he ovat halunneet kulkea meidän kanssamme mahdollisimman pitkään. Tänä jouluna kanssamme kolusi Italiaa 14, 17 19v tytöt, yhtälailla rankkasateessa etruskien kallioon louhimia kävelyreittejä kuin Umbria Winter Jaz-festivaalien loistavaa antia Orvietossa kuunnellen.

Mutta kun he, sekä isoveljensä, olivat pieniä, vietimme matkoillamme kyllä aika tavallista elämää, vain erilaisen kulttuurin keskellä.

Ja asiat, mitä lapset muistelevat, ovat monenkirjavia. Pyörivät vessanpytyn reunukset huoltoasemilla, se miten piti antaa rahaa kippoon vessan ovella, miten leirintäalueen aidan yli normandiassa kiivettiin koko perhe, kun portti oli mennyt lukkoon. Kuinka ihmeellisiä ovat aina olleet tulikärpäset ja kiiltomadot, miten upeita simpukoita ja kiviä rannoilta löytää.

Kuinka hylje-äiti tuli hakemaan lastaan yksinäiseltä hiekkarannalta ja miten kiiwit kasvavat köynnöksissä. Entäs kaikki ne tutkimusretket, kun leirintäalueella pakkasivat karttakirjan ja vesipulloon kerhoreppuun ja aurinkolätsät päässä lähtivät tutkimusmatkalle cämppärin viidakkohin:)

Lehmien juottokaukalona niityllä palvellut vanha amme tarjosi mahtavat seikkailut laivan kipparille miehistöineen, ja muinaishaudat kirvoittivat mielikuvituksen huimaan lentoon, koko perheen voimin veisattiin itkuvirsiä tuntemattomalle hautaan laitetulle..

Entäs kun venetsiassa oli tulva, ja pimeässä illassa piti kahlata melkein polviin saakka vedessä, jotta päästiin laivaan, mikä vei leirintäalueelle. Ja se yksi papukaija siinä purkka-automaatin vieressä garda-järvellä,se oli veijari mistä puhuttiin pitkään!

Niin, ja sitten vielä ne huoltoasemat. Miten jännittävää ja kiehtovaa niistä lapsista oli, kun lämpöisessä pimeässä yössä laskettiin montako matkalaista autonsa ja vaununsa oli alueelle yöksi parkkeerannut, ja mietittiin mitä rekoissa oli lastina. Ja miten käsi kädessä kuljettiin huoltiksen takanurkassa lymyävän lammen rannalle kuuntelemaan sammakoiden käsittämätöntä kurnutusta.Jumpattiin yhdessä nurmikolla paikat vetreiksi ajomatkan rasituksista. Ja saatiin joskus vielä ranskanperunat iltapalaksi.

Oma lukunsa olivat ne kerrat, kun alkuyö nautittiin aikuisten "omasta ajasta", siten, että illan viimeisellä tauolla syötiin iltapala, luettiin iltasadut, pantiin lapset turvaistuimiinsa yöpuvuissa, ja sitten takapenkki pikkuhiljaa hiljeni, ja me nautimme "kahdestaan ajamisesta". Kunnes tuli väsy, ja kannoimme nukkuvat nytit sänkyhinsä vaunuun huoltiksen pihalla, keitimme itse vielä kupposet teetä ja nautimme; olimme kaikkialla tai ei yhtään missään. Ja voi miten hyvältä se tuntui, ja tuntuu edelleen!

Se, mitä tällä romaanilla haluan sanoa, on se, että aika pienistä asioista ne matkan riemut voivat syntyä. Tärkeintä kai pienille lapsille eritoten on se, että ollaan yhdessä, koko perhe. Ja että on niin monta tapaa tehdä hyviä matkoja. Tekemällä matkoja oppii huomaamaan minkälaisesta matkailusta itse tykkää.

Jotta ei muuta kuin reissuun, kukin tavallaan!

t.Kaarina

Hei...ihan rauhassa,ei kaikki ole aina samoilla näkemyksillä ja kokemuksilla liikelle, eikä samaa mieltä kuin sinä Kaarina.

Sama toki koskee meidän muidenkin mielipiteitä.

Kukaan kämppärille majoittuva tuskin siitä loukkaantuu jos joku haluua laajentaa "tajuntaansa" majoittumalla milloin minnekkin.

Ei pidä ottaa itseensä, mikälli toiset haluavat viettää yönsä kämppäreillä ja saavat siitä riittävästi rentoutumista ja irtautumista kiireisestä arjesta. Siihen miten muuten päivät viettää ja mitä kokemuksia matkalta saa, ei kämppäri majoitus ainakaan rajoita. Fillarit, kalusteet,pyykit, grillit yms. voi melko vapaasti jättää leiriin ilman ainaista pakkausta kun autolta poistuu.

Keskustelussa on käyty läpi eri vaihtoehtoja useamman karavaanarin kokemusten pohjalta ja kukin vetää näistä omat johtopäätöksensä...ja suunittelee matkansa sen mukaan.

Täällä on tullut esille huomionarvoisia seikkoja niin rekkaparkeista kuin leirintäalueista ja mielestäni melko totuudenmukaisesti.

Sä olet nyt kyllä Jari lukenut tai ymmärtänyt väärin.

Minä tiedän hyvin, että meidän tapamme kulkea on "meidän tapamme", ja varmaan aika marginaalinen keskiverto-suomalaiskaravaanarin matkailuun verrattuna.

En ikinä ole yrittänyt kellekään sanoa, että tämä on oikea tapa, se, miten sinunkin kannattaa kulkea. Mutta olen monesti kertonut, että näinkin voi sen tehdä. Koska itse olen kokenut valtavana rikkautena, kun joku toinen on kertonut hiukan erilaisemmasta tavastaan matkustaa, elää ja tehdä asioita.

Niinpä luulin, että ihan niin kuin sinulla, myös minulla on oikeuteni kertoa myös tällaisesta vaihtoehdosta, ja siitä miten se on toiminut.

Ainoa asia, mistä otan itseeni, on se jos joku sanoo ettei kokemamme asiat ole niin kuin olemme ne kokeneet.

Niin kuin jo edellisessäkin viestissä, toivotan edelleen jokaiselle omannäköisiään matkoja! Niiltä yleensä palaa virkistyneenä kotiin:)

t.Kaarina

Olemme valinneet leiripaikamme aina leirintäalueelta siitä syystä, jota Kaarinakin mainitsee, emme halua koko ajan kalustosta poistuessamme tai nukkuessamme ketjuttaa ja raudoittaa luukut kiinni.

Tosin löytyy oikein laadukkaita ja hyvillä paikoilla olevia stellplatzeja. Niiden etu on, että ne yleensä ovat lähellä paikakunnan keskusta-aluetta. Monet vaunuilijatkin niitä käyttää. Paikat saattavat olla aivan samanlaatuisia kuin viereisen leirintäaleenkin paikat ja kaikki palvelut käytettävissä, ainoa ero ettei kuulu vartiointipiiriin.

Saksalaisten tavasta jättää tavarat esille ja vaunun/auton lukitsematta leirintäalueella antaa viitteitä, että alueella oleskelu on suhteellisen turvallista eikä varkaustapaukset ole kovin yleisiä. Naapurit tulevat herkätsi katsomaan, jos joku vieras liikuskelee kaluston nurkilla.

Määrääkö hinta paikan valintaa vai sijainti?

Siitä ovien ketjuttaminen lukkoon kahvojen kautta on syytä huomata, että monessa autossa ovenkahvat eivät ole kovin tukevasti oveen kiinnitetty, reipas ruihtisu saattaa niitä irroittaa. Kannattaa tutkia tilannetta, ettei elä harhaisessa turvallisuudessa.

Jahas, taitaa olla taas alkamassa 'kolmas maailmansota', merkit ovat ilmassa sen suuntaiset.

Kun joku perusjänkkä pääsee vauhtiin niin muut pois alta! 'Minä tiedän ja minä osaan ja minä sanon ...'!

Pitäkäähän varanne kuntit hei, olette miinakentällä ja kohta eksyksissä. Pauke ja ryske voi alkaa aivan viattoman tuntuisesta pikkuseikasta, paukut ovat viritetty kovin herkiksi. Pieni sivuaskel ja PAM, siinä menikin jo varpaat!

Ja omaa syytänne kaikki, mitäs olette hyväuskoisia. PUM!