seitsemänmarkkaa yö

Sanonpa vielä kerran "PERUSTAKAA SE HALPA HYVÄ ALUE" kun se tuntuu olevan mahdollista toteuttaa ja sillä pärjää. Asia on kuitenkin niin, hyvää ja halpaa ei ole. Lopetan kirjoitukseni tästä asiasta tähän, en kehtaa jäkättää tyhjänpäiväisistä asioista menneessä ajassa elävien kanssa. Kuis kauan jäkättäjät ovat olleeet joutomiehinä kun noin ottaa. Minä otan joka päivä kaikki lääkkeet, niin pysyypp pirteenä ja seuraa aikaa. Jo 22 v joutomiehenä

Ipatti hei, ei tässä mitään jäkätetä, ihmetellään vain näitä nykyhintoja! Sekä mihin ne perustuvat. Eikä kukaan tässä ole perustamassa 'hyvää ja halpaa' aluetta, vaikka sekin lie mahdollista!

Niin,markka aikaan kilon perunaa sai syksyllä pellonreunalta 1 mk:lla = noin 0,16e en ole kyseistä hintaa kuullut perunakilosta pyydettävän oikeastaan ennen kuin tänä kevättalvena.Että sillai se pompsahti kautta linjan,ne hinnat.Samoin ne 2-500mk hintaiset autot kokivat uskomattoman arvon nousun,olivat kuin nokian osakkeet.

Eikö hinnan halpuus ja kalleus johdu siitä, mitä sillä saa. Minä edustan aluetta joka otettiin käyttöön 1992 ja oli silloin ajanmukainen silloisten kriteerien mukaan. Yöpymishinta oli 40 mk. Rahanarvon muutoskertoimella muunnettuna se olisi nyt 9,60 €. Nyt hinta on 14€. Korotusta on melkoisesti, mutta jos meillä ei olisi nyt muuta tarjottavaa kuin silloiset palvelut ja palvelutaso, en kyllä kehtaisi pyytää kymppiäkään. Alue on muuttunut ja palvelut lisääntyneet ja kehittyneet ja myös karavaanarit ovat tulleet huomattavan paljon vaativammiksi. Heille pyritään antamaan sitä, mitä he ovat tulleet hakemaan. Ja sähkön kalleudesta. Olen itsekin sitä mieltä, että 0,25€/kWh on kova hinta, mutta se on myös yksi osa yhdistyksen tuloista.Juuri tänään eräs kaveri tuli vaunulleen ja totesi, että lämpö on ollut päällä ja ei ole tullut käytyä moneen kuukauteen. Mittari luettiin ja hän maksoi laskun. Vaikka hän latoi 21 kpl 50€:n seteliä pöytään, ei hän hinnasta ruikuttanut.Kuulemma harrastus maksaa.

Jou vain, Reijo S., onhan se Sinun alueesi hyvikin fiini, ja serviisi on liki täydellinen! Olen käynyt ja nauttinut, jep!

Mutta edelleen jupisen siitä että mikä on se hinta/saatu hyöty suhde? Jos vierailija tulee pariksi kolmeksi yöksi, haluaa sähkön ja käy saunaamassa kerran, lähtiessään maksaa liki sata evroo niin onko se sitten kohtuullinen hinta saaduista etuuksista? Kyllä karavaanari kuitenkin laskee ja miettii että onko tämä tai tuo alue hinnoitellut itsensä siten että hänkin sen voi hyväksyä. Koska niin naurettavaakin kuin se onkin, niin jo muutaman euron erot hinnoissa voivat ratkaista mille alueelle suunnataan. Eikä siinä auta ihmettelyt että jos varaa sadantuhannen kulkimeen niin miksi pari euroa aluehinnassa on se joka ratkaisee!

Nyt se sitten paljastui, meillä on liian kalliit kalustot tai ainakin joillakin kus rahat olee menny vähiin tai loppunna. Ei mahda olla se alueen vika.

Kun Veikko kirjoitat....; 13.2.2010 klo 19:28:32, Sanonpa vielä kerran "PERUSTAKAA SE HALPA HYVÄ ALUE" kun se tuntuu olevan mahdollista toteuttaa ja sillä pärjää. Asia on kuitenkin niin, hyvää ja halpaa ei ole. Lopetan kirjoitukseni tästä asiasta tähän, en kehtaa jäkättää tyhjänpäiväisistä asioista menneessä ajassa elävien kanssa. Kuis kauan jäkättäjät ovat olleeet joutomiehinä kun noin ottaa. Minä otan joka päivä kaikki lääkkeet, niin pysyypp pirteenä ja seuraa aikaa. Jo 22 v joutomiehenä.

...niin tahallasiko yrität tuolla "PERUSTAKAA jne..." vääristää asian todellisen ongelman ytimen. Sehän on täysin selvää, että jos pystyyn korpeen aletaan perustamaan jäsenaluetta, niin se maksaa.

Nyt ei kuitenkaan ole tästä kysymys, vaan siitä yksinkertaisesta seikasta, että vanhat ja jo vuosikymmenetkin "valmiina" olleet jäsenalueet ovat hinnoittelemassa itseään ulos. Jos pidät 500-700 prosentin vuorokausihintojen kehitystä normaalina kustannuskehityksen seuraamisena kuluneina vuosina, niin koita nyt hyvä ystävä tulla itse reaaliatalous aikakaudelle.

Ei millään pahalla Veikko, mutta tuo vähättelevän ylimielinen asenne ei asiaa edistä eikä nosta jäsenalueiden käyttöastetta. Puskiin pakenemiselle on tehtävä muuta kuin pitää meitä tilannetta kritisoivia kyvyttöminä ymmärtämään yhdistystalouden kysymyksissä.

Ja tässä on huomioitava myöskin se ympäristö näkökanta,kun tarjotaan kohtuu hinnalla mahdollisuus tyhjentää jätteet sinne mihin ne kuuluvat.Monesti se todella koetaan kynnys kysymykseksi jos osa tyhjentää jätteensä koko vuoden ja joku kerran tai kaksi mutta maksaa siitä suhteettomasti jätteen ja palvelun määrään.Nämä ovat asioita jotka vielä muuttavat caravaanarien tottumuksia ja voiko sanoa kultturia?

Annapa Vartiainen esimerkki SFC-alueesta, jossa hinnat ovat nousseet 500 - 700 prosenttia. Kyllä Veikolla taitaa olla tietämystä ja kokemusta yhdistysten ja alueiden toiminnasta ja taloudenpidosta.Talkootoiminnan tiukkeneminen taitaa olla yksi suurimmista syistä hintojen korotuksiin. Ja ymmärrän kyllä että ne , jotka ovat tehneet pyyteetöntä talkootyötä vuosikymmenet myös ns. vierailevienkin karavaanarien hyväksi,puolustavat myös hinnankorotuksia. Senkin ymmärrän, että ne, jotka eivät ole koskaan osallistuneet mihinkään käytännön töihin millään alueella, nurisevat lähinnä ilmaiseksi edellyttämänsä vieraanvaraisuuden maksullisuudesta.

En nyt viitsi sanoa tuohon vastaukseesi Reijo oikeastaan yhtään mitään. Mutta ei asia ihan noin sentään ole.

Niin minä kuin moni muukin on sillä talkoo toiminnalla aikoinaan edesauttanut Rairannan perustamista.

Mielipiteeni on aivan yleisellä tasolla. En ajatellut lainkaan sinua enkä muitakaan Rairannan kanssa tekemisissä olleita, mutta kokemuksesta tiedän ja tunnen, että ne, jotka niska limassa tekevät hommia asian ja aatteen eteen eivät paljon nurise.Tämä on minun mielipiteeni. Ja olen siitä pelkästä yön yli parkkerauksesta samaa mieltä kuin joku tässä ketjussa mainitsi,että koko vrk-maksu on liian suuri, jos ei kerran tarvitse varsinaisia muita palveluja. Olemme miettineet Quick stop-palvelua ja se olisi alueellisesti hyvinkin mahdollista, mutta Rairanta kun on pääteiltä syrjässä, sinne ei pysähdytä yöksi vaan sinne täytyy tulla. Samalla siellä myös viivytään ja käytetään niitä palveluja, joita on tarjolla.Hinnasta ei ole minulle kyllä kukaan valittanut. Onkohan kaikkien hintataso sitten niin korkea, että meidän 14€ ei enää tunnukovalta.

Eihän tuossa Reijo tarvita mitään erillistä näyttöä millä alueella ne hinnat ovat nousseet toteamani älyttömät prosenttimäärät. Riittää että katsotaan ajankohta jolloin aluemaksu oli nykyrahassa 2 € eli mummeleina se 12 mk. Jos esim. teidän alueellanne nykyhinta on 14 €, niin 2 ja 14 €uron välinen erotus on 600 %. Jos vertailuajankohta on -90 luvun taitteesta nykyiseen vuodenvaihteeseen, niin tämä kehitys on tapahtunut 20:ssä vuodessa. Entä yleinen hintakehitys vastaavana aikana, onko sekin noussut 600 %. Epäilen vankasti.

Se kiihkeys jolla näillä palstoilla käydään aluemaksujen suhteesta saatavaan vastineeseen sekä keskustelut edullisten yönyliparkkiverkon kehittämisen tarpeesta puhuvat vallan muuta, mitä tuossa edellä yrität uskotella. Senhän näkee sokea Reettakin.

Kyllä sinun prosenttilukusi ovat"sokean Reetan"lukuja. Selailin vuoden 1991 Alueopasta ja yöpymishinnat olivat n. 40 mk/vrk sisältäen valosähkön ja saunan. Hinnankorotuksen suhteen suurin ero tuli alueelta, jossa hinta oli -91 35 mk ja nyt 15€. Hinta on noussut 156,5%. Jos otetaan huomioon rahan arvon muutos kyseisenä aikana, varsinainen korotus on 78,6%. Sehän on paljon. Vastaavasti laskin erään yleisen leirintäalueen vastaavat luvut ja ne ovat 200% ja 108%. Ei se hintaero ainakaan kaventuneen tunnu.

On erittäin hyvä asia että tällaisesta asiasta keskusteltaisi laajemminkin,eikä se jos alue on syrjässä liikennöinti virrasta silti eriarvoista sitä.Ja vielä vähän siitä alueiden rakentamisesta ja talkootyöstä.Kyllä niitä töitä sittenkin tehdään itsekkäistä syistä ja asenteista näkyy se mää oon meiltä ja muut meirän krannista.Jos se työ olisi pyyteetöntä pelkän aatteen perässä juoksemista myöskin tulokset olisivat pyyteettä jälkeen tulevien käytössä.

Minulla kun ei ollut käytettävissä tarkempaan hintavertailuun vanhoja alueoppaita, niin katsoisitko milloin tuo 12 mk:n aluemaksu jäsenalueilla on ollut keskiarvoisena vrk/hintana. Ehkä silloin saadaan nuo miunkin vertailuprosenttini "järkevämmälle" tasolle. Nyt oli vain pakko "vetää hatusta" se lähtöajankohta, kun muistia ei riitä tarkempaan ajan määrittämiseen.

Millainen oli alueiden palvelu-ja varustetaso, tuolloin 7 markan aikaan. Oliko soritetut tiet vai vain sateella liukas nurmikenttä? Milllaiset sähkötolpat, vai vedettiinkö sähköt puidenoksissa roikkuvilla roikilla? Oliko saunoilla riittävästi lämmintä vettä myös viimeisille saunojille, vai loppuiko se jo kymmenen pesijän jälkeen ja loput pesivät kylmällä vedellä? Em listaa voisi jatkaa vielä pitkälti, mutta tarkoitukseni oli tuoda esiin se alueilla tapahtunut tason nousu.

Alueiden varustetaso on noussut huomattavasti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, joten siinä on peruste, miksi kustannukset ovat nousseet. Nämä uuden määräyksen mukaiset, turvalliset sähkötolpat maksavat useamman yön hinnan, joten niistäkin tulee helposti parin euron lisä yöpymishintoihin.

Voi pyhä jyssäys! Täälä puhuttaan prosenteista ja noususta, mutta ei esitetä mitään lähtöarvoja laskennalle. Onhan hinnat nousseet aikojen saatossa varmasti tuhansiakin prosentteja. En tosin muista ennään, että mille tasolle jäi oravannahkan kurssi silloin, kun muinaiset foinikialaiset keksivät rahan maksuvälineeksi.

Joka tapauksessa pitää kaikessa hintavertailussa huomioia myös yleisen kustannustason nousu, elinkustannusindeksi.

Mikä vuosiluku kirjoitettiin silloin, kun aluemaksu oli 12 mk? Mikä oli palkansaajan keskiansio ko. vuonna?

Jos nyt maksaa alueella yöpyminen 14 € ja palkansaajan keskiansio on jotain 2500 € brutto, niin saadaan kuukausipalkalla yöpyä 178 kertaa. Tästä voimme johtaa keskimääräisen kuukausiansion sille vuodelle, jolloin yöpyminen maksoi 12 mk. Elettiin siis aikaa, jolloin kuukausiansio oli keskimäärin 2150 mk, mikä nykyvaluutassa tekee n. 360 €. Muistelkaapa mikä vuosi silloin kirjoitettiin.

Se oli ennen kuin Väyrynen devalvoi yön yli mietittyään.Ja ennen kuin suomi devalvoi kiinnittämällä markan euroon.

Oletettavasti tarvitsemme kahdenlaisia alueita. Näitä ”täyden palvelun” –alueita ja ”stellplazeja”. Itse käyttäisin näitä yöpymispaikkoja. Tähän riittää lähes vaakasuora alue, johon voi pysäköidä. Käytän kuntien nähtävyys- ym matkailupalveluita. Nykyisissä vaunuissa ja autoissahan on wc:t, suihkut, lämpimät vedet yms mukavuudet. Joillakin jopa saunat:) Ne jotka eivät osaa tai halua näitä käyttää, ostavat nämä palvelut. Tulin viime syksynä matkailuautolla Saksan läpi, etelästä pohjoiseen. Eka yöpymispaikka oli Sulzemoos, caravanliikkeen piha, jossa oli saatavilla sähköä, vettä ja vesien tyhjennyspaikka. Kaikki tämä maksutta. Lisäksi pieni baari, josta oli päivällä ruokailumahdollisuus. Hampurilaispaikka parin sadan metrin päässä. Toinen stellplaz oli W:llä alkava paikka. Myös caravanliikkeen piha alue. Samat palvelut, sähkö kolikkoautomaatin takana. Muuten maksuton. Bussiyhteys läheiseen kaupunkiin. Aamulla toi leipomoauto tuoreita sämpylöitä aamupalaksi. Kolmas Hampurissa joen rannalla. 8,5e yö. Ei paljon palveluita. Viimeisin Cittimarketin pihalla Lybekissä. Myös maksuton. Näiden paikkojen käyttö, pelkkien parkkipaikkojen tai puskien sijasta, on lähinnä turvallisuus kysymys. Ensi kesänä/syksynä on tarkoitus käydä mm. Lofotella. Siellä aion käyttää saatavia leirialuepalveluita, mutta matkalla sinne en tarvitse kuin yöpymispaikkoja. Kannattaisiko paikallisyhdistysten keskittyä tekemään yhteistyötä alueensa yritysten kanssa. Huoltoasemat, alan liikkeet, marketit, ravintolat jne. Tästä voisi olla hyötyä kummallekkin. Esim. rahastus hoituisi muun toiminnan ohella, ei tarvita siihen erikseen henkilökuntaa. Maammehan on täynnä erilaisia paikkoja pysäköintiin. Maksu voidaan hoitaa nykytekniikkaa hyödyntäen, kännykän tai netin avulla. Tähän joku sanoo, että aina on hyväksikäyttäjiä. Mitä sitten.

Olisi kiva tietää mikä oli vuosipaikan maksu 1990 että tulisi vertailupohjaa vrk hintoihin

Lainaus: KUUTTI MARKKU Millainen oli alueiden palvelu-ja varustetaso, tuolloin 7 markan aikaan. Oliko soritetut tiet vai vain sateella liukas nurmikenttä? Milllaiset sähkötolpat, vai vedettiinkö sähköt puidenoksissa roikkuvilla roikilla? Oliko saunoilla riittävästi lämmintä vettä myös viimeisille saunojille, vai loppuiko se jo kymmenen pesijän jälkeen ja loput pesivät kylmällä vedellä? Em listaa voisi jatkaa vielä pitkälti, mutta tarkoitukseni oli tuoda esiin se alueilla tapahtunut tason nousu. Lainaus loppuu.

Vielä tänä päivänä on suurimmalla osalla niin yleisillä kuin omillakin alueilla soratiet. Ei siis muutosta. Myös nurmikot ovat nykyäänkin liukkaita sateella. Siis ei siinäkään muutosta.

Saunoissa pääsääntöisesti riitti kaikille kävijöille lämmintä vettä, mutta nykyäänkin tapaa saunoja, joissa kaikki ei saa sitä. Siis ei siinäkään mitään muutosta.

Sähkötolpat olivat shukopistokkeille tarkoitettuja, kuten vielä nytkin monella alueella. Ei oleellista muutosta.

Jospa Markku yrittäisit jotain konkreettista muutosta löytää vertailu pohjaksi. Koska 35-matkailuvaunuvuoden aikana ei mullistavaa ole tapahtunut alueiden perusvarustuksessa.

Paitsi hinnoittelu, joka on karannut käsistä.

Mitenniin "karanu käsistä"?

Eikö kukaan vuosipaikkalainen kehtaa vastata Kysymys kuuluu Mikä oli vuosipaikkamaksu vuonna 1990

Eräs tuttu karavaanari, jonka no on alle 1000, on pitänyt päiväkirjaa ja häneltä sain niiden leirintäalueiden hintoja, joissa hän on aikanaan käynyt. Pyhärannan Suojalassa vrk-hinta oli 12 mk vuonna 1976.Sähkö ilmeisesti maksoi erikseen jotakin, mutta siitä ei ollut merkintää. Vaunun säilytys maksoi 5 mk/vrk. Tämä on aikaisin merkintä päiväkirjassa.

1979 Virroilla oli jo SFC-alue ja siellä yöpyminen maksoi 12 mk ja siihen kuului sauna. Sähkö oli erikseen ja sen hinnasta ei ole merkintää. Viinikanniemellä heinäkuussa -79 hinta oli 15 mk. Ruoveden leirintäalueella hinta oli -79 16 mk. Vuonna 1980 Pyhärannan Suojalassa hinta oli 15 mk ja sauna 20 mk ja sähkö erikseen.

Samansuuntaisia hintoja katselin vanhoista lehdistä.

V.-83 Satakunnan yhd. hiihtoloma Harjavallassa 18-27.2 5 mk/vrk + sähkö

Hangon Vappu 29.4 - 1.5 -83 50 mk koko aika. Myös paljon ohjelmaa.

SF-C:N syyspäivät Kankaanpään Kuninkaanlähteellä 2 - 4.9 -83 paketti 50 mk + sähkö 5 mk/vrk.

Kultahiekka, Espoo 2 - 4.11 -84 Pakettimaksu 55 mk. Paljon ohjelmaa.

Se mikä näissä on huomioitavaa, että maksut sisältävät myös runsaasti erilaisia ohjelmia. Nykyisin maksamme vain paikasta, sos.tilojen ja mahdollisesti saunan käytöstä. Em. hinnoissa ne myös sisältyvät mukaan.

Elinkustannusindeksillä korjattuna olisivat nykyhinnat seuraavat:

vuonna 1976 12 mk maksanut yöpyminen olisi nyt 7,50 €, vuonna 1979 15 mk maksanut yöpyminen olisi nyt 7,20 €.

Käytännön tasolla yöpymisten reaalihinta on siis tuplaantunut runsaassa 30 vuodessa.

Laskelmissa olen käyttänyt Tilastokeskuksen rahanarvotaulukkoa.

Antti Lahti: "Niin minä kuin moni muukin on sillä talkoo toiminnalla aikoinaan edesauttanut Rairannan perustamista".

Kyllä siellä Rainantaa perustamassa ja rakentamassa oli paljonkin porukkaa mukana, mutta en muista että Lahden Antti olisi ollut siinä talkootoiminnassa mukana.

Palin täällä puolenpäivän aikaan ei muistanut ORAVANnahan vaihtokurssia,ennen foinikialaisten rahan keksimistä maksuvälineeksi. Ei minullakaan ihan tarkkaa muistikuvaa ole,mutta se vaihtokurssi oli suunnilleen seuraavanlainen. -HIRVI 5-7 arvoyksikköä -AHMA 4 " -KETTU 3 " -SAUKKO 3 " -NÄÄTÄ 2 " -TUHKURI 1 " -HILLERI ½ " -ORAVA 1/7 "

Tämmöinen muistikuva mulla on.

AITAMURTO EERO Antti Lahti: "Niin minä kuin moni muukin on sillä talkoo toiminnalla aikoinaan edesauttanut Rairannan perustamista".

Kyllä siellä Rainantaa perustamassa ja rakentamassa oli paljonkin porukkaa mukana, mutta en muista että Lahden Antti olisi ollut siinä talkootoiminnassa mukana.

En fyysisesti, mutta muistanet Eero yhdistyksen perustamisajat ja uudelle yhdistykselle annetun pesämunan. Sen keräämisessä olen yhtenä ollut mukana monien muiden kanssa. Vai oletko sen kenties unohtanut? :))

Antti Lahti: En fyysisesti, mutta muistanet Eero yhdistyksen perustamisajat ja uudelle yhdistykselle annetun pesämunan. Sen keräämisessä olen yhtenä ollut mukana monien muiden kanssa. Vai oletko sen kenties unohtanut? :))

Yhdistyksemme perustettiin 1987 ja kyllä muistan että olit vieraana yhdistyksemme perustavassa kokouksessa, jossa oli myös mukana Rauman Seudun yhdistyksen puheenjohtaja Antti Saarinen, joka antoi perustettavalle yhdistykselle 5000 mk:n shekin joka oli luonnollisesti hyvä pesämuna aloittavalle yhdistykselle. Mukana perustavassa kokouksessa oli muistaakseni 92 karavaanaria jotka oli lähes kaikki Rauman Seudun yhdistyksen jäseniä ja olleet keräämässä sitä pääomaa ja jotka tulivat nyt uuden yhdistyksen jäseniksi. Olin silloin Rauman Seudun yhdistyksen hallituksen jäsen ja esitin yhdistyksen hallitukselle anomuksen että "emoyhdistys" avittaisi perustettavaa yhdistystä pesämunalla jonka se Saarisen Antin suosiollisella myötävaikutuksella sitten tekikin. Ei sitä apua ole unohdettu. Mutta Rairantaa alettiin rakentamaan vuonna 1991 ja avajaiset oli juhannuksena 1992.

Kiitos Eero historian selvityksestä, en tätä tiennytkään. Tai, kuulukohan se tänne julkisille sivuille? Tosiaan poijjaat, huomioikaa jutuissanne, että nämä sivut ovat kaikkien luettavissa ja samalla ovat kuin mainos Karavaanari matkailuun. Ensi viikolla tullaan Rairantaan pilkille ja testataan onko hintalaatusuhde kohdallaan!!!!!

SIIRILÄ KARI: "Tai, kuulukohan se tänne julkisille sivuille? Tosiaan poijjaat, huomioikaa jutuissanne, että nämä sivut ovat kaikkien luettavissa ja samalla ovat kuin mainos Karavaanari matkailuun".

Kyllä tällaisen jutun saa kaikki lukea, sillä se taitaa olla ainutkertainen asia että "vanha yhdistys" avittaa uutta, perustettavaa yhdistystä alkuun.

Tervetuloa Rairantaan ja uskon että hinta/laatusuhde on kohdallaan. :-))

On se kohdallaan, testattu on. Täytyypä sitten lähtiessä Rairannasta laskea hinta € / ahven, sisältäen Larseenit ym.

Kyllä tulee Ahvenelle hintaa jos pyyntikuluihin lasket vielä Larsenitkin. :-]

Millä puolella Pernuuta se sijaitsee?

Voi sitä tulla jo tälle vuosituhannelle ja unohtaa markat. Kaikki kallistuu jopa kengän korotkin!

Onko muuten kenelläkään käsitystä, mitä tapahtui aiotulle hinnoittelurakenteen muutokselle, jossa aluemaksun lisäksi olisi ollut maksu per henkilö?

Jonakin vuonna näitä hintoja näkyi, mutta tapa oli yleisesti se, että vanhan aluemaksun päälle oli lätkäisty vielä henkilömaksut. Joillakin alueilla henkilömaksut olivat 0 €. Tänä vuonna ei taida olla enää käytössä muuta kuin aluemaksuja.

Tuntuisi, että perusmaksu ja henkilömaksut sen päälle olisivat oikeudenmukaisempi hinnoittelutapa. Nythän yksin kulkija maksaa saman kuin kuusihenkinen perhe. Ulkomaillahan tuo henkilömaksu näyttää olevan pääosin käytössä, kuten tuosta Kaj:n Portugalin esimerkikstäkin näkyy.

Hankaluus tuottaa halvalla tai oikeammin edullisesti leirintäpalveluja on Suomalaisten ennen näkemätön lyhyt kesälomakäytäntö.

Saksassa koululausilla on kuukauden pituinen kesäloma ja sen alkaminen on porrastettu liittovaltioittain. Esim. Bayern lomat alkavat tulevana kesänä 26.7.2010 alkaen.

Tästä seuraa että vanhemmilla on lomat myös porrastettu koulujen mukaan. Jolloin leirintäalueet saavat tasaisesti asiakkaita kesäkuun alusta - elokuun lopun asti. Onhan se jo kolme kertaa pitempi käytöaika kuin Suomessa.