Lutakon matkaparkki

Jyväskylän satama-alueelle on kaavailtu matkailuautojen pysäköintialuetta, joka ei salli leiriytymistä.

Pysäköinti voidaan toteuttaa satamassa henkilökunnan pysäköintialueen taakse jäävällä pysäköintikentällä. Tarkempi paikka on osoitettu liitteessä 1 sinisellä värillä. Pysäköintipaikkojen merkintä maastoon maksaa liikennemerkkeineen n. 1 300 €. Matkailuautoja varten joudutaan rakentamaan 3 sähkötolppaa 6 autolle. Sähkötöiden kustannukset ovat n. 4 200 € (n. 1 400 € / sähköpiste) + sähkön mahdolliset liittymismaksut. Mahdollisesti uutta sähköliittymää ei jouduta hankkimaan vaan sähköt voitaneen vetää vierasveneilijöiden peseytymistiloista.

Satamaparkin toteutuksen yhteydessä vierassataman pysäköintialueelta häviää 2 rivillistä autopaikkoja (n. 23 paikkaa). Matkailuautojen pysäköintialue vie paljon tilaa, sillä autojen palokuorman takia vähimmäisetäisyys autosta toiseen n. 4 metriä. (liite2)

Lutakossa on siis kysymys pysäköimisestä, ei leiriytymisestä. kysymys. Mitä liitteessä 2 sanotaan ja mistä se on peräisin. Tämän tulkinnan mukaan matkailuauton lähellä ei saisi olla pysäköintialueellakaan 4m lähempänä toista autoa. Koskeeko tämä määräyksen toinen auto myös muuta autoa kuin matkailuautoa. Sisällyttääkö tämä sääntö myös tavalliset p- alueet ja kauppojen pihat? Mitä vastuita ja kenelle tämä 4 m sääntö sälyttää? Mitä juridisia seurauksia ja kenelle sen rikkominen aiheuttaa? Onko tämä sääntö suositus vai lainsäädännöllisesti pakottava?

Lue se päätös.

Päätöksessä viitataan siihen, että alueella autojen turvavälinä käytetään SPEK:n määrittelemää 4 metrin turvaväliä, sitä samaa josta SF-Caravanin turvatoimikunta on päättänyt. Eli päätös 4 metrin välistä on sitova, kun alueen omistaja on niin päättänyt.

Eikö se turvaväli tarkoita asuttuja vaunuja/autoja eikä pysäköityjä

Kaimani on ottanut asiakseen todistella, että matkailuautoilija ei tarvitse verkkosähköä. Eihän se välttämätöntä ole, jos on vain 1-2 yötä samassa paikassa, mutta antaa kuitenkin monenlaista mukavuutta, kuten mahdollisuuden käyttää lattialämmitystä, sähköpatruunaa (jos on) ja erilaisia 230V sähkölaitteita (esim. sisällä erillistä sähkölämmitintä), ladata pienlaitteiden akkuja sekä säästää kaasua pitämällä jääkaappi sähköllä. Eiköhän harmaavesisäiliön lämmityskin kuluta akkua melko nopeasti, ellei verkkovirtaa ole kytkettynä? Joillakin on matkailuautoissaan lohkolämmitinkin.

Kannattaa lähestyä asiaa annettuna.

Kun alueen omistaja eli kaupunki on päättänyt, että SPEK:n määrittelemää 4 metrin turvaväliä alueella noudatetaan ja kun samaisen alueen omistaja omaa oikeuden kirjoittaa pysäköintivirhemaksuja, niin siitä vaan kokeilemaan onneaan. Ja varmemmaksi vakuudeksi alueen omistaja - kaupunki -.voi laittaa P-merkin alle sen lisäkilven jonka haluaa.

Eikö se 4 metrin suositus koske nimenomaan leiriytymistä eikä pysäköintiä? Jos se koskisi pysäköintiä, eihän matkailuautoa voisi pysäköidä käytännössä millekään tavalliselle P-alueelle eikä kadun varteen.

Niinpä, matkailuauto on joidenkin mielestä tikittävä aikapommi, mistä muut pysykööt riittävän etäällä.

Lutakossa lähdettäneen siitä, että kyllä ne siellä kaasua kuitenkin käyttävät ja palovaara on olemassa.

Jotensakin on sellainen näppituntuma, että Suomessa palaa moninkertaisesti muita autoja kuin matkailuautoja.

onkohan tuo spekin ohje jostakin luettavana. myynnissä sitä ainakin näyttää olevan. Muuten vain kiinnostais.

Esa kaipaa turvallisuusopasta ja niin myös minä.

On jotain perin juurin elämälle virasta, että karavaanarin turvallisuusopas on maksullinen vain painetussa muodossa oleva tuote.

Ja jos yhtään asiaa ymmärrän niin opas julkisilla varoilla tuotettu. Internettiin ja heti.

.

Olen samaa mieltä.