Käypäläisen sähkön hinta

Yhdistyksen terveyden mitta on siinä kuinka hyvin se havaitsee oman toimintaympäristönsä muutokset, mikä on sen reagointikyky ja nopeus näihin muutoksiin ja miten se kykenee hyödyntämään toiminnassaan omaa toimintaympäristöään.

Näihin asioihin on moni isokin firma kaatunut, kun niihin on iskenyt "kultamunakriisi".
Se on kriisi jossa porukka kehuu itseään ja kuitenkin samaan aikaan väkeä lappaa ohi oikealta ja vasemmalta. Näin kävi Nokiallekin.

SF-Caravanin kultamunakriisi on siinä, että muuhun ei toiminnassa kiinnitetty huomiota kun jäsenmäärään.

Liitto, ja yhdistykset menevät latuaan, ja liene meidän ajan toiminevat. Mikäli ei, niin jotain tilalle tulee.
Aika aikaansa.
Toivopoika

Toimintaympäristön muutosten havainnoinnissa kannattaa olla tarkkana. Ilmassa on paljon merkkejä yhteisöllisyyden paluusta ja paikallisen toiminnan arvostuksen lisääntymisestä.

Kehitys näyttää olevan aaltoliikettä. Leirintähommassakin suuret ikäluokat telttailivat ja siirtyivät sitten voimallisesti matkailuvaunuihin ja autoihin. Tänä päivänä telttailu taas tekee paluuta.

Telttailun paluusta en ole niinkään varma kun mitä siitä puhutaan. Suomen ilmasto ja ötökät pitää siitä huolen. Meidän ongelmamme on lyhyt sesonki ja telttailijat vain lyhentää sitä, joten siitä ei ole pelastukseksi. Taloudellinen tilanne ja erityisesti lama on suurin tekijä. Lama on jatkunut jo 8 vuotta ja se luulisi ohjaavan kysyntää halvempiin vaunuihin, mutta samaan aikaan vaunumyynti on kuitenkin laskenut ja vaunujen keski-ikä nousee koko ajan olen jo 20 vuotta. Suomi on keulilla Euroopan maiden tilastossa matkailuajoneuvojen määrä per asukas, joten senkin tien pää alkaa olla näkyvissä.

Oleellisempaa kun se mikä on koko karavaanariharrastuksen volyymi tässä maassa on se mikä on meidän "markkinaosuus" tästä harrastuksesta.
Ikävä kyllä meidän "markkinaosuus" on pitkään ollut laskussa ja nyt ollaan jo alle 50 % järjestäytymisasteessa. Tällä seikalla voi olla ikäviä seurauksia jatkossa mm. matkailuajoneuvojen markkinointiin käytettävän rahan jakautumien suhteen, koska meidän jäsenlehti rahoitetaan pääosin tällä mainosrahalla. Uusi päätoimittaja on ison haasteen edessä Meidän lehtemme kautta mainostavat eivät tavoita enää edes enemmistöä? Saamme kiittää luojaamme, että Camper-lehti on startannut Suomessa niin huonosti kun on startannut.

Oleellisin asia on kuitenkin se katsooko uudet karavaanarit, jotka yhä useimmin on matkailuautoilijoita tarvitsevansa meitä. Nykykäytännön valossa yhä useampi katsoo, että eivät tarvitse. Meidän on tehtävä itsemme heille tykö. Millä sen teemme? Jäsenet liittyy yhdistykseen ei liittoon ja mitä he siitä saavat? Mitä saavat mm. ne paljon puhutut telttailijat joiden etujärjestö nykyisin säännöin emme edes voi olla.

Olen joskus määritellyt tämän järjestön peruspilareiksi seuraavat kolme asiaa.
Olla karavaanarien etujärjestö.
Olla karavaanarien palvelujärjestö
Olla perusyhdistysten keskus- ja palvelujärjestö.
Näistä voidaan johtaa ne toimet joilla olemassa olo jatkossakin voidaan turvata.
Juuri tämän tyylisen kuvion viime edustajakokous torppasi.

Morjensta.
Otsikko oli mielenkiintoinen, mutta tänne alas tullessa on asia "vähän" vieraantunut otsikosta, mutta ajattelin nyt kumminkin laittaa kommentteja tähän, mielenkiintoiseen ja itseänikin pohdituttavaan asiaan.

Sinänsä näin asiaa pohtineena, onko 5€/vrk liikaa vai sopivasti vai yhdessä koko vierailijan kokonaiskustannuksen vuorokausihinnan tullessa esim. 30€/vrk. Niin pitäisikö hinnoittelun olla ja olisiko parempi, jos vuorokausihinnoittelu ilmoittettaisiin esim. 27€/vrk koko vaunukunta ja 3€/vrk sähkö?
Eikös se leiriytyminen nyt suurin piirtein maksa sen 30€/vrk yleisesti? Vaikka olisi kaikki mahdolliset alekupongit esim. 15€/vrk ja 5€/hlö sen päälle sähkö ja "bim" ollaan taas siinä kolmenkympin kustannuksessa.

Ottaisin tähän mielläni palautetta ja kehitysehdotuksia.

Kolikon kääntöpuolella on aivan älyttömät tai suoraan sanottuna suuret perustamiskustannukset. Omakohtaisesti vaunupaikkoja teettäneenä nämä kustannukset tulivat vähän silmille. Kaivinkone ja bobcat sekä kuorma-autot pyörivät vieden humusta ja tuoden murskaa, kaivaa kaapeliuria ja pystyttää nykystandardin (16amp) eurorasiatolppia ja peittäen paksua kuparikaapelia, jonka hinta on 10€/m. Niin voin sanoa, että mielelläni olisin jättänyt sähköt vetämättä ja tarjonnut pelkkää ruutua agrikaatin omaaville asiakkaille. En tiedä mikä on edullista ja mikä matkailumuoto on kaikkein halvinta, mutta ei se agrigaattikaan ole ilmainen ja en minä näitä paikkoja itseäni varten sähköistänyt vaan asiakkaita. Eli onko kohtuullista pyytää 5€/vrk sähköistä, kun sen mahdollisuuden tarjoaminen on maksaa yli kymmenen tuhatta euroa? Aikamoinen sijoitus ja pitkä takaisin maksuaika, ennen kuin yksikään kilowatti tuottaa katetta. Minulla ei ole mitään vastaan "omatoimi ja -varais" matkailijoita, koska tämä kaikki on valintoja täynnä ja sähköä ei ole pakko ottaa, edelleenkään.

On jo joissain leireissä hinnotelu pilkottu. Perusmaksu, eli se ruutu, sitten on henkilömaksu, lapset aikuiset, sähkö, sauna.
Tämä lienee demokraattisin ratkaisu. Jokainen maksaa mitä tarvitsee.
Toivopoika

Viimeksi kun olin kämppärillä pari viikkoa sitten se maksoi 16€/vrk kahdelta ilman sähköä.

Kyllähän se sähköttä majaileva syö miestä koska se ei osallistu verkon rakennuskustannuksiin.

Vitonen on aivan sopiva sähköstä kunhan sitä sähköä ei ole pakko ottaa.

@timppa

Toki omakustannushinta sähköstä on perittävä, mutta peritäänkö?
Tuossa juuri katsoin alueiden hintoja joissa sähkö mittarilla on 20 cent/kWh ja käypäläisen sähkön hinta ilman mittaria 5 e/vrk.
Kuitenkin molemmat kuluttaa kesäaikaan saman verran sähköä n. 1-1,5 kWh/yönseutu ja molemmille sähkön toimituskustannukset on samat ja mukaansa sitä sähköä ei voi ottaa.
Ei tässä jäsenet ole likikään samanarvoisessa asemassa.

Kun on aikoinaan tullut noita maalajeja enemmän siirrettyä kun yhteen kasan sopii, niin olen hieman ihmetellyt noita rakenteita. Kahden tonnin akselipainoille tehdään teitä ja seisontapaikkoja jotka kantaa kuivana 10 -15 tonnin akselipainon.
Se on pirun kallista lystiä viedään kalliilla raakamaata pois ja tuoda kalliilla vielä kalliimpaa tavaraa tilalle.

Monissa paikossa ja etenkin Saksassa on monia camping-alueita jotka pohjamaa on ensin muotoiltu kaatojen osalta ja sen jälkeen tiet ja autopaikat (jopa vain raiteen kohdat) on perustettu reikäkivinurmi jolloin nurmi kasvaa laatojen reijistä ja koko alue on tasainen, vihertävä ja helppohoitoinen.
Samalla turvavälit syntyy automaattisesti.
Reikäkivinurmen kantavuus riittää matkailuautoille varsin hyvin ilman kalliita pohjatöitä.
Vastaava ratkaisu mitä Helsinki käyttää ratikkakiskojen välissä. Helsinki tosin tekee laatoille hyvän pohjan koska joskus hälytysajoneuvot käyttää ratikkakiskojen aluetta pelastustienä.

Stellplatz-paikan rakennuskulut on tuskin puolta camping-paikan kuluista ja silti molemmat ajaa ihan saman asian.

Tuota noin Mikä se kohtuu hinta on? Viime talvena olin leiriintyneenä 96 päivää Portugalissa josta puolet ajasta sähkö sisältyi hintaan. Minä maksoin vuorokaudesta keskimäärin 6,27€/vuorokausi. Tämä on talvihinta kesällä se on korkempi 2-3 kertainen. Olen tänä vuonna ollut Suomalaisella leirintäalueella 3 yötä ja kyllä hinta on täällä paljon korkeampi johtuen kauden lyhyydestä verrattuna Portugalin ympäri vuoden kaudesta.

Täällä napapiirin lähellä sähkö on iso kysymys kun Portugalissa kaluston jäähdytys kesällä on se iso kysymys.

Routa. Siinä yksi syy Matti. Se tahtoo olla, kun kittilän miehet asfaltoi sysyllä paikat, ja keväällä riitantuvat palkoista, purkavat sen pinnotteen, niin on kun mejän piha, kun hevoskärry taloon muutettiin aikanan, niin rattori ui porras edessä keväällä akseleita myöden savessa.
Nyt ei ui, edes kymppipyörä kania, ja konstin tiedät, mikä autto
Suomessa esimerkin saa kun käy suviseuroissa sateisena kesänä kattomassa kun siellä lähtöpäivänä kiskotaan rattoreilla höpökoppeja pois.
Maata siirtäneenä tyiedät, että ihan raakamaalle ei onnistu kevätliikenne. Onhan tietysti paikkoja kun vähemmälläkin pääsisi.
Toisalta kun noita SFC alueita on tehty, on sana siinä talkotyö. Monasti siellä on mukana ollut maansirto sun muita yrittäjiä, ja se on auttanut.
Kunnolla rakennettu sitten kestää isältä pojalle kovan liikenteen.
Toivopoika

Havainto-opetusta maapohjan kestävyydestä saa tosiaan seuraamalla isojen yleisötapahtumien pysäköintiä. Kuivalla kelillä yleensä kaikki toimii kuin tanssi, mutta sade tekee tepposet.

Viime kesäkuussa Lappeenrannan Jukolan Viestissä oli melkoinen kaaos parkkipaikalla, kun kovien sateiden jälkeen autot upposivat. Tuolla suunnalla maaperä on vielä hiekkaisempaa, joka auttaa sateen kestoa.

Toisaalta eihän kai kunnon karavaanari nyt sateella lähde liikkumaan.

"Toisaalta eihän kai kunnon karavaanari nyt sateella lähde liikkumaan."

Mutta, erotapa kunnon karavaanari karavaanarista, jos vielä sattuvat olemaan tuttavia aiemmasta elämästä ja haluavat matkailla hetken samaan suuntaan....

sirpa

aurinkopaneeli on hyvä ratkaisu ja kaasulla loput !

Paneli on hyvä värkki,kun on tarpeeksi akku kapasiteettiä ei tartte kesäaikaan kallista kämppäri sähköä .

Hetkinen en vieläkään oikein ymmärrä tätä keskustelua, mutta jos summaan hieman "käypäsen sähkön hintaa"...

Se ei saa maksaa kovinkaan paljoa, niin paljonko?
Karavaanari ei välttämättä halua ostaa vuorokausi pohjaista sähköä, ok missä hinnassa sähkö käy kaupaksi?
Ymmärsinkö oikein, että on parempi ostaa vaunun tai auton katolle aurinkopanelit ja laittaa lisäakkuja, kun se on edullisempaa.
Ihmettelen hiukan, että jos on ostanut 80t€ matkailuauton tai 50t€ vaunun ja 40t€ nelivetoisen vetoauton ja vaunussa on kaikki sähköhienoudet, niin silti parempi vaihtoehto on ns. sähkötön paikka.
Yrittäjän investoidessa nykystandardien ja suosituksien mukaisia 16amp eurosähkötolppia ja järjestelmiä täällä Suomessa, jossa on varmasti ainakin hivenen tarkemmat vaatimukset, kuin Portugalissa tai Espanjassa, vaikka ollaankin EU:ssa ja sääntöjen tulisi olla samat, niin nämä ovat vertailukelpoisia?

Oman pienen päättelyn mukaan yrittäjän on laskettava mittava sähköinvestointi osaksi vuorokausi sähkön hintaan ja perittävä siitä kohtuullista korvausta, esim 5€/vrk. Ja se ei ole edes sikahinta, vaan sen sähkön järjestäminen karavaanarille siihen auton tai vaunun viereen on sikahintaista.

Ei meillä ainakaan ole laitettu panelia ja lisä akkuja vain sen takia että kämppärin sähkö on kallista ,vaan sen takia että ei olla kuin hyvin harvoin Suomessa kämppärillä.
Niin toiseksi kysyit että mikä on oikea hinta kämppäri sähköstä,minun mielestä oikea hinta on sama kuin kausipakkalaisella on ❓❓❓

Kesällä ei sähköä juurikaan kulu, ei ole tarvetta lämmitykseen. Viisi euroa yhden yhden yön kävijältä on lahjoitus kämppärin omistajille. Yhden yön voi olla ilman paneleita tai isompaa akkukapasiteettia.

Miksi pitäisi maksaa jostain mitä ei tarvitse, itsellä on vaikea keksiä mikä on sellainen 'sähköhienous' jonka käyttöä varten sähkön tarvitsisin. Auto on rakennettu 12 V:n käyttöä ajatellen.

@timppa

---

Pullille
Ensinnäkin uudet asennukset on Euroopassa samoja kun Suomessakin.
Meillä Suomessa on se harha, että muut Eurpoopan maat on kehitysmaita meihin verraten lajissa kun lajissa.
Heittääkää pois mielestänne sellaiset aatokset.

Mitä rakentamiskuluihin tulee niin yllä esim- Espanjassa sähköverkon veto campingille maksaa keskimäärin enemmän kun meillä. Syy on erittäin kova maaperä. Siellä piikataan maata, ennen lapiontia.

Perimmäinen kysymys tässä sähköasiassa on se, että missä on jäsenten tasavertainen kohtelu.
Käypäläinen mutta yhdistyksen jäsen maksaa sähköstä 5 euroa/vrk, siinä missä saman yhdityksen kausipaikkalainen maksaa 25 cent/kWh
Molemmat kuluttaa kesäaikaan saman verran per vrk ja molempien sähköpisteiden kiinteätä kulut on ihan samat.

Ikipäivänä ei kannata rakentaa yhdistyksiin jäsenten eriarvoistamishinnoittelua.
Sorsiminen tai perusteeton jäsenen/jäsenryhmän suosiminen kolahtaa aina omaan nilkkaan.
Käypäläisen "saatanhan minä tämän kerran maksaa -ajattelu" käy yhdistykselle pitkässä juoksussa kalliiksi.

Näin on. Esimerkiksi Portugalin Alvorissa vedettiin pari vuotta sitten platzikentälle sähkö. Kaivinkone kaivoi kivikovaan maahan kunnollisen ojan ja n. kymmenen metrin välein isomman kuopan. Kuoppaan muurattiin n. 60cm. kanttiinsa ja n. 80 cm. korkea kantikas möykky johon upotettiin täysin samanlaiset pistorasiat ja automaattisulakkeet kuin täälläkin käytetään.

Halvempi työkustannus on mun nähdäkseni ainoa ero täällä tehtäviin töihin nähden.

Muistaakseni sähkö maksaa 2€.

@timppa

Eikö uusiin sähkötolppiin voisi laittaa kwh-mittarit ja kaikki maksaisivat saman hinnan/kwh.
Näin on tehty ainakin Sallassa, jossa mittari on tolpassa ja siten jokaisen itse luettavissa. Lukema ylös tullessa ja lähtiessä, maksu kulutuksen mukaan.
Vaikka epäilen, että sitten naristaan hinnasta/ kwh...

Tai laittaa alueelle e-tolpat niistä voi etälukea kulutuksen ja rajoittaa sähkön saantia jos käypäläinen on ottanut vain valosähkön.
Noilla e-tolpilla voisi myös estää sähkön varastamisen, jota kuulema tapahtuu yllättävän paljon.
Ei oteta muka sähköä, mutta kuitenkin kytketään piuha kiinni. Epärehellisiä on karavaanareissa varmaan sama prosenttiosuus kuin kaikissa muissakin ihmisissä.
Tieto on vain yhdeltä alueelta, mutta tuskin se alue on poikkeus.

E-tolpat on hyvä asia, koska siitä jokainen ostaa oman sähkönsä.
Alue voivat hinnoittelukerrointa säätämällä valvoa, että sähkön myynnin kannattavuus säilyy halutulla tasolla

Tuolla etelän mailla on sähkönkulutuksen tullut uusi piirre, isot autot ja niiden ilmastointilaitteet.
Ilmastointilaitteiden ottoteho on helposti 4-5 kertainen jääkaappiin verrattuna ja koneiston käyttöaika kokonaisajasta korkeissa lämpötiloissa pitkä.

E-tolpat on vain aivan sairaan hintaista 495€ rasia, eli 250€/vaunukunta, mutta hienoa saimme keskustelua. Tässä käypäsen sähkön hinnan keskustelussa onkin minun pointtina juuri nämä suuret perustuskustannukset, jotka tulee yrittäjän saada jollain aikavälillä takaisin. Meillä täällä Suomessa on aivan varmasti kymmeniä prosentteja kalliimmat sähkökomponettien hinnat, kuin Etelä-Euroopassa. Ainakin kun miettii mm. SLO tai Onnisen merkkikomponettien hinnoittelua, josta joku suur-ostaja esim ISS tai L&T saa alennusta yli 50%:a ja vuosihyvitykset päälle. On niissä hinnoissa jonkin verran katetta ja ilmaa ja sähköasentajilla toimivaltaa, kun eivät suostu Bilteman komponetteja asentamaan, vain merkki tavaraa. Meillä täällä on maaperä varmasti kuohkeampia tai sitten kovalla kalliolla, siitä piti huolen 10000 vuotta sitten ollut jääkausi. Kuten aikaisemmin kirjoitin sähkötolpattomat paikat ja omavaraiset karavaanarit, joille riittää ruutu ja puu-cee olisi kaikkein parhaimpia, mutta "ne" toiset haluavat kaikki mahdolliset palvelut. Siinä ollaan puun ja kuoren välissä ja pohditaan, miten tämän kaiken järjestäisi.

Se, miten kausipaikkalainen osallistuu kustannuksiin ja onko vieras kävijä eriarvoisessa asemassa hinnoittelun suhteen, on kyllä hinnaston kanssa helposti katsottavissa. Useissa paikoissa tai melkeinpä kaikissa kausipaikkalainen maksaa esim. 0,25€/kwh-hinnan lisäksi "tolppa- tai vastikemaksua", jolla kustannetaan näitä perustamiskustannuksia ja tällä 0,25€/kwh kateosalla ylläpidetään huoltorakennuksen lämmitystä ja aluevaloja sekä kausipaikkalaiset usein osallistuvat talkoisiin antaen näin osan lisäpanoksestaan kaikkien kustannuksia alentavasti.

Koska itseäni kovasti kiinnostaa otsikon aihe haarukoidessa oikeaa hintatasoa, varmasti kaikki ymmärtää, että Luxusta ei voi saada ykkös centeillä, eikä vanhasta 10amp "töpsöli tolpasta" ole tietä yrittäjällä vaurauteen sekä hyvään asiakastyytyväisyyteen.

Mutta uusiin tolppiin ja ilmajohtojen siirtyessä maakaapeleiksi kaikki tolpat muuttuvat ns. Kwh-mittari tolpiksi, josta kulutus tullaan tarkastamaan ja lukemaan. Odotan vain, käykö Jarmo Leinosen ennustus kwh-hinnasta toteen vai ovatko kaikki sitten tyytyväisiä.

Antakaa vain hyvää palautetta ja kertokaa oikeata suuntaa yrittäjille, kiitos kommenteista.

Mutta jos vierailen esim. Raumalla maksaa se meiltä 27 € Naantalissa sama hinta, kuten myös Kotkassa. Hinnat ilman sähköä.

Kaikki kolme esimerkkipaikkaa sijaitsevat Suomen nätimpien kaupunkien vierellä.

Kuinka ihmeessä Laakasalossa joutuisin maksamaan 25€?

Kaksikymppiä olisi oikea hinta ja sillä yhden yön kävijä tulisi toisenkin kerran.

@timppa

Kyllä ne e-tolpat irtoaa satasta halvemmallakin oheislaitteineen (tolppa + modeemi), joka tosin onhan sekin kova hinta kun se pitää saada kävijöiltä pois ja vielä lisäksi tulee ylläpitomaksu.

Hinnoittelu sitten onkin vaikeampi asia.
Jos pyytää liikaa ei tule asiakkaita jos pyytää lian vähän tulee tappiota.

Ei niitä Bilteman kalusteita kannatakaan asentaa jatkuvaan käyttöön.
Hinnoista voi aina neuvotella asennusfirman kanssa, mutta suunnitelma kannattaa teettää erikseen ja kilpailuttaa työ sitten erikseen.

Hassu ketju. Jos ei halua maksaa 5 euroa sähköstä, niin jättää sähkön ottamatta. Jos haluaa kausipaikkalaisen 0,25 eur/kwh niin ottaa kausipaikan. Bussiliputkin ovat erihintaisia riippuen siitä, onko kausilippu vai kertalippu.

Tuotahan voisi kokeilla ensi vuonna 2018, että tiputan vuorokausihintaa 20€ ja laitan saunamaksun 5€/hlö. vierailijalle. Meillä on vapaasti lämmitettävä puusauna, joka kuuluu peruspalveluihin, kuten vessat ja suihkut ja siksi se vuorokausihinta on nyt tänä vuonna 25€/vaunukunta. Meillä on äärimmäisen hieno luonto ympärillämme, joka tarjoaa monipuolisia elämyksiä luonnosta tykkäävälle.

Mielestäni meidän Camping Laakasalon kunto on jo sitä, että siitä voi rahaa pyytää.
Ohessa on kuva uusista sosiaalitiloista, luultavasti ihan passelit Idon pytyt istuskella ja suihkukopit suihkutella. Minulla on vielä parit muutkin loistavat uudistuskohteet rakennuksessa meneillään, joten priimaa tulee.

Siksi se hinta on 25€/vrk.

Olet Hannu taivaan oikeassa. Jos ei taho, niin ei ota, jos haluaa laittaa aurinkopanelit ja riittävät akustot, niin siitä vain. Minä en suutu tai mieltäni pahoita, vaikka ei ottaisi sähköä leirintämaksunsa lisäksi.

Kun ottaa kausipaikan niin saa myös useimmiten kämpärin parhaimpia paikkoja,eikä tartte olla jossain pusikon laidassa kaukana saniteettitiloista.

Eräällä alueella 15€ vrk hinta ja sähkö mittarilla 0,25€ ja vähimmäishinta 2€ lasku, mielestäni se on jo kohtuullinen hinnoittelu ilman mitään kikkailuja.
Sähköstä on silloin se 2€ vähimmäismaksu kohdallaan myös perustamis kustannukseen ja se joka käyttää enemmän tietenkin voittaa tuolla 0,25€ hinnalla tuskin Carunan hinnoittelulla päästään tuon hinnan alle missään koska kävijän on joka tapauksessa maksettava yrittäjälle koko sähkön käytöstä ilman suuria voittoja.
Eihän yrittäjä voi laskuttaa kävijää alihinnoilla koska se on yrityksen muusta katteesta pois, näyttää siltä että alue yrittäjän suurin kilpailija on nämä stellplatsit eli erilaiset levähdys alueet.

Ei platzit kämppärin kanssa kilpaile, ne ovat pelkkiä yöpaikkoja siirtymän varrella.

Jannella on hieno paikka jonka vetovoimana on kaunis luonto, mutta siihen se sitten jääkin. Sama tilanne on SFC-paikoilla.

Tässä esimerkkinä SFC Leininranta, yöpyminen 20 valosähköllä.
https://www.sf-caravankaakkoishame.fi/hinnasto/

Tässä yleinen Tammelan Venesilta, yöpyminen 18€ Sähkö kausipaikkalaiselta 5€/kk käypäläisiltä taitaa kuulua hintaan.
http://www.venesiltaleirinta.fi/

@timppa

---

Jos Laakasalo on mielestänne kallis, niin entäpä tämän aukean sorakentän hinta...

http://www.ruka.fi/rukanvaunualue

Tuossahan voisi olla ideaa sähkön hinnoitteluun, pitää laittaa ensi kaudella sähköhinnoittelu uusiksi, kiitos hyvästä vinkistä.

Timppa sulla on nyt karannut tuo kirjoittelu otsikon ulkopuolelle, tämä ei ollut käypäsen camping alueen hinta vaan käypäsen sähkön hinta. Pahoittelen, että Camping Laakasalo tuntuu sinusta hinnakkaalta tai jopa kalliilta. Toiset ovat kehuneet yksinkertaista hinnoittelua ja taas yksinäiset matkaajat saattavat kokea vuorokausihinnan ylitse pääsemättömäksi, mutta ehkä minä tahdon lapsiperheitä ja nuoria karavaanareita alueelle, jotka jossain muussa paikassa joutuisivat maksamaan henkilömaksujen kera kovempaa hintaa vuorokaudesta.

Jossain tälläisestä saatettaisiin olla hyvin vihaisia, mutta kerronpa teille matkaparkkeeraaja havainnostani. Viimeviikonloppuna lauantai iltana oli tullut yksi matkailuauto vanhan ravintola-motellin eteen yöpymään, siis tälläiseen "ilmaiseen matkaparkkiin", vaikka olikin naapurissa on Camping Laakasalo viereisellä tontilla aivan näköyhteyden päässä. Aamusella en kehdannut mennä tiedustelemaan tai häiritsemään "tyhmillä kysymyksillä", miksi leirintäalueen portin pielessä nukkuivat. Taisi olla vain heidän valinta ja en siitä mieltäni pahoittanut. Menis nyt ensikerralla vähän syrjään tai kunnan uimarannalle reilun kilometrin päähän, eikä yrittäjän silmien eteen.

---

Nämä hinnan kalleudet ovat aina oikein katsojan näkökulmasta riippumatta. Jos jokin alue on karavaanarille liian kallis sen tuomaan hyötyyn nähden, hän ei mene sinne. Jos taas alueelle on enemmän tulijoita kuin paikkoja on hinta liian halpa ja päin vastaoin. Jos Laakasaloon on sopivasti kävijöitä niin hintakin on sopiva. Tämä on vähän sama juttu kuin jonkun mielestä on hirveetä panna 100000 euroa autoon. Toisen mielestä on hirveempää panna kaikki rahansa autoon, vaikka se oliskin Lattarauta.