Käypäläisen sähkön hinta

Olen paikalla jossa sähköstä ei erikseen laskuteta, mutta sen kulutusta voi seurata autokohtaisesti, ja tietenkin seuraan. Kahdeksan (8) vuorokauden keskikulutus oli 1,44 kWh/vrk.

Tähän kulutukseen sisältyy jääkaapin, valojen, vesipumpun, tietokoneen, kahden älykännykän ja induktiolevyn sähkön kulutus. Kun meillä kesäaikaan käypäläisiltä otetaan tästä jopa 5-6 euroa/vuorokausi vastaavasta sähkömäärästä niin on siinä katteen kohdallaan. Ja niin on jäsenten välinen tasa-arvokin jos kausipaikalainen osta saman sähkön 40 sentillä.

Noille katteille ei enää pärjää kun paskatankin tyhjennys ABC:llä joka kustantaa karavaanareille nykyhinnoin 300-400 euroa/m3, kun vastaanottaja ei maksa tuosta vesilaitokselle mitään, ja jos maksaakin niin enintään 4 euroa/m3 alveineen. Siinäkin on katteet ihan kohdallaan.

Nyt Matti puhuu (kirjoittaa) asiaa.

@seppo

tähän on päädytty kun varsinkin sfc-alueilla mennään kausipaikkalaisten ehdoilla ja kaupalliset ottavat sähkön hinnoitteluvertailun sfc-alueilta. Täytyy kehitellä auto hyvin omavaraiseksi ja kuljettaa agregaattia mukana kotimaan pitkäikaisilla reissuilla.

Tuumailin joutessa, mikä olisi kustannustehokkain tapa tulevaisuudessa kun varmaan leirit menee erilliseen hinnoteluun henkilöistä, ja sähköstä. Jos vuorokausihinta leirillä olisi vaikka 5 ööriä, ja polttokenno agrekaatti maksaisi jottain 2500-300o ööriä. tavallistahan ei taida leirillä saada käyttää, ja maksaahan semmoinenkin hyvä tonnin toista.

Tottahan se on, että sivuhinnnoittelu otetaan käyttöön kun yönylimaksujen korotus alkaa olla kipurajoilla, että porukka tulee edelleen. Mutta liitossa pysytään ja muristaan, näin se menee. Toivopoika

Kyllä kesällä suomessakin kennoilla pärjää, moneen vuoteen en ole sähköstä maksanut kotimaassa enkä ulkona. Oikein harmittaa kun menee sellaiselle alueella missä sähkö ''kuuluu'' hintaan, sellaisessa paikassa maksan tuotteesta jota en tarvitse.

Tietysti kennot maksavat, eivätkä taida koskaan hintaansa haukkua.

Parhaillaan Silvesin aamuauringossa näkyy 7,9 A menevän akuille.

@timppa

Rehelliset joutuvat maksamaan varkaidenkin sähkön.

Jos sähkö kuuluu paikan hintaan tai mittaus omalla mittarilla kuka voi varastaa sähköä???

Ns. valosähköä käytetään lämmitykseen ja keittämiseen ym.

Jos ei ole vara maksaa muutamaa euroa sähköstä , sama pysyä kotona ! Ennen valitettiin , kun on liian vähän sähköpaikkoja.

...näin ei ajattele kuin kausipaikkalainen, joka on yhdistyksen toiminnassa sen verran mukana että saa kausipaikan sähköineen 'palkkioksi'

Vesteriselle

Miten se aina menee niin, että jos kiinnittää huomiota epäoikeudenmukaiseen hinnoitteluun käypäläisiä kosken niin heti sanotaan, että jos ei tyydytä niin tuossa on ovi.

Minulla kun on sellainen tuntuma, että sen ovivaihtoehdon käyttö on lisääntynyt ilman kehotustakin. Palataan määrin kun vuosi vaihtuu.

Eikö olisi oikeen jos vuorokausimaksu olisi sähköllä tai ilman sitä että ei kaikki samassa klimpissä jos on laskettu esim15ekee vuorokausi niin sitten siiä on ainakin 5 -7 ekee laskettu sähölle nii ku ne ilmotta mones paikaa valosähkön hinnaks. eihän kesäl mitään sähköö tarvii akut riittää mainiosti muutaman vuorokauden. tulis varmaan enempi käviöitä aluelle ja puska parkit vähenis. ku hinnottelu on mitä on meet illal ja aamul jatkat matkaa nii mukkumisest maksat15-20 etkä kuluta mitään korkeitaan 20senttii latauksest.

Piti nyt ihan testata miten tuo maamakirjan tunnuksella kirjoittajan tiedot näkyy täällä.

Vaikka keskustelu onkin kotimaan osiossa en malta olla mainitsematta että täällä ulkomailla missä nyt olen sähkö ja Wifi kuuluvat vuokrahintaan. (Reilu tuplahinta leirialuehintaan verrattuna/kk mutta sisäneliöhinta paljon halvempi). Hinnat eivät haittaa kun meri velloo tuossa 20-30 m päässä edessä vaikka nyt vain +22.

Täytyyhän käypäläisten maksaa myöskin alue isäntien ja muiden "parempien" ihmisten sähkön kulutus sekä heidä kaikki muut kulunsa. Maksamattomia isäntiä on alueilla yleensä useampia kuin 1 vaunukunta, toisille kuuluu tarkistaa onko roskikset täynnä ja saunassa puita jos on puilla lämpeävä sauna ja sen jälkeen teettää työ jollakin normaali hinnat maksaneella kaverilla. Näitä "parempia" ihmisiä löytyy kesäaikaan varsinkin sfc-alueilta vaikka niistä ei kovaan ääneen puhuta.

Täällä Portugalissakin näyttää sähkö kämppärillä maksavan n. 2.7 € / vrk. keskimäärin. Aika paljon se on kun lämmitystä ei paljoa tarvita ja useimmiten tolpassa on 6A:n sulake.

Itse kennomiehenä olen viimeksi ollut maasähkössä 11. 10 Lissabonin kämpparillä.

@timppa

Jos laskee max käyttömahdollisuuden mukaan niin se on noin 8 c/kw. Eikös Suomessa ole kesällä usein 5 euroa ja usein 10 A, silloin vain niukasti alle 10 c/kw. Pitäisi saada runsaasti käyttöä jotta halpenisi /kw.
Vaan kun ei kai käyttäjät useinkaan tarvitse kesällä kuin kymmenkunta kw/vrk.

Olen nyt kesässä ja mitattu vuorikausikulutus 8 vrk:n keskiarvona 1,44 kWh/vrk. Suomen kesässä ei juuri tarvita virta valoille, täällä tarvitaan

Minulla menee kesäaikaan suurin sähköenergian määrä boileriveden lämmittämiseen ja kylmien yölämpötilojen tasaamiseen. Iltayöllä kun antaa pattereiden lämmetä se antaa kuivan tunteen ilmaan ja pitää yön yli riittävän lämmön.
Vielä kun viitsisi opiskella tuon kellolla säädettävän lämpötilan säätelyn. Edellisessä autossa oli omistaja laittanut niin monia säätöjä että piti koko systeemi nollata ennenkuin siihen tuli ohjailumahdollisuus. Suurin työenergia menee nykyään usein kylkien kääntelyyn.

On se elämä joillain pienestä kiinni,kun sähkön hinta on niin usein esillä näillä palstoilla.Tulee mieleeni näistä tapaus lapsuudestani 50-luvulta,kun kotikylässäni eräässä talossa jäi 15 tai 25 watin lamppu palamaan ruokakomeroon yöksi ja siitä riitti pohdintaa kylällä pitkäksi aikaa,että paljonkohan se tuli maksamaan. Laskin tuossa juuri mökkisähköni hinnan vuositasolla,oli n.125 senttiä/kwh,ja olen edelleen sitä mieltä että sähkö on hintansa väärti.

Nyt on kysymys periaatteesta ja vasta toiseksi rahasta.

Kausipaikalainen maksaa eräälläkin alueella sähköstä 0,2 e/kWh Minä menen alueella 5 vuorokaudeksi ja minulla on oma sähkömittari autossa. Koska kulutukseni on 1,5 kWh/vrk - ja mukaani en sitä saa - niin viiden vuorokauden kulutus = 7,5 kWh ja kun hinta mittarilla varustulta on 0,2 e/kWh on sähkölaskuni = 1,5 euroa (min. 1 euro)

Naapurini joka myös on saman yhdistyksen jäsen tulee myös alueelle 5 vuorokaudeksi autolla jossa ei ole mittaria jolloin sähkö hinnoitellaan 5 e/vrk eli yhteensä 25 euroa. (talvikaudella 8 e(vrk) Hänen maksamansa hinta on 16 kertainen minun sähkölaskuuni nähden vaikka kulutimme yhtä paljon sähköä. Kenen sähköä naapurini silloin maksaa kun sähkön toimituskulut asiakkaalle on ihan samat riippumatta siitä käytetäänkö sähkö mittarilla ennen käyttöä vai ei.

Ja siten se tärkein. Me molemmat käyttäjät olemme saman yhdistyksen jäseniä, jotka on näin pistetty eriarvoisen asemaan yhdistyslain vastaisesti.

Nyt on kysymys periaatteesta ja vasta toiseksi rahasta.

Kausipaikalainen maksaa eräälläkin alueella sähköstä 0,2 e/kWh Minä menen alueella 5 vuorokaudeksi ja minulla on oma sähkömittari autossa. Koska kulutukseni on 1,5 kWh/vrk - ja mukaani en sitä saa - niin viiden vuorokauden kulutus = 7,5 kWh ja kun hinta mittarilla varustulta on 0,2 e/kWh on sähkölaskuni = 1,5 euroa (min. 1 euro)

Naapurini joka myös on saman yhdistyksen jäsen tulee myös alueelle 5 vuorokaudeksi autolla jossa ei ole mittaria jolloin sähkö hinnoitellaan 5 e/vrk eli yhteensä 25 euroa. (talvikaudella 8 e(vrk) Hänen maksamansa hinta on 16 kertainen minun sähkölaskuuni nähden vaikka kulutimme yhtä paljon sähköä. Kenen sähköä naapurini silloin maksaa kun sähkön toimituskulut asiakkaalle on ihan samat riippumatta siitä käytetäänkö sähkö mittarilla ennen käyttöä vai ei.

Ja siten se tärkein. Me molemmat käyttäjät olemme saman yhdistyksen jäseniä, jotka on näin pistetty eriarvoisen asemaan yhdistyslain vastaisesti.

Minä en osaa olla kateellinen kausipaikkalaisille ,vaikka he saisivatkin sähkönsä edullisemmin,koska sitä kuluu heiltä todennäköisesti paljon enemmän vuositasolla.En myöskään osallistu alueen ylläpitoon työpanoksella ja pääsen nauttimaan valmiista palveluista. En myöskään kadehtisi mökkinaapuriani,jos hän onnistuisi käyttämään sähköä vielä enemmän kuin minä,ja saisi tällöin sähköyksikkönsä halvemmalla.

Onneksi on sentään joku toinenkin jota voi kompata sähköasiassa. se on kummallista että vaikka kuljin olisi maksanut 50.000€ niin sitten naristaan kaikkein pienimmästä menoerästä tässä matkailussa.

Joskus kun 80-luvun lopulla sain sähkön mökille otin myös voimavirran koska sain paremmin rasitusta kestävää, vähemmän valoilla vilkkuvaa sähköä. Koskaan en ole tuota voimavirtaa käyttänyt. Vuosikustannukset per vuosi ovat olleet n. 400 euroa josta siirron ja energian osuus noin satanen, Vaan ei niin paljon vilku kun kaksi muuta naapuria kytkevät käsisirkkelin päälle.

Kausipaikkalaisen ei kuulu millään perusteella saada yhdistyksen tuottamia palveluja käyttöönsä käypää hintaa halvemmalla. Ja käytpä hinta on se minkä muut maksaa. Tämä ei ole uskon asia ja jos ette usko niin kysykää verottajalta.

Mitä joku auton hinta kuuluu sähkön hintaa ja jäsenten yhdenvartaiseen kohteluun. Ei mitenkään. Jos tuo olisi logiikka niin eikö kalliin auton tai vaunun paikkamaksukin pitäisi olla suuempi.

Tuo on justiin tuota! Kun esittää selvän epäkohdan toiminnassa niin ollaan osoittamassa ovea. Osoitelkaa vaan ovea, koska tällä menolla lähestyy aika jolloin tarvitsette sisäänheittäjiä. Ensin aluetoimintaa tuetaan jäsenmaksulla ja sitten vielä muita korkeammalla hinnoittelulla.

Joutessa tuumailin kausilaisten asiaa. He tekevät meillekkin leireilemisen noilla SFC alueilla mahdolliseksi, ja väitän, että halvemmalla kun kaupalliset, tosin mehän maksamme siittä jäsenmaksuna vähän kompensaatiota.

Toisalta kausipaikkalaiset ovat myös leiriharrastajia, ja saavat siitä hyvää mieltä, ja yhteisöllisyyttä, ja homma on vapaaehtoista heillekkin. Kausipaikan hinta on halpa kun ottaa huomioon että siihen kuuluu saniteetti, ja sauna.

En tiedä kausipaikkalaisten sähkön hintaa, muutakun erään tuttavan mukaan kaasulla kannattaa lämmittää vaunu talvella, ennekun sähköllä. Toivopoika

Mitenkäs, Matti tuo sähkön hinnoittelu käytännössä pitäisi hoitaa paremmin? Mittaria käytettäessä kaikki maksavat saman kilowattituntihinnan. Se lienee ehdottoman tasapuolista. Jos ei ole mittaria, maksetaan joku vuorokausihinta.

Tämän vuorokausihinnan maksaja voi sitten miettiä, kannattaako hankkia mittari vai ei. Tätä samaahan joudutaan miettimään kaikissa hinnoissa. Ostanko kertalipun vai kausikortin tai matkakortin tms.

Tauno

Ohjeeni on yksinkertainen. Ensinnäkin sen pitää järjestää mittaus joka myy. Ei kauppaankaan mennä oman vaakan kanssa. Sähkön osto alueilla pitää järjestää niin, että jokainen maksaa vain kuluttamastaan sähköstä ja kaikilla on sama maksu per kulutettu kWh. Tällöin sillä ei ole väliä onko kausipaikkalainen vai käypäläinen ja onko autossa lämmitys päällä vai ei tai onko autossa ilmastointilaitetta tai ei. Näinhän sähköä ostetaan kotonakin eikä olla kenenkään siipeilijä.

Tämä on mahdollista nykytekniikalla hyvin monella tapaa. Sähkäalan ammattilaiset tietää asiasta enemmän. Olen käynyt alueilla jossa respan näytöstä kytketään ao.paikan toppaan virta päälle ja kun lähetään niin respan näytöltä nähdään suoraan ko. paikan sähkönkulutus, josta maksetaan. Se on sitten sähköä myyvän asia miten hän vuosimaksut, siirtohinnan, sähkön ja alueen jakeluverkon kulut + mahdollisen avl myyntihinnassa huomioi.

Olen käynyt paikoissa (tämä on yleisin tapa mm. stellplatzeilla) jossa sähköä ostetaan sähkötolpalta joko rahalla tai kortilla ja maksun jälkeen napin painalluksella voi kytkeä virran oman virtajohtoon. Yksi mittaustolppaa voi syöttää orjatolpan kautta 8 autolle virran. Sähkö maksetaan etukäteen ja milloin hyvänsä sähköä voi ostaa kolikolla lisää, ja jos ostaa liikaa se jää seuraavan karavaanarin tai alueen hyväksi. Se että poistuisi ja jättäisi sähkön maksamatta ei tässä systeemissä onnistu. Jos taas ei katso tarvitsevana sähköä niin ei ole mitään maksujakaan.

Näin toimien tapahtuu sekä maksajien että jäsenten välinen oikeudenmukaisuus ja toiminnot sujuvoituu eikä tarvita työvoimaa sähköasian hoitamiseen. Camping-alueiden pito tulee Suomessa kannattavuuden suhteen olemaan aina ongelmalaji ja kannattaa toimia niin, että kaiken sen työn minkä voi siirtää asiakkaalle kannattaa tehdä. Vanhat käytännöt tuhlaa "työtä" kun se on ollut ilmasta (usein talkootyötä) mutta on syytä olettaa, että näin ei ole kauan. Jo nyt alueen "ostaa" talkootyötä erilaisin alennuksin mm. kausipaikkalaisilta varsin huonolla vaihtosuhteella.

Tauno

Ohjeeni on yksinkertainen. Ensinnäkin sen pitää järjestää mittaus joka myy. Ei kauppaankaan mennä oman vaakan kanssa. Sähkön osto alueilla pitää järjestää niin, että jokainen maksaa vain kuluttamastaan sähköstä ja kaikilla on sama maksu per kulutettu kWh. Tällöin sillä ei ole väliä onko kausipaikkalainen vai käypäläinen ja onko autossa lämmitys päällä vai ei tai onko autossa ilmastointilaitetta tai ei. Näinhän sähköä ostetaan kotonakin eikä olla kenenkään siipeilijä.

Tämä on mahdollista nykytekniikalla hyvin monella tapaa. Sähkäalan ammattilaiset tietää asiasta enemmän. Olen käynyt alueilla jossa respan näytöstä kytketään ao.paikan toppaan virta päälle ja kun lähetään niin respan näytöltä nähdään suoraan ko. paikan sähkönkulutus, josta maksetaan. Se on sitten sähköä myyvän asia miten hän vuosimaksut, siirtohinnan, sähkön ja alueen jakeluverkon kulut + mahdollisen avl myyntihinnassa huomioi.

Olen käynyt paikoissa (tämä on yleisin tapa mm. stellplatzeilla) jossa sähköä ostetaan sähkötolpalta joko rahalla tai kortilla ja maksun jälkeen napin painalluksella voi kytkeä virran oman virtajohtoon. Yksi mittaustolppaa voi syöttää orjatolpan kautta 8 autolle virran. Sähkö maksetaan etukäteen ja milloin hyvänsä sähköä voi ostaa kolikolla lisää, ja jos ostaa liikaa se jää seuraavan karavaanarin tai alueen hyväksi. Se että poistuisi ja jättäisi sähkön maksamatta ei tässä systeemissä onnistu. Jos taas ei katso tarvitsevana sähköä niin ei ole mitään maksujakaan.

Näin toimien tapahtuu sekä maksajien että jäsenten välinen oikeudenmukaisuus ja toiminnot sujuvoituu eikä tarvita työvoimaa sähköasian hoitamiseen. Camping-alueiden pito tulee Suomessa kannattavuuden suhteen olemaan aina ongelmalaji ja kannattaa toimia niin, että kaiken sen työn minkä voi siirtää asiakkaalle kannattaa tehdä. Vanhat käytännöt tuhlaa "työtä" kun se on ollut ilmasta (usein talkootyötä) mutta on syytä olettaa, että näin ei ole kauan. Jo nyt alueen "ostaa" talkootyötä erilaisin alennuksin mm. kausipaikkalaisilta varsin huonolla vaihtosuhteella.

Matille on kaikki aina helppoa. Jos asiat eivät kuitenkaan ihan noin mene, tuollainen vaunuun tai autoon soveltuva sähkömittari maksaa alle 30 €.

Kuten sanoin, ei kauppaankaan mennä oman vaa´an kanssa. Myyjä mittaa ja on velvollinen kun jäsen on ostajana perimään prikulleen saman hinnan kaikilta jäseniltä. Näin sanoo yhdistyslaki ja sen minä tunnen paremmin kun omat taskuni.

Yhdistystoiminnan perusta on se, että jäseniä kohdellaan aina samassa tilanteessa samalla tavalla. Jos ja kun näin ei tehdä, niin näillä pikkujipoilla ja läpinäkyvillä oveluuksilla rakennetaan eriarvoisuutta ja se on pitkässä juoksussa hirttosilmukan rakentamista itselleen.

Mutta palataan näihin nykyisiin meidän yhdistystoiminnan "vetovoimatekijöihin" vuodenvaihteen jälkeen. Homman pitää olla reilua, rehellistä ja läpinäkyvää, muutoin meitä odottaa sama "jäsenkehitys" mitä muissa pohjoismaissa on jo tapahtunut.

Turha minua on syyttää. Katsokaa ihmeessä mitä karavaanaritoiminnan toimintaympäristössä tapahtuu, Mitä tapahtuu ajoneuvotekniikassa ja mitä se mahdollistaa, mitä tapahtuu karavanarein tarvitsemissa maapalveluissa ja mitä tapahtuu karavaanarien käyttäytymistottumuksissa matkailuautojen määrän jatkuvasti lisääntyessä. Alahan kasvaa vain matkailuautojen määrän kasvun kautta! Sanon tämän ihan ääneen, joskaan en usko sen menevän perille; Tällä hetkellä virta vie meidän ohitsemme. Ja tuskin tämä on jäänyt Hämeelinnassakaan huomaamatta!

Itse olen ratkaisuni tehnyt, ilman hyvää syytä en jäsenalueiden portista mene. Hyvä syy on vaikka jotkut treffit missä tuttuja tavataan, mutta muuten viihdyn alueiden ulkopuolella. Sauna ja mahdollinen ruokaravintola, kenties leipomo kuten Ruununhelmessä on lähinnä ainoa mikä alueille voisi vetää. Sähköä en tarvitse , en kesällä en talvella. Juuri tulimme viikon kierrokselta, patikkareittejä kansallispuistoissa. Eipä näkynyt aukiolevia leirintäalueita muualla kuin Kylmäluomassa. Hienoin patikka oli Riisitunturi ja ehdottomasti vaativin Juman Ölkyn kierros.

-tapani-

Tämä on sinulta varmaan muu valinta kun rahakysymys. Uusi tekniikka mahdollistaa yhä riippumattomampaa matkustamista, mikä tietysti on tämän homman tarkoituskin. Vapauttahan siinä nimenoman otetaan kun matkailuauto ostetaan eikä häkitystä. Saunasidonnaisuuskin on vähenemään päin.

Itseasiassa noille saunan käyttäjille tulisi laittaa camping-alueilla erillinen saunanmaksu. Saunat on kalliita rakentaa, ne on uusittava varsin usein, niiden ylläpito sitoo paljon työvoimaa mm. siivouksen muodossa ja niissä kuluu paljon energiaa ja vettä. Maksakoot saunomisensa itse!

Otetaanpa toinen näkökulma. Miten SFC leiritoiminta, ja hinnoittelu menisi, jos kauipaikkalaiset alkaisivat maksaman saman, kun yönyli menijät. Paljonko heitä olisi. Kuka hoitaisi leirialueiden pidon. Miten kävisi liiton, ja yhdistysten.

Perustaisivatko kausipaikkalaiset omia leirialueita, kuten simojokivaressa näyttää olevan erään talon pihalla useita vaunuja yksityisessä käytössä.

On puhuttu yhdistysten la liiton eriyttämisestä. Kuinka se sitten toimisi.

Itse maksan leriosuuden, vaikka en kyseisellä leirillä koskaan ole käynyt, mutta en ole myöskään talkoillut. Minä maksan, ja toiset hoitaa. Toivopoika

Toivo se menee kuitenkin niin, että loppupelissä palkolliset hoitaa. SF-Caravanin alueet tuskin pysyy yhtenäisenä joukkona vaan jyvät alkaa erottua ja ratkaisuja elinkelpoisia alueita koskien tehdään kaupalliselta pohjalta. Tämä taas tekee sen, että vapaamatkustajia ei voi olla. Voi myös käydä niin, että verottaja tekee, kuten urheiluseuroja koskien on jo tehnyt ennakkoratkaisun talkootyön hyödyn verottamisesta silloin kun hyöty onkin valutettu muualle kun yhdistykselle.

Talkootyön kun tulee koitua yhdistyksen hyödyksi, ei tekijöidensä hyödyksi. Jos tulkinta on se, että alennetut hinnat on talkootyön uittamista omaksi hyödyksi, ollaan kaukana aatteellisesta toiminnasta. Joka sitä haluaa perustakoon osakeyhtiön, jonka tehtävä on tuottaa hyötyä omistajilleen.

Harrastajien ikääntyminen tullee muuttamaan näitä yhdistyksiä se on tosi, eli kun me parjattu suuri ikäluokka häivymme näistä kuvioista. Mihin suuntaan jää nähtäväksi.

Näyttää autojen, ja vaunujen varustus vievän enenevässä määrin sinne vapaaseen likkumiseen, joka muuttaa leirikäyttäytymistä. Muutos ei päivässä, mutta vuosien aikana. Toivopoika

Viimeisessä Taloustaito -lehdessä oli aika hyvä kirjoitus matkailuautoilusta. Käsiteltiin autossa asumista ja yöpymistä erilaisissa paikoissa. Hyvä ja realistinen juttu mielestäni.

Kyllähän autojen koon pitää huomattavasti kasvaa ennen kuin voidaan puhua Matin mainostamasta riippumattomasta kulkemisesta. Talouden kehitys ei ehkä tuota kuitenkaan mahdollista.

Kehitys voi tässäkin asiassa kulkea aivan eri suuntaan tai hyvin moniin suuntiin. En lähtisi heittämään kovin varmoja veikkauksia.

Nyt en kyllä ymmärrä. Mikähän on jutun kirjoittaneet Taloustaidon toimittajan kokemus reissaamisesta ja tämän päivän matkailuajoneuvoista.
Onkohan toimittaja sekoittanut vakinaisen asumisen autossa (esim. rutuilu) ja paikasta toisen reissaamisen toisiinsa, koska ne on kaksi eri asiaa ja niiden aikajännekin on eri. Luonani kävi pari viikkoa sitten suomalainen karavaanaripariskunta jotka oli alkaneen reissunsa matkailuautolla juhannuksen jälkeen ja palaavat Suomeen vasta ensin keväänä. Lienevät jo nyt tuolla Sisilian maisemissa mafian erityisessä suojelussa.

Sitä riippumatonta reissaamista - nimenomaan reissaamista - tehdään jo kaiken aikaa ja erityisesti Manner-Euroopassa. Nykyinenkin 6-7 metrin ajoneuvokalusto riittää siihen aivan hyvin.
Auto ei tarvitse mitään muuta kun vesityspalvelut ts. paskatankin tyhjennyspaikan ja harmaan veden jättö ja puhtaan veden ottopaikan. Kolikoilla toimivia pyykinpesupaikkoja on kyllä.
Riippumattomuutta voi vielä lisätä varustamalla autonsa kaasun tankkipullolla ja/tai laittamalla autoon 200 Ah hupiakut ja katolle 200-250 W aurinkopaneelit + vaihtaa jääkaapin kompressorijääkaapin niin mualiman kiertämisessä ei camping-alueita tarvita.
Ruokaa saa Suomen hintoja halvemmalla kaupoista, dieseliä ja kaasua huoltamoilta, ja vesitys hoituu vaikka stellplatzeilla euron kahden hintaa, joita on Manner-Euroopassa yli 6500 kappaletta.
Tietoliikenneyhteydet hoituu halutessa kuten kotimaassa.

Mitä kustannuksiin tulee niin pirkka-matkalainen kiertää Eurooppa 100-200 km päivämatkoin, kuukausihintaan 1200-1400 e/kk eikä todella tarvitse kaurapuurolla elää. Tähän ei sisälly matka Suomesta Manner-Euroopaan ja takaisin.
Tällainen 60 päivän ei pirkka-matka Suomesta Espanjaan ja takaisin viiden tähden campingilla asuen (16 e/vrk ja saunakin on jos sitä kaipaa) kustantaa n. 4000 euroa eli 66 euroa per matkapäivä. Tämä on bruttokulu ja sitä pienentää kotimaan kulujen aleneminen matkan aikana. Rutumatka on päivähinnaltaan huomattavasti halvempi, koska siinä matkan kiinteät kulut = matkakulut jakautuu pidemmälle ajalle. Siihen en ota mitään kantaa onko tämä vähän vai paljon, koska se on henkilökohtainen asia.

Ajoneuvotekniikka ei enää ole este, asenteet voi olla.

Asenteita on monenlaisia. Eilen luin saksalaisen pariskunnan matkailuauton perästä isolla kirjoitetun tekstin jonka seurueeseen kuulunut kieltenopettaja käänsi näin; Olemme liian nuoria kuolemaan, liian vanhoja työhön, mutta matkustamisen juuri sopivassa iässä. Sillä asenteella eteenpäin.

Minä olen monta kertaa puhellut, että kun nuorna oli telttaperävaunu, ja farmari lata, niin se reissaaminen kesälomilla oli juhlaa. Jos olisi ollut tämmönen höpömökki, niin se olisi ollut hotelliasumista.

Elikkä kyllä se on kiinni ihmisestä enemmin.

Nyt vanhana enempi estää reissaamista ettei kehtaa, vaikka mikään, ei edestyö estä. Tuo meidän kapine voi olla ilman leiriä niin kauan kun haluaa, ja jos akrikaatin laittaa, niin ei tarvi edes ajella jokapäivä.

Mitä taas tulee asumiseen muualla kun kotona, niin eiköhän helpointa lie vuokrata asunto tarvittavaksi ajaksi, mutta kyllä nykyiset lähes kymmenmetrisetkin sen asian hoitaa, tosin talviasuntona ei kyllä ole paras mahdollinen hyväkään vaunu, se on työn takia tullut koettua. Toivopoika

Nyt vain tulee tuossa jäsenten yhdenvertaisessa kohtelussa huomata, että aluehan kohtelee jäseniä samalla lailla. Kaikki sähkömittarin omaavat, siis sekä kausipaikkalaiset että kulkijat saavat ostaa samalla kWh-hinnalla ja kaikille mittarittomillekin myydään samalla vuorokausihinnalla.
Ei yhdistys tai leirintäalue ole velvollinen hankkimaan laitteita, eikä matkalaiselle hankita sähköpatruunaa lämmittimeenkään jos sellaista ei ole eikä talloja auton alle vaikka joutuukin joskus vinommalle paikalle, kyllä varusteet pitää jokaisella olla omasta takaa.

Mutta se on kyllä totta, että leirintäalueen toimintaa ei voi yhdistyksen jäsenmaksuista tukea, muuta varainhankintaa pitää tehdä jos tukea tarvitaan.

Eivät osta. Jos jäsen ostaa 0,2 e/kWh ja toinen ostaa sähköä 5 eurolla vrk ja voi käyttää sitä kesäaikaan max 2 kWh/vrk niin mikä siinä on yhdenvertaista. Saman yhdistyksen jäseniä ja sama tuote mutta aivan eri hinta siitä huolimatta, että molemmissa tapauksissa omakustannushinta on sama.

Sanon tämän nyt ääneen kun ryhdyitte tekemään mustasta valkeaa.
SF-Caravanin alueiden sähkön hinnoittelu suosii perusteetta kausipaikkalaisia ja syrjii käypäläisiä. Ja silloin kun molemmat on saman yhdistyksen jäseniä jäsenet on asetettu hallinnollisella päätöksellä eriarvoiseen asemaan. Ja tämä on kiellettyä.
Ja vielä varmemmaksi vakuudeksi, talkootyöllä ja hinnoittelulla ei saa olla yhteyttä.

Vaan omapa on asianne. Mutta älkää sitten "itkekö" kun virta vie ohi ja jäsenmaksun kautta toimintaa subventoivat vähenee.

Niinhän se kai on, mutta kaksi on muttaa. Jos talkoolaiset kyllästyvät hommaan, jos kausipaikan hinta heidän mielestään nousee liikaa, mikä ei nyt kallis ole hyötyyn verrattuna, niin kuka sen talkoilun, ja leirin hoidon tekee, en minä ainakaan. Nostetaanko käypäläistenkin yöhintaa, ja palkataan työntekijät..
Hyödymmekö me käypäläiset siittä, jos yö maksaa kolme-neljäkymppiä
Kielletyähän yhdistysten tuki jäsenmaksulla, mutta mikä se sitten on yhdistykselle minun osa, joka liiton kautta menee.
Toivopoika

Niinpä Toivo!
Vuosikaudet, jo kymmenet olen tukenut tuota paikallista leiriporukkaa, mutta kertaakaan en ole paikallisen yhdistyksen palveluita käyttänyt, mitä nyt pari kertaa hiihtämällä kulkenut alueen sivu.
Miksi pakolla maksan tuon alueen ylläpitoa?
Noh taitaa olla osaltani viimeinen vuosi.

-tapani-

Matilla on kyllä jotain periaatteellista kaunaa kausipaikkalaisia kohtaan. Tuossa Taloustaito -lehden jutussakin ilmeni, että Euroopan reissulla monet leirintäalueet olivat melkein täynnä kausipaikkalaisia. Ei se mikään suomalainen keksintö ole.

Olen läheltä seurannut Vanhankylänniemen leirintäalueen kehitystä Järvenpäässä. Paikkaan on tullut kummasti eloa, kun alkoivat myydä kausipaikkoja.

Miten tuo paikallisyhdistykselle menevä jäsenmaksuosuus voi olla noin suuri ongelma? Itselläni se on 18 euroa vuodessa ja senkin voi välttää liittymällä yhdistykseen, jolla ei ole aluetta. Kannattaako tuollaisen asian takia pitää yllä tällaista vastakkainasettelua?

Minulla ei ole mitään kausipaikkalaisia kohtaan, mutta kausipaikkakalaisilla on järjestön perusperiaatetta. kohtaan. Jopa niin suuri, että se muodostaa jo uhan koko järjestölle.

Kausipaikkalaisten tilanne on osin heidän omien päätöstensä seurauksena mennyt liian hyväksi ja tämän tilanteen he haluavat henkeen ja vereen säilyttää. Suosikkilauluna järjestökaraokessa "koskaan et muuttua saa". Tämä näkyy jo edustajakokouksen päätöksissä asti, joilla liitosta on tullut säilyttävien yhdistysten panttivanki.

Te puhutte joistain euroista minä puhun kokonaisuudesta - liitosta. Tunnen tämän liiton numeroina varsin hyvin ja voin sen pohjalta vetää johtopäätöksiä siitä mihin ollaan menossa jos muutosta ei tule.
Parhaimmillaan karavaanarien järjestäytymisaste 67 %. Nyt ollaan jo painuttu jo alle 50 % ja näillä näkymin lasku jatkuu. Jostain syystä matkailuautojen määrän kasvulla koko matkailuajoneuvomäärästä ja karavaanarien järjestäytymisaseen laskulla näyttää olevan vahva korrelaatio.
Koko alan volyymin kasvu taas on matkailuautojen määrän kasvun varassa koska m-vaunujen keski-ikä on jo 20 vuotta., eikä nykyiset vaunujen myyntimäärät riitä korvaamaan todellisesta matkailukäytöstä poistuvien vaunujen määrää.

Katsokaan jäsentilastoa. Kahtena viime vuonna jo ollut absoluuttista jäsenmäärän alenemaan ja on syytä pelätä että tämä kehitys jatkuu ja on jopa vaara, että meihin tarttuu muiden pohjoismaiden karavaanarijärjestöjen tauti.
Liikenteessä olevien matkailuautojen määrä kasva jatkuvasti yli 1500 -1800 vuosivauhtia ja samaan aikaan kun meidän kokonaisjäsenmäärä laskee. Kai tästä jonkun johtopäätöksen voi vetää - jos osaa tai haluaa.

Yksi asia on liiton talous, joka on 1:1 riippuvainen siitä kuinka vetovoimaisia yhdistyksen jäsenten hankinnassa ja jäsenten pitämisessä on. Liitolla on vielä vahva tase, mutta sitä on viime vuosina syöty jo lähes 600 000 euroa ja yhdistysten edustajien liittokokouspäätöksellä tämä meno mitä todennäköisemin jatkuu.
Toimintasuunnitelman ja budjetin välinen erotus on -200 000 vuositasolla, eikä ole kirkossa kuulutettu etteikö liitto joudu lisäämään entisestään panostaan jäsenlehden kustannuksiin, mikä lisää alijäämää.
Eikä tämä vinoutunut kehitys ole mitenkään uusi asia liitossa, vaan alkoi jo edellisen puheenjohtajan kaudella.
Kehittämistoimilla olisi todella kiire ja liiton johto kyllä tiedostaa. tämän, mutta kenttään kehittämisviestit ei näytä uppoavan.

Turha on minua osoitella jostain periaatteellisesta kaunasta. Jos periaatteellista kaunaa on, niin se on kyllä niissä yhdistyksissä jotka ei halua, että SF-Caravan kehittyy. He ajattelevat, että mitäs liitosta, riittää kun liitto lähettää yhdistyksen jäsenille jäsenlehden ja tilittävät jäsenmaksut yhdistyksille puhtaana käteen. Kun itsellä menee vielä hyvin ja sauna lämpiää joka ilta, niin mitäpä sitä huolta kokonaisuudesta kantamaan.
Tosiasiassa kuitenkin hyvin suurelle osalle jäseniä nimenoman liiton jäsenlehti on se "liima" joka pitää jäsenet yhdistysten jäsenenä, koska yhdistysten oma toiminta ei siihen riitä.

Tässä ketjussa yhdistykset on paljon vartijoina. Jos yhdistykset aikoo säilyttää jäsenensä niiden toiminnan on oltava demokraattista, avointa ja läpinäkyvää ja jäsenten tasa-arvon tule toteutua niin päätöksenteossa kun toiminnassakin. Tästä syystä ei edes saa antaa epäilyä siitä, etteikö em. periaatteet toiminnassa toteudu.
Tähän kokonaisuuteen liittyy niinkin pieni asia kun sähkön oikeudenmukainen hinnoittelu.

Mutta ei tarvitse edellä esittämiäni asioita oikeaksi todistella. aika tulee tekemään sen puolestani jos malli ei tästä muutu.

Vaikka Matin kirjoituksessa on paljon ennustettakin niin kuitenkin faktat tosia ja ennusteetkin uskottavia.
Olisiko ongelma yhdistysten liittokokousedustajien mielipiteissä jotka kenties jo rasvattu oman yhdistyksen saattosanoissa edustajille.
Siellä yhdistyksen kokouksessa on helppo evästää edustaja kun ei itse ole vastuussa liiton kehityksestä eikä taloudesta. Evästäjät ovat varmaankin usein niitä jotka vastaavat oman yhdistyksen taloudesta.
Tuosta kahden organisaation päällekkäisyydestä ja niiden kehittämisestä johtuu se että oma suu on lähempänä.
Pidemmällä ajanjaksolla kehitys johtaa tuohon jo tapahtuneeseen ja seuraavaksi tutkitaan kuinka omat - ei kausipaikkalaisen haluamat tavoitteet voisivat tulla merkittävämmäksi.
Sen seurauksena on suurempi hajaannus ja jäsenpako.
Toisaalta voi kysyä mitä hyötyä on 150000 ja 50000 jäsenen määrästä jos kausipaikkalaisten määrä säilyy %-osuutena vakiona?
Ehkä kallistuva harrastus ohjaa myös jäsenten toimia tuohon kesämökkiläisenpään suuntaan ja uudet harrastajat haluavat kokeilla itsekseen?

Liiton, ja yhdistysten elämään vaikuttaa myös meidän ikäluokkien vaiheet. Meidän ikäluokkaa ollaan paljolti niitä kausipaikkalaisia, jotka ovat leirejä olleeet rakentamassa, ja niitä hoitamassa.
Paljolti siinä samalla ikäänkuin kasvaneet kausipaikkoihin, jotka kokevat omikseeen.
Se ikäluokka on sääntönsä laaatineet, ja niitä puolustaa, ja on nyt hiljalleen siirtymässä pois iän myötä.
Uudet sukupolvet sitten miten jatkossa toimivat, on nähtävä.
Toivopoika

Toivo tässä on se pirullisuus, että vanhat jäärät voivat sääntöjen muuttamattomuuden kautta estää sen miten järkevästi tässä ajassa saati tulevassa voi toimia. Tämä tilanne on ollut päällä jo ainakin 10 vuotta.

Liitto ja se toiminta ei ole kun lasikuituvene joka kääntyy yhdellä airon vetäisyllä, vaan laiva joka kääntyy hitaasti. Jos kehittämistoimet voitaisiin aloittaa vaikka ensi vuoden alusta, niin mene vähintään kolme vuotta ennen kun positiiviset tulokset alkavat näkyä. Tämä on yksi järjestötoiminnan lainalaisuuksista, koska järjestön ohjaus tapahtuu "köydellä työntämällä" eikä kuten bisneksessä direktiivioikeuden kautta.

Tämän harrastuksen toimintaympäristö on muuttunut sitten 90-luvun alun voimakkaasti ja se vaatisi toiminnan kehittämistä ja uudistamista nopeasti. Mutta kun tämä muutos ei vielä näy siellä missä liiton päätösvalta viimekädessä on eli yhdistyksissä ja etenkään kausipaikalasten keskuudessa niin kiistetään koko muutostarve. Tämä ei ole minun keksintö vaan näkyy selvästi edustajakokousten päätöksistä. Valta on sementoitu kun sääntömuutokset vaatii 3/4 osa määräenemmistön mennäkseen läpi.
Näin enemmistö on tullut vähemmistön panttivanki!

Kun järkipuhe ei johda muutokseen niin kuvaan astuu raha joka aiheuttaa, tai paremminkin rahan puute, mutta silloin vahinko on jo tapahtunut. Euro kun on järkipuhetta parempi konsultti.

No, katsotaanpas nyt.

Omassa yhdistyksessäni on noin 800 jäsentä ja kausipaikkalaisia on varmaan parikymmentä. Paikallisyhdistyksen jäsenmaksuosuus on 19 euroa vuodessa. Yhdistys toimii kuten yhdistykset yleensä, aktiiveja on vähän ja suurin osa on passiivisia.

Mitä tapahtuisi, jos nyt sitten ruvettaisiin lopettamaan tätä kausipaikkahommaa. Todennäköisesti aktiiveja olisi sen jälkeen entistä vähemmän ja yhdistys entistä passiivisempi.

En usko, että jäsenistö kaipaa mitään suurta muutosta sen kummemmin. Aktiivisia toimijoita tietysti aina kaivattaisiin lisää, mutta niistä on pula kaikissa järjestöissä.

Näissä "suurissa" muutoksissa voi olla se ongelma, että sen jälkeen menee entistä huonommin. Tietysti, jos ajatellaan, ettei enää huonommin voi mennä, niin sitten vaan tuulemaan.

Yhdistyksen terveyden mitta on siinä kuinka hyvin se havaitsee oman toimintaympäristönsä muutokset, mikä on sen reagointikyky ja nopeus näihin muutoksiin ja miten se kykenee hyödyntämään toiminnassaan omaa toimintaympäristöään.

Näihin asioihin on moni isokin firma kaatunut, kun niihin on iskenyt "kultamunakriisi".
Se on kriisi jossa porukka kehuu itseään ja kuitenkin samaan aikaan väkeä lappaa ohi oikealta ja vasemmalta. Näin kävi Nokiallekin.

SF-Caravanin kultamunakriisi on siinä, että muuhun ei toiminnassa kiinnitetty huomiota kun jäsenmäärään.