Asuntoautojen nopeudet

Äskeisestä alotuksestani huolimatta miettisin myös askareiden vauhtia. Onhan selvää että tekniikka on kehittynyt ja autot tulleet turvallisemmiksi(esim. saksalaiset törmäystestit, kaapin ovet toimi yms.) Mielestäni kumminkin ilmatyynyistä ja ABSseista huolimatta paras nopeus kaapeille olisi se 80km/h. Nykyisissä uusissa autoissa kun polleja on 125-150 niin niilä pääsee jo tosi kyyteihinkin. Tällä hetkellä asuntoauto Suomessa ei ole mairittelevassa asemassa. Kuolonkolareita on sattunut enemmän kuin tarpeeksi, tosin käsittääkseni vain yhdessä on ollut syy askarissa? Siltikin sitä tuntee olevansa joku tuonelan lähettiläs kun parkkeeraa jonkun marketin pihaan. Jos autolla saa ajaa satasta niin vauhti useimmiten on satakaksikymmentä, ainakin hyvillä teillä .Siinä alkaa ominaisuudet loppua kun painellaan kyseistä haipakkaa ;niin kuskilta kuin 3.5 tonniselta autoltakin sata litraa vettä lakkarissa + harmaat+matkakamat+matkustajat ja kattolaatikko. Mielestäni ihan yhteisön hyväksynnän vuoksi voisimme pitää vauhdin siinä ns. 80km/h Tosin sehän on n. 10 minuuttia/100km hitaampaa ,mutta perille tullaan siltikin. Mukavaa loppukesää T Zepe

MUTTA MINULLA ON SE 100/KM H ,LÄTKÄ JA UUSI LASTUTETTU RELLU; JA MINÄHÄN OLEN SE AUTOMIESTAN MIES (EVP;REKKA KUSKI/TAKSI MIES),muut ei oo mitään,pitää se jossain näkyä!ETTÄ OLEN AUTOJA AMMATIKSENI AJELLUT!ENKÄ KOLAROINUT JA ON MILJOONIA KILOMETREJÄ TAKANA! näin se menee tumii m laukkanen

Onhan se hyvä että ohituksissa voi käyttää satasen alueella korkeampaa nopeutta, samoin motarilla liikenteellisesti ja hyvissä olosuhteissa. Muuten olen huomannut että rekkanopeus 85-90 todellista on vähiten rassaava ja perillevievä.

Eiks 80 pääse perille?Miks rekoille omat rajoitukset?T:JUSSI

Kyllä tuntuu mukavalta pudotella vähän toista sataa mittarin mukaan. Siinä ikään kuin matka joutuu eikä tule tupeksimisen tunnetta. Liikenteen huomioiva tilannenopeus olosuhteiden mukaan, siinä lyhykäisyydessään autoilijan käsikirja.

Juuri näin Qjis! Kannattis usiampienki lukia tämä käsikirja!

Markku on aivan oikeassa. Ajatelkaapa. Säiliörekka painaa täydessä lastissa 60tn, eli 17 kertaa asuntoauton paino. Lastia sillä on noin 40 tn, vaikka pensaa. Matkanopeus tällaisellakin rekalla on 96 km/h. NO entä turistibussi 50 ihmistä kyydissä ja matka nopeus 100 km/h. Miksi ei matkiksella sitten voisi ajaa satasta kun vielä "satasen" autolle on asetettu turvallisuus ehdot.

Eipä muuta kommenttia tähän hätään, mutta mistä on peräisin tieto, että asuntoautoille olisi sattunut jotenkin erityisen paljon? Onko sinulla jotain tilasto- tms. faktaa tukenasi? Itse en muista kuin tämän äskeisen, sinänsä valitettavan tapauksen.

Mella Sie olet loistava keksimään uusia nimiä. T.....Puristajallekin tosta noin vaan keksit taas uuden nimen. Kääntyyköhän tu Q alkuinen joskus vielä tuosta, vaikka muotoon Qjis Quo Vadis. Mutta nopeuksista oli puhe. Mie olen sitä mieltä että satasen nopeuvella kiusataan kaikkia. (Ok. Jos vaihdat auton saatat saada uuden lätkän persi... perään.) Mutta nyt on se liikenteen sujuvuus tässä se pahin juttu, ei niinkään joku aika, kuinka paljon matkasi nopeuttuu sataa kilometriä kohti. Ruotsalainen tutkimus on sitä mieltä, että sama nopeus kaikilla ajoneuvoilla olisi paras ja ihanteellisin. Omasta ajokista voin sanoa että 80 on sille liian hidas nopeus vitosella ajettavaksi, noin yleensä. Nelonen on taas liian pieni numero. Yheksän kympin ja satasen välillä on useimmiten paras nopeus. Sopii usein muun liikenteen rytmiin ja on sopiva väännönkin suhteen.

Kaveri juttelee ihan läpiä päähänsä, ei ole ajanut uusilla autoilla tai ei osaa, ehkä ymmärrys puuttuu. Tuolla logiikalla 24 metrinen 60 tonnia painava puutavararekka sais ajaa talvella 17km/h. Aloitetaan tosissaan ne nopeustalkoot noista oikeasti isommista autoista. Jos ei omat kyvyt riitä sataseen, niin eihän sitä ole pakko ajaa. Vakuutusmaksut menee käytännössä onnettomuus tilastojen mukaan, ja camperissahan näyttäisi olevan edullisemmat maksut, kuin pienehkössö henkilöautossa, että se niistä onnettomuuksista. Mä en aio osallistua sun talkoisiin.

Nyt pyyhkii kuule kaima mulla taas yli hilseen niin vaffasti, niin vaffasti että! Miten sie tuon kaverin, Martin kirjotuksesta oot päässy tuommosseen lopputulemaan. Siis, että Kymenlaakson toisiksi viisaimmalta mieheltä (viisainta ei oo vielä löyetty) muka puuttus ymmärrys? Mie ne kyllä käsitä mihinkä lähtöarvoihin sie perustat tuon rekkojen 17 km/h väittees. Ei Martti mun lukemani perusteella esittäny mittään tuommosta väitettä. Ja mihin ihimeen Martin järjestämmiin talakoissiin sie sitte et muka osallistus. Emmie ainakkaan huomanu mittään talakookuttua tuosa Martin kirjotuksesa. Mie oon ihan ymmällään...

Minusta ihan vaikuttaa kuin tuo Puttosen Matti noilla kannanotoillan edustas tätä "tosimiesten" heimokantaa - ja oon arvellu että kai net piereksivätkin ruokapöyvässä. Ovat niin tosimiestä että. Mutta sammaan hengenvettoon toteaisin että on tainnu PuttosMatti unohtaa sen tärkiän perusteoreeman jotta EI VAUHTI TAPA VAAN SE ÄKKIPYSSÄÄYS! Se kun on tapahtuakseen niin se tapahtuu PuttosMatille ja itse kenellekin - eikä taidoista jos uskalluksestakaan hirveesti apua ole, kun massat ottaa homman hoitaakseen - KJON.

kyllähän se on niin että nykyaikaisella camperillä sata kilsaa tunnissa moottoritiellä riittävillä turvaväleillä edelläajavaan ei ole nopeus eikä mikään. Jos siis joku vakavasti väittää että riski olennaisesti kasvaa siirryttäessä kahdeksasta kympistä sataseen, niin hänen ei oikeasti kannata ajella satasta, mutta turha sitä on muille tyrkyttää. Ilmeisesti edes tajuamattasi lausuit juuri sen olennaisen eli puhuit massoista ja siinä sitten tullaankin massan hitauden lakeihin. Eli yli viisikymmentätonnia painavalla rekalla pysähtyminen kestää helvetin paljon kauemmin kuin sillä 3,5 tonnia satasta ajavalla camperillä. Kun se on tapahtuakseen niin se tapahtuu ilmeisesti vauhdista riippumatta, vai väittääkös joku nero ettei kahdeksankympin vauhdissa tule onnettomuuksia!

Ihan van tiedoksi jotta mä ajelen tilannenopeuden mukkaan enkä liikennemerkkien...... joskus on mentävä 80 rajotuksella 60 km tunnissa........... ja joskus 95............. who knows........?

Asuntoautolta vaaditaan aivan samat rakennenopeudet kuin henkilöautolta. Saksassa As-auto = henkilöauto. Ainakin tämä pätee Saksassa rakennettuja paketti ja matkailuautojen osalta.

Taisi Matti tuossa sinun vastauksessasi käydä vanhanaikasesti niinkuin yleensäkin näiden "vauhtisokeuden" hurmaamien kohdalla. Tunnut näkevän vain ne kaksi suuretta tässä kysymyksessä eli tekniikan ja nopeuden. Tiedän kirjoittamaani katseltavan sokeilla silmillä tai luetun ymmärrystä vailla, mutta yritetään jälleen kerran pistää sinutkin ajattelemaan niiden muidenkin suureiden olemassaoloa.

Kehittyvällä tekniikallahan pyritään monin osin kompensoimaan kuljettajien ja ajo-olosuhteiden puutteita. Mitä tekee aivan liian moni; sokaistuneena olettaa että voi mitata "hyödykseen" syntyneen turvamarginaalin esim. nopeuden nostolla. Keskimääräisesti useimpien matkailuautojen ohjaimissa näkee jo reippaasti keski-iän ohittaneita kuljettajia joille itseasiassa matkanopeutta laskemalla pitäisi varata enemmän reagointiaikaa ja -matkaa. Olen aika vakuuttunut siitä jos nämä kuljettajat joutuisivat näitä "vain" 3,5 tonnin pelejään hallitsemaan jääradaala, heistä harvempi toisi ajopelinsä ehjänä takaisin. Tämä osoittaa vain sen että kun MASSOJEN G-VOIMAT ottavat ohjat kuljettajan käsistä, silloin mennään sinne mihin kohtalo kuljettaa. Siinä tilanteessa jopa niillä pienemmilläkin nopeuksilla on tappava vaikutus puhumattakaan suurempien nopeuksien ja G-voimien olosuhteissa. Kouluesimerkki oli varsin surullisen vankoin tosiasioin juuri tämä Kiikalan tapaus; kokematon iäkäs kuljettaja, nopeudesta riippumaton nokkakolari raskaan yhdistelmän kanssa. Saako tekninen onnettomuustutkinta selville yksiselitteisen matkailuauton hallinnan menettyksen syyn jää nähtäväksi, mutta äkkipysäys oli se joka tappoi.

Vetoaminen Saksan tai yleensäkin Euroopan tieoloihin meidän roudan runtelemilla jättömaillamme on myös eräs henkisen onanian alalaji. Täällä kotoisessa Suomessammehan on yritetty (lähinnä pääkaupunkiseudulla) toteuttaa Eurooppalaista liikennekulttuuria unohtamalla tilanne- ja sääolosuhteet. Seurauksetkin ovat likipitäen samat; romua ja kuolonuhrejakin. Julkinen media harhaanjohtavan ansiokkaasti piti niinä kertoinakin huolen että syy saatiin vieritettyä sääolosuhteiden niskaan, kun perimmäinen syy oli näissä hienoa nykytekniikkaa omaavien ajoneuvojen ratin ja selkänojan välissä. Että se näistä tekniikan eduista.

Dodii - tulihan taas saarnattua, mutta kyllä olisi toivottavaa näiden "vauhtisokeiden" ottavan oman vastuunsa kehityksen muutoksissa. Kuten kansakouluaikainen opettajani sanoi: "Älkää tehkö niinkuin minä teen vaan niinkuin minä neuvon" - kyse tosin oli tupakoinnin vaaroista. Eli, jokainen tekee niinkuin oikeaksi kokee mutta elvistely selkeästi liikenneturvallisuutta vaarantavilla mielipiteillä on silkaa "viattomien viekoittelua" - KJON!

Nyt kirjoittaa Jouko sellaista asiaa, joka kannattaa meidän jokaisen lukea huolella ja ymmärryksellä. On ihan totta, että me mittaamme ilman muuta nopeushyödyksi heti kaikki ajoneuvojen suunnittelijoiden turvallisuutta parantavat tekniset sovellutukset. Aivan samalla lailla käytännössä mitataan jokapäiväiseksi hyödyksi kuorma-autojen nopeusrajoittimiin lisätty n. 10 km/h "työvara", joka on tarkoitettu 80 km/h suurimmalla sallitulla ajoneuvokohtaisella nopeudella ajettaessa mahdollisesti tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Esimerkkinä huojuvan perävaunun rauhoittaminen. Mitä hyötyä siitä on, ellei sietä enää tarvittaessa ole?

Matkailuautoille Suomessa asetettu 80 km/h ajoneuvotyyppikohtainen nopeusrajoitus sitten taas ei perustukaan mihinkään ajoneuvovalmistajan turvallisuussuosituksiin tai -määräyksiin, eikä myöskään ajoneuvon tekniseen vajavuuteen tai puutteisiin. Se on puhtaasti ja yksinomaan Suomen valtiovallan antama "rangaistus" matkailuautojen verottomuudesta. Mikäli omistat henkilöautoksi rekisteröidyn verollisen matkailuauton, saat ajaa sillä tiekohtaisia rajoituksia noudattaen olematta lainlaatijan silmissä turvallisuusriski liikenteessä, kunhan auto on katsastuksessa liikennekelpoiseksi todettu.

Matkailuautolla 100 km/h ajava ei siis uhmaa mitenkään fysiikan lakeja, eikä hyödynnä etukäteen autonsuunnittelijan siihen laatimia turvallisuusjärjestelmiä. Ei näin saa kenenkään ajatella. Mieluummin on ajateltava, että 80 km/h nopeutta matkailuautolla ajava nöyrä hallintoalamainen on verrattavissa valtion rangaistusvankiin, jota virkakunta ja hallintojärjestelmä kyykyttää muun liikenteen seassa. Perävaunun vetämisessä voimassa oleva 80 km/h rajoitus perustuu sitten taas kyllä kokonaisuudessaan turvallisuusnäkökohtiin. Eikä sitä varmaan kukaan voi kieltääkään.

Paitsi että Saksassa voi katsastaa Asentovaunun ja Hevoskopit 100 km/h nopeudelle. Ne katsastetaan yhdistelmänä ja vetoauton tuulilasiin kiinnitetään n. 80mm halkaisijaltaan 100km/h kilpi samoin peräkärryn taakse mutta vähän isompi.

Vaatimuksena taitaa olla ainakin Kitkavetopää. On ne vaunut ja vetovehkeetkin kehittyneet paitsi Suomessa.

Fysiikan lakien mukaan jarrutusmatka riippuu vain nopeudesta ja tien pinnan laadusta. Jos nopeus nostetaan 80:stä sataseen, niin jarrutusmatka kasvaa yli 50%.

Kirjoitit Matti:

"Nyt kirjoittaa Jouko sellaista asiaa, joka kannattaa meidän jokaisen lukea huolella ja ymmärryksellä".

Silti Kääkkäkuomaseni sinäkin unohdit sen tekstini tärkeimmän viestin; MASSOJEN G-VOIMAT! - joka ei suinkaan ole nopeuden suhde jarrutusmatkaan vaan kokonaismassan suhde kertautuvaan heijausliikkeeseen.

Jos kaikellatapaa olisi turvattua 3,5 tonnin + niiden ylikilojen (200-300kg) tasainen eteneminen ilman ulkoisia ajovakavuuteen liittyviä ja usein ennalta odottamattomia muuttujia (oravan - jäniksen - supikoiran väistäminen (hirvistä/poroista puhumattakaan), peltoaukealle tullessa äkkinäinen voimakas sivutuuli, tienpinnan odottamaton huonokuntoisuus jne), niin toki nykyisillä matkailuautoilla voisi varmaan ajaa vaikka 150km/h. Mutta kun jo siinä 80km nopeudessa äkkillinen ohjauslinjan muutos saattaa sen piirongin saada hallitsemattomaan sekä g-voimien vaikutuksesta lisääntyviin heijausliikkeisiin. Siinä varsinkin harjaantumattomalle kuljettajalle on ihan turha alkaa selittämään että kun se verottajan saatana meitä kohtelee kaltoin eikä anna suuremmilla nopeuksilla meidän teloa itseämme ja matkasamme olevia läheisiämme - muulle tieliikenteelle aiheutetusta vaarasta puhumattakaan. Väitän jopa että valtaosa matkailuauton kuljettajista edustaa sitä ääritilanteisiin harjaantumatonta kuljettajaryhmää.

Tuota syylliseksi väitettyä veropolitiikkaa en edes yritä lähteä pohdiskelemaan mutta se 80:pin nopeusrajoitus on selkeä turvallisuusriskiraja. Kokeilepa Matti ihan huviksesi sillä sallitulla nopeudella minkälainen "huojuva talo" se piironkisi lomavarustuksessaan on. Pidä kuitenkin varasi ettet löydä itseäsi ja piironkiasi metähallituksen puolelta.

Muuten - onkohan kukaan mahtanut pohdiskella mitä osaa matkailuautojen yli- tai aliohjautuvuus näyttelee näissä ajo-ominaisuuksissa suhteessa kuormaukseen ja ajonopeuteen kaarreajossa. Tottahan silläkin joku vaikutus luulisi olevan vaikka asiaa ei tunnuta tunnistettavan. Niin - mistähän sekin johtuu ettei tätäkään riskiä ole tunnistettu piironkiporukan keskuudessa?

Kun niin hyvin tiedät piironkien ajo- ym. ominaisuuksista kertoilla, niin olet varmaan paljonkin niillä kurvaillut? Siksi tätä kyselen kun jotkut on tietävinään asioista vaikka vaan naurismaata kesämökillä kitkevät. Pistä muutama palsta viisastelua niistä omista piironkikokemuksistasi -jos niitä on. G- voimat, jopa -miehet, on ihan samoja, vaikka vesikelkalla seinään törmäisivät.

Pitäshän sinun jo Teemu vanhastaan tietää ettei tuollaisella pikku piruilulla meikäpappaa ole aiemminkaan saatu masentumaan. Joskus entivanhaan tuli jopa vähän terävämmin otettua kantaa yhden jos toisen elvistelijän esityksiin. Mainittakoon kuriositeettinä että foorumille uudelleen paluusi jälkeinen kirjoittelusi on kyllä huomioitu.

Mutta mahtaa noissa minun mietteissäni jotain todellisuusperää ollakin kun se sai sinut tuonsorttisesti aiheeseen reagoimaan. Siispä jos kirjoitteluni on tuulesta temmattua niin pistäpä itse faktaa niiden kumoamiseen. Keskustellaan vasta sitten mistä ja miten kukin on kokemuksensa ammentanut - jos siihen on ylipäätään aiheena tarvetta palata.

Ei, Jouko, ei missään tapauksessa käynyt minulle "vanhanaikaista" tässä asiassa. Minä en yksinkertaisesti salli sellaista! Minun kirjoitusteni asiapitoisuus ja faktat perustuvat piironkiautoilussa keräämiini henkilökohtaisiin kokemuksiin, Suomen valtionarkiston historiamerkintöihin, sekä niihin vanhoihin, mutta edelleen kumoamattomiin fysiikan lakeihin. MUTUa niissä ei ole tippaakaan.

Autoverosta vapaille matkailuautoille aikoinaan langetettu 80 km/h nopeusrajoitusrangaistus ei tosiaankaan perustu mihinkään empiirisiin kokeisiin tai mittauksiin. Silloin, kun tästä nopeusrajoituksesta ja varsinkin sen suuruudesta päätettiin, ei missään käydyssä keskustelussa kenenkään toimesta edes viitattu minkäänlaiseen turvallisuusnäkökohtaan! Oliko siihen aikaan edes muut kuin Jouko kuulleetkaan fysiikan määritteestä G-voima (Maan vetovoiman kappaleeseen aiheuttama kiihtyvyys, merenpinnan tasolla 9,81 Nm/s). Tätä piironkiautoja jatkuvasti nurinpaiskoavaa uhkavoimaa ei kukaan osannut ottaa vielä silloin huomioon. Jos olisivat asiasta jotain ymmärtäneet, olisi piironkien suurimmaksi sallituksi ajonopeudeksi määrätty 45 km/h. Se on 5 km/h pienempi kuin hinattavan laitteen, joten sellaisen ohittamiseen liittyvä riskitekijä olisi samalla eliminoitu. Mutta kun ei. Joukon peräämällä turvallisuusajattelulla ei ollut mitään tekemistä niissä neuvotteluissa.

Jos nykyinen työsuojelulaki olisi ollut voimassa silloin, kun tieliikennelakia sorvattiin, niin minkäänlaista tieliikennettä ei satavarmasti olisi olemassakaan! Ajatelkaapa missä tehtaassa tai konepajassa sallittaisiin tilanne, jossa kaksi 40 000 kg:n ihmiskuorman sisältämää massaa heilahtaisi 80 km/h nopeudella vastakkaisiin suuntiin sivuuttaen toisensa vain 0,5 m:n etäisyydeltä ilman, että ihmisten alueelle pääsyä tai siellä oleskelu olisi mitenkään rajoitettu. Näin tapahtuu tänään meidän jokapäiväisessä liikenteessämme!

Heti, siis ihan heti, ku Jouko esittää mulle dokumentit perusteluista piironkiautojen 80 km/h nopeusrajoituksen määritykselle, ni mie luppaan olla sammaa mielipuolta asiasta.

Tämänhetkiset käsitykseni perustuvat ihan vaan kaikenlaisilla maateillä ja kaikenlaisilla keleillä suoritettuihin erilaisiin piironkiauton kaatoyrityksiin, hirvieläimen väistökokeisiin, sekä asvaltilla ja jäällä suoritettuihin poikkeustilanneharjoituksiin.

Mie tässä oottelen...

Kyllä siinä Matti-Kuomaseni on tainnut käyndä ihan niin, että kun ammoisessa historiassa ei ollut muuta tietoa kuin piripintaan lastattujen pakaettiautojen (80 lappu persiessä) käyttäytyminen kuormansa kanssa, niin niine hyvineen ratkottiin näitä korkeampaa tietämystä vaativia matkailuautosäännöksiä. Eroavuus tänäänkin asiaa lähemmin tarkasteltaessa on siinä että pakettiauton tavarakuormauksessa ei sallita varsinaisessa merkityksessään henkilökuormausta.

Olen näitä juttuja lueskellessani tullut päätelmään että oliskohan matkailuautoväki onnellisempaa jos heidän kalustoaan verotuksellisesti kohdeltaisiin kuten henkilöautoja. Vastaisiko nykyhintoihin lisätty veron osuus sitä riemua että saisi harvoilla moottoritiellämme ajaa 120:ppiä ja joissakin harvahkoissa paikoissa satasta. Loppujen lopuksi tuo tieliikenne moottoriteiden ulkopuolella mataa sillä rekkaliikenteen nopeudella eli veron maksamalla ei olisi muuta hyötyä kuin sillä saisi kitisijöiltä suut tukkoon. Vaikka hyötyhän se olisi sekin.

Toisaalta onhan näissä nykyoloja arvostelevissa turpakäräjissä (joihin voi osallistua vaikka nauriinharvennusmandaatillakin) se etu että saadaan välillä ihan hyvää ajanvietelukemistoakin. Ja se on jo paljon sekin ;)

J.K. Eiköhän näiden matkailuautojen säädösten valmistelutietokanta antaisi jotain viitteitä käytetyistä perusteista. Ketä kiinnostaa niin eikun Finlexin tietokantaa penkomaan.

Noin se Mella on, eli täyttä asiaa. Palaan vielä yhteiskunnan kipukynnykseen tieliikenteen sallituista nopeuksista suhteessa onnettomuuksiin. Tieliikenteen onnettomuudet saataisiin rajusti pienenemään asettamalla yleiset 20-50 km/h rajoitukset, mutta kun se on ajatuksenakin mahdotonta ajattaa esim busseja H:ki-T:re väliä tuolla nopeudella ja suosia samalla julkista liikennettä. Siispä on yleisesti hyväksyttävä nykyisten rajoitusten mukanaan tuomat onnettomuudet. Valistusta toki täytyy tehdä ja myöskin ottaa vastaan, mutta ei ikään kuin laput silmillä. Mahdollisimman tasaisen nopeuden liikennevirta tuottaa jo sinällään turvallisuutta pienenevien ohitustarpeiden myötä. Tieverkon parantamiseen kannattaisi paneutua samaan tahtiin kun nykyisten kulkineiden passiiviseen turvallisuuteen ja sitä kautta pitää onnettomuudet edes nykyisellä tasolla liikenteen kasvamisesta huolimatta.

Jotenkin tuntuu siltä Matti, ettet ymmärrä fysiikasta mitään. Et ainakaan tiedä mitä G-voimilla tarkoitetaan. Tuo putoamiskiihtyvyyskin on päin persettä. Pitäisi olla 9,81 m/s^2. Eivät ne vastakkain liikkuvat kappaleet juurikaan toisaan heilauta. Kyllä tuo heilahdus tuntuu nimenomaan ohitettaessa, jolloin noiden kappaleiden väliin syntyy alipaine (bernouillin laki!).

Onneksi Topi tuo sun käsitykses on vain yksipuolinen. Sinun fysiikan tai kemiikan taitoja mie en ala punnitteen. Ja ku mulla ei täsä konneesa ollu laittaa tuohom perrään kakkosen yläindeksiä, ni jätin sen pois ihan vaan selevyyen vuoksi. Voin sen lähettää sulle kirjeesä myöhemin, ni saat sielunrauhan. Ja senki mie voin sanoa, että mie lentäjänä tiiän nuista G-voimista sentään jotaki. Olen niitä ite perseessäni tuntenu niin posetiivisia, ku negatiivisiaki. Niin moottori- ku purjekonneilaki.

Niettä se fyssiikasta. KJON!

Nyt on kehitteillä sellainen systeemi jolla tiestä nousee ylös nopeudenrajoitustolppia, jos nopeus nousee yli sallitun.Näyttäisivät olevan tehokkaita. http://www.youtube.com/watch?v=gZZayp59WRk

Kyllähän Eerolan Teemu tietysti oikeassa siinä on, että omakohtainen perstuntuma kertoo paremmin autoilun kokemisesta kuin viisastelu peruskoulun fysiikalla.

Oma kokemukseni: ajan välillä emännän mersulla pitkiäkin matkoja, päivittäisajossa on oma transportterini, mutta kun haluan rentoutua autoillessani, otan alleni uudella fiatin alustalla varustetun matkailuautoni. Niin on meno kuin kiskoilla, hiljaista, tarkkaa ja varmaa 100km:n nopeudessa, kyllä siinä mersu ja transportteri maistelevat hopeat ajonautinnossa ja -helppoudessa. VP.

Ei tuo putoamiskiihtyvyytesi siitä parane, jos sen toisen potenssin siihen olisit lisännyt. En tiedä mitä tuo newton (N) siinä sinun yksikössäsi merkitsee. Jos ei yksikköjä hallitse, niin ei kyllä fysiikasta paljon ole perille mennyt olet sitten lentänyt tai ei. Missähän käsitykseni on yksipuolinen? Sekö, että osoitin tietosi vääriksi. Kyllä sinun fysiikan tietosi on enemmän tai vähemmän MUTUa.

Tuolla ylempänä väität, että G-voima on uhkavoima, joka paiskoo piironkiautoa tieltä. Ei auto minkään voiman vaikutuksesta tieltä ajaudu vaan voiman puutteesta. Kyseessä on Newtonin jatkavuuden lain ilmentymä. Jos mikään voima ei pakota kappaletta muuttamaan liiketilaansa, niin se jatkaa tasaista suoraviivaista liikettään (siis mutkasta ulos tieltä).

Eikös se jarrutusmatka käytännössä vähän muustakin riipu kun ajoneuvon nopeudesta ja tien laadusta. Kyllä tien kulloisellakin kitkakertoimella (johon taas vaikuttaa suuri määrä eri tekijöitä yhdessä ja erikseen) ajoneuvon renkailla, jarrujen kunnolla, jarrutettavan massan määrällä, ajoneuvon painopisteen sijainnilla, tien profiililla, iskunvaimentajien kunnolla ja erityisesti jarruttajan taitavuudella on vaikutusta jarrutusmatkan pituuteen.

Onko rekoissa siis huonommat jarrut ja iskunvaimentimet ja taitamattomat kuljettajat? Massalla ei sinänsä ole vaikutusta jarrutusmatkaan. Massa vaikuttaa liike-energiaan ja jarruttavaan voimaan saman verran. Massan vaikutus kumoutuu.

Topi hyvä! Sitä ylimäärästä ännää mun ei auta muuta, ku pyytää sulta kauhiasti anteeksi. Ihan polovillani sen teen, jos sillä mielenrauhasi saan taas palautettua stabiiliin tilaan. En itekkään tajua miksi sen siihen piirsin. Oot ihan oikeassa, sillä eihän siihen nyyttonit kuulu mitenkään. Olen toela syvästi pahoillani. Sitten takas niihin G-voimiin. Mie siinä kirjotuksessani siteerasin lähinnä sitä G-miehen teoriaa auton kaatumisesta. Eihän sitä mikkään G-voimat ihan aikusten oikeesti aiheuta. Pikemminki juuri G-voimaa kumoammaan pyrkivät voimat. Auton kaataa liikkuvaan massaan kohistuva sen liikesuuntaa poikkeuttava voima, joka yleensä saahaan aikaan ohjausliikkeellä riittäväsä noppeuesa. Koska se piironki on kummin ja tienpinnan välisen kitkan avulla kiini siinä tiesä vain alaosastaan, aiheuttaa tällainen massakeskipisteen ulukopuolelta momenttivarren ettäisyyeltä tapahtuva sivuttaisvoima vääntömomentin sen massan keskipisteen ympäri. Tämä kiertoliike taas sitte tahtoo kaataa sen auton, mikäli auto kallistuu niin paljon, että massakeskipiste siirtyy tukipisteen, eli tässä tapauksessa ulukokaartteen puoleisten rattaitten vertikaalilinjan ulukopuolele. Eli siis, mitä matalammala on piirongin massakeskipiste, sen suuremman poikkeutusliikkeen se kestää kaatumatta. Samoin vaikuttaa asiaan myös renkaan ja tien välisen kitkan suuruus. Ja mitä suuremmassa noppeuesa poikkeutus tehhään, sitä suurempi on kans voima.

Tästä etteenpäin sie saat olla asiasta ihan mitä mieltä haluat niine fysiikkoines ja kemiikkoines. KJON!

Pojat pojat, älkääs nyt noin, opiskelkaa vaikkapa vektorianalyysiä, sieltä löytyvät ne kiihtyvyydet, inertiat, G-voimat sun muut mukavat suureet. Saa jopa vastauksia, oikeitakin, ongelmiin näissä kysymyksissä. KJON!

Ps. Entäs mites se piironki käyttäytyy mustien aukkojen voimakentässä? Chandrasekhar'in rajapinnassa?

Mielenkiintoinen teoria, mistähän fysiikan kirjasta. Mikä on se mekanismi joka massassa vaikuttaa jarruttavaan voimaan? Olen todella kiinnostunut!

Olen kuvitellut massan jarruttavan vain kiihtyvyyttä, jos massassa olisi jarruttava voima eivät satelliititkaan pysyisi ylhäällä ilman jatkuvaa "puhallusta" vaan jarruttaisivat itsensä alas kohtapuoleen.

On olemassa myös energian häviämättömyyden laki, mihin se liike-energia sitten häipyy ellei kitkaan, jarrulevyjen ja renkaiden lämpöön ja mahdolliseen potentiaalienergian muutoksiin?

Tää Puttonen kiteytti faktan:

"Eli yli viisikymmentätonnia painavalla rekalla pysähtyminen kestää helvetin paljon kauemmin kuin sillä 3,5 tonnia satasta ajavalla camperillä. Kun se on tapahtuakseen niin se tapahtuu ilmeisesti vauhdista riippumatta, vai väittääkös joku nero ettei kahdeksankympin vauhdissa tule onnettomuuksia!"

Nyt se on todistettu, kaikki on siis tuurista kiinni. Kun se on tapahtuakseen niin se tapahtuu. Tuo on loistoajatus. Autoilijoitten ero siis on vain siinä että joillakin on onnea enemmän kuin älyä. Tarkoittaa myös sitä että samahan se millä kotterolla mennään motarilla 120km/h.

Aivan VP - olen kanssasi samaa mieltä mitä tulee omakohtaisen kokemisen tärkeyteen, muutta ettei sitä tarvitsisi kokea vaikeimman jälkeen ja ei tarvitsisi tyytyä pelkkään jälkiviisauteen on parempi selvittää tosiasiat jo ennen niiden kokemusten hankkimista. Se ei ole edes vaikeaa - sen ennakkotiedon hankkiminen. Ohjeita turvalliseen liikkumiseen ja ajoneuvon kuormaamiseen löytyy ihan järjestömme julkaisemista oppaista.

Mitä taas tulee "peruskoulun fysiikkaan", kyllä minun on siinä lajissa tunnustauduttava sinua paljonkin tyhmemmäksi. Sinä ilmeisesti olet sen peruskoulun käynyt nuorimies mutta mitä meikäpappa kun on vanhan kansakoulun kasvatti. Ei voi vaatia sitäkään vähää. Ja toisekseen tuli kai niillä fysiikan tunneilla oltua ihan muissa maailmoissa kun ei senlajin oppeja juuri mieleen jäänyt.

Mutta vakavasti ottaen, jokaisen piirongin puikkoihin tekeytyvän iästä riippumatta pitäisi kunnioittaa kanssaihmistensä ja omaakin turvallisuuttaan sillä että selvittää itselleen miten paljon eritavalla "riiskuppiin" verraten raskas ja äärimitoiltaan suuri matkailuauto käyttäytyy etenkin ääriolosuhteissa/tilanteissa. Sitä on ihan turha opetella enää siinä tilanteessa kun metsähallituksen puusto vain paksunee.

Lopuksi osaltani tähän aiheeseen sanoisin, että matkailuautoilijoilta pitäisi vaatia erillinen pätevöitymistutkinto eli ajokortissa olisi oltava aivan erillisenä ajo-oikeusryhmänä nämä matkailuautot - ihan kuin moottoripyörän ajo-oikeuskin. Moni paskanjauhanta jäisi vähemmälle selvän tietämättömyyden vähetessä ja ennakoivan ajotaidon lisääntyessä - KJON.

Toivon ettet joudu elävässä elämässä testaamaan väitettäsi. Oletetaan, että joudut tekemään 20-30 metriä takanasi ajavan omalla ajonopeudellasi etenevän 50-60 tonnin rekan edessä täysjarrutuksen esim. äkillisestä liikenne-esteestä johtuen. Oletetaan edelleen, että rekan ohjaamon korkeus huomioiden huomaatte liikenne-esteen rekkakuskin kanssa samaan aikaan ja kun reaktionopeutenne on sama niin aloitatte myös jarrutuksen samaan aikaan. Uskotko siihen, että ajoneuvojenne väli täysjarrutuksen jälkeenkin on ennen jarrutusta ollut 20-30 metriä vai käykö niin, että rekan liike-energia alkaa muuttamaan autosi muotoa.

sä oot todennu, mä en ole. Ymmärrä nyt ystävä hyvä että myös kahdeksassakympissä tapahtuu onnettomuuksia. Lienee selvää että kaikissa nopeuksissa tapahtuu onnettomuuksia, seuraukset vain ovat pääsääntöisesti vähäisempiä pienillä nopeuksilla. Eli jos kaikki ajaisi 10km/h niin vammoja tulisi todennäköisesti vain jalankulkijoille ja omaisuudelle. Mutta perillepääsyn kanssa olisi vähän niin ja näin. Näimpä erityyppisille ajoneuvoille eduskunnassa on päätetty heidän mielestään järkevät nopeudet. Tämä on se alkuperäinen aihe mistä ollaan käyty keskustelua, onko satanen modernille matkailuautolle sopiva nopeus vai ei. Minun mielestäni on, ja kuten ensinmäisessä kommentissani sanoin, että jos nopeuksia on syytä lähteä rajoittamaan, niin aloittetaan se jostain muusta päästä. Täällä moni hyvä tarina saa ihmeellisiä käänteitä ja väänteitä, kun toisilla on lähinnä tarkoitus vittuilla ja tarttua kaikkeen epäolennaiseen. Koitetaan pysyä asiassa ja jos ei ole mitään järkevää sanottavaa, niin ei ole pakko ihan jokaiseen aiheeseen omaa kommenttiaan kirjoittaa.

Kuten varmasti hyvin tiedät niin massa ja paino on kaksi eri asiaa. Massa on kykyä vastustaa liiketilan muutoksia, ja kasvaa nopeuden lisääntyessä. Kun ajelet pikkasen yli valonnopeudella on massa ääretön ja siis mahdoton pysäyttää koska voima vastustaa liiketilan muutosta on myös ääretön.

Näin helppoa se on :-)

Niin juuri! Spekulointi sekundäärisillä argumenteilla jääköön.

Alkuperäiseen aiheeseen palaaminen on tietty hyvä idea mutta katto nyt kuitenkin mitä tulit kirjoittaneeksi. Ei ne kolarit millään nopeudella ole "tapahtuu jos on tapahtuakseen". Jos liikenne on sattumankauppaa niin paras jäädä kotiin.

Mie en kuule Rauzi voi suositella sitäkkään. Yks kaveri jäi kerran kottiin sänkyyn makkaamaan, ni sillä putos hyllyltä silitysrauta päähän ja kuoli siihen. Saattas olla se liikenne 20 km/h noppeuela sittekki turvallisempaa...

No Seppo, sano sinäkin millä argumenteillä tähän keskusteluun saapi osallistuva. Uunodäärisillä, secundodäärisillä, tricoloräälisillä vai tertiäärikautisilla. Matti on erimieltä kun Kari ja toinen Matti puhhuu pelkkää secundaa. Sinähän se oot syypää tähän onnettomaan aiheeseen, jossa ei pysytä.

Jarruttavana voimana on tien ja rankaan välinen kitkavoima, johon olellisesti vaikuttaa ns. pinnan tukivoima, joka vaakasuoralla alustalla on saman suuruinen kuin auton paino. Painohan on suoraan verrannollinen auton massaan.

Ei ole !!!

Sun kavereilla on kummallinen paikka säilytellä silitysrautaa ???

Niin taita olla. Taianpa siirtää iteltäki sen rauan pois sängyn päätyhyllyltä. Ihan vaan ennakoivasa mielesä.

Luepa mikä tahansa yli kolmen vastauksen viesti niin tulet huomaamaan ettei asiassa yleensä pysytä. Onko se hyvä vai huono, en tiedä. Itse joskus väsyn niitä lukemaan kun ei löydy asian pätkääkään.

Tossa nyt ei ole mitään järkeä. Ei auton pysäyttämisessä olla tekemisissä relativistisen massan kanssa. Mitenkäs sitä yli valon nopeuden ajeltaisiin, kun valon nopeuskin jo on mahdoton. Sitä voidaan teoriessa lähestyä rajatta, mutta sitä ei voi saavuttaa. Joka tapauksessa kappaleen paino vaikuttaa kitkavoimaan, joka tuon pysäytystyön tekee. Sanopa mikä ero on painolla ja kappaleen painovoimalla, jotta tiedämme puhuvamme samasta asiasta.