On vesimittareita ...

... ja on vesimittareita. Kummallakaan näistä ei näe tankissa olevaa vesimäärää kovin tarkasti. Auton omassa vesimittarissa on vain viisi mahdollista näyttöä (25% voi vilkkua tai palaa jatkuvasti). 120 litran tankissa kahden näytön välissä on keskimäärin 24 litraa. Lisäksi mittarin anturi on tankin oikeassa päässä, minkä vuoksi mittarin näyttö riippuu auton kallistuksesta. Ja vielä yksi kiusa on, että näyttö on pimeänä silloin kun itse on auton ulkopuolella täyttämässä tankkia. Koska en mielelläni täytä tankkia aivan täyteen, olisi hyvä jos vesitankin täyttöasteen voisi lukea auton ulkopuolelta. YouTubesta löytyy erilaisia tee-se-itse vesimittareita, mutta yleensä näihin rakennetaan oma mittauselektroniikka ja tätä pyrin välttämään.

Tällaiseen päädyin. Kaksi alumiinilattaa n. sentin päässä toisistaan muodostaa kondensaattorin. Tällaisen levykondensaattorin kapasitanssi on levyjen pinta-ala jaettuna niiden välisellä etäisyydellä ja kerrottuna väliaineen permittiivisyydellä. (Kun 50+ vuotta sitten näitä opiskelin, permittiivisyyttä kutsuttiin dielektrisyysvakioksi.) Wikipedian mukaan tyhjiön tai ilman permittiivisyys on 1 ja veden on 80. Tämä tarkoittaa, että mitä korkeammalle vesi nousee levyjen välissä, sitä suurempi on kapasitanssi. En ainakaan vielä lähde rakentamaan mittauselektroniikkaa, vaan aion käyttää tavallista yleismittaria, jolle täytyy aikanaan tehdä muunnostaulukko kapasitanssin ja tankin vesimäärän välille. Kun tankki (jota tässä esittää vesikarahvi) on lähes tyhjä, kapasitanssi on pieni (tässä 42,7 nF eli nanofaradia), ja kun tankki on täynnä, kapasitanssi on n. 180 nF (tässä tosin karahvi loppuu kesken).

Kondensaattori (joka aiemmissa kuvissa oli ylösalaisin) on nyt kiinnitetty vesitankin korkkiin ja tiivistetty saniteettisilikonilla. Tankki on sohvan alla. Jotta sohvan pehmusteita ei tarvitsisi poistaa mittausta varten, kondensaattorista lähtee johdot selkänojan yläreunaan. Tankin korkkiin kiinnitetty kondensaattori ulottuu muutaman millin sen alla olevan tankin pohjan yläpuolelle. Juuri tuossa paikassa levyt voisivat olla sentin - pari pitemmät, mutta levyt pyörivät tankin korkin mukana ja pitemmät levyt törmäisivät tankin pohjassa olevaan korokkeeseen. Tankin korkilta lähtevät johdot päättyvät kahteen banaanikoskettimeen, jotka on kiinnitetty pieneen muovilevyn kappaleeseen (leikattu jostain muovirasiasta). Mittarin johdot tuikataan banaanikoskettimiin ja mittari käännetään sopivaan suuntaan, esim. ikkunaa kohti, niin tankin täyttöä voi seurata auton ulkopuolelta.

Asiaa hieman mutkistaa se, että tankin pohjapinta on valtavan paljon suurempi kuin vesikarahvin. Sähkökentän voimaviivat kulkevat paljon helpommin vedessä kuin ilmassa. Tästä seuraa, että kun vesi tankissa nousee sille korkeudelle, jossa se juuri ja juuri ulottuu kondensaattorilevyihin, sähkökenttää muodostuu koko alapuoliseen vesitilaan. En aio täyttää auton tankkia ennen kevättä, mutta simuloin tilannetta vauvan kylpyammeella. Kun lähes tyhjän vesikarahvin tapauksessa kondensaattorin kapasitanssi on n. 40 nF, niin vastaavasti vauvanammeessa, jossa vettä on juuri ja juuri levyjen alareunaan asti, kapasitanssia on n. 90 nF. Täydessä tankissa kapasitanssia tulisi olemaan n. 200 nF, jolloin nanofaradit muunnettaisiin litroiksi yksinkertaisesti vähentämällä 90.

Rakentelu on osa tätä harrastusta, tuottaa suuren tyydytyksen kun saa jonkun asian paremmaksi. Tämä mittari on oiva suunnittelun aihe. Kuitenkin kysyn miksi näin '' Koska en mielelläni täytä tankkia aivan täyteen, olisi hyvä jos vesitankin täyttöasteen voisi lukea auton ulkopuolelta.''

Itse lasken tankkiin kunnes ylivuotoputkesta tulee, loput liiat loiskuvat kun lähtee ajamaan. Kysyn vain sen vuoksi että tietäisin syyn tähän menettelyyn, mittarin rakentaminen on aivan hieno juttu.

Letkuun tulevan gardenan mittarin saa alle 20€ netistä…

Tuo gardena käy suoraan esim tähän…

Tässä vaikuttaisi olevan tarkka mittari. Näytön saa pysymään päällä, helpottaa tankkausta jos mittari näkyy vaikka ikkunasta ulos.
Pitänee tuollainen vaihtaa nykyisen tilalle.


https://scandihills.fi/tuotteet/922-raikasvesitarvikkeet-ja--varaosat/19447-votronic-vesisailion-mittari/?variantId=11468&gad_source=1

Kiitos Timo viestistäsi. On useampiakin syitä, miksi en yleensä täytä vesitankkia aivan täyteen. Tärkein on se, että yleensä emme tarvitse läheskään täyttä tankillista ennen seuraavaa vedentäyttöpaikkaa. Lisäksi ylimääräisestä vedestä tai sen hankkimisesta voi olla vaivaa tai suoranaista haittaa. Esimerkiksi joissakin paikoissa, viimeksi Oulangan kansallispuiston kämppärillä, vesi piti hakea kastelukannulla kaivosta n. 100 metrin päästä. Jos olisin tiennyt, että viimeisestä kannullisesta mahtui tankkiin vain litra, olisin jättänyt tuon kannullisen hakematta. Lisäksi pelkään, että auton seinän ja tankin välinen letku tai sen liittimet alkavat vuotaa, kun muovi vaeltaa pois paineen alta eli letkuliittimien kohdalta. Jos vedenpinta ei nouse tankin täyttöletkun tasalle, vuotoa tulee vähemmän tai ei ollenkaan. Ja vielä yksi kiusa on, että kun tankki tulee täyteen, tankkiin muodostuva paine heittää täyttöletkun maahan, kun letkun päässä ei ole lukkiutuvaa liitintä (kuten Petterin kuvassa) vaan ainoastaan kartiomainen kiertämällä suljettava vesihana.

Saa ostettua korkin tilalle tulevan liittimen, johon saa vesiletkun suoraan kiinni sekä myös tuon vesimittarin…

Minulla oli yksikertainen tapa katsoa vesitilanne.
Kun avasi vaatekaapin alla olevan komeron vesisäiliö johon olin merkinnyt viivat 10 L välein.

Miten tuon kondensaattorimittari mahtaa toimia kun vedessä on aina epäpuhtauksia jotka aiheittaa virrankulkua levyjen välillä. Samalla tapahtyy elektrolyysy, vety ja happi erottuu ja syntyy räjähdysherkkää kaasua. Tämän takia on syytä rajoittaa virransaantia.

En kyllä ihan ymmärrä mikä on ongelmana jo m-autossa olevassa toimivassa mittarissa? Itselle kyllä hyvin riittää sen antamat tiedot ja täyttäessä voin katsoa tuosta irtomittarista tankatun veden määrän, jos ei ole tarkoitus ottaa säiliötä täyteen...

Mun mielestä hienoa että joku innovoi ja keksaisee ongelmaan parannuksen ja vielä julkaisee sen täällä ja senkin voi ymmärtää että jotkut tyytyy perusratkaisuun.
Mulle oli ongelma kun hyppelehdin vähän korkeampaan matkikseen kattomaan viiveellisestä mittarista täytön aikana useasti että joko joko on yli puoli tankkia ,sitten ostin sen litroja mittaavan Gardenan ja mun ratkaisussa pääsee ilmat täyttöaukosta pihalle kun ostin Fiskarsin kulmapistoolin jossa sulkija joka sopii suoraa täyttöaukon sisälle eikä putoa paineellisenakaan.
Lähinnä tätä kaliperia,
https://www.etola.net/Tuote/puutarha/puutarhanhoito/puutarhatarvikkeet/fiskars-sol-kastelusuutin-perussetti/

Tuo korkki jossa on pikaliitin voi tosiaan olla ongelmallinen jos vettä tulee reilusti, yhtään painetta ei pääse pois muualta kuin ylivuoto letkusta.
Itsellä tämä liitin jää kiinni tankin korkin aukkoon, se ei ole tiivis ja päästää osaltaan painetta pois tankin täyttyessä.
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/Vesiletkut-kastelukannut-ja-sadettimet/letkuliittimet/pikaliitin-12-2000054647

Lisäksi tankki on lattian alla, ei haittaa vaikka iso huoltokansi pettäisi. Kuvassa oleva malli on pikkuisen riskialtis.

ei tuota adpteria tarvitse laittaa kierteille, sillä siinä ole letkun pätkä pitää kyllä adapterin riittävästi paikoillaan tankkauksen aikana. Pääsee paine pois...
https://www.amazon.de/dp/B0919ZQQND?ref=ppx_yo2ov_dt_b_fed_asin_title&th=1

Vielä muutama kommentti. Täällä ihmeteltiin miksi autossa jo oleva mittari ei riitä. En ehkä riittävän selvästi sanonut, että suurin ongelma tulee silloin, kun vesitankin täyttämisestä on kulunut jo jonkin verran aikaa. Muutaman kerran olemme olleet tilanteessa, jossa vaihtoehtoina on purkaa sohvasta pehmusteet pois, jotta pääsee kurkistamaan vesitankkiin, tai ottaa riski että suihkusta ei tule vettä siinä vaiheessa kun pesuaine pitäisi huuhtoa pois tukasta. Tämän mittarin tekemiseen ei välttämättä olisi tarvinnut ostaa lainkaan uusia osia. Alumiiniprofiilit ovat ylijäämätavaraa litiumakun kiinnitystarvikkeista. Ainoa ostettu osa on uusi vesitankin korkki, koska en halunnut puhkoa alkuperäistä korkkia. Suunnittelu ja toteutus on ovat dementiantorjuntaa, jolle en laske minkäänlaista hintaa. Ongelmien ratkaiseminen tuo mukavan tyydytyksen tunteen. Jonkin aikaa kesti ratkaista sitä ongelmaa, kuinka tankin tulopuolelle liitetystä virtausmittarista voi nähdä tankin sisältämän veden määrän sen jälkeen kun vettä on kulutettu tankin täyttämisen jälkeen. En kylläkään keksinyt parempaa ratkaisua kuin että lasketaan vesi tankin pohjapropusta auton alla olevaan saaviin ja kaadetaan vesi sitten virtausmittarin kautta takaisin tankkiin.

YouTubessa on paljonkin ohjeita kapasiivisen vedenkorkeusanturin tekemiseksi. Joissakin on elektrodeina kaksi sisäkkäistä metalliputkea. Tässä näin yhtenä ongelmana sen, että muutaman sentin paksuista putkea ei voi tiivistää Sunlightin vesitankin korkkiin enkä halunnut tehdä itse tankkiin uusia reikiä. Toinen ongelma on, että koaksiaalisen anturin puhdistaminen esim. levästä vaatii rakenteen purkamista.

Joidenkin tubettajien antureissa on kaksi kupariliuskaa asennettu samaan tasoon kahden muovikalvon väliin esim. laminointikoneella. Tämä ratkaisu sopii mielestäni parhaiten paikallaan pysyvään vesitankkiin, esim. sadevesitynnyriin. En pitänyt sitä sopivana liikkuvan auton vesitankkiin.

Alumiinia on aiemmin käytetty paljonkin kattiloiden sekä retkiastioiden ja -aterimien materiaalina. Mutta happamien ruokien valmistamiseen alumiini ei sovi. Hapot nimittäin liuottavat alumiinia, joka elimistöön päätyessään on haitallista. Tästä syystä esim. Mehumaijoja ei tehdä enää alumiinista vaan ainoastaan rosterista. Mutta raikasvesitankin vesi ei ole hapanta ja toiseksi alumiiniprofiilit ovat anodisoituja (vanha termi on eloksoitu), minkä vuoksi nesteen kanssa kosketuksessa ei ole alumiini vaan eristävä oksidikerros. Omassa vesianturissani, jossa elektrodit on kiinnitetty L-kiskon pätkiin, jouduin viilaamaan oksidikalvon pois alumiiniosien liitoskohdasta ja tein vielä kierteet rosteriruuveja varten, jotta ruuviliitoksiinkin syntyisi sähköinen kosketus. Elektrodien väliin jätin sentin raon, jonka voi tarvittaessa puhdistaa hammasharjalla rakenteita purkamatta.

Monissa YouTube-vidoissa vedenkorkeusanturiin on liitetty dedikoitu mittauselektroniikka, jonka älynä toimii tyypillisesti sulautettu Arduino- tai ESP32-prosessori. Minun tarpeisiini, ainakin toistaiseksi, riittää että muutaman kerran kesässä kaivan esille yleismittarin ja mittaan kapasitanssin, jonka sitten taulukolla tai päässälaskulla muunnan vesilitroiksi.

Vesisäiliössähän on 4 tai 5 anturia (tankoa) riippuen valmistajasta. Samat tiedot löytyvät näyttöpaneelista. Eli kun vesi yltää enää alimpaan tankoon, on vettä vähiten säiliössä ja tämän määrähän olisit voinut saada selville laskemalla vesisäiliön tyhjäksi vaikka Tokmannin sankohin...
Veden kulutuksenhan saat selville, kun katsot vesipumppusi virtausmäärän (litraa/minuutti) ja pidät sekuntikelloa päällä, kun olet suihkussa... toki ajan myötä pumpun teho on voinut hieman laskea..
Varsin kätevä on virtausmittari täyttöletkussa täyttöhetkellä, kun on tarkoitus täyttää vain tietty määrä vettä, esim painon takia.
Toki tätä voi harrastaa monella eri tavalla...

Juu, tapoja on monia...
Yks perinteisimpiä lie 10 l kastelukannu
Sen oon varmaksi ja toimivaksi testannu.
Toimii mistä vaan vettä on hanasta saatavilla... miksei vaikka tunturipurosta🤔