Onko kaasupullon tietäjiä?

Normaali 11 kg:n teräksinen kaasupullo. Kuinka paljon siihen voi kaikkiaan kertyä kondessivettä lämpötilan vaihteluista (80 C-astetta) johtuen? Poistuuko kosteus kaasun myötä, vai poistetaanko se täyttövaiheessa vai varastoituuko se sinne pullon sisään useiden pullon käyttövuosien/kiertojen aikana.
Siis: Kuinka paljon maksimi vesimäärä kaasupullossa? Ei kannata arvailla vaan aitoa tietoa kiitos!

Paha kysymys Harrilta! Mihin moista tietoa tarvii, vai onko tietovisaan liittyvä? Melko reipas tuo 80 asteen vaihteluväli?

Pullohan on täynnä ainetta, osin nesteenä ja osin kaasuna, loppuun asti. Tyhjää tilaa pullon sisällä ei ole, joten oman tulkintani mukaan ulkoinen ilmankosteus ei sisään pääse? Vrt auton polttoainesäiliö, jossa on vapaata ilmatilaa ja tässä vielä kaiken lisäksi ilma vaihtuu ja sisään tulee uutta kosteutta.

Lähetä kysymyksesi vaikkapa Teboilin kaasuosastolle, niin ammattimaisen vastauksen.

Muistaakseni kuori painaa 14 kg. Nykyään on hyviä ja tarkkoja vaakoja joilla voisi tarkistaa onko kaasua 2 vai 8 kiloa jolloi voi arvioida täytyisikö pullo jo vaihtaa. Myöskin kiinnostaisi se miten sellaiselle pullolle käy tankkauksessa jossa on esim. 2 kg jäljellä. Pannaanko siihen 9 kg ja kuinka se pullossa oleva kaasumäärä ja mahdollinen vesi todetaan?

Käyttäjän lisäys viestiin 7.12.2012 klo 15:40:07 Itsellä on autossa kaksi pulloa ja automaattinen vaihtaja, mutta kun on lähdössä vaikkapa Keski-Eurooppaan olisi hyvä tietää paljonko sitä kaasua todella on mukana. Ei viitsisi tyhjiä pulloja turhaan kuljettaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 7.12.2012 klo 15:52:20 Auringonpaisteessa +50 ja pikkupakkasella -30 astetta.

Harri. Joka pullon yläosaan on merkitty taarapaino, joka vaihtelee noin 10,5kg:sta yli 16 kiloon. On helppo laittaa vaikka henkilövaa´alle vajaa pullo ja katsoa sen paino. Kokonaispainosta pois taara niin siinä on sisällä olevan kaasun kilomäärä. Helppoa kuin heinän teko. Ei tarvitse arvuutella sisällön määrää.

Juuri noin Antti, en viitsinyt mennä ulos katsomaan pullon painoa. Varmaan valkenee se vesikysely?
Eihän siellä litrakaupalla sitä varmaan ole, mutta muistelen karavaanariaikojeni alussa niitä tapauksia esim. vaunussa joissa oli lämmitys korkeapaineella ja muut kalut nykyisellä matalammalla. Olisikohan sen aikaiset pullojen "jäätymiset" johtuneet tuosta korkeapaineesta jolloin kaasuuntuminen ei riittänyt pakkasella?

Sinne kaasupulloon ei mene lisää kosteutta, kaasun mukana sitä poistuu sieltä ja sitä on aika vähän jos pulloa on täytetty muutaman kerran.

25 asteessa on kastepisteisessä ilmassa 23,431g vettä kuutiossa ilmaa ja vastaavasti 30 asteessa 31,214g kuutiossa. Eli jos se kaasupullo on valmistettu 30 asteessa on uudessa pullossa maksimissaan 0,82g vettä eli 0,82ml (aika vähän minun mielestä). Tuskin pulloja valmistetaan kastepisteen yläpuolella eli näkyvän vesihöyryn aikana.

Neste_tehokaasu.pdf: "Kotitaloudessa käytettävän 11 kg:n pullon kaasumäärä on 11 kg +/- 0,2 kg ja pullon tilavuus noin 26,2 l. Yksi kilo nestekaasua on noin 2 l ja täyttöaste 80 %."

Kun en ole fyysikko enkä kemisti toistan kysymyksen: Paljonko 11 kg:n kaasupullossa voi olla vettä maksimissaan? Aihettaako tuo painetila minkälaisen muutoksen normaaliin ilmanpaineeseen nähden - lisää/vähentää kondenssin muodostusta? Kertyykö sitä pullon "elämäkierron" aikana sinne?

Tuskin kertyisi. Jos kertyisi niin pakkasella kaasun loputtua kuuluisi pullon sisältä jäiden helinää pulloa käsiteltäessä...... Muistan kyllä kuulleeni jäiden helinää, mutta se on kuulunut kera naisten naurun ja miesten mörinän kausipaikkalaisten etuteltasta.

Allu vaari

Mielestäni niin teoreettinen asia ettei tarvitse mitenkään huomioida kaasun määriä laskettaessa. Punnitus epätarkkuus vaikuttaa varmasti paljon enemmän.

Käyttäjän lisäys viestiin 7.12.2012 klo 16:52:56 Niihin Harrin mainitsemiin säätimien jäätymisiin ymmärtääkseni vaikuttaa ihan muut asiat kuin pullosta oletettavasti tuleva kosteus jota siellä siis ei edes ole.

Seurataan moneltako tänään tähän keskustelun aiheeseen alkaa tänään kuulua myös pullojen kalinaa. Veikkaan tuossa ennen kahdeksaa tai heti saunan jälkeen.

Puosu ystäväni on puolestaan luopunut kokonaan veikkaamisesta. Hän vain lottoaa ja tekee sen lauantaisin ennen saunaa......

Allu vaari

Sille on niin monta nimeä...

Joitain hitusia, tiedon hitusia . . .

http://www.pilvivene.com/materiaalit/index.php?option=com_content&view=article&id=107:53-lisaemateriaalia-nestekaasu-tekstiae&catid=19:fy2-laempoe&Itemid=41

Kopio tuolta edellä olevasta linkistä:

Propaanikaasu liukenee huonosti veteen, mutta butaani kulkeutuu limakalvojen ja keuhkojen kautta verenkiertoon vain pieniä määriä.

Kopio loppu.

Butaanin ominaisuuksiin kuulunee tuo veteen liukeneminen ( veri ja vesi "sama asia" ), jotenka toisinpäin ajateltuna vesipitoista butaania kun joutuu pulloon saattaa vesi eroittua butaanista ja jäädä lillumaan pullon pohjalle . . .

Mahdotontako ?

Tuskimpa, koska kosteutta on kaasupullon sisällöstä tavattu, niin ainaki isot pojat on kertonu . . .

Se mistä vaiheessa tuotantoa/pullojen täyttöprosessia vettä pääsee "joukon jatkoksi" se täytyisi kysyä asianomaisilta.

Liekkö pullot jossainvaiheessa nesteellä koeponnistetaan jolloin se veden jäänti pulloon olisi erittäin varteenotettava mahrollisuus . . .

Jäi nyt epäselväksi mistä se kosteus sinne tulisi. Kun pullo käytettäessä tulee "tyhjäksi", on se silti täynnä sitä samaa kaasua. En ainakaan minä niitä pulloja ulkoilmalla tuuleta ennen vaihtamista enkä jätä edes ventiiliä auki ennen irrottamista, jotta voisi hengittää vapaasti. Jos ei kaasulaitos täytettäessä sinne vettä laita, ei sitä siellä ole sellaista määrää, että sitä mitenkään havaitsisi. Ja jos pullon valmistuksen jälkeen siellä vesihöyryä on, se kyllä tulee kaasun mukana ulos ensimmäisen käytön aikana.

Vastaus kysymykseen: Todennäköisesti siellä ei ole vettä nestemäisenä ollenkaan, mutta 26 litraa sinne maksimissaan sitä mahtuisi.

Mistäs se vesi diesel- tai bensiinipolttoaineen joukkoon tulee?
Veikkaampa että kyllä se on lämpötilan muuttumisen seurausta (kondessia).
Ja vettä sinne pullon elinaikana kertyy jollei se poistu kaasun mukana poistu (vaikkei sekoitukaan butaaniin). En minäkään usko että pullottajat sitä lisäävät ja tuskin pesevät pulloa edellisen käyttäjän jäljiltä sisältä kun ulkoakin tahtovat olla kuraisia. :)

Se on Harri ihan eri asia se polttoainetankki. Sinne kun jatkuvasti joutuu tankin vajetessa korvaavaa ulkoilmaa joka sisältää kosteutta. Lämpötilaeroista johtuen se sitten tiivistyy vedeksi, siinä olet oikeilla jäljillä.

Mutta kaasupullossa ei kaasu korvaannu ilmalla vaan se tyhjenee pullossa olevan paineen vuoksi.

Käyttäjän lisäys viestiin 7.12.2012 klo 23:59:22 Vaikka kyllä sä ton tiesit...

Vettä ei silmämääräisesti havannoituna löydy kaasupullosta. Joistain pulloista saattaa tulla muutaman tippa mustaa mönjää kun aikansa valuttaa pitämällä pulloa ylösalaisin venttiili auki.

Tyhjällä pullolla jokaisen helppo kokeilla.

@timppa

Dieselin tankkiin menee vettä jokaisen tankkauksen yhteydessä hieman vettä. 60 kilon tankkaukseen sisältyy noin 3 g vettä. Asialla ei ole käytännön merkitystä, koska vesi on sitoutuneena polttoaineeseen. Bensiinissä vettä ei ole.

Vielä tarkentava kysymys. Mikä on se syy ettei kondenssia kaasupullossa esiinny lämpötilavaihtelusta huolimatta?

Oliko se, että pullossa ei ole ilmaa vaan nestekaasua joka ei sisällä kosteutta.

" Mikä on se syy ettei kondenssia kaasupullossa esiinny lämpötilavaihtelusta huolimatta?"

Kysymys toisinpäin mistä sitä kondessivettä sinne tiiviiseen pullon syntyisi? Kun se pullossa ollut ilmakin on työntynyt kaasun mukana ulos, niin eihän siellä ole kosteutta. Nestekaasu ei sisällä vettä.

Ei pelkkä lämpötilan vaihtelu synnytä vettä, sitä on oltava kaasussa (ilmassa) joka tiivistyy kaasua kylmemmille pinnoille. Nestekaasu propaanin ja butaanin seos, etelässä myydään myös pelkkää butaania jonka kiehumispiste -0,5 °C, eli ei voi käyttää pakkasella.

Tuo butaani voi pakastuvassa säässä kondensoitua tosin kylläkin pullon sisäseinälle, samoin myöskin nestekaasu, mutta se ei ole kondenssiVETTÄ vaan kondensoitunutta nestekaasua. Käyttötilanteessa taitaa kuitenkin neste olla kylmempää kuin pullon seinät, tällöin kondensoituminen tapahtuu takasin nesteeseen, samalla kaasun paine laskee.

Taitaa se kondenssi syntyä sinne kaasupullon ulkopintaan eikä sisälle, @seppo

Markku, arvioisi vaikuttaa oikealta. Siis ei ilmaa vaan "kaasuuntunutta butaania/propaania ja nestemäisenä samaa".. Tuo lämpötilan ulkolämpötilaan syntyvä ero joka syntyy kaasun purkautuessa aiheuttaa huurtumista pullon ulkopuolelle kuoreen. Mitä suurempaa kaasun ulosotto on pullosta sen kovempaa huurtuminen on.

Tämä asia minuakin juuri tällä viikolla rupesi mietityttämään. Saatiin eka kerran sinetöity kaasupullo. En ole ikinä eläissäni "puhaltanut puhtaaksi" uutta pulloa, vaikka satoja niitä olen työksenikin vaihtanut, eikä ikinä mitään ongelmia. Nyt sitten yöllä (tietysti) koitti pullon vaihto. 10 astetta pakkasta, eli ei edes paljon. Kun uuden pullon kaasu pääsi polttimeen, se sammui ja syttyi varoitusvalo. Silloin minä sitten vikalistaa tutkiessani päästin pullosta kaasua ulos. Ei haissut ollenkaan kaasulle, eikä auttanut. Isäntä tuli avuksi ja päästi niiiin kauan kaasua ulos pullosta, että haju tuli ja sitä piti päästää ja kauan. Kaasu ei edelleenkään virrannut polttimolle asti, joten ajattelin, että nyt on paineensäädin jäässä ja sulatin sitä kuumavesipussilla. Auttoi ja poltin rupesi toimimaan. Ikinä ei ole käynyt noin pullonvaihdon yhteydessä. Mietinkin, että onko uusissa sinetöidyissä pulloissa pinnalla jotain muuta "suojakaasua", mikä pitää puhaltaa kaikki ulos ja sisältääkö se kosteutta, joka saa paineensäätimen jäätymään? Poltin oli ollut yhtä mittaa käytössä jo monta päivää ja jäätyminen kävi juuri tämän nopean pullonvaihdon aikana. Onko muilla kokemuksia uusista sinettipulloista?