Aurinkoenergiaaaaaa.......

Ja nyt sitten tällä voorumilla elikkäs tietoo aurinkoenergiasta mitkäs kennot on parhaita ja kuinkas paljon niitä tarvis olla ja mitäs niistä on hyötyä sähkön saralla Nimim. Jos päivän paistaa niin illalla voi polttaa 3 lediä noin... Kattoo tv:tä noin Tai...... Kertokaas te jotka tiedätte.

Autoon vai vaunuun olet laittamassa kennoa. Varmaankin useamman päivän puskaparkki leiriytymiseen. Minkä kokoinen akku sinulla on. Mitä haluat käyttää aurinkoenergialla.

Minulla on useampi aurinkokenno auton katolla. Isoin on 185W tehoinen (nimellisteho) sen antama teho on sateisena päivänä n. 3 - 5 Ah ja aurinkoisena päivänä 12 - 18 Ah. per vuorokausi paneeli on vaakasuorassa auton katolla. sieltä löytyy lisäksi 110W hupiakku 1 lle ja 85W hupiakku 2 Hupiakut ovat a' 100Ah ja starttiakku on 2 x 200 Ah. Yllä kaikki arvot ilmoitettu 12V systeemille.

Mulla on 90W:n kenno katolla, ja autossa kaikki asuinosan valot ledejä. Telkkaria ei ole koettu tarpelliseksi enää pitkiin aikoihin. Tietsikka vie n.14 W ja sen oma akku riittää 4-5 tuntia. Meillä ei sitä kulutusta paljoa ole. Tänä vuonna en ole kertaakaan maksanut sähköstä, hyvin on akkuvirta riittänyt. Kaasua toki menee enemmän kun lämmitys on pelkästään sen varassa, esim. viime la-su 24 h kului n. 2 kg kaasua.

@timppa

Ostin keväällä tarjouksesta 60W:n yksikidepaneelin, kyllä se kohtuullisesti lataa, mutta ei aivan riitä, täytyy hankkia ainakin toinen samanlainen. Itselläni on 30W kuluttava TV ja läppäri taitaa viedä saman verran, muutama tunti käyttöä vuorokaudessa, valoja ei kesällä kovin paljon tarvinnut, minulla on 5W:n hehkulamppuja. Akkukapasiteetti on 320Ah. Tietääkseni monikidepaneelit on parempia, mutta pärjäähän tuolla yksikiteiselläkin. En tiedä miten monikiteinen pii tehdään aurinkokennoihin, mutta yksikiteisen teon osaan unissanikin, kun teen sitä työkseni ja nimenomaan aurinkokennoihin.

Tehdäänkö kennoja Suomessakin ? Eikö ne kasvakkaan Kiinassa ? @seppo

Ei Suomessa tehdä kennoja, mutta kennoihin tulevia kiteitä kasvatetaan jonkin verran, lähinnä sivutuotteena muun tuotannon lomassa, kun maailmalla on ollut kova kysyntä tällaisille tuotteille kun on ollut jonkinlainen aurinkokennobuumi, kiteet menee ulkomaille.

Clas Ohlson AURINKOPANEELI 80 W 36-4451 249,00€

Tuo alkaa olla melko hyvä tarjous, säädin ei taida kuulua hintaan? Tietääkseni Clas Ohlson ei aikaisemmin ole paneeleja isommin myynyt.

Oletko varma niiden lamppujen wateista, 5W kuulostaa aika himmeältä. Ja vaikka olisikin, niin siihen jokaisen tilalle 1W:n polttimo.

Kennojen hinnoista häipyi suomi-lisä viime kesän aikana. Ite maksoin 270 tuollaisesta mikä on kuvassa.

@timppa

http://www.napssystems.com/fi/naps-solutions-for-off-grid-applications Olisiko tästä apua..

Käyttäjän lisäys viestiin 14.10.2011 klo 11:22:49 http://www.akkusinkkonen.fi/etusivu/index.php

On ainakin pirun huonosti käyttäytyvät sivut. Ja sitten on lueteltu peedeeäffiä jotka ei kuitenkaan ole linkkeinä. Hyi moista kikkailua! mot

Tapani! Sulla on aika reilusti tuota akkukapasiteettia. Oliko sulla vaihtokytkin vai ovatko ne yhdessä nipussa? Tuollaisen kasan kun päästää vajaaksi, kestää lataaminen hyvän tovin. Taannoin oli juttua mutta en muista mitä tästä puhuttiin, enkä löydä sitä keskustelua.

@timppa

Minulla oli autossa alkuperäinen hupiakku 75Ah ja laitoin lisäksi 245Ah:n AGM-akun, minulla on Bilteman valintakytkin, ajon aikana lataan molempia auton laturilla ja verkossa on oma laturi AGM-akulle. Alkuperäinen hupiakku on normaali suljettu lyijyakku (joku hopea kalsium). Tällä hetkellä aurinkopaneeli lataa pelkästään AGM-akkua, mutta systeemi ei vielä ole lopullinen. Tuossa minun aurinkopaneelissa (REIMON paneeli) oli mukana säädin jolla voi ladata (automaattisesti) starttiakkua silloin kun moottori ei käy. Autossani on pieniä kohdevaloja jotka on 5W, niitä käytän enimmäkseen, isompi valo on loisteputkivalo, mutta en tiedä kuinka paljon se kuluttaa.

Miksi sitä starttiakkua pitää ladata aurinkkennolla. Vaihda kaikkiin valaisimiin ledipolttimet, niiden kulutus on mitätön.

Käyttäjän lisäys viestiin 14.10.2011 klo 19:50:22 Kysymyksiin on vaikea vastata, kun ei ole tietoa kuinka kuljinta on tarkoitus käyttää. Montako vuorokautta ilman verkkovirtaa tai ajamista.

Starttiakun lataus on ihan hyvä silloin kun auto seisoo vaikka talviajan tai muuten pitkiä aikoja käyttämättä, niin onhan se hyvä pitää ylläpitolatausta, suomen oloissa ei ehkä niin toimiva talvella. Itselläni on koko ajan starttiakulle verkko ylläpitolaturi päällä kun auto seisoo tuossa pihalla katoksessa.

Eikö ole näppärintä, että kun auto laitetaan verkkovirtaan, niin rele kytkee hupiakut ja starttiakut yhteen. Kun taas auto käynnistetään, niin toinen rele kytkee starttiakut ja hupiakut yhteen.

"Miksi sitä starttiakkua pitää ladata aurinkkennolla. "

On monta mahdollista syytä että miksi ladata starttiakkua.

-osa auton sisävaloista on kytketty starttiakulle (24V) -Webasto toimii starttiakulla on 24V malli

WC toimii 24V Marine/bussitoiletti -kahvikeitin 380W on 24V. 7 kuppia kahvia kuluttaa 6Ah sähköä -Auton orginaali laturi on ylläpitolaturi eikä lataa kohtuuajassa purkaantunutta akkua kuin 80% varaustilaan. -Auton laturin hajoaminen ei estä ajoa jos aurinkokenno on rittävästi mitoitettu ** pelkillä aurinkokennoilla on ajettu Portugalista Suomeen kun starttiakku on täynnä voi lainata ylijäämäkapasiteettia myös hupiakkujen lataamiseen.

-Maasähköllä voi hyödyntää samoja kompponenttejä siirtämään starttiakusta latausta myös muille hupiakuille, niin ajon aikana kuin sähköverkossa ollessa.

järjestelä koostuu yksinkertaisista standard kompponenteista jotka eivät vaikuta muiden akkujen toimintaan. toimintavarmuus.

Kun ollaan parkissa ilman verkkosähköä, miksi kuormittaa starttiakkua.

Autossamme 2 kpl 95w kennoja= 190w yhteensä, sekä 2 kpl 90 Ah asuntopuolen akkua= 180 Ah yhteensä ja 100 Ah käynnistysakku. Asunto-osan valaistus vaihdettu pääosin ledeihin. Valaistuksen lisäksi virran kulutuskohteita mm. lämmitys, TV, jääkaappi, vesijärjestelmä, tietokone, invertteri ,jolla lataamme erinäisten laitteiden akut, yms. Invertteriä käytämme käynnistysakun pistokkeen kautta, johtuen adapterin sopimattomuudesta asunto-osan sähköjärjestelmään. Aurinkopaneelien ( puhuisin mieluummin valopaneeleista) säätimenä Duo säädin, mikä mahdollistaa kahden suuntaisen latauksen. Ts. , kun asuntopuolen akut täyttyvät, järjestelmä ohjaa latauksen käynnistysakulle. Hintaerot säätimien välillä niin vähäiset, ettei tällä kohtaa kannata pihistellä. Kokemukset: Edellisessä autossamme oli 120 w tehoiset paneelit. Piti " pihistellä". Vietämme aikaamme Maalis-huhtikuun vaihteesta - Juhannukseen, Eurooppaa kierrellen ilman suurempia suunnitelmia, enimmäkseen Etelä-Euroopassa. Muina aikoina Pohjolassa. Nykyisellä autollamme emme ole kokeneet edes " läheltä piti tilanteita" vaikka olemme käyttäneet sähköä normaalisti. Huom: Saatamme olla jopa viikon/ kaksi, käymättä sähkötolpalla. ( Kämppärillä) Talvikäyttöä meillä ei muilta osin ole.

Joke

Ihan hyvä, kun otat sen invertterin vielä hupipuolelta. Jos autolla ajetaan pisimmillään parin kolmen päivän paikalla olon jälkeen, niin kennojen hankinta on turha, Isot hupiakut riittää niin kesällä kuin talvella. Jos paikaallaan olo kestää kauemmin, niin kennot on hyvät.

Pellikka Erkille tiedoksi.

Kokemusten perusteella on muodostunut erinäisiä käytäntöjä, jotka helpottavat matkojen aikaista elämää. Esimerkiksi invertterille on luonnollinen paikka ”kojelaudalla” (integroitu auto) missä se on aina, myös ajon aikana käytettävissä. Koskaan ei ole tullut tilannette, jossa käynnistysakun kapasiteetti olisi ollut uhattuna. Ei vaikka käytämme alle +5°C kylmäkäynnistyksen yhteydessä moottorin diesel esilämmitystä (Eberi).

Toisaalta sanoisin, ettei kennojen hankinta ole turha sen enempää parin päivän- kuin pitemmässäkään seisonnassa. Akkujen elämän kannalta on parasta, kun tapahtuu sekä purkausta että latausta. (Isotkin akut saa tyhjennettyä jo vuorokauden aikana niin, että jännite laskee vaarallisen alas.)

-Joke-

Minä puhun invertteristä jonka teho on suuri, joten syyttä on starttiakkua rasittaa. Kyllä sytkärin pistoke ja starttiakku hetkellisesti pienen (150W) rasituksen kestää. Hupiakuilta sitten vahvoilla kaapeleilla isompi invertteri. Itse en ole nähnyt tarpeelliseksi pientä invertteriä, iso on lähinnä veden keitin ja micro käytössä. Niin minä tarkoitin että jos hupiakkujen kapasiteetti kestää parin päivän parkissa olo aikana, niin kennojen hankinta on turha.

Mitenkä tyhjentynyt hupiakku saadaan täyteen, ei auta päivän ajaminen, vajaa on edelleen ja taas pitäisi olla parkissa. Kenno on ahkera, ei ole turha värkki ollenkaan.

Meikäläinen ei ole koko karavaanariuran aikana ollut kolmea yötä pidempään samassa paikassa. Kolmekkin on tosi harvinaista.

@timppa

Kaksi yötä on maksimi minullakin. Hyvin on pärjätty. Pieni agri varalla, ei ole vielä tarvittu.

Missä päin mailmaa sitä oikein liikutaan kun jokaisella leirintäaluella on saatavana söhköä. Vai olenko väärässä. Kiinteistömessuilla oli aurinkopanelia myyvä kauppias, oli niin isot jonot etten päässyt juttusille mutta esitteen mukaan on rakennellut näille leveysasteille maailman suurinta aurinkovoimalaitosta www.eurosolar.fi 85 W paneli 280€ 135W 450€ Onko hyvä ja halpa mene ja tiedä.

"85 W paneli 280€ 135W 450€ Onko hyvä ja halpa mene ja tiedä"

No nää marokon heebot myi 185W uusia paneeleja.edellistalvena Atlantica Parcin nurkilla hintaan 200€

Tuttava osti 2x 225W, säätimen ja 2x 100Ah akkuja asennettuna hintaan 750€

Minusta ei paha tuokaan, matka pitkä, mutta jos jotain muuta asiiaa siihen suuntaan, niin kannattanee pitää mielessä, ja niita paneelikauppiaita ei tarvii etsiä, ne löytävät kyllä sinut. Tuo on hinta jolla ne saat, pyyntöhinta on satoja euroa/dirhameja suurempi.

Minuas ihmetyttää kytkennässä se että pääkytkin aukiasennossa starttiakut eivät lataudu,vain luinko väärin?t.Timppa

Tuskin läppäri tyytyy 30:een W:n !

Kyllä jotkut tyytyvät vähempäänkin. Kuva on mun ibarin kulutuksesta.

@timppa

Läppärin kulutuksesta.

Minulla on kaksi läppäriä 15,6" HP vie tehokoneena n. 75W toisena 10,1" miniläppäri Packer Bell 20W sen ostin nimenomaan pienen sähkönkulutuksen vuoksi ja varakoneeksi.

Jouduinpa vaikeuksiin. Kertokaa hyvät ihmiset miten ja minne olette niitä paneeleitanna kiinnitelleet? Itse en oikein keksi hyvää/tukevaa/turvallista kiinnitystä.

M Arkku

Jos onnistun ylihuomenna ottamaan kuvia omasta systeemistä, niin pistän tänne. Minulla on myös varma ja toimiva systeemi millä saa johtoja hyvin katon läpi.

Tässä on yksi esimerkki paneeleiden kiinnityksestä. Muovikulmat kattoon liimalla ja paneeli muovikulmaan ruuveilla.https://picasaweb.google.com/110055903594005000305/Tekniikka#5386901209920624850

Käyttäjän lisäys viestiin 26.10.2011 klo 09:22:59 Paneelit on ostettu ja kiinnitetty Portugalissa FFSolar nimisessä firmassa vuonna 2006.

Liimasin kattoon neljä 25 cm:n alumiiniprofiilia ( Π ) taisi olla jotain liukuoven kiskoa. profiilin sivut n. 2,5 cm. Liimauksen varmistin läpipulteilla 1kpl/ kisko 6mm pallokanta, kannat maalasin ennen asennusta. Kennon ruuvasin pienten kulmapalojen ( L ) avulla listoihin.

@timppa

Eiks tossa ole Timppa vaarana, että läpipulttien kannat hikoilee jos ulkona on kylmä ja sisällä lämmin?

Sellainen tilanne ei toteudu mun autossa, tuossa pihalla saa seisoa kunnes kevät tulee.

Hyvä pointti kyllä. Läpipulteilla siellä on pyöräteline ja markiisikin. niin niitä vaan pruukataan laittaa.

@timppa

"Jouduinpa vaikeuksiin. Kertokaa hyvät ihmiset miten ja minne olette niitä paneeleitanna kiinnitelleet? Itse en oikein keksi hyvää/tukevaa/turvallista kiinnitystä.

M Arkku "

Keksin sitten kuitenkin itse. Laitoin yhden lisäpoikkipalkin kattokaiteisiin ja ruuvasin paneelin kiinni poikkipalkkeihin, jäi vielä tilavaraus toiselle 90W paneelille jonka ostan heti kun Clas Ohlssonillta taas niitä saa (loppuivatten varastosta). Piuhan vedin veskin kattoluukun raamien välista peilikaappiin ja sieltä piilossa vaatekaapin seinälle asettamaani säätimeen josta suoraan akuille.

Plussat: - Ei lisäreikiä koppiin(paitsi vaatekaapin seinään)

Säätimen lisäksi ei mitään turhaa/uutta näkösällä sisätiloissa (poislukien noin tuuman pätkä piuhaa vessan kattoluukun raamin alta peilikaapille. Sen näkee jos asiakseen kurkottaa lavuaarin päältä ja
katsoo kattoon) Tukeva kiinnitys, ei tarvitse pelätä että vastaan tulevan rekan ilmvirta
paiskoisi paneelit taivaan tuuliin.(ei liiman ja uskon varassa)

Miinukset: Ei vielä havaittu

M Arkku

Omat kiinnitys systeemit on tällaisia: Katolla olevat boksit on vedetty kiinni kattoon Bilteman nippelisarjalla n;o 44-885, siitä saa johdot hyvin läpi. Kotelon pohjaan ja reikien ympärille laitoin akryylimassaa. Sisäpuolella katossa on tammipalat joiden läpi pultit on vedetty, vielä puuttuu muovitulpat, ettei ala hikoilemaan pultin kannat. Minulla on yksi paneeli, mutta tuohon kiskoon mahtuu yht. 4kpl. Poikittainen 25x25mm:n profiilissa on keskellä kumityyny jaka nojaa kattoon, mutta ei ole poratty kiinni kattoon, estää profiilin notkumisen. Vaatekaapissa on antenniläpiviennille kirkakantinen boksi jossa on myös vaatekaapin ledivalo ovikytkimellä.

Vielä kuva kattokaiteen kumityynystä

Kaitsu tuossa kertoikin, ostin paneelit Marokosta ja siellä myös kiinitettiin.En epäile ettei pysyisi kiinni. Kaveri käytti samanlaista "liimaa" mitä myös Suomesta saa ostaa eli "sikaa".Jos jostain syystä pitäisi kiskot irroittaa,olisi ongelma.Siellä ovat olleet ainakin 20000 km. Viime vuoden olimme talven kotona. Liikuimme lapissa talven,ei mitään vaikeuksia.

Käyttäjän lisäys viestiin 25.11.2011 klo 12:09:41 Niinpä...

http://www.talouselama.fi/uutiset/outoa+mutta+totta+rusketusrasva+kaksinkertaistaa+aurinkokennon+tehon/a728365?s=r&wtm=talouselama/-24112011&

Luotettava paikka hankkia Euroopan puolelta aurinkokennoja on FFSolar Aljezurissa, Portugal kotisivu: http://www.ffsolar.com/index.php?lang=EN&page=home

hinnasto: http://www.ffsolar.com/products/FF_lista_PVP.pdf

Kennojen kiinnitys katolle: Sika nimistä liimaa on tähän tarkoitukseen käytetty. Kennot on kiinnitetty pultilla alumiini L-profiilipätkillä jotka on liimattu kattoon

Käyttäjän lisäys viestiin 26.11.2011 klo 11:16:11 Kuva on senverran vanha että kolmatta kennoa ei vielä ole katolla. Kolmas kenno tuli poikittain kahden jo katolla olevan väliin. Kennojen tehot keulasta taaksepäin: 110W, 85W ja 185W

tietoa kennon todellisesta vuosituotannosta.

185 W kennon tuotti 12V 6000 Ah sähköä vuodessa joka tekee per pävä: 16,4 Ah 198 W

Lopputulos on että 185W kennosta on käytännössä saatu ulos vähän enemmän tehoa kuin nimeleisteho vuorokaudessa. (nimellisteho on 185W/ 1 tunti).

Käytännössä tuottoa vähentää myös se että kun akku on täysi ei aurinkosähköä voi työntää akkuun enempää vaikka sitä olisi tarjolla. Autoa käytettiin 263 päivän ajan tuona ajanjaksona (suurin osa ajasta töpselissä kiinni)

PS! toissavuodem tuotto oli 6400 Ah

Autooni asennettii n. 2 tuntia sitten 100 W:n aurinkopaneli + digitaalinen säädin. 2500 Dh = 228 € töineen. En tiedä miksi nekin siellä Suomessa maksavat niin pirusti. Kartelleitahan siellä ei ole ?????

A ja RH Agadir.