Aurinkokenno.

Viimeiset johdot on kytketty ja solari töissä. Latailee pikkuisen tuolla katoksessakin kun on valoa läpäisevä pressu.

Paneli: http://www.akkupojat.fi/index.php/site/aurinkopaneelit/aurinkopaneelit-2/90w-monikidepaneeli

Säädin: http://koekraf.eu/product_info.php?products_id=61

Minkälaisia kokemuksia muilla panelin käyttäjillä on? Onko eroja yksikidekennon ja monikidekennon välillä?

@timppa

En tiedä erosta ykskide tai monikidepanelin välillä, ilmeisesti ykskide sietää paremmin panelin yli kulkevia varjoja mutta olleessaan täysin auringossa paneleiden välillä ei ole suuriakaan eroja. Meillä on 135W paneli ja hyvin lataa myös näin talviaikaan kunhan jaksaa käydä tekemässä lumityöt. Meillä on säätimenä Electroblokin, elikkä latauslaitteen oma säädin jolloin paneli lataa myös auton oman akun asuntoosan akun lisäksi ja jännitteet sekä virrat näkyy auton omasta mittaristosta.

Joo, olen katellut Electroblokin seemoja, siellä on suoraa paikka solarille.

Taisin nuukailla säätimen kanssa, mahdollisesti tuo mun lataa liikaa silloin kun autoa ei käytetä. Eilen illalla autoa siivoilin ja kulutusta oli monenlaista, tänään töistä tullessa jännite oli 13,9 V . Loppuihan se lataus sitten illan suussa ja jännite tippui 12,7 V:n tuntumaan. Ampeereista en vielä tiedä mitään, täytyy päästä reissun päälle niin asia selviää.

Viisammat säätimet toimii kuten älylaturit, ne voi huoleti jättää päälle. Sullahan näin on.

@timppa

"Meillä on 135W paneli ja hyvin lataa myös näin talviaikaan kunhan jaksaa käydä tekemässä lumityöt" . Paljonko on hyvin, joulu ja tammikuussa ?

No se hyvin on sen varran että autonakku sekä hupiakku pysyy täyteen ladattuna, auto seisoo avonaisella paikalla missä sitä ei mikään varjosta. Lataustahan tapahtuu myös päivänvalossa ja maksimissaan tietysti kun paneli on kohtisuorassa aurinkoon nähden ja mikä ei tietenkään ole piventakana. Ennen panelin asentamista jouduin talvella rahtaamaan akkuja kotiin ladattavaksi useammankin kerran kun ei tuota sähköä ole saatavilla auton luona ja talviset ajot sen verran harvassa että aina välissä tahtoivat mennä heikolle hapelle. No nyt ei enään tarvi akkuja raahailla.

Onko joku itse kytkenyt Elektroblockiin aurinkokennon ? Oletko laittanut suoraan saman +johdon molempien akkujen kohtaan ? Todennäköisesti siellä ei ole diodeita jotka estäisi akkujen välisen yhteyden. Itse laitoin vain hupiakun puolelle mutta ei se sähkö olisi pahitteeksi toisellekkaan puolelle. Mikäli kytkentään itse lisäisi diodin starttiakun puolelle niin paljonkohan se veisi lataustehoa ? Täytyisköhän kesällä koittaa. Paneeli on sellainen 40W suuruusluokkaa. @seppo

Mikä malli sulla on, tuossa on EBL -99 G:n kaavio jossa on paikka solarille, sinne kytkettäessä lataa molempia. Taitaa nykyisin läytyä diodeja vain 0,7:n V:n häviöllä. mutta ei sitä ainakaan EBL 99 G- mallissa tarvita.

http://www.wvopzeeland.nl/EBL99.pdf

@timppa

Malli on EBL 101 @seppo

räjjäytyskuvalinkki tuosta EBL 104-3 laturista, tuota "räjäytyskuvaakun" ei tiä milloin tarvii . . .

Kiitos jo etukäteen . . .

Ps. Voiko tuohon EBL 104-3:seen laittaa myös aurinkokennon ? Säätimen tarvinnee kuiteski ? Siellä kun on "tösselin" paikka ja lukee jotain Saksaksi aurinkoon viittaavaa . . . .

Itse tuli kytkettyä kenno ja säädin, EBL:n numeroa en nyt muista mutta säädin on LRS 1214 ja mukana tulee johtosarja sekä ohjeet. Pikaliitin EBL:ään joka menee vain yhdessä asennossa, joten ei voi laittaa väärin muutenkin kaikki on merkattu selkeästi että on helppo laittaa ja lattaa molempia akkuja. Ei tarvittu diodia eikä mitään muutakaan ylimäärästä.

Sekä Jarin, että Sepon laturissa on solarin paikka: http://www.artistaonline.de/busf/EBL-104-3.pdf

http://www.caravane-jaspers.be/docuploadsite/manuelutilisation/schaudt/Schaudt_EBL%20_25%20_11.550%202004_12_08%20EBL%20101%20BA_FR_x.pdf

Nyt on kaavioita monella kielellä. 101 näyttäisi aika samanlaiselta kuin 99.

Mulla on sinne auton akkuun oma kytkentä joka pitää muistaa deaktivoida:)) aina ennen käynnistystä. Suora johto jossa sulake molemmissa päissä ja katkaisija sisällä ohjaamossa. Lähinnä varoiksi olen sen asentanut, saa sillä sinne menemään jos ilmenee tarvetta. En suosittele huonomuistisille.

@timppa

En malttanut olla epätietoisuudessa virtojen suhteen. Otin vanhasta akkulaturista amppeerimittarin ja istutin sen vanerinkappaleessa säätimen viereen. Olkoon siinä ainakin siksi kunnes pääsen jyvälle latauksesta.

Tänään kotiin tullessa oli jännite 13,9 V ja virtaa meni n. 0,5 A. Mitä tuumitte, voiko pitää jatkuvasti päällä? Pitääkö siihen vielä katkaisija lisätä, hukkaa tulee joka asennuksessa, amppeerimittarikin vie osansa.

Laitoin autoon kaikki kuormat päälle, tällä pilvipoudalla nousi virta heti 4 A:n tuntumaan, se on hyvä lukema.

@timppa

Niin, se kuvan revohka on kuskin penkin takana, hupiakun vieressä.

minulta kun elektroniikasta ei voi kuin tyhmiäkysymyksiä oottaakkaan niin tässä yks sellanen lissää:

Voiko tuon kuvan perusteella elektroniikasta ymmärtävä asentaja päätellä missä vika ja sitten korjata laturin ?

Kun tuossa kuvassa ei ole komponentteja juurikaan, vai onko tuo laturi "tyhjää täynnä" ?

Niin ja kiitos kuvasta . . .

Eikös laturinkorjaaja ota laturin käteen ja korjaa. En minä noista kuvista oikein mitään ymmärrä.

@timppa

Timppa oletko tarkistanut yleismittarilla sen ampeerimittarin näytön. Minulla on ollut noita halpislatureita joiden mittarit ovat todella optimistisia, välillä näyttö melkein tuplat. @seppo

Kuvan nyt teille laitan. Aurinkokennojen yhteis teho 380W. Akkujen yhteiskapasiteetti on 600 Ah (4 kpl akkuja)

Suurimmalla kennolla voi ladata starttiakun lisäksi molempia hupiakkuja. Starttiakun kautta ladataan myöskin maasähköllä hupiakkuja, Ctec laturi 300W.

Aurinkokennojen hovihankkijani on ff-solar jolla on kunnon Pirkkahinnat http://www.ffsolar.com/inicio/index.php?lingua=eng

Sepolle. Joo eihän tuollainen mittari tarkka ole, jahka tulee kunnon aurinko testaan sen niin että kuormitan akkua kuormitusmittarilla ja katson mihin asti nousee. Solarista pitäisi silloin tulla 5A, kaikki mitä näyttää yli on mittarivirhettä.

Tutkin noita EBL:n säätimiä. Alla olevassa säätimessä on eri jännitteet ajo- ja hupiakulle, geeli, ja lyijjy käy. Tämä on 14 A:n säädin, eikä taida käydä 101 malliin. http://www.schaudt-gmbh.de/32.0.html

Tämä, joka kävisi EBL 101-mallin on päivitetty versio LRS 1214:stä. Se on LRS 1218. Kahden akun ohjain. Teho 18A. http://www.aireandsun.co.uk/pdf/solar_systems_and_electroblocs.pdf Sitten se kaapeli: http://www.aireandsun.co.uk/index.php?new=yes

Jos käyttää jotain muuta säädintä se kytketään pdf-linkin sivulla 1 olevan kuvan mukaisesti pinneihin 1 (-) ja 3 (+) . Silloin ei starttiakku lataudu, se varmaankin ottaa pinnistä 2 , mittaamalla se selviäisi, samoin diodin tarve muita säätimiä käytettäessä.

Kaapeli 8£ Säädin n. 65£

Kaj. Eikös sulla vielä olisi neliöitä siellä katolla muutamalle panelille.

@timppa

Jäi se 1218 linkki: http://www.aireandsun.co.uk/index.php?category=Dual%20Battery%20Controllers

Hyvät amppeerimittarit on tiukassa. Sähkölaitoksen mittariasentajalta "hommasin" pari käytöstä pois jäänyttä korkea tasoista viisari näyttöistä mittaria.

Mittari http://www.partco.biz/verkkokauppa/product_info.php?products_id=10212

Mitenkäs tällaisen vitosen taulumittarin kytkentä tehdään? Tuleeko ne toimintasavut ulos jos sen laittaa suoraan sarjaan ? @seppo

Jos virtamittari on ilmoitettu jolleikin virralle kestää se ilmoitetun virran ja on tarkoitettu kytkettäväksi suoraan virtajohtimeen sarjaan. On eri asia jos mittarille ilmoitetaan ohitusvastuksen käyttö, niitä on yleensä vain ammattilaisleluissa.

Tuon vitosen mittarin arvot on:

mittakelan resistanssi 0,01 ohm ( eli 10A virta aiheuttaa 0,1 V jännitehäviön) 6,3 mm lattaliittimet (eli "abiko"t)

Jäi pois tuo napaisuuden huomioiminen, eli jos se mittari kytketään aurinkokennolta tulevaan johtimeen, tulee mittarin plusnapaan kennolta tuleva plusjohto ja miinusnapaan kytketään akun plussalle menevä johdin.

Eli "plusjohto poikki ja mittari katkaistujen päiden väliin" miinusjohtoon ei kosketa.

Tuosta yksikide/monikide paneelista: Onko näin että yksikide kestää paremmin osittaista varjoa? Esim. vaahteran lehti paneelin päällä. Mitenkäs tulevan valon kohtisuoruus/vinous verrattuna yksi/monikide ? @seppo

Eiköhän se yksikide ole parempi, kalliimpi on ainakin. Minä kytkisin ampeerimittarin miinusjohdon väliin, oikosulun vaara pienenee huomattavasti. @timppa

Tämmösseen linkin löysin äsken: http://www.aurinkoenergiaopas.fi/valinta.html @seppo Varsinkin jos laittaa sen kiinteästi katolle käsittääkseni monikide olisi parempi??

Katos perhana, niinpä kirjoittavat. Tein äsken uudet asennukset. Markku laittoi kuvan niin nätistä amppeerimittarista, piti hommata sellainen. Löysin mun paneliille sopivan max. 5A. Kympin kajaus.

Olisikohan kuvan systeemi jo lopullinen, samassa paikassa kuskin penkin takana kuin aiemmassa kuvassa.

No nyt ne kuvat tuli isona, vaikka ne Picasalla pienensin, pienet jäi koneelle, isot lähti maailmalle.

@timppa

Laitan kuvat uudelleen, ei noita isoja viitti kukaan aukoa. Alimmassa on panelin tekniset tiedot.

@timppa

Ps. Ja maapuolen johtoon kytkin amppeerimittarin, ei haittaa vaikka johto irtoaisi ja putoaisi maihin.

Tuo Timpan idea kytkeä mittari miinusjohtoon on ihan hyvä, mutta virtamittari pitää silloin kytkeä säätimen maadoituksen ja rungon (-) väliin. Ts. pitää tietää kuinka se kytketään, että saa oikean tuloksen.

Virtamittaus säätimen jälkeen antaa oikean tuloksen akkuun menevästä virrasta vaikka säädin olisi hakkuritoiminen (onko niitä?) .

Tuossa ylemmässä kuvassa säätimessä näkyy akun kuva, amppeerimittari on sen miinuksen ( keltainen johto) ja akun miinuksen välissä.

@timppa

Meneekö aurinkosähkö suoraan akkuun vai ELB:n kautta. Minulla Hymerissä pitää kaikki liikenne mennä ELB101 kautta, muuten näyttöpaneli ei osaa kertoa paljonko virtaskaa on jäljellä hupiakussa. Tästä syystä invertterin kytkentä ko. akkuun ei onnistu kun muistaakseni suurin kuorma ELB:n kautta on 30A. @seppo

Mun autoni laturi on Nordelettronica, eikä solarin virta mene sen kautta, vaan suoraa akkuun. Nordelettronican ohjauspaneli toimii silti normaalisti.

Lykkää ne solarin johdot sinne laturin 1 ja 3 napoihin.

http://www.aireandsun.co.uk/pdf/solar_systems_and_electroblocs.pdf

" On most Electoblocs it is possible to use this socket to connect regulated supply from any solar charge controller. It does not have to be the LRS1218. To do this a plug connector is required which can be obtained from Aire and Sun. Pins 1 and 3 are used, pin 1 to negative and pin 3 to positive from the controller "

Mun mielestäni tuossa aivan selvästi sanotaan että voidaan käyttää mitä säädintä tai solaria hyvänsä, ja silloin käytetään napoja 1 ja 3.

Voisiko joku parempikielinen vahvistaa asian, ettei rikota kallista laturia.

@timppa

@timppa

Nåin olen kytkenyt sen ja savut ovat toistaiseksi pysyneet sisällä. Jos oikein käsitin niin halutessa myös starttiakulle aurinkoa niin olisi hommattava laite LRS 1218. Starttiakku on navassa 2 (ELB101). Minulla on nyt säätimenä joku muu kun tuo 1218. Helpointa kai tyytyä siihen että lataa vaan hupiakkua. Invertteri (1500W) on nyt kytketty starttiakkuun. Viime vuonna oli hupiakkunakin geeliakku joten siksi se tuli startin puolelle. Pitäisiköhän haaroittaa kennosta tuleva + johto napoihin 3&2 ja kytkimet väliin (löytyisiköhän jostain pienikokoinen yliheittäjä tuohon?). Jos molemmat kytkimet ovat kiinni asennossa niin akut ovat kytketty yhteen. Olisihan taas savun paikka ? Koska noita EBE101 laitteita varmasti on muillakin niin onko invertteri kytketty miten ? Myyjäliike ei oikein ymmärtänyt mitä minä ajoin takaa. @seppo

Nyt kun näyttää olevan asiantuntijoita paikalla niin kysympä seuraavaa: Jos on kaksi täysin samanlaista aurinkokennoa miten kytkentä?Rinnan tietysti mutta kytketäänkö ennen säädintä vai pitääkö(Kannattaako)molemmille olla oma? Entä teho onko sama jos on esim.2x40w kuin 1x 80w.?

Kevät terv.PEKKA

Jos säätimessä on paikka kahdelle kennolle, kytke säätimessä. Muuten rinnan.

Eikös ampeerit ratkaise. Esim. mulla on kennosta tuleva virta max 5 A ja säädin kestää 10A . Mun mielestäni voisin siihen huoletta kytkeä toisen samanlaisen kennon, ja samoihin säätimen napoihin kuin nytkin.

Reilun kokoisilla johdoilla pitää mennä, mulla tuli rapiat neljä metriä johtoa säätimeen asti. Vedin johdot tuplana ( 4x 2,5mm² ) eli kaksi parijohtoa. Tuolla ylempänä säätimen kuvassa näkyykin kahdet ampit tulevan virran johdoissa.

@timppa

Minulla on ollut luulo, että säädin pitäisi olla mahdollisimman lähellä paneelia, ja sen jälkeen saa olla pitkä johto akulle.

Voit olla oikeassa. Mulla oli sellainen ajatuksen juoksu jossa säädin tuli akun viereen siksi että säätimeltä eteenpäin on jännite laskettu panelin antamasta, enkä haluaisi sen enää laskevan.

Jos säädin on panelin vieressä tulee sille jo alennetulle jännitteelle häviömatkaa.

Mun ajatus ei perustu kuin mutuun.

@timppa

Kyllä säätimen LRS 1214, mikä nyt käy ainakin EBL 208:n, johtosarja on niin lyhyt että se on asennettava EBL:n viereen. Varmaan tähän on omat syynsä miksi se tulee asentaa EBL: lähelle. Jos kuuluisi panelin viereen kaiketi olisivat sitten laittaneet johtosarjan sen myötä. Näillä perusteilla sanoisin että säädin kuuluu tuonne latauslaitteen lähettyville.

Sen verran täytyy korjata tuota edellistä kommenttia, että onhan noita säätimiä myös näytöllisiä ja eihän nyt niitä voi asentaa tietenkään mihinkään piiloon akun tai latauslaitteen viereen. Toisaaltaan kaikki näytölliset säätimet eivät ole ihan koristeitakaan, ettei välttämättä mukava näky auton seinällä. EBL:n omalla säätimellä toteutetulla systeemillä auton oma paneli toimii näyttönä, ja lataa myös molemmat akut.