Vaunun talvisäilö

Käyttäjän lisäys viestiin 17.8.2016 klo 20:36:44 Miten hankkia talvisäilytyspaikka vaunulle ? Mieluummin katokseen pois lumikuorman alta, mutta mistä tilat ? Kuinka hyviä/huonoja kokemuksia olette saaneet vuosien varrella. Entä sopiva hinta talvisäilöstä .. ? Itse ajattelisin että joku tuollainen ... - ehkä kolminumeroinen luku, mutta kuinka paljon se voisi olla... ?

Eikka

En tiedä miksen itse säilö vaunuani .Olen ajatellut että se on tehty ulkokäyttöön eli pihalla kököttää akku paikallaan.Kun ilma vexlaa pakkasesta suojaan, käyn näppäsemässä lämmöt päälle päiväksi kosteus haihtuu .ja niitä kosteuden kerääjiä muutamia vaunussa.lunta en oo koskaa luonu katolta.. Hyvi onn menny....Voin olla väärässä,mut tuskin ;)

http://www.huiskulatilavuokraus.fi/ajoneuvojen-kausisailytys

Jahas 100€ vähintään kuukaus.Sillä pitää peruslämmön kevyesti yötä päivää kulkimessa?No makuasia

Mieti vielä vaunun rakennetta ja lämpötilaeroja ulkona -5 ja sisällä +5-10 astetta. Mihin sijoittuu kondenssipiste?

Eikös se kondessipiste sijoitu samaan paikkaan, jos pitää vaunua ulkona kylmillään, ja sitten kun joko viikonloppusin, tai millon käyttää, niin lämmittää sen sen käyttöönsä. Tai aina pitää lämpimillään. Onkait se huonosti suunniteltu, jos kymillään vaunu vain säilyy kunnossa talvet En tiedä miten kausilaiset, onko heillä aina peruslämpö, vai sen aika lämin, kun kortteeraavat. Mutta jos ulkona säilyttää, niin kyllä peruslämpö on minusta hyvä. Ilma sisällä on kuiva, ja sisäpinnat kuivat aina. Tarviiko, se siten on eri asia, mutta pilaa se ei vaunua. En usko. Toivopoika

Eikös sillä 800e hinnalla saa ostettua kevyen pressukatoksen.Jos se jää vähän matalaksi niin ei maksa montaa sataa korottaa jalkoja koska ilma saa kiertää katoksen alla.

Toivo! Se kondenssipiste sijoittuu todella samaan pisteeseen siellä seinän sisällä ulko/sisälämpötilasta riippumatta eli sinne nollan lähelle.
Olisi pitänyt puhua vaikeammin ymmärrettävästä suuremmasta lämpötilojen vaihtelusta ja kondenssain määrällisestä erosta siellä seinän sisällä. Tuosta vaunun seinästä ei ole luotettavia tutkimuksia kuten esimerkiksi yleisimmästä asuinrakennuksien seinistä. Samat perussäännöt kuitenkin molemmissa. Jos ulk- ja sisälämpötila pysyvät lähellä toisiaan ei sitä kosteutta synny seinään niin paljon kuin isommassa lämpötilaerossa.

Olenko käsittänyt väärin kun olen sitä mieltä että pakkasvahti on myös hyvä matkakulkimellekin talvisäilytyksessä ulkona.

Ei matkailuajoneuvojen seinää voi verrata asuinrakennusten seiniin muuten kun että molemmat on seiniä.

Jos otetaan lähtökohdaksi vaikka yleisin matkailuajoneuvon seinän voileipärakenne jossa ulkopintana on alumiini tai lasikuitu ja eristeenä vaikka PUAL tai polystyreeni ja sisäpinnalla alumiinilevy tai muut sisustuslevy. Mihin se vesihöyry siinä rakenteessa sopii?

Ulkopuolisen ja sisäpuolisen diffuusion estää sisä- ja ulkopinta ja se että seinäeriste on samalla tiivis höyrysulku. Diffuusio on vierasperäinen sana, ja yksinkertaisemmillaan sitä on kysymys kun sokeripala liukenee kahviin. Väkevä laimenee.

Jos vaunut ja autot vaurioituisi ulkosäilytyksestä niin vähintään puolet niistä olisi kosteusvaurioisia jo uutena, puhumattakaan vanhemmista ajoneuvoista..

Hyvä Matti.. Piirsit taululle asian mitä kaikki ei näy ymmärtävän..

Asuinrakennuksen varsinkin nykymääräysten paksujen seiinien rakenteissa on sääntö. Sisäseinä kosteustiivis, ja eriste harvenee ulospäin tuuletuslevyyn. Elikkä kosteus pääsee ulos rakenteesta, mutta sisäkosteus ei ulospäin rakenteeseen. Vaunussa ihan oikeen Janhonen sanoi, että nykyisissä eristeisä, se kerrosrakenne on tarkoitettu ettei se ime vettä, elikkä kosteutta ei ole siinä, eikä kastepistettä. Näin olen sen ymmärtänyt Finfoam on semmoinen jotta se imee vettä, mutta ei laho, lahottaa vieressä olevan puun. Näin olen antanut itselleni kertoa. Halinen olit oikeassa, että kastepiste on se nollapiste, elikkä kylmä vaunu kylmässä toimii. Mutta kun puhuit siitttä kastepisteestä jos pitää sen peruslämmön, elikkä lämpötilaero ulkoilman ja sisäilman välillä, niin tarkoitin, että sama juttuhan on silloin jos väliin lämmittää sen vaunun, käyttäessään. Kumpi parempi, lämmittää ajoittain käyttöön vaunu, vai pitää peruslämmöllä. Siittäkö lie kyse alunperin Peruslämmällä on minusta se hyvä, että sisäpinnoissa eikä kalusteissa ole kosteutta, kuten jos äkkiä laskee pakkanen plus asteisiin. Tai nousee, kuten Hannele Lauri sanoi Tosin pakkannen kun kiristyy, niin se kosteus kuivaa, ja kevät viimeistään. Tärkeintä ulkosäilytyksessä pitää vaunun alapohjan esteetön tuuletus, ja katto puhtaana lumesta, jotta tuletus toimii Toivopoika PS Kyllä minä taas olin kateellinen, kun kattelin erään ihmisen näppäilyä näillä kirjottimilla. Semmonen vauhti Kahella sormella koitan, ja jokatoinen väärin, tai pari nappia kerralla. Hermostuttaa

Lisäys Toivon kommenttiin.. Finfoam on vettymätön eriste levy!!Samoin solimate.Styroksit vettyy jopa routa laatu ..Kastepiste on aina siellä missä nolla ja pakkanen kohtaa mutta talvella on kuivaa jos pakkasta on.. Vaunun/Auton pahimmat kastujat ovat tosiaan kalusteet /sisä härpäkkeet.Jos nyt sitten joku haluaa säilöä talveksi muutakin kuin avomaan kurkkua nii siittä vaan ite luotan ulkokäyttöön tehtyä viihtymiskeskustani pitämällä kosteella kelillä kosteuden poistoa lämmityksellä.. aika pienistä vesimääristä kuitennii kyse.. hyvää sunnuntai säilömistä kaikille=)

Käyttäjän lisäys viestiin 21.8.2016 klo 08:37:07 Toivopojalla säilytys hanskassa=)

Ja nyt kun näistä kondenssi vesistä ja muista keskustellaan oon usein pähkäillyt esim autojen thermopeitteitä koko ohjaamon edestä peittävä alumiinipeitto sopivilla ilmoilla kun sisälämpö on eri kuin ulkona .Mukavasti varmaan kerää vettä peiton ja auton väliin.Sama ilmiö huomattavissa pimennys verhon ja tavallisen verhon välissä esim aamulla kun rupiaa verhoja ravottelemaan.Talvisäilyttämisessäkin ne on mielestäni syytä pitää auki.

Tässä kastepistelaskuri. Kokeilkaa sitä vaikka säilytyksessä oleva m-auton sisäilman muutoksia matkien niin huomaatte, että kastepiste on yleensä ottaen väärin ymmärretty asia.

http://kastepistelaskuri.fi/

Monet tekevät tänäänkin kastepistetestin. Tilaavat "huurteiset" terassilla jolloin kun kylmää olutta lasketaan lämpimään lasiin syntyy lasin ulkopinnalle huurretta, joka sitten muuttuu vesipisaroiksi.

Yksi luonnon "sovellus" tästä ilmiöstä on teiden pintaa yleensä myöhäissyksyllä muodostuva musta jää, mutta se on jo toinen juttu.

En oikein usko että ero talon seinän/matkailuvälineen seinän ja kosteuden/kondenssin välillä olisi suurtakaan eroa. Ainakaan tuosta tutkimusmateriaalista joita taloille on tehty eivät tue mitenkään fysiikan lakien eroa tai niitä ei ole tullut esille tutkimuksissa. Ei ne fysiikan lait muutu. Nuo päätelmäni perustuvat eri materiaaleista tehtyihin tutkimuksiin ja niiden yhdistelmiin sekä pitkäaikaisvaikutukseen. Seinien eroja syntyy käytettyjen materiaalien erilaisuudesta. Taloissa materiaalit ovat pääosin kosteudelle altistuvia ja noissa matkailuvälineiden seinissä on alettu käyttää sellaisia materiaaleja jotka eivät uutena ime kosteutta. Noiden uusien materiaalien ongelma saattaa olla siinä että vanhetessaan ne menettävät hyvät ominaisuutensa. Lisäksi itse rakenteen tulee olla sellainen ettei eri materiaalien saumoihin synny ajan kuluessa isoja irtautumisia toisista jolloin on mahdollisuus tuon kosteuden kertymiseen ko rakoon. On huomioitava runkorakennemateriaalit ja se että kori joutuu koko liikkeelläoloaikansa rasitukselle jolloin irtoamisia toisesta materiaalista tapahtuu varsinkin saumakohdissa. Kun työtehtävissäni jouduin tutustumaan laaja-alaisesti lämmityksen ja sen mukanaan tuomiin asioihin mm. noihin kosteusasioihin minulla oli käytettävissäni valtava määrä alan tutkimustietoa. Hävitin pääosin tuon hallussani tiedon kun alettiin puhua niiden käyttöoikeuksista jolloin ei voinut esim. koulutustilaisuuksissa vedota tutkimustietoon.
Kenties tuosta syystä ei 60- 80-luvuilla julkaistu oikeita rakennetapatietoja yleisesti vaikka tutkimustietoa oli. Suojeltiin tekijänoikeuksia. Rakenne- ja rakennustapa jota käytettiin perustui paljolti taloudellisuuteen ja edullisiin materiaaleihin. Tästä syystä on markkinoilla edelleen lahoavia hometaloja ja homeisia/homehtuvia matkailuvälineitä joita myös valmistetaan edelleen. Näistä asioista on tullut erikoisia havaintoja kun noita taloja korjataan ja onneksi sitä kautta syntyy tietoja rakentajille.

Mitenkä lie sitten kun alkaa ola enempi noita nykymääräysten passiivi taloja, joissa koneitettu ilman vaihto, ja joiden pitäisi olla nolla energia, ja jopa plus energia mallisia. Miten pitkässä juoksussa. Tuo autoisssa, ja vaunuissa oleva asia vanhetessä, ja korin väsyessä ulkoapäin ajossa tuleva kosteus mahdollisesti sisään rakenteisiin. Vaikka ne ovatkin kostumattomia, mutta entä niihin pääsevä kosteus, ja sen tekemä home. Toivopoika

Harri

Ei tämä ole uskonasia. Autojen säilyminen talvella puhuu puolestaan, ne on ulos tehty, ihan kuten henkilöautotkin.

Kosteus ja home on nekin kaksi eri asiaa. Siinä missä kastepisteen syntymiselle on oltava fysiikan mukaiset olosuhteen niin ihan samoin on homeen kasvun kanssa. Ei homeen syntyminen ole mikään automaatti kuten sitä usein halutaan kuvata.

Jos homeen syntyminen olisi automaatti, niin kaikki vanhojen hirsitalojen hirsipinnalla olevat seinät olisi homeessa, kun niissä ei ole höyrysulkua ja lämpötilaero seinän ulko- ja sisäpinnan välillä voi olla jopa 60 C astetta.

Hyvä esimerkki siitä, että home ei ole automaatti on matkailuautojen ja vaunujen alustat. Tehty usein lehtikuusifanerista, uivat suorastaan joskus ajon aikana vedessä mutta eivät ole homeessa vanhanakaan. Vasta jos menee peittämään pinnat ja estää ilmanvaihdon, estää samalla myös rakenteen kuivumisen jolloin voi varautua ongelmiin.

Hirsirakenne poistetaan tästä yhtälöstä koska se on samaa materiaalia sisältä ulos eli sisäkosteus siirtyy ulos kun sisällä on lämmin.jos se taas jätetään ilman lämmitystä rupeaa ongelmia syntymään kuten kulkimissa.Vesimäärät kulkimien seinämateriaalien näkymättömissä osissa ovat niin pienet että lämmitys riskikeleillä ajaa kosteuden pois.Suurin kosteuden synnyttäjä on asuminen kulkimissa silloin höyryä syntyy eniten se ei liene ingelma koska silloin lämpökin on sisällä.Talvisäilytys menee pikku lämmöillä kun ilma käy kosteksi.

Eipä kukaan komnentoinut kondenssivesistä thermopeittojen välissä tai pimennysverhojen. No eni vei.Eiköhän nää rakennusfysiikat jätetä,noi kulkimet kyl kestää jos pikkasenki kattoo päältä ulkokäyttöön ne on tehty.Mun mielestä ei taloa ja nakkikioskia voi ihan identtisenä vertailla.nakkikioski=nää meitin motorhomet ;)

Matti Hyvä kun tiedät että home ja kosteus ovat eri asioita. Kumpikaan ei ole kuitenkaan hyväksi rakenteille.
En vetoa kirjoituksessani uskonasioihin vaan tutkittuun tietoon asioista. Nuo esittämäsi esimerkit eivät sovi esimerkeiksi koska niiden kuivuminen on ihan toisenlaista kuin sisällä olevan lämpiävän rakenteen. Mistä nuo esittämäsi tiedot ovat peräisin?
Viittaat mm. hirsirakennuksiin joka on aivan erinlainen rakenne kuin väärin tai oikein lisälämpö- ja kosteuseristetty hirsi.
Käyttämällä kaikki tiedossa olevat hyvät rakennustavat, materiaalit ja hoitamalla kaikki mahdollinen rakennusaikainen kosteus pois syntyy iältään moninkertainen rakenne helposti noihin homerakenteisiin verrattuna.

Kukaan ei koskaan esittele omia tietolähteitään, mutta minulta kyllä kysytään mistä tietoni olen saanut. Ihan kun varastelisin tietoa.

Omat tietoni asiaan liittyen on lähinnä Tampereen Yliopiston rakennustekniikan laitoksen julkaisuista, joissa käsittääkseni on viimeinen tieto asiasta. Olen ymmärtänyt, että heillä on paras tietämys mitä rakennusten kosteuseritykseen ja kosteusongelmiin Suomen olosuhteissa tulee.

Olen edelleen sitä mieltä, että ei asuntoauto talvella mitään lämmitystä kaipaa. Ilmanvaihtoa se tarvitsee, eli räppänät auki, ja katon voi suojata kevytpeitteellä (jos on taivasalla) jolloin tiivistepintojen hiushalkeamiin ei pääse vettä, joka jäätyessään (laajetessaan) tekee vaurioita. Samalla estyy katon likaantuminen. Peitteen pitää olla irti katosta jotta ilmanvaihto toimii kattoluukkujen kautta.

Vanha heinätalli jossa katto on ehjä, mutta seinät siinä kunnossa, että harakat lentää läpi on hyvä säilytyspaikka edellyttäen, että altapäin maakosteuden nousu on estetty.

Monesti näkee kun jotkut on tehnet oikein m-auton tai vaunun "hautomispaikan" hienojakoisen maan päälle, jossa kapillaarivesi nousee jopa pintaan saakka. Auto tai vaunu on leikkaamattoman nurmikon päällä, jossa kastepiste tähän aikaan vuodesta saavutetaan joka ikinen yö ja varmuuden välttämiseksi jopa auton helmat on peitetty (talvella lumi) alustan ilmanvaihdon estämiseksi.

Sitä kun mennään lämmittämään niin saadaan helposti sisätiloissa aikaan olosuhteet jossa homekasvusto voi alkaa.

Täällä oli joku aika sitten oikein kuvin esitelty millainen on hyvä vaunun tai auton säilytyspaikka.

Käyttäjän lisäys viestiin 21.8.2016 klo 18:19:56

NUUTINEN KARI

Tuli tekaistua vaunulle katos tarvike kustannukset n.1500eur
Osallistu keskusteluun

20160716_200855.jpg (623 kB

Käyttäjän lisäys viestiin 21.8.2016 klo 18:21:28 Eipä onnistunut tuo linkitys. Kuvasta olisitte nähneet vaunun suojan mallia.

https://www.reimo.com/fi/D-matkailuautotarvikkeet/DL-asuntovaunu_tarvikkeet/DLY-asuntovaunun_suojak Siinäpä yksi malli, mutta hyvin kiini, ettei hanka tuulella kattoa, eikä lennä mukana. Toivopoika

Ei se nyt ihan noin mene että lämmittämällä home kasvaa matkailukulimissa Matti.Eikä bytyylimassoissa ole hiushalkemia.. Tampereen Yliopiston rakennustekniikka voi tukea Rakennusten kosteuseristyksiin tietoa mutta Talorakenteita ja kulkimia ei voi verrata identtisinä!Talonpoikais järki käteen ei tarvitse lukea tutkimuksia.. Sama meininki kuin tyhjillään oleva tila kuin tila..pidetään kosteus poissa keinoja käyttäköön kuka miten haluaa mulla on vaunu edelleen taivasalla ulkokäyttöön kun on tehty..

Siis hyvä jos jollain on lämmin paikka tai kuiva ja tuulettuva .. Säilömisiin.. Ja hyvää alkavaa viikkoa;)

http://www.mlcaravan.fi/kauppa/product_catalog.php?c=172

https://www.reimo.com/fi/D-matkailuautotarvikkeet/DL-asuntovaunu_tarvikkeet/DLY-asuntovaunun_suojakatos/

Homesienien kasvu on lämpötila- ja kosteusidonnaista. Homesieniä on lähes joka paikassa, mutta se on eri asia mitkä pitoisuudet on ihmiselle haitaksi. Useimpien homesienten kasvulämpötila on +5...+35 C Optimialue +20...+25 C, eli lämpötilasidonnaisuus kosteuden lisäksi on. Jos suhteellinen kosteus on alle 30 % mikrobit ei kasva ja jos suhteellinen kosteus on tasoa 70 % ja yli, niin kasvua voi tapahtua.

Mitä matkailuajoneuvojen kattojen vuotamisen tulee niin, mistäs se lasikuitu- tai alumiinipeltikatto vuotaa ellei kattoluukkujen, katon läpivientien tai korin rakenneosien saumoista. Tietääkö joku muuta paikkaa?

Mitä talonpoikasjärkeen tulee niin sitä minulla ei ole, koska olen vain pienen mökin poika. Mutta vanha kansa tiesi jo sen mikä rakenne estää homehtumista. Sen näkee kun katsoo vanhoja venevajoja, heinätalleja ja puuliitereitä.

Yksi vuotopaikka on perinteisen reunalistan päältä. Tarkoitan seinä/kattolistaa jonka keskellä urassa on kapea muovinauha.

Nauha tahtoo kutistua ja silloin se syöttää kaiken päälleen tuleen veden sinne uraan tiivistämättömien ruuvinkantojen päälle. Melkein aina kun ruuvin ottaa ylös on se päästä päähän ruosteessa.

Erityisesti sulava lumi on kova poika menemään tastä rakenteisiin. Parempi olisi ottaa koko nauha pois katon osuudelta ja vetää ura tiivistemassaa täyteen.

Alkoviauton alkovin ja tasakaton taitteessa seisoo aina reunalistan korkeuden verran vettä jos auto on vähänkin nokka alaspäin. Vallankin auton pesun jäljiltä saippuavesi menee oikein mielellään siitä sisään.

@timppa

Minä vien autoni talveksi palmun elle. Ajan sinne lokakuussa. Joulukuun puolivälissä jätän sen seisomaan Olhãon käppärille joka on n. 10 km Faron lentokentälle. Keväämmällä lennän takaisin Faroon ja tuon auto huhtikuussa Suomeen. Ei ole lumi painanut kattoa eikä pakkanen ole autoa koetellut.

Kämppärillä seisottaminen maksaa 2,78€ per vrk alennettu hinta. Tämä edellyttää että olet paikalla yli 30 päivää, joka antaa 30% alennuksen.

Toki vienti ja tuontimatkat maksavat mutta ne kannattaa ottaan lomatkan kannalta.

Yksi vanhan kansan viisaudesta näkyy siinä, miten vanhat puurakennukset on säilyneet Suomen olosuhteissa. Voi sanoa, että lähes poikkeuksetta hyvin säilyneet vanhat rakennukset on tehty kuivalle rakennuspaikalle ja niissä on aina korkea kivijalka, useimmiten juuri särkykivestä tehty.

Matalalle perustukselle ja tai peräti multpenkkiin rakennettujen talojen kohdalla pätee hautaan siunauksen teksti "maasta sinä olet tullut, ja maaksi sinun pitää jälleen tuleman".

Käyttäjän lisäys viestiin 22.8.2016 klo 10:57:39 Tuohon Timon juttuun ei ole lisättävää. Noin se juuri toimii ja veden pintajännityksen poisto vain pahentaa asiaa.

Voi oikeastaan sanoa, että pakkaskautta ja kuivaa kevätilmaa lukuun ottamatta ulkosäilytyksessä olevan matkailuajoneuvon päälle "sataa" joka yö.

Vaikka yöllä ei ole satanut pisaraakaan, niin katsokaapa aamulla katolta paljonko katolla on vettä ja erityisesti tähän aikaan vuodesta jolloin päivä- ja yölämpötilan erot kasvaa.

Ymmärsin että oli kunnossa olevista kulkimista kyse eikä vuotavista..Ja säiilyypi kaikki vanhat rakenukset ja kulkimetkin kun oikein kohtelee..

Ja vielä ..Eipä ne rakennuksetkaan kauaa pystyssä pysy jos katot vuotaa,

Lumi, sulava lumi, pakkanen. Tätä kun tarpeeksi pitkään toistetaan lakkaa se ehjä olemasta ehjä. Vaikka kuinka olisi ulkokäyttöön tehtyjä vehkeitä.

@timppa

Totta timppa.Elinkaari tulee aina nopeemmin vastaan mitä enempi on rasitteita.Museorekisteriin en aio itse vaunuani laittaa,Kestää kunnes ei kannata enää kunnostaa. Sitten uutta rinkiin.

Entiselle vaunulleni vm. 89. (Kuiva vaunu edelleen kun sen kesällä myin) näpertelin, mielestäni kelpo suojan - rahhaa siihen tuhlasin mahottoman vähän, vain nuo metallikulmat (nekin sain vävyltäni, ylimääräisiksi jääneet veneen talvisuojat. Ns. mökkiolosuhteissa ei tuolla ulkonäölläkään niin väliä, siellä metsän peitossa.. Kokeilen kuvaa josko saisin liitettyä ..

Eikka

Sisään ei vie kuljintani talveksi sisään oli yks talvi kylmässä hallissa niin oli hiiret pesiytyneet sisälle ja tuho oli surkea meni silauspatjia tyynyjä verhoilua ynnä muuta kova siivo keväällä ei ikänä enää sisälle.tulin tulokseen että on tehty ulkokäyttöön eikä eläin kodiksi että sillai.

Pieni pelko on toki itsellänikin, tuossa ent. viljankuivaamorakennuksessa on huikeasti viljaa lattiatasolla, josko nuo elikot .. siis hiiret lähinnä, jotenkin

pääsis sisätiloihin rellestämään. En osaa kuvitella mitä kautta pääsisivät sisätiloihin.

Eikka

Juu ei näitä kannata omistaa olen tullu siihen tulokseen kolmannen vaunun omistajana. Niitä pitää hoitaa kuin jotain pikkulasta. Ei kun vuokraa sen minkä tarvitsee ja vuokraaja hoitaa ne miljoona ongelmaa myös vaunun mahdollisen vilustumisen talvella jos ei ole takkatulenääressä isännän vieressä katsomassa töllää. Heh,heh.

Kyllä hiiri reiän löytää minulla tulivat konehuoneen puolelta johtojen läpiviennistä ei se tarvii kuin 5-10mm reiän kun vaan pää mahtuu tai nakertaa reiän ite konsertin vaan simmone kaveri.