Jääkaapin kokeilu laivamatkaa varten

Tarkoitus: arvioida ruokien säilymistä auton jääkaapissa H:ki - Tukholma -laivamatkan yli. Laiva lähtee 17:00 ja saapuu 10:00 (Suomen aikaa 11:00). Jääkaappi on n. 160-litrainen Thetfordin absorptiokaappi, jota tässä käytin maasähköllä. Jääkaapin täyttö näkyy kuvissa 1 ja 2. Jääkaapissa on erilaisissa pulloissa ja purnukoissa n. 17 litraa vettä sekä kolmisen kiloa kylmäkalleja. Pakastimessa on vain neljä pientä kylmäkallea. Kokeen kulku (kuva 3): latasin tavarat jääkaappiin ja pakastimeen keskiviikkona 29.5. Jääkaappi/pakastin oli keskiteholla (3/5). Eilen (30.5.) klo 9:00 laitoin kaapin täysteholle (5/5). Iltapäivällä 16:30, eli siihen aikaan, jolloin arvelen että kaasut pitää sulkea, sammutin jääkaapin. Tänään (31.5.) klo 9:00 (Ruotsin aikaa klo 8:00) kävin lukemassa tulokset. Laivamatka olisi jatkunut vielä kaksi tuntia, mutta lämpötila kaapissa pysyi varsin vakaana ja ennustettavana. Sen sijaan halusin saada kuvaan koko vuorokauden alkaen siitä, kun laitoin kaapin täysille.

Jääkaapissa oli kaksi RuuviTag-lämpötila- (ym.-) anturia. Ruuvi01 on tavallinen malli ja se oli jääkaapin vasemman alalokeron pohjalla, yhdessä vettä sisältävän lasipurkin ja kahden isohkon kylmäkallen kanssa. RuuviPro1 on paremmin kylmää kestävä ja vesitiivis Pro-malli, joka oli pakastinlokerossa. Lämpötilan kehitys näkyy kuvassa 3: Klo 9 kaappi oli ollut vuorokauden keskiteholla. Lämpötila jääkaapissa oli n. +4 astetta ja pakastimessa n. -12. Kun laitoin kaapin täysille, jääkaappi jäähtyi n. 1,5 tunnissa -4:ään, kun taas pakastin lämpeni (!) n. -9:ään. 10:30 alkaen aurinko alkoi paahtaa autoa, ja jääkaapin lämpötila alkoi nousta. Pakastin taas viileni hitaasti n. -14:ään. 16:30 sammutin jääkaapin, mikä näkyy nopeana lämpötilan nousuna, pakastimessa n. 21:30 asti ja jääkaapin puolella aamuyön tunneille saakka. Pakastimessahan oli paljon vähemmän kylmäkalleja kuin jääkaapissa. Jääkaapin alalokerossa ollut anturi pysyi aamuyhdeksään asti n. kahdessa asteessa. Tässä vaiheessa noin puolet kylmäkalleista oli vielä jäässä.

Kuvassa 4 on lämpökameran kuvia jääkaapista. Vasen yläkuva on ylähyllyltä. Lasipurkin lämpötila on 10 astetta. Jääkaapin jäähdytysrivat hehkuvat oranssinpunaisina n. 21 asteen lämpötilassa. Kun jäähdytyskoneisto ei käy, lämmönvaihdin tuo tehokkaasti lämpöä sisälle. Kun kuudelta heräsin, ulkolämpötila oli jo 20 astetta ja yhdeksältä muutama aste enemmän. Jos haluaisi pitää jääkaapin pitempään kylmänä koneisto sammutettuna, voisi kannattaa laittaa vällyjä yläritilän taakse. Oikea yläkuva on välihyllyltä, josssa oli vain kaksi kylmäkallea muovipussissa. Pussin pinta oli lämmennyt kuuteen asteeseen, siltä osin kun pussi ei koskenut kylmäkalleen. Kylmäkallessa kiinni oleva osa pussista oli yhdessä asteessa.

Vasen alakuva on vasemmasta alalokerosta, ja se on meille mielenkiintoisin. Lasipurkin lämpötila on +2,3. Oranssi puolisuunnnikas metallikannen alapuolella on kiiltävän pinnan heijastus lämpimästä paikasta eikä edusta lasin lämpötilaa. (Kyllä, lämpösäteily heijastuu kiiltävistä pinnoista valon tavoin.) Pyöreä mötikkä lasipurkin alapuolella on RuuviTag-anturi. Tämän kuvan kylmin piste on lokeron etuseinää vasten oleva kylmäkalle, -1,6 astetta. Oikea alakuva on vastaavasti oikeasta alalokerosta, jossa on samanlainen lasipurkki kuin toisessakin lokerossa, mutta ei kylmäkalleja. Sekin on hyvin pitänyt lämpötilansa ja on vain pari astetta lämpimämpi kuin vasemman lokeron purnukka.

Mitä tällä kokeella sitten saavutimme? Tiedon, että ainakin lihaa ja kalaa lukuun ottamatta voimme ottaa mukaan kaikkea muuta. Kahden kesän Norjan-reissuilta opimme, että elämä on liian lyhyt vähärasvaisten ja -suolaisten ruoka-aineiden etsimiseen norjalaisista ruokakaupoista. Kotoa lähtee matkaan ainakin itse tehtyjä marjakiisseleitä, omena/päärynä/kriikunasoseita, pakastesieniä, leipomuksia, sekä Valion 17% punaleimaista Emmentalia, Porlammin 15-prosenttista mustaleimaa ja Floran 4% Kevyt ja Paksu Ruokakermaa.

Onko epäilystä ettei ruotsin kaupoista saa enää ruokaa?

Minähän kirjoitin, mitä tällä kokeella tavoiteltiin ja minkä vuoksi otamme mukaan mahdollisimman paljon ruokia kotoa. Mutta nämä asiat olivat viimeisessä kappaleessa, ja yli yhden kappaleen tekstejä ei välttämättä nykyään lueta. Omien tuttujeni kesken lukukokemuksia vertaillessa tämä uuslukutaidottomuus tuppaa välillä unohtumaan. Kiitos kun palautit asian mieleeni.

Kyse ei siis ole siitä, etteikö Ruotsista tai Norjasta ruokaa saisi, mutta itse kasvatettua, poimittua tai laitettua ei ainakaan saa. Otan esimerkiksi hedelmäsoseet, joita syömme myslin, puuron, leipäjuuston tai lättyjen kanssa. Jos kaupasta ostaa "aikuisten" hilloa, se on meille liiaksi sokeroitua, koska muuten avattu pakkaus pilaantuu nopeasti. Vauvojen ruoissa sokeria on maltillisesti mutta rakennetta ja suutuntumaa ei lainkaan. Meidän soseissamme on reilusti rakennetta mutta sokeria vain 0 - 20% siitä, mitä hillosokeripussin resepteissä lukee. Säilyy pakastettuna pitkään ja avattuna katoaa parempiin suihin muutamassa päivässä.

Sitä olet, mitä syöt. Näin sanotaan. Meille ei ole samantekevää mitä olemme ja mitä syömme. Mainitsemistani ostettavista ruokatavaroista puhun lähemmin kahdesta. Ensiksi Flora Ruokakerma Kevyt & Paksu 4%. Rasvaa 4,1% josta tyydyttynyttä 1,6%. Norjassa emme tienneet, mikä vastaa meikäläistä ruokakermaa ja ostimme kokeeksi tavallista 32-prosenttista kermaa. Sen tuoteseloste ei jäänyt mieleeni, mutta esim. Arlan Kuohukermassa rasvaa on 35%, josta tyydyttynyttä 23%. Kaloreita kuusinkertaisesti ja tyydyttynyttä rasvaa 14-kertaisesti Kevyt ja Paksu Ruokakermaan verrattuna. Eikä kyse ole vain kaloreista ja rasvaprosentista. Kevyt ja Paksu on mielestäni paras ruokakerma kastikkeisiin. Sen kun kerran sekoittaa paistoöljyn kanssa tasaiseksi emulsioksi, niin sellaisena se myös pysyy vaikka kastiketta joutuisi pitämään liedellä esim. perunoiden kypsymistä odotellessa. Muita ruokakermoja käytettäessä öljy erottuu pisaroiksi ja ruokakerma nahkoittuu, paakkuuntuu tai molempia.

Toiseksi Porlammin 15% Mustaleima Emmental. Rasvaa noin puolet täysrasvaisista juustoista ja makua subjektiivisesti arvoiden hyvinkin tuplasti. Eli yhtä voimakas maun kokemus kuin perusjuustolla syntyy neljäsosalla perusjuuston rasvamäärästä. Ja kun juusto maistuu pienempänä annoksena sitä ei tarvitse ostaa yhtä paljon. Tutut ruokatarvikkeet myös varmistavat, ettei laktoosin ym. kanssa tule yllätyksiä ja että vastuullisuusasiat ovat kunnossa.

Anteeksi! Ymärrän kyllä nämä systeemit mut ajattelin vaan tuota lomaa! Pitää varmaan kaikkea osata tarkemmin ajatella! Itse jos lomailen käytän paikallisia elintarvike myymälöitä ja ravintoloita , jääkaapissa juotavat ja aamupalat!

Eikö laivasta sähköä saa?
Kyllä mä ainakin olen saanut paitsi jo lopetettu linja naantali - nynäshamn. Trawe - malmö välilläkin sai vaikka melko lyhyt.

Mutta, kunnioitettavan tutkimus / kokeilu homman olet viittinyt tehdä.

Perusteellinen tutkimus! Lyhyillä reissuilla täältä hankkittu kyllä toimii. Meillä homma jää kahvin ostoon, yksi paketti/viikko. Lisäksi tummaa leipää kuivumaan. Kodin jääkaappi tyhjennetään tietty kokonaan autoon.

Terveyspuolelta mua ketuttaa syödä vehnäleipää, muuta ei oikein saa. Lisäksi leikkeleiden suola on mulle liiallista.

Tyydyttyneen rasvan sain kuriin vuosia sitten kun lopetin levitteiden ja juuston leipien päältä. Ei maistu leipäkään niin hyvin kun rasva ja juusto puuttuu.

Aina tutkittiin tietoon perustuva data on arvokasta! Hienoa ja kiitos siitä!
Meille reissaaminen on myös ns ruokamatkailua, uusia makuja ruokakaupoista.
Riippumatta rasvan laadusta tai koostumuksesta, niin vähemmän on enemmän…näin terveyden kannaltakin…

Kiitos kommenteistanne.

Voi olla, että laivalta saa sähköä. Tai sitten ei. Asuntoauton kanssa on kokemusta vain muutaman tunnin laivamatkoista, joiden aikana en nähnyt kenenkään roikkajohtoja vetävän. Eikä asiaan täyttä selvyyttä saanut Tallink/Siljan netistäkään. Päätin kokeilla. Jos auton jääkaappi selviää kokeesta, niin ei tarvitse enää stressata saako sähköä vai ei.

Timo, aika karulta kuulostaa syödä vehnäleipää ilman levitettä ja juustoa. Miten olisi kaurapuuro tai mysli ja hedelmiä?

Petteri, käsitykseni mukaan vähemmän ei aina ole enemmän. Ihminen tarvitsee hyviä (=tyydyttämättömiä) rasvoja. En ole nyt ollenkaan ydinosaamisalueellani, mutta ainakin omega-3 on (ja oliko myös omega-6?) sellaisia, joita elimistö ei pysty muodostamaan itse, vaikka mitä raaka-aineita olisi tarjolla. Nämä omegahapot täytyy saada ravinnosta.

''Timo, aika karulta kuulostaa syödä vehnäleipää ilman levitettä ja juustoa. Miten olisi kaurapuuro tai mysli ja hedelmiä?''
Just mutustin kaksi ruisleivän siivua, päällä kalkkunaleikettä, paprikaa, kurkkua. Tottumiskysymys. Maaliskuussa labrassa ldl oli arvojen sisällä.

Meikäläisen ei tarvitse mennä Helsingistä Ruotsiin. Turusta ja Naantalista on lyhyempi maa- sekä merimatka ja kokemusperäisesti jääkaappi pysyy sen matkan kylmänä jäädytetyllä vesipullolla, parilla kylmäkallella, tai jollain pakastetulla sapuskalla joka sitten käytetään maihin tultua.

Pieni, 30 l kompressorikylmälaukku toimii ainakin Hki - Travemunde matkan ajan hupiakun voimalla. Saattaa iso kompr. jääkaappiin toimia sen ajan.

Kiitos "teeseitse"-testistä. Antaa hyvän kuvan ko kaapin kylmänsäilytyskyvystä. Nuo realielämän testit ovat hyviä jotka antavat viitteitä kunkin tosielämään sopeutettuna.
Olen itse tehnyt vastaavia ollessani keskusliikkeen ostotehtävissä vertaillen mm. vesiautomaatteja ja takkakasetteja.