Akusta

Tuolla matkailuauto-osiossa puhe kääntyi komposiittipullosta akkuihin, joten ajattelin aloittaa täällä uuden keskustelun.
Meillä on starttiakkuna nyt jo 7 vuotta vanha AMG akku (ostettu 2/2008), joka ei edes esitä loppumisen merkkiä.
Miten kauan vielä jaksanee, olen kyllä pitänyt sitä latingissa tarvittaessa Ctek laturilla, kun käytän talvella Webastoa pätkäajossa, niin akku ei ehdi ajossa latautua.
Geeliakkukin kesti 9 vuotta.

Minulla meni 70-luvulla takuuseen akku (muistaakseni Pakkasakku) menin sen kanssa Vantaan Tammistossa olleeseen tehtaaseen valittamaan tilannetta.
Siellä sanottiin ettei hätä ole tämän näköinen akku on vain sulfatoitunut ja poistamme sulfaatin.
Kysyin kuinka se tehdään, niin vastaus kuului korkealla jännitteellä kuulema jopa 60 volttia käytetään 12 V akkuun.
Homma ei kannata kuulema itse edes yrittää sanoivat siinä on omat riskinsä, he tekevät sen valvotusti.
Sain saman akun seuraavana päivänä ja se palveli vielä monta vuotta sen jälkeen.

Nykyään samassa tilanteessa asiakkaalle lykätään uusi akku ja vaha pistetää romuksi.

Minusta tuntuu kun lukee saittia että se asuntoauton merkki on määräävä tekijä
esim,akun eliniässä.

Jos on Hymeri huono,mutta Adriassa erittäin pitkä ja yleensä nuo halvemmat autot
on kaikin puolin parempia?.

Akkua voi peraatteessa ladata jopa yhtä monella amperilla kun mitä akusta puuttuu täysvarauskesta.
Mutta vain periaatteessa ja siinä on riskinsä.
Kaasuuntuminen voimistuu nopeasti koska akku lämpenee nopeasti ja käynnistyy voimakas vedyn tuotanto mistä seuraa räjähdysvaara.
Toinen vaarallinen tilanne voi syntyä jos vanhaa akkua ei ole testattu ja se pannaan hyvin voimakkaasen latauksen ja sen yksi kennoista onkin viallinen.
Hyvin usein tuo sana sana akun elvytys tarkoittaa sanaa = akun saattohoito.

Eilen törmäsin uuteen ongelmaan kun eräs tuttavani soitti.
Hän oli vaihtanut matkailuautoon uudet suuret vapaa-ajan akut. Hänellä oli laittanut suuren invertterin perään 1100 W kahvinkeittimen jolloin invertterin häviö huomioiden kuorma oli yli 1200 W. Täysistä vapaa.ajan akuista ei irronnutkaan tarvittavaa virtamäärää jolloin jännite putosi liian alas jotta invertteri olisi toiminut.
Starttiakuiksi valmistetuilla täysillä akuilla tätä ongelmaa ei ole.
Kahvinkeitin on kova virtasyöppö. 120 Ah akun ja invertterin perässä 1100 W kahvinkeitin toimii käytännössä hieman yli puoli tuntia.

En tiedä oliko tuo geeliakun ikä pitkä vai lyhyt, minusta kohtlainen
Starttiakku ei ole vielä tiensä päässä, vaikka auto onkin Hymer.

Noista Hymerin ongelmista kun puhutaan kukaan ei ole maininnut, missä auto on kasattu.
Meidän Hymer on Saksalaista tekoa, kaverilla on taas Ranskalainen.

Saapui olla niinkin,että se auton omistaja on semikovaa määrää akkujen eliniän.

Kun minulla oli auto unohtunut seisotaan ja en muistanut ladata as,osan akkuja niin
se oli niiden menoa.

Eli täälläkin on keskuskustelu siitä akkujen erotuskytkimestä;pääkytkimestä jolla akut kytketään irti kokonaan pois järjestelmästä,mikä on se ainut ja oikea tapa
säästää akkuja.

Toisaalta jos akkujen takana on sitä älyeloktroniikkaa niin niiden muisti sattaa tyhjentyä ,esim,radio.

Akuissa ei ole hirveitä eroja ja s tavallinen lyijjyakku taitaa olla hinnaltaan ja varmuudeltaan vielä parasta mitä rahalla saa,ainut ongelma on niiden akkujen
latauskaasujen tuuletus jonka joutuu tekemään,se muoviputki.

Kun olin nuori ja opiskelin ja rakentelin elektroniikkaa tein as,autoille ja vaunuille
akun varaustilaa osoittavan valodioideilla toimivan mittarin jossa eriväriset ledit
ilmoittavat akun varauksen tilan,siis ne punaiset ledit syttyivät 11.0 V jänniteellä.

Siis siitä on aikaa ja kohta 20 vuotta kun tein mittarin eli maailma muuttuu,muutuuko ihmiset.

Ps,möin näitä valodiodi mittareita karavaanareille mutta en silloin tajunnut että siitä
olisi voinut tulla iso bisnes.

Akku on yksinkertaisen näköinen mutta kemialtaan tavattoman monimutkainen virtavarasto.
Itseasiassa akkujen varaustilan mittauksessa on tannuttu, kun korkillisista akuista luovuttiin.
Vanha tapa mitata akkuhapon ominaispaino on se tarkin mittari akun varasutilaa koskien, kunhan tietää miten ominaispainon lämpötilan korjaus tehdään. Sekin kun on myös lämpötilasidonnainen asia.

Tämä sama yksinkertainen testi paljasti samalla jokaisen kennon varaustilan erikseen ja jopa kennovian.
Kehitys kehittyy!

''Akuissa ei ole hirveitä eroja ja s tavallinen lyijjyakku taitaa olla hinnaltaan ja varmuudeltaan vielä parasta mitä rahalla saa,ainut ongelma on niiden akkujen
latauskaasujen tuuletus jonka joutuu tekemään,se muoviputki.''

Kyllä Maukka tavallisia lyijyakkuja on vuosikaudet ollut suljetulla kierrolla ilman päälle näkyviä korkkeja. Suljetun kierron tulon jälkeen akkujen ikä nousi reilusti kun sinne kennoihin ei pääse veden lisäyksessä likaa eikä niihin pääse ronkkimaan likaisilla ominaispainomittareilla.

@timppa

Haapasella on kova tarve todistaa, että ei ymmärrä akuista mitään.

???

@timppa

Nitähän vanhaan aikaan käänneltiin ympäri. Tyhjennettiin, ja hapotettiin uudelleen.
Mutta kyllä se on mennyt suljettujen akkujen tultua siihen, että kun akku loppuu, se loppuu, ja eikun kauppaan.
Kuten kaikessa muussakin tavarassa.. Kestävää ei ole kun päällikkö, joka hoitelee allekirjottaneen uuniin aikanaan..
Puhutaan akun paikassa autossa, mutta eikö se ole kylmässä ajoakku aina, kun auto seisoo.
Mikä sitten paras tosiaan pohjoisen oloihin se akkumalli
Toivopoika

---

Tässä ihan asiallista tietoa Oululaisen akkukauppiaan kertomana niille joiden mielestä ei ole väliä sillä miten nopeasti akku latautuu.

Sattuneesta syystä juuri nyt sillä on väliä oli kyse h-autosta tai matkailuautosta.

http://yle.fi/uutiset/3-9387403

Kattelin akkua, kun näyttää, että pittää vaihtaa höpöauton ajoakku.
On geeliakkua agm akkua perinteistä optima ihme akkua syväpurkausta, ja näkyi semmoinenkin, kun hopeakalsium akku.
Mitä ne kaikki on, kohta sekasin vanhamies kun öljylaatujen kanssa, ettei tiedä mitä laittaa mihinki.
Pirkele enne oli moniaste, ja yksiasteista öljyä, ja yhenlaista akkua, Nyt niitä on kohta kymmeniä.
hermostuttaa tuommonen.
Toivopoika

---

Ajelin 90 luvulla turvetta ja pakkaset olivat 30-35 välillä viikon toista. Lata seiso minun tuurin ajan tienvarressa 13 tiimaa suunnilleen, kun 12 tunnin tuurissa lennossa vaihettiin kuskia, että minä nousin kyytiin, ku kaveri vei viimesen lastin Rovaniemelle, ja jäi sinne kotiinsa.
Sitten minun viimesen kierroksen tyhjennyksestä tuli ajamaan, ja minä siinä jäin kyytistä herättelemään latariepua kun iliman lämmitystä oli hytissy tienvarressa.
Aina tartista käymään, vaikka tuntu joka kerta rytinästä päätellen, etttä kone hajoaa, piti ihan käydä vaihtamassa synteettiset öljyt.
60 ampperin tavallinen pakkas akku, ja aina soi.
Nyt on ihmeelisyyksiä autot täynnä, ettei tohi jos parinkymmenen paremmalle puolen pakkanen, kunnolla noihin kultapieniin koskeakkaan, ettei jokupaika hajoa,
ja akut ei kestä jos vähänki pakkasta. Mitä se semmonen peli on.
Toivopoika

Linkissä akkukauppias kertoo: '' Kahden tunnin roikkapaikka on ongelma, sellaisesta ei ole tällaisella kelillä mitään hyötyä'' Aikalailla olen erimieltä tuosta. Vaikka kylmä akku ei juuri mitään tuossa ajassa ehdi vastaanottamaan on akussa reaktio alkanut ja se auton käynnistyttyä ottaa paksujalkaista auton virtaa nopeammin vastaan kuin ilman esilatausta.

@timppa

Oleellisin kysymys lienee. MIKÄ AKKU ON PARAS MEIDÄN LEVEYS ASTEILLE, JA NÄIHIN NYKYAUTOIHIN.
Auto seisoo suurimman osan ajasta.
Myös henkilöauto, joka käy korkeintaan kerran pari viikossa.
Siinä tavalinen akku vetää neljättätoista vuottaan, joten senkin elämä on illassa kohtsiltään
Siihen kun saisi yksinkertaisen vastauksen.
Toivopoika

Toivo, päästän sinut pälkähästä, osta tavallinen Exide lyijyakku, amppereiltaan hivenen yläkanttiin.
Vastaukseni lienee yhtä oikea kuin mikä tahansa muukin, pääasia, ettet suotta menetä hermojasi, ei nuo tavalliset starttiakut niin maailmoja maksa, vaikka ostaisi joka vuosi uuden.

Haapanen

Sattuu vain käymään niin, että näillä nyrhilatureilla se latausprosessi ei kovassa pakkasessa käytännössä ala puhumattakaan että akku latauksen voimasta lämpenisi.
Lisäksi kaiken aikaa akkua kovassa pakksessa "syö" herra pakkanen paljon enemään kun mihin pieni laturi samaan aikaan pystyy. -18 C ja akun teho on jo vähentynyt puoleen.

Paljon parempi lopputulos käynnistyksen kannalta saataisiin jos nyrhilaturin käyttämä virta käytettäisiin suoraan akun lämmittämiseen, jolloin pakkasen vaikutus eliminoitusi ja auton käynnistyessa akku ottaisi virtaa vastaa täydellä tehoilla.

Vastaa sitä tilannetta jossa ennen vanhaan akku irrotettiin kovilla pakkasilla yöksi autosta ja tuotiin lämpimään. Heikkojen tasavirtalaturien aikaan tämä oli ihan käypänen konsti, vallankin kun lohkolämmittimiä ei ollut.

Minäpä voin tuon testata pakun starttiakulla jos pakkaset jatkuvat. Lataan ensin pienellä älylaturilla kaksi tuntia ja vaihdan sen sitten 20A:n mittarilla varustettuun isoon. Katson mittarista kuinka lähtee alkuun, seuraavana aamuna toistan testin ilman alkulatausta pelkästään isolla laturilla.

Toivolle sanoisin ettei merkki ole tärkeää vaan se että ostat suljetun kierron korkittoman akun. Exide, Varta, Sznajder, Bosch. Näistä itse ottaisin sen joka ekana käsiin tarttuu.

@timppa

Testin kakkososa tehty. Pakkasta -20 akun lepojännite 12,4 V Asensin 15 A:n laturin akkuun, ampeerimittari pomppasi 4 A:n lukemaan, laski sieltä minuutissa 2A ja vartissa lukema oli 1A. Tässä saattoi akku olla liian täynnä mutta katsotaan huomenna esilatauksen kanssa.

Ainakin se on selvää että 15 A:n laturilla -20° lämpötilainen eilen illalla täynnä ollut akku ottaa virtaa vastaan jollain tavalla. Reaktio lähti heti alkuun ja samalla myös akun lämpeneminen.

Autossa olevalle 100Ah:n akulle on melko sama onko laturi 15A vai 20A se ei juuri koskaan ota enempää vastaan vaikka olisi tyhjä.

@timppa

Haapanen kuten huomaat olet tekemisissä resistanssin kanssa.

Jos akun lepojännite on tasoa 12.4 V se ei ole läheskään täynnä, koska täyden akun lepojännite navoista mitaten kuormittamattomana on 12, 72 V = 2,16 V per akun kenno.
Noin käy myös auton 90 tai 120 A laturilla, koska akku määrää "tahdin".
Latausjännitteen lämpötilakompensaatiolla tilannetta voi hieman parantaa ja -20 C pakkasella se merkitse +0,3-0,5 V latausjännitettä lisää jokaista -10 C astetta lämpötilan laskua kohti. Vastavasti lämpötilan ollessa plussalla latausjännitteen lasku samalla kaavalla tai muuten akku ylilatautuu ja se on pahasta se.

Kovasta pakkasesta seuraa toinen ongelma. Kun lämpötilakompensoimaton latausjännite autoissa on akun kaasuuntumisjännitteen tasoa tai hieman alle 14,4 V, niin kovalla pakkasella akku ei tule tällä jätteellä täyteen.

Nyrhilatureita voi tietty olla monenlaisia mutta tein mittauksen. Kuormittelin tallissa ollutta irtoakkua lampulla tunnin verran, sen jälkeen ikivanha 4 A:n Ctek siihen ja ampeerimittari väliin. Mitä näytti mittari? Kas kummaa 3,75A eli väliaikaisten viritysjohdotusten jälkeen melko tarkkaan sen mitä on luvattukin.

Huomenna vien koko virityksen Transporterin akkuun ja sitten nähdään pyörtyykö Ctek ison kylmän akun edessä.

Kuvassa mittari puoli tuntia sitten mittaamassa Ctekkiä

@timppa

---

Noniin, hyviä käytännön testejä tuossa edellä. Joko nyt aletaan uskoa, että ei ne akut, asupuolen tai starttiakku, ota määräänsä
enempää vastaan. Vaikka auton laturi olisi 400 ampeerinen.

Nyt oli pakkasta -23°C ja akun napajännite 12,3 V Se nyt tässä mittauksia vääristää kun tuo akku on todellisuudessa aivan täynnä, se on vain pakkasen hyydyttämä. Jos lämmittäisin sen ilman latausta napajännite olisi aivan ok 12,7.

Nyt 4 A:n Ctek aloitti 3,2 ampeerilla eli melkein samalla kuin 15 A:n laturi eilen. Vartin kuluttua lukema oli 0,8A

Tässä on se sekä eilisessä että tämän päivän mittauksessa tuo täysi akku, se tekee juuri noin kesälläkin.
Vein jo tallista ulos yhden 100 Ah:n akun jäähtymään ja ensi viikolla puran siitä pois parikymmentä Ah:a ja laitan Ctekin siihen kiinni. Arvaan että tulos on se että Ctek lykkää sinne 3-4 ampeeria alusta pitäen laskien siitä hiljalleen siiiheksi kunnes akku on täynnä.

Nyrhilaturi toimii aivan kuten lupaakin, pitkässä ajassa lataa akun ja lyhyemmässä herättää sen siten että se on valmiina ottamaan vastaan auton laturin ampeerit.

@timppa

Onhan täällä kirjoiteltu kaikenlaista akuista, joista jotakin koulutukseni ja työurani perusteella tiedänkin, mutta en viitsi siihen puuttua.

Tuossa kuitenkin opinnäytetyö aiheesta
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/89704/Vesterinen_Matias.pdf?sequence=1

Tuli todistettua se mikä on totta. Akun vastaanoottokyky ei riipu laturin koosta vaan akun sisäisestä vastuksesta, ja se on lämpötilasidonainen asia.
Ei autoissa mitään virtaongelmaa olisi jos laturien koko ratkaisisi asian.

Osa noista nyrhilaturesta on tasoa jotka eivät lataa kovalla pakkasella käytännössä lainkaan.
Pitää myös muistaa mikä ero on laturilla ja ylläpitolaturilla. Senhän sanoo jo nimikin.

Henkilöautostani meni tänä syksynä laturi josta seurasi akun jännitten (100 A) tIppuminen niin alas, että auto "amputoi" automaattiisesti kaikki muut sähkötoiminnot paitsi sytytysvirran.
Yritin ladata akkua (Pb) pienellä älylaturilla (made in zin sao si) ja pienellä matolaatikkolaturilla joiden kummankin suurin nimellinen latausteho oli 4 A. Yhtä tyhjän kanssa.
Ostin uuden 8 A DEFA:n älylaturin, joka pystyi 14,7 voltin latausvirtaan ja silläkin meni useita vuorokausia saada 100 A akku täyteen.

Voihan Varta!

@timppa

---

Tuossa akun latauksessa on liikkuvina osina akun jännitteen nousu ja akkulaturin sisäinen vastus akun sisäisen vastuksen lisäksi joka on sinänsä kertaluokkaa pienempi kuin akun sisäinen vastus.
Eri akkutyypeillä on jännitten nousunopeudessa eroja ladattaessa joka näkyy siten latauksen vastaanotossa.

Akkukaturin sisänen vastua on SUUREMPI ei pienempi

Pistänpä minäkin tähän akkusoppaan lapioni. Keskityn ainoastaan käsittelemään kysymystä avoin akku (starttiakku) ja suljettu akku (tavallinen tai AGM).

Oppikirjat ja kokemus sanovat että starttiakun pitää kestää voimakkaat purkaukset ja lataukset samoin ylilataus. Tästä syystä se on avoin rakenteeltaan eli varustettu täyttökorkeilla. Akkupakettini on seuraava. 2 kpl hupiakkuja 12V jaekku kahdeksi virtapiiriksi 2 kpl sarjaankytkettyä akkua 24V starttiakkuina. Hupiakut a' 115Ah kuormaauton starttiakkuja. Starttiakut 225Ah muormaauton stsrtiakkuja.

“verkkolaturit” Startti Ctec 1400 24V. Hupiakut 2kpl Waeco 24V/12V älylaturit 16A ja 20A malleja.
Aurikokennot: Startti 185W Seca säätimellä (tavallinen). Samanlainen säädin on myös molemmilla hupiakuilla.
Auton laturi 80A 24V niin pientä teholtaan ei ole enään linjaautojen laturivalikoimassa.

Olen tarkkailut tämän kokonaisuuden latauskäyttäymistä vuosien ajan todeten ettähupiakun kestoikäjäi aina lyhyeksi. Suljettu lyjjyakku 4-5 vuotta kolme AGM akkua 1 , 2, 3 vuotta kun kapasiteetti on pudonnut 15%:iin.

Tutkin akkutietoa ja testejä internetistä ja yllätys jot ei korosteta normaalisti että ylilataus (kaasuuntumisalueella) lyhentää akun ikää. Minulla aurinkokennot ajavat ylös jokavuorokausi jännitteen 14,4 voltiin ja tämä jo kiehuttaa akkua voimakkaasti silloin kun akku on täynnä. Sen jälkeen se laskee jännitten ylläpitotasolle 13,8V joka ylin akkujännite jossa ei kiehumista esiinny (ylläpitojännite). Starttiakkun lisäsin viime talvena 1 ½ vuoden käytön jälkeen 4 litraa tislattua vettä. Hupiakut ovat vuotta nuoremmat mutta nyt vedenlisäysvaiheessa.


Miksi starriakkuja minulla?
Akkujen lyhyt ikä, paitsi starttiakku joka uusittiin 10 vuoden käytön jälkeen, pani tutkimaan mikseivät suljetut akut menestyneet minulla.
Ylilataus josta johtuu veden haihtuminen oli kyllä tärkein syy. Keula hupiakku jossa on pienin aurinkokenno sai nopeimmin akun loppuun. Syy lienee se 85W kenno ei saa akkujännitettä niin nopeasti 14,4v vaan se kiehuttaa pitempään akkua, tämän havainnon olen tehnyt mittaamalla jännitten Seco säätimellä joka on tarkistettu yleismittarilla.

Suljettu akku soveltuu hyvin käytettäväksi jos sen käytössä vältetään kaasuuntumista. Hyytelö ja AGM akkua ei saa ladata 14,4V asti vaan ohjekirjan mukaiseen jännitteeseen vain. (on n. 14,1 -14,3V

No vartahan tuossa on seissyt ratorin keulalla jo kymmenkunta vuotta, ja kai jos se tuosta 40 pakkasesta on horroksesta heränny, ja pistää koneen käyntiin, kun nousi keli nyt -7 asteseen, että sai iliman paitaa puistella matot aamusella, kun lämpesi ilima.
Niin eiköhän höpöautoonki semmonen kelepaa.
Toivopoika

Kiitos Markku upeasta linkistäsi, se on juuri sitä, mitä olen peräänkuuluttanut, eipäs-juupas -väittelyn sijaan.

Selkeä, kriittinen, tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävä sekä runsaalla lähdeviitehakemistolla varustettu.

Muutoin nuo mitatut eri akkutyyppien resistanssierot ovat niin mitättömiä kuin hitu vtussa, kannattaneeko tässä yhteydessä sen sortin hiuksia alkaa halkoa laisingan?

Neljä vuotta vanha Exide näytti pärjäilevän aivan mukavasti, vaikka sen pitäisi kauppiaan mukaan olla jo keskimäärin romutavaraa.

Yksi koe pakosta suoritettu. rattorin pistin lämpiämään, mutta eikös ollu vikavirtasuoja lauennut.
rattori on seissyt pariko viikkoa, ja siinä ajassa pakkasta on ollut riittävästi.
Pirutti, että pistin tartaten kylmiltään. Kyllä pyöri kone kun kahvimylly, mutta lopussa petti hermo, ja pistin pakkosyötön.
Kumman kestävä starttimoottori, että on neljättäkymmentä vuotta tuota jauhamista kestäny.
No pakkosyötöllähän kone lähtee, mutta hirvittää käyttää.
Akku yli kymmenvuotiast vartan tavallinen suljettu akku 180 ah, ylisuuri, kun suositus on 120-140 ah.
Toivopoika

Jus joo.

Niinkö se meneekin, että akun sisäinen vastus on sama +-0 Castessa kun vaikka -30 C ? Ei nyt sentään.
Sehän tarkoittasi, että pakkasessa oleva kylmä akku latautuisi yhtä hyvin kun lämmin akku.

Kysykää itseltänne miksei akku lataudu pakkasella hyvin vaikka autossa on 90 A tai 120 A laturi?
Sillä virtamäärällähän voisi jo hitsata. Mikähän sen akun latautumisen estää?
Koko akkuongelmaa ei autoissa pakkasella olisi jos akku latautuisi kuten lämpimänä, vaan kun ei lataudu.

Miksihän lämpimäänkin lyijyakkuun saa virtaa menemään vain 10-15 % sen nimelliskapasiteetista, eli 100 Ah akkua voi ladata 10-15 A virralla. Ja miksi säätäjä säätä latausvirran esim autossa tasolle 14.4 V. Ja eikö sen jännitteen voisi vaikka kaksinkertaistaa latauksen nopeutamiseksi ja etenkin pakkasella.

Eikö se olisi kaikkien etu, että pakkasella virtaa - kun sitä moottorin pyöriessä on vaikka 50-60 A - työnnettäsiin akkuun lanka punasena. Siinähän se samalla poistui sulfatoituminekin.
Ja miksi tuhannet fiksut insinöörit jotka akkuteknologiaa kehittää ympäri maailman ole löytäneet tähän taloudellsista ratkaisua sen 150 vuoden aikana kun akku on ollut olemassa ja kehitetty.

Niiden pitäisikin näköjään lukea etuteltan pelle-pelottomien juttuja - niin akkuteknologia menesi eteenpäin kertalaakista 100 vuotta.

Tässä vuosien varrella keräämiäni linkkejä auton akkuihin liittyen.
Vaikka jutuissa ei suoraan käsitelläkään asuntoautoja niin itse akkua koskien asian on sama oli akku veneessä, tarktorissa, tai henkilö- ja matkailuautossa, eikä sähköopin kaavat siitä miksikään muutu.

Lukekaa, oppikaa ja palataan sitten asiaan.

http://www.bike.fi/uutiset/akkujen-varaaminen-2152

http://www.reps.fi/datasheetsandmanuals/REPS-lyijyakkujen-ABC-22-4-2012.pdf

http://exide.fi/wp-content/uploads/sites/15/2014/11/Exide_fi_Teknisk_info.pdf

http://vastineita.blogspot.fi/2014/05/sahko-vai-sulfaattia-akkujen-lataaminen.html

http://exide.fi/fokus-pa-blybatterier-2/

http://www.sytalisman.fi/?page_id=424

http://www.apks.fi/blogi/2013/akku-ja-sahkon-perusteet/

Nyt uusi kysymys. Äskön kävin mittaamassa akut höpöautosta. Volteja höpöakussa 13,15 v
Ajoakussa 12,15 v. Laitoin tolppasähkön. Höpöakkuun meni 14,15 v, ja ajoakkuun 13,9 v.
Miksi ero
Laitoin vebaston pääle, ja kun lämpiää kone, pistän käyntiin, ja mittaan lataukset auton omalla laturilla, kun on kaiki virtakojeet päällä, ja ilman niitä.
Rattori kävi pikkusta vajaan tunnin, ja valot, puhallin päällä sen tosikovan tarttaamisen jälkeen.
Nyt pysäytin, ja mittasin akussa 13,65 Pakkasta 7-8 astetta, ja rattorin akku syylärin ilmavirrassa kylmällä puolen.
Toivopoika

Mitä helevetin väliä sillä on jos akussa muutama kymmenesosa volttia vähempi tai enempi .
Eikö se oo pääasia vehkeet lähtee käyntiin ja vermeet pelaa❓
Saapahan Janhonen vääntää mielikseen kymmenesosa volteista ,
vedättämään hän niin perusteellisesti

---

Pistin höpöauton käyntiin, ja mittasin. 14,48 v ajoakkuun latasi tyhjäkäynnillä, ja höpöakkuun kun lämmitys oli päällä 14, 25, ja ilman lämmtyslaitetta 14,45 v.
Ossain amppeerit mittoa tuolla, mutta sitä en ossaa, on semmonen yleismittari, ja monenmoista siinä kiekola, missä se valinta viisari pyörii.
En niitä älyä.
Toivopoika

Autossani on EBL99-laturi ja se lataa hupiakkua suoraan ja starttiakkua diodin läpi. Siksi starttiakun latausjännite on diodin kynnysjännitteen verran matalampi. Kun käynnistää moottorin, niin akut rinnankytkevä rele vetää ja molemmat akut latautuvat samalla jännitteellä laturin pyöriessä.

---

on siis kohtalainen määrä johdinta, joka hukkaa jännitettä enempi tai vähempi kuormituksesta riippuen.

Lisäyksen merkkimäärä on näköjään rajoitettu. Siitä johtuu tekstin katkeaminen kesken.

Tuossa EBL99 laturissa on lisäksi rajoitettu starttiakun lataus 2 ampeeriin.

Pakkasella suurin ongelma akuissa on kemiallisen reaktion hidastuminen siihen auttaa jopa se, että koettaa startata kerran ja pitää sitten taukoa, niin akku elpyy.
Aikoinaan kun vielä tupakoin eikä autossa ollut lohkolämmitintä, menin autoon ja jos se ei käynnistynyt,. niin poltin tupakan ja kas vain autohan starttasi.
Siihen oli kaksi syytä ensinäkin moottori hiukan notkistui ja toiseksi akku lämpeni hiukan joten se antoi paremmin virtaa.

Käyppä Toivopoika mittaamassa se traktorin akku uudelleen huomenissa kun se on tasaantunut. Veikaan että jäi vajaaksi tunnin käytöllä.

@timppa

Kyllä tarkotus on mitata jännitteet ihan mielenkiinnon vuoksi.
Varsinkin rattorin akku kiinnostaa, koska siinä on akku joka on aina toiminut, ja sen huonommin sitä ei voi kohdella, väliin kuukaudenkin seisoo, ja sitten taas tunnin pari käy. Aina ulkona.
virtavuotoa ei ole, koska päävirta katkaisin hoitaa sen.
Joskus tule, että tekisi mieli autoonkin pistää pääkatkaisija, muta toisaalta mitä se siittä tietämis koneineen tykkää, piru ties.
Humpuukivehkeitä nykyään, pitäs kai vanaha kania ostaa, mikä ei ymmärrä kun lekaa, ja rautakankea.
Toivopoika

Yliniemi

Ei tässä enää ole pitkään aikaan ollut kyse edes akusta tai sen jännitteestä.

On ollut kysymys siitä jaetaanko täällä oikeaa tietoa vai jauhetaanko paskaa.
Paskanjauhajat yrittää huutoäänestyksellä pistää niin vaikean osa-alueen kun akkukemian uusiksi ja osan sähköopin kaavoistakin. Ei tule tälläkään kertaa onnistumaan.

Tuosta akkujen elpymisestä sain opin nuorna miesnä aikanan kun ajelin tavaraa.
Olin viemässä rehukuormaa säkkitavarana erääseen taloon iltamyöhään, ja piti katkasta kun nupissa säkit, ja , peruuttaa talon navetan yhteydessä olevaan latoon.
Kun autoa ei voinut käyttää pakoakaasun takia, sammutin, ja työvalot päälle kuorman purun ajaksi.
Sitten auto käymään, ja kulu pari hidasta nau. Siinä oltiin, vanhat akut.
Isäntä sanoi, pistähän virrat, ja valot pois, lähetäämpä iltakahville, ja kuittaillaan rahtikirjat.
kahviteltiin, ja siinähän kasipari heräsi kahvitauolta sekin, vaikeasti, mutta lämmin kone kuitenkin juuri.
Muuten ovat puhelleet, että akkuvirtoja pitäisi nostaa henkilöautoissa 24 v, ja korkeammallekkin.
Kattelin akkuja netistä, ja siellä oli myynnissä 24v akkuja.
Toivopoika

Niin se on Janhonen, että jokaisella on oma vahva mielipide, jota ei (faktallakaan) välttämättä muuteta.
"akkuvirtoja pitäisi nostaa henkilöautoissa 24 ", heh, niinpä niin. :)
Mutta eipä oteta asioita liian vakavasti :) Pääasia, että asuautot kulukee!
Jotkut ne löytää vesisuonetkin maasta taikavarvulla. Uskoo ken tahtoo, ja hyvä niin.

---

Tuolla Vesterisen opinnäytteessä lukee näin:
''Julkisuudessa on ajoittain ollut puheenaiheena auton sähköjärjestelmän jännitteen nostaminen.
Käytettäviksi jännitteiksi on esitetty 36V ja 48V. Tällä ratkaisulla mahdollistettaisiin
suuremmat tehot sähköä käyttävissä laitteissa pienemmällä virralla. Samalla
säästettäisiin johtosarjassa ohuemmilla johtimilla. ''

Muutos tulee jossain vaiheessa, itse arvaisin 24 volttia kun siihen jo on laitteita.

@timppa

Nyt kävin mittomassa akut pakkanen laski 18 asteeseen yöllä, muta nyt nosee jo 7 asteeseen, kai suojasää tulossa.
Niin auton ajoakku oli 12,50 v höpöakku 12, 85v Rattorin varta 13, 80 v.
Taitaapa olla, kun rattorin aku on pois pääkatkasijalla, niin se saa köllötellä rauhassa, mutta autoissa on noita tietämis bokseja, niin pikkupäissään pelailevat joutessa jätkän sakkia, ja välilä käväsevät akusta ottamasa pienet siivut.
Sitte kun yrität käynnistää, on virtaa vähän, ja tietämispoksit rapulasa. Ei tule sillon hommasta mittään.
Höpövehkeitä nykyään.
Toivopoika

Tervamäki juuri minä olen täällä ollut sitä mieltä, että nykyinen akku- ja laturihössätys on perseestä ja Toivo käytännön miehenä on säestänyt. Ollaan ilmeisesti eletty isojen koneiden kanssa pakkasessa palalemassa ihan tarpeeksi, että ymmärretään miten homma toimii.
Sitäkin on tullut tehtyä kovilla pakkasilla ihan riittävästi, että kytkinkello onkin ollut herätyskello pari kertaa yössä. Vaatteet päälle ja käyttämään konetta lämpimäksi, jotta sillä pääse aamulla leiväntienuuseen.

Nykyinen hössötys on tehty jo piirustuspöydällä ja tehty tarkoituksella rahastaa tomppelit.
Akuista ja latureista on tekemällä tehty oikein hyviä jälkimarkkinointituotteita.
Kaukana on ne ajat jolloi akulla ei ollut autossa muuta roolia kun antaa hetken lataus- ja käynnistysvirraa, jonka senkin laturi latasi akkuun takaisin jopa alle 10 mim.

Mutta tämä ei poista sitä, että akkuteknologia on kemiaa ja sähköä, eikä sen lainalaisuudet muutu huutamalla Janhonen alas.

Akuista pitää tiedostaa mm. nämä asiat:
-pitää ymmärtää, että akut on auton kulutusosia siinä missä muutkin kulutusosat
-akun huolto on muutakin kun ettei tarvitse lisätä vettä
-akku pitää mitoittaa aina suuremmaksi kun on virran kulutus, jotta pakkasen vaikutus voidaan koolla paljolti eliminoida
-akku pitää aina ostaa niin suuri kun telineesen sopii, koska isosta ei ole haittaa mutta liian pienestä voi olla
-jos lisäät virrankulutusta vaikka Webastolla, niin vaihda akku aina suurempaan
-kun ostat akun niin osta vain niillä ominaisuuksilla kun oma käyttösi vaatii, muuten sinut rahastetaan
-sana ylläpitolaturi tarkoittaa sitä, että se on ensisijaisesti tarkoitettu ylläpitämään sitä varaustilaa joka muilla latureilla on jo ladattu
-silfatoitumien on osa akun kemiallista prosessia ja sitä hallitaan säilyttämällä akku aina täysin varattuna.
-jos haluaa hyödyntää auton laturin suuren kapasiteetin niin osta suuret akut koska lataus A on aina prosenttia x akun kokonaisvarauskyvystä Ah ja laskee pakkasessa ja akun vanhetessa.
-pidä latauslaitteet kunnossa koska kunnossa olevat säätää akkua monella tavalla.
-pidä auton moottorin laitteet kunnossa, se se vasta akkua pakkasella säästääkin.

Matti minä kun itse rakensin ja suunnittelin koko hupisähköpuolen. niin ratkaisu ei ollut ykso "musta laatikko" vaan erillislaittein tehty toteutus helpon ylläpidettävyyden kannalta. Kun minulla sähkön kulutus kasvoi niin tuplasin hupiakun kapasiteetin. Mutta en suuremmalla akulla vaan kahdella hupisähkä järjestelmällä jotka ovat täysin erilliset.

230V kähkökeskus on vain 230V keskus
Akkulaturi on vain akkulaturi ja niitä on kolme yksi kullekin akulle, Ctec startti, Waeco 24V/12V hupi
Aurinkokennon säädin on vain säädin ja niitä on kolme
moottirilla on vain yksi laturi ja se lataa vain starttiakkua

Tuli vahingossa Powerpoint kuva tässä jpg

Niinpä. Rakennat akkujärjestelmän kun valmistautuisit naparetkelle ja sitten viet autosi palmun alle?
Lienee rakennettu vaiheittain kun on noin monimutkainen.

Kun vanhenet niin tarvitset tuon systeemin hallintaan Dometic/Waecon akkuhallintajärjestelmän, joka osaa kopeloida jokaista akkua erikseen ja säätää akun latauksen yksilöllisesti akun varaustilan ja akun tyypin mukaan.

Tuo systeemisi käy esimerkistä siitä mihin akku voi joutua.
Samaa starttikkua ladataan auton vakiovirtalaturilla (auton oma) , aurinkopaneelilla säätimen kautta, verkkovirtalaturilla 230/24V ja sitä on mahdollisus ladata vielä ulkoisellakin laturilla joita voi olla hyvinkin monenlaisia. Siinä ei akkuparka tiedä miten sen sulfaatteja sekotellaan.
Mutta jos latauvirta on niin suuri, että riittää lataukseen eikä ole mistään laturista tule ylijännitettä niin toimii kyllä.

Se tosiaan oli puuhaa, kun koneissa, ja soravehkeissä tahtoi akkuvarustus olla sitä, ja tätä.
Monesti piti ottaa akku pois koneesta, ja viedä latan nokan alle kaapeleihin.
Kiemuraa lataan, ja parikynmmentä minuuttia sitä sulukeista. Sitten akku koneeseen, ja kokeilemaan joko lähtee.
Piti muistaa, että se akku, josta lähti plus kaapeli startille. Sillon heleppoa, jos ylti lata herättään akun suoraan koneessa.
Kerran annoin porarille katepillarin akuista virtaa vortiiin, joka kompuraa pyöritti, noo ei oikeen innostunut, sanoi kaveri. Anna täydet sähköt, niin kyllä lähtee.
Saapi uuden tarttimoottorin tähän, ettei tarvi aina tapella
Jukolauta meinasi viistonninen hypätä monttuun, kun innostu tartti tositoimiin.

Niin siinäpä se oikeastaan Matilta, ja muutamalta muulta tuli yteenveto.
Aina suurin akku mikä paikalle mahtuu. Sehän vain tarvii latailla siihen, mikä virta siitä kuluu, kuten ongelmajätteessä. 120 ahn tilalle mahtu 180.
Ei koskaan ole ollut ongelmaa siinä, no muuta senkin edestä
Noissa maailman autoissa, kun tuota sähkön syöjää ne on täynnä näille leveys asteille, koska laturi teho kyllä piisaa, on minusta liian pienet akut, ja laitappa siihen koloon isompi.
Suurilla markkinoila toimii, mutta näihin pakkasiin ei.
Toivopoika