Yhdistelmän mäen nousun kyky

Jouduin Jurvalan Pärsäniemen ulkoilualueelle mennessäni tilanteeseen, missä täysin odottamattomasti olin menossa soratietä ajoneuvoyhdistelmällä kohti pysäköintialuetta ja erittäin jyrkässä alamäessä. Siinä ei peruuttaminen takaisin ylämäkeen tullut enää kysymykseen.

Kartoitettuani alueen läksin sitten ajamaan takaisin päin ja minua jännitti kovasti pääsenkö mäen ylös Subaru Forester 2.0X CVT (eli Lineatronic 110 kW) ja perässä oli hyvinkin 1500 kg Kabe Smaragdi.

Towcar.eu-sivusto on ilmoittanut mäen nousukyvyksi tälle ajoneuvoyhdistelmällä 12°, joten mäen nousukulman mitattuani olin todella huolissaan siitä joudunko tilaamaan hinurin vetämään yhdistelmän mäen päälle.

Olin ulkoilualuetta kartoittaessani mitannut rinteen jyrkkyyden ajoradan kohdalta ja se oli 30°. Toisin ilmaistuna kaltevuuskulma on 57 %, joten se on aika jyrkkä mäki. Nousun mitta on siinä 80 m tätä tasaisen jyrkkää sorapintaista ajotien nousua. Vauhtiakaan ei oikein voi ottaa mäen alla koska siellä oli vesikuoppia ja parkkipaikalta on vain muutama kymmenen metriä siihen mistä nousu alkaa.

Hyvin meni mäen nousu!
Foresteri veti yhdistelmän tasaisen varmasti tasaisella nopeudella ilman mitään erikoisjärjestelyjä, edes maastoasetuksia kytkemättä. Yhdistelmä oli painoltaan kuitenkin suunnilleen 3300 kg. Vähän sitä ihmettelin, mutta onneksi ei yksikään rengas sutaissut vähääkään ja tehoa moottorissa riitti. Niinpä meno oli tosi tasaisen oloinen koko matkan mäen päälle. Nyt tekin tiedätte, että tällaisen yhdistelmän saa Pärsäniemestä pois ilman vetoapua.

Tässätarkempi paikka.
https://www.openstreetmap.org/#map=19/60.93814/27.65728
Tähän OSM-karttaan on nyt merkitty tuo Pärsäniemi-tekstin kohdalla oleva jyrkkä mäki ja sen kaltevuus.

Sellainen pyörä mikä ei vedä,se jarrutaa!.
Tuossa lauseessa on se nelivedon ideologia ja Subarun neliveto on tunnetusti parasta nelivetojen joukossa.

Sillon kun pyörä pitää, ja pyörään kohdistuva voima riittää, kulkee kulkuneuvo.
Näihin vaikuttaa keli, vetävien pyörien määrä, voiman riitävyys, ja ennekeikkea kuskin taito.
Tp

Aika hurjalta kuulostaa tuo jyrkkyys. Moni laskettelurinnekin on loivempi ja tavallisella autolla tuosta on turha yrittää. Maastureillakin on tekemistä ilman vaunuakin.

Hyvä kommentti Hannu.

Tuo on kyllä aika jyrkkä mäki ja näkemisen arvoinen 30 astetta, niin jollei siellä sitten ole vino maan vetovoima :-). Mistään pikkumäestä en viitsisi mainita mitään.

Oli siellä etuvetoinen matkailuautokin ja lukuisia mökkiläisten henkilöautoja parkissa.

Täytyy sanoa, että nuo kaltevuusprosentit ovat minusta ihmeellisiä, mutta asteet ovat kiistattomat, jos ympyrässä on 360 astetta.

Kartoitusohjeissa laskentamallin mukaan 45 astetta onkin 100 %, joten tuosta 30 astetta on n. 57 prosenttia.
Laskentakaava on löydettävissä täältä: [rechneronline.de/winkel/percent.php]
Hurjalta prosentut kuulostaa ja hurjalta se paikallisesti näyttääkin.

Kannattaa käydä katsomassa ja mittaamassa ettei minulla vaan tullut mittavirhettä.

Tuntuisi järkevämmältä se että 90° olisi 100 %. Varmasti jokainen keneltä kysyy vastaa niin.

Linkissä kerrotaan 100 prosentin tarkoittavan että suora viiva ulottuu saman matkan niin pituuteen kuin korkeuteen ja siitähän tulee 45°. Onko mulla joku ajatusvirhe?

Garminin navi näyttää tien nousuprosentin ja suomalaisilla valtateillä ei sen mukaan yli 5% mäkiä juurikaan ole. Veikkaan navin laskevan 90° olevan 100%

Tuollainen 5% mäki olisi vain vajaat 3° ei kyllä siltä tunnu kun mäkeä ajelee.

@timppa

Onhan tuolla Englannin esim järviseudulla normiteilläkin noita prosenttiteitä. Itse ajellut pitkänkin mäen jossa 20% ihan kaksivetoautolla vaunu perässä. Sitten 30% tiellä oli maininta. Ei sovellu matkailuvaunuille.

Tämä hyvä keskustelu? Kiitos siitä!
Tuohan pitää selvittää sekä se mitä on mäen 20% ja 30% jyrkkyys asteina!

Poooooohdintaa:
===============
Tossa linkissä: ".... 100 prosentin tarkoittavan että suora viiva ulottuu saman matkan niin pituuteen kuin korkeuteen ja siitähän tulee 45°".
Olet aivan oikeassa tässä 45° tapauksessa. Nousukulma tässä määrityksessä tarkoittaa etenemisen suhdetta nousuun ja näin ollen kun etenee yhtä paljon kuin nousee on nousukulma 100 %.
Paikallaan nousu (hissi) on ääretön nousija. Nousee miten paljon tahansa ei etene yhtään.

Näyttää, että navigaattorissa lasketaan kaltevuus prosentteina 90 asteen kulmasta ja silloinhan tuo 30° olisi 33,3%.

Tähän suhteutettuna towcar.eu tarjoaa Forester/KABE-yhdistelmälle nousukulmaa 12 % ja se taas olisi 13,3° eli alle puolet tuosta mäen pätkästä. Towcar antaa arvon siitä millä nousuprosentilla yhdistelmä pääsee vielä varmasti liikkeelle ylämäkeen paikaltaan ja siksi automaattivaihteisto ei siinä ole parhaimnillaan koska 0-nopeudella moittorista ei saa paljoa tehoa. E-boxer moottorilla varustettussa Foresterissa on sähkömoottori apuna ja tehoa pienillä nopeuksilla paljon enemmän saatavilla. Siitä johtuen E-boxer Foresterin nousukulma on 18 % towcar.eu:ssa.

Tuo 33,3% nousu olisi tässä kontekstissa kuitenkin uskottava kun yhdistelmä lähti liikkeelle tasaiselta ja sai vähän vauhtia, jolloin moottorista sai enemmän tehoa. En huomannut katsoa tehomittaria, paljonko heppoja moittorista irtosi noilla kierroksilla. Max. tehosta 140 hp (110 kW) olen ottanut valtatiellä pahassa paikassa, kovassa vastatuulessa, kovassa nopeudessa ja siten kovilla kierroksilla jopa 137 hp. Nyt moottorin kierrokset pienessä nopeudessa ei ole riittäneet tuohon tehoon.
===============

Näin se on tällä navigaattorikaavalla laskettuna:
Rinnejyrkkyys 12° = 13,3% (12/90100)
20% = 18,0° (20/10090)
30% = 27,0° (30/10090) ja lopuksi
30° = 33,3% (30/90100) tai
ja OSM-kaavalla 30° = 57,7% (TAN(30PII()/180)100)

Olen samaa mieltä brittien kanssa että 30% mäki ei sovellu tavalliselle matkailuajoneuvoyhdistelmälle ja siksi lähetin tästä tiedon Luumäen kunnalle, jotta he laittaisivat varoitusmerkin Pärsäniemen sisäänajoportin viereen, että edessä on jyrkkä rinne eikä se sovellu matkaisuajoneuvoyhdistelmälle. Saapa nähdä miten käy?

Edelleen kiitän.... Hyvä kommentti!
Kannustutte ratkaisemaan tämän asian. Sitä ei olisi tapahtunut ilman tukeanne.

Vielä kun olisi yksiselitteistä mitä kulman ilmaisua prosenteissa missäkin käytetään ja millä perusteella. Muiden muassa katoissa käytetään kaltevuuden suhdelukua ja näitä riittää.....

Rukan hyppyrimäki on 35 astetta. Jos siitä vähennetään se 5 astetta niin jää siihen vielä maantieksi jyrkkyyttä?

Eero roista.

Tien kaltevuusprosentti tosiaan lasketaan siitä, paljonko noustaan tai lasketaan 100m matkalla. Näin vaikkapa jyrkähkö 18% mäki on asteina atan(18/100) = n. 10,2 astetta. Mäet tuntuvat luonnossa paljon asteitaan hurjemmilta.

100% mäki olisi siis 45 astetta ja tällöin jos kitkakerroin olisi tasan yksi olisivat paikallaan pitävä kitkavoima ja mäkeä alas vetävä voima täsmälleen yhtä suuret eli pitäisi olla jo melkein hammasrattaat pyörinä että nousu onnistuisi. G-sarjan mersulle luvataan muistaakseni 80% mäennousukyky joka olisi asteina n. 38,7. Noviisi tuskin lähtisi edes yrittämään, sen verran pelottava mäki.
Prosenttiasteikko 0-100% kattaa siis hyvin käytännössä noustavat mäet ja vähän ylikin.

Rohkenen epäillä, että tuolla alussa mainitulla 30 asteen ( 58%) kaltevuudella olisi montun pohjalle jäänyt suuri osa kalustosta...olisikohan mittauksessa tapahtunut joku virhe?

Vastatkaa nyt joku huutooni!

"Pyydän jotakuta käymään Pärssäniemessä ja tekemään tekemässä uusintamittauksen sekä tarkastamaan mäen varoitusmerkin asennuksen."

Näin päästäisiin ihmettelyistä faktoihin. Jos olet jo Luumäellä on Pärsäniemi ihan lähellä.

Minulla ei todellakaan ollut teodoliittiä, pelkkä puhelimen klinometri, mutta kyllä sen pitäisi olla suuntaa antavasti oikein näyttävä.

Oleellista ei tuossa mäessä ole keskinousu vaan jyrkin nousukulma. Siihen kohtaan yhdistelmä nyykähtää jos johonkin.

Samalla voisitte tarkastaa, joko paikallinen tiepiiri on laittanut ennen mäkeä varoitusmerkin/-kyltin, jonka ovat kirjallisesti minulle vastatessaan sinne luvanneet laittaa. Siinä kyltissä tai liikennemerkin lisäkilvessä voisi olla virallinen jyrkkyys merkittynä.

T. Pepe

Itse asun tuossa melko lähellä ja tänään kävin tekemässä pienen videonpätkän tuosta mäestä:

https://youtu.be/xm-B6G0A7Qw

Jokainen saa vetää omat johtopäätöksensä mäen jyrkkyydestä. Omasta mielestä talvikelillä voi olla haastava, mutta muuten ei mikään paha.

Kiitos Tero, kun vastasit huutooni!

Tämä oli miehen teko ja mitä asiallisimmalla tavalla sekä työkaluin.

Miksi minä sain kulmaksi 30 astetta en ala selittämään, jokin virhehän siinä oli. Tätä kuitenkin todistaa myös sen miksi Foresteri 2.0 ja Smaragdi yhdistelmä ei todellakaan nouse paljon yli 12 astetta mäkeä, siis sen mikä on kirjattu ohjearvoksi Towcar.eu:ssa yhdistelmän mäennousun kyvyksi. Tässä mäessä yhdistelmän nousukykyä koetetliin jo ihan riittävästi.

Iso kiitos kun vastasit huutooni niin päästiin kunnolla faktoihin kiinni.
Kiitos myös keskustelijoille, jotta asiaan saatiin vauhtia ja se saatiin perusteellisesti selvitettyä.

Alueellahan kävi matkailuauto myös minun siellä ollessa. Veikkaan kuitenkin, että etuvetoautolla asuntovaunua vetävä ei välttämättä pääse mäkeä ylös ongelmitta. Oli miten oli niin sinne menoa kannattaa harkita silloin kun on asuntovaunu perässä.

Kiitos myös hienosta videosta. Niitä sulla tuolla netissä näyttää olevan muutama muukin mainio video.

Terveisin ja kiittäen
Pertti

Kiitos kiitoksista Pertti.
Varmasti vaunu perässä etuvetoautolla tuossa saattaa olla ongelmissa.

En muuten havainnut mitään varoitusmerkkiä tuonne ilmestyneen, mutta en yhtään ihmettele. Tässä kunnassa kestää tuo ihmisten pyyntöjen toteuttaminen yleensä pitkään ja usein ei tapahdu mitään.

Mikähän lie Puijon, ja Kaunispään mäen jyrkkyyden rosentit. Paltamossa jos kääntyy Kontiomäelle 22 tieltä. On sinä jyrkkä mäki.
Tuli mieleen, että onkohan kukaan rakentanu auton keulaan vetokoukkua. Siinähän olis peruuttaissa vaunu hampaissa nousukykyä, ja leirilläkin parkkeraus.
Näkisi vaimon ohjeet etuakkunasta.
Tp