Uusi AGM akku

Jouduipa hommaamaan vaunuun uuden akun. Entinen oli viitisen vuotta vanha 100ah:n normaali vapaa-ajan akku joka tuli tiensä päähän,syystä jota en tiedä.Vaunussa( Cabby f5 vm 05) on 80w paneeli jossa halvahko lataussäädin, vaunussa myös alkuperäinen (-05) laturi. Uusi akku on AGM 100 wh. Kokemusta AGM akusta ei minulla ole. Akku on asentamatta vielä ja kellarissa. Vaunu on kylmillään vakipaikalla, toistaiseksi. Onko jotain erikoista mikä erottaa AGM akun käytön tai latauksessa onko jotain erikoisempaa. Onko tarkka latausvirralle, tyhjentymiselle(tietenkin), , yms. Itse ajattelin että voisi olla huolettomampi käytössä, tiedä häntä...

No se, että sen laturin tulisi olla yhteensopiva AGM-akulle, eli hieman eri latausjännite. Laturissa pitäisi siis olla valintakytkin, jos haluaa, että akun elinikä on paras mahdollinen.

AGM on matkailuajoneuvokäyttöön hyvä akku, joskin kalliimpi.

Voidaan purkaa matalammalle jännitetasolle kun lyijyakku, ottaa merkittävästi suurempaa lautavirtaa vastaan (latautuu nopeammin) kun lyijyakku ja akun sisäinen purkaus seisonnassa on hyvin pientä.
Täysi AGM-akku ei mitään ylläpitolatausta talven aikana kaipaan ja voi olla akulle jopa haitallista.
Sietää lyijyakkua korkeampaa latausjännitettä, mutta ylitauksesta ei tykkää. Ylilataus lyhentää akun ikää.

Monet ovat asentaneet AGM akkuja noihin vanhoihin vehkeisiin jossa mitään hienoja lataussäätimiä ei ole ja AGM-akku on kuitenkin kestänyt ihan hyvin. Liekö syynä se, että noiden vanhojen ajoneuvojen latausjännitteen tason on hieman alempi.

Miten AMG akku toimii kylmässä verrattuna tavalliseen.
Toivopoika

Vielä olisin kysynyt että mitkä jännitearvot latauksessa alkaisi olla kipurajoilla. Ajattelin antaa akun olla kellarikomerossa kevääseen. Pitäisi olla täyteen ladattu nyt, kestää varmaan seisottamista, kuivassa paikassa. On minulla yksi C- tekin irttolaturi, muutaman vuoden ikäinen, jonka voin myös ottaa tarvittaessa käyttöön. Mutta epäilen paneelin lataussäädintä josko pitäisi vaihtaa. Kannattaiskohan viedä se mitattavaksi ?? On ollut paneelin perässä koko viime kesän ed. Akku. Pitää varmaan jotain pienempää kulutusta keksiä akulle. Epäilen liik latausta ilman kulutusta, viime kesänä joka tuhosi akun

Täyteen ladatun akun lepojännite tulee olla navoilta mitaten 12,72-13,00 V.
Jännitemittauksen aikana akun tulee olla kuormittamaton ja latauksen päättymisestä tulee olla kulunut mieluusti vähintään 12 tuntia.
Kun AGM-akun jännite navoilta mitattuna laskee < 12,5 voltin se on ladattava.
Et tarvitse mitään C-TEK -laturia on parempi ettet sitä käytä.

Akun itsepurkaus on lämpötilasidonnainen asia (kemiaa) kuten lähes kaikki akkua koskien.
Nyrkkisääntö on, että akun itsepurkaus pienenee 50 % jokaista lämpötilan 10 C-asteen alenemaa kohti.
+20 C-asteen lämpötilassa tavallinen akku pitää virtansa yli latauskynnyksen 4 kk ja nolla-asteessa jo 16 kk, ja AGM-akku tätäkin paremmin.
Tämä selittää sen miksi ne taivasalla kylmässä olevat traktorin ja muiden työkoneiden akun pitää virtana niin hyvin kun pitää pitkässäkin seisonnassa.

Gracias, selkeetä tekstiä. Latailun sitten keväällä kun laitan akun kiinni.

Tässä latausjännitteet:
https://www.varta-automotive.fi/fi-fi/varta-teknista-tietoa/varaaminen/akun-varaaminen

Itsellä panelin säädin on ohjelmoitavissa ja olen pitänyt jännitteenä 14,6 V . Autossa on kaksi hupiakkua, toinen tavallinen jota pitäisi ladata 14,4 V:lla ja toinen AGM joka pyytäisi 14,8 V. Olen ottanut puolivälista tuon 14,6 koska ei viitsi jatkuvasti muuttaa säätimen asetuksia.

Ylläpitojännite on muistaakseni 13,7 V mutta mulla se ei ole olennainen koska reissussa akut eivät ylläpitoon ehdi ja muulloin paneli on kytketty pääkatkaisijasta irti.

Akuissa on valintakytkin ja käyttelen niitä miten sattuu, välillä on molemmat käytössä ja toisinaan jompi kumpi.

Paneliin kannattaa asentää pääkytkin panelin ja säätimen väliin. Jatkuva lataus tuhoaa akun nopeasti.

Mulla tämä säädin ja myös linkistä alempaa löytyvä etänäyttö MT 50 Näytöstä voin katsoa ampeerit ja jännitteet.
https://www.lapinakkumaailma.fi/product/698/saadin-epsolar-1224v-20a-pwm-lataussaadin

@timppa

Minulla sitä kytkintä ei vielä ole, mutta pitää varmaan hankkia. Eihän sitä paneelia tarvi mitenkään erikseen maastoltaan tms ? Senkun kytkee vaan irti ?? Eikä mitään keinokuormaa tms ?? ONko hätävarjelun liioittelua tahi tulipalon härnäämistä ??

Kele kun tää näppis vidjuilee; siis erikseen maadoittaa....

Ei tarvitse mitään toimenpiteitä. Turvallisempi se on irtikytkettynä. Mulla on aivan tavallinen akun päävirtakatkaisija.
http://www.motonet.fi/fi/tuote/482033/Paavirtakytkin-200A-12V24V-jatkuva-hetkellinen-1000A

Näin ylimitoittettu siksi ettei tulisi yhtään häviötä katkaisijan vuoksi. Voi kytkeä plussaan tai miinukseen. Säätimet eivät tykkää jos panelista tulee virtaa ja akku on syystä tai toiseta irtikytketty. Tällä katkaisijalla hoituu sekin tilanne.

@timppa

Ok,Mucho gracias y Vielen danke

Minulla on tuollainen Timpan kuvan mukainen pääkytkin vaunun moverille.
Moveri lakkasi yhtäkkiä toimimasta, teki vain pari pientä nykäystä ja sitten seis. Lopulta ei suostunut toimimaan ollenkaan, vikatietona oli liian matala jännite.
Kovasti ihmettelin että joko akku meni huonoksi.
Mittailin jännitteitä, akku oli kunnossa. Seuraavaksi epäilyn alle oli moverin ohjausyksikkö. Onneksi mittailin siitäkin jännitteen ja se toisiaan tippui miltei nollaan. Akun ja ohjausyksikön välissä ei ollut kun tuo kytkin ja sulake.
Mittailin ohmimittarilla kytkimen toimintaa, päälläollessa vastus oli 0 ohmia, eli näytti olevan kunnossa. Mutta heti kun sen läpi yritti suurta virtaa ajaa, se katkaisi virrankulun.
Poralla kytkimen niitit auki. Sisäkalut näyttivät siistiltä, puhtaat pinnat. Käytin pinnoiolle kuitenkin vähän hiontapaperia mahdollisen näkymättömän lian poistamiseen. Kasasin ja panin paikoilleen. Sen jäkeen toiminut moitteettomasti.
Että voi tuollainen yksinkertainen suurvirtakytkinkin temppuilla oudolla tavalla.

Aivan sama autoissa kun niihin lisätään kaikenlaisia sähköisiä härpäkkeitä ja meidän ilmasto olosuhteissa se on tosi haasteellista niiden toiminta pitkän päälle.

Oliko se moverin kytkin ollut kauanko sulla käytössä, josko jokin crc:n tapainen suihke auttaisi tommoiseen korroosiongelmaan ???Meinaan ennenkuin siihen muuta ehtii kertymään pinnalle, ja ihan uutena.

Menee paljon. Enduromoverissa keskimääräinen 19 A ja maximi molempia moottoreita käytettäessä 84 A

https://www.caravanmoversonline.co.uk/purpleline/enduroS2.html

@timppa

Kiinnitti huomiotani muuten tuo painonlisäys moverin kanssa. Jos tarvii vielä lisäakun, niin se tekee yhteensä n 50 kg lisäpainoa, niin joskus saattaa tulla sanomista jossain. Tarvii varmaan olla starttiakku siihen, että kestää kuormitusta. Eihän sillä yleensä kyllä pitkiä matkoja lenkkeillä.

Seppo Laine.
Ollut käyössä puoli vuotta. Kytkin on suljettu rakenne, siihen ei saa mitään ruiskutettua poraamatta auki.
Yleensä suuri virta pitää pinnat puhtaina. Ehkä varastossa ollut pitkään.

AGM akku
Minulla tuhoutui usempi AGM akku yli latauksen takia vaikka lataus lataus jännite vain 14,0 -14,4 välillä mutta se pitkäaikaisena kiehuttaa AGM akun kuivakisi. Siksi vaihdoin kaikki hupiakut startti akuiksi. Joihin voi lisätä vettä. Akkuihin 4 kpl yht. 650 Ah on mennyt,vuodessa 3 - 4 litraa vettä.
.

Niinpä.
Tämä viime vuosina kehitelty akku- ylläpitolaturihömppä on ollut oikein hyvä bisnes kauppiaille.
Ylilatauksella tapetaan akkuja oikein urakalla ja osa näistä ns. "latureista" on sellaisia joilla voisi heittää vesilintua heti uutena.
Syksyllä täyteen ladattu AGM akku ei kuormittamattomana seisonnassa latausta tarvitse.
Kuormittamattomuuden voi varmistaa monella tavalla, mutta hyvä vanha konsti toimii varmasti, akun napa irti ja se on siinä.

Sepä vaan ei nuo akut pysy täydessä latinkissa syksystä keväälle ilman välilatausta.
Ja pätkäajossa talviaikaan ei auton laturikaan jaksa pitää akkua täynnä, kun käytössä on kaiken maailman sähköisiä lämmittimiä.

No vallan hyvin on meillä akut pysyneet latingissa molemmissa autoissa vaikka niissä on niitä kaiken maailman sähkö- ja polttoainekäyttöisiä lämmittimiä... Liekkö vikaa autoissa kun akut ei ole tyhjentyneet ilman välilautausta.

Vaunuun pitäisi ostaa uusi akku. Tuo Exide luovutti toimintansa, liekkö yksi kenno pimeänä kun nopeasti latauksen jälkeen tipahtaa napajännite lähemmäs 11 volttia.
Moverin valmistaja suosittelee rullakennoakkua, vähintään 75Ah. Optimat tulee tietty mieleen, onko muita hyviä mutta ehkä edullisempia vaihtoehtoja tarjolla?

Reilussa neljässä vuodessa exide 100w meni vaihtoon kun en tiennyt että siitä saa kokonaisen listan auki missä on nämä vesityskorkit joten veden puutteeseen meni akku kun luotin myyjän puheeseen huoltovapaasta akusta silloin.
Motonetista löytyi uusi kohtuu hintaan,kysyin myyjältä tuosta snajderista,sanoi jos haluat kunnon akun ota exide.

No VRLA-AGM-akkua ei sitten edes saa avata.
Ns huoltovapaat akut, joissa kansi on suljettu, eivät puolestaan tarvitse akkuvettä mikäli niitä ladataan oikein. Niistäkin saa vettä haihtumaan ylilatauksella, mutta sitä ei normaalisti kuulu haihtua akusta ulos, kiitos kannen rakenteen.
Huoltovapaata akkua ei puolestaan olekaan, koska kantta ja napoja kuuluu silti huoltaa.

Kuten tuossa edellä Halmeenmäki kertoi, niin kyllä VRLA-AGM -akkukin kuivuu, ja tällä akkutyypillä on se ominaispiirre - joka usein jätetään kertomatta - että haihtuvaa on AGM-akussa vähän lyijyakkuun verrattuna, jolloin ylilataus tappaa herkemmin akun.

Tästä tulee se vaatimus laturille lämpötilakompensoidusta latausvirrasta, koska eri lämpötiloissa se on eri.
Jos laturi pystyy vain 14, 4 V latausvirtaan akun lämpötilan ollessa -20 C niin akku ei lataudu täyteen.

Latausvirran kompesointitarve on 0,3 V jokaista akun lämpötilan 10 C muutosta kohti.
Huoneenlämpöinen akku + 20 C, latausvirta 14,4 V. Jos akun lämpötila on miinus -20 C latausvirta 15 V.
Ja vastaavasti jos akun lämpötila on + 50 C niin jo 13,5 V riittää.

Tietämykset ja mielipiteet tuntuisivat paljon uskottavammalta jos virran,sähkövarauksen ja jännitteen yksikötkin olisivat paikallaan.

Mikäpä estää laittamasta.

Voi kyllä laittaa sekä jännitteen, että latausvirran mutta sitten täytyy tietää vähän muutakin kun että kyseessä on akku jota ladataan.

Kuinkahan pitkä ikäisiä keskimäärin akut ovat, siis erilaiset akut. Onko asuntoautoissa, ja vaunuissa kuinka paljon keskimäärin lyhempi kesto.
Sanotaan, vaika verrattuna mejän henkilöautoon, josta syssyllä vaihdoin sen, kylläkin toimivan, mutta hermo vaan petti, että kyllä se jo riittää.
Ikää oli 14 vuotta, ja kolome kuukautta suurin pirtein
TP

Tolkuttoman mahdoton ennustettava.
Riippuu ajotavasta ja ajosyklistä ja autosta.
Viisi vuotta on nykyisin ihan tavanomainen kestoaika henkilöautoissa. Kymmenen vuotta on ihme.

Niin sen täytyy olla. Mietiskelin, miten akkujen kestoon vaikutta nuo moninaiset autojen sähkö systeemit.
Sehän on tiettävää, että autojen tietämiskoneiden määrä, ja niiden monimutkaistuminen syö akkua, ja myös aiheutta sen, että niitä on vaihdeltava vielä toimivina, mutta ei noiden hienouksien mielestä.
Vanhaan aikaan akku pelasi, vaikka jo alkoi olla pikkupakkasella apuvirta paikallaan.
Mutta eihän autoakaan enää tehdä sukupolven kestäväksi, vaan enempi kodinkone malliin. pari kolme vuotta, ja kiertoon.
TP

AGM akun valtti ja suunnittelu lähtökohta on että luoti joka ammutaan akun läpi ei tuhoa sitä. Tätä ominaisuutta en ole vielä tarvinnut, mutta ympäristötekijät ovat tuhonneet AGM akut parin vuoden syklillä. Joten luovuin niistä kolmannen tuhotun akun jälkeen.
Tuhooja on nimeltään ylilataus!

Rovaniemellä on sarjavalmistuksessa jo saatu 10 sähkökelkkaa yrityksille. 135 heposen kone painaa laitteineen 10 kiloa, ja loppu on sitten akkua. talvisessa käytössä nile on luvattu 50 kilometrin ajo.
En tiedä milaisella akula ne on varusteltu.
TP

No tosi asia on että useimmat AMG-akut jotka ovat ensiasnnus akkuina useassa
as,autoissa eivät kestä kuin noin 2-3 vuotta?.

Minunkin uudehkot as.autot kokivat saman kohtalon,miksi?.

Kun nyt toitotetaan nyky tegnologian jälkeen,ts,AMG akut ,onko sittenkin niin että
vanha lyijjy-akku on vielä sittenkin ,olosuhteista riipuen paras ratkisu?

Akku tegolia on kehittynyt ja kehittyy sähkö autojen ansoista ,mutta kun akun ominaisuudet sähköjä as,autossa eivät ole samat.

Siis akku joka pitää latauksen/ virran pitkän ajan ,pienellä itse purkauksella on akku
joka on meitä karavaanareita varten,mutta kun kuka senkin suunitelun maksaa,eli
oliko se sittenkin se perinteinen lyijjy-akku??.

Minulla oli starttiakkuna AMG akku 10 vuotta ja vaihdoin sen ennen pakkasia, kun startti tuntui hidastuneen.
Akkuliikkeen kuormituskokeessa siitä tuli kuitenkin vielö yli 600A virtaa, mutta kun se oli otettu ulos, niin pantiin uusi tilalle.
Tuskin tarvitsen vaihtaa tuohon autoon uutta akuua jos uusi kestää yhtä kauan.

Olis se rouhevaa, jos tuo Rovaniemeläis kelekan mootoreita pistäsi pari asuntoauton rattaisiin.
10 killoo kappale, ja 135 heposta molemmissa.
HEH 270 hummaa kun kiskasis höpökopin taipaleelle, olisi äitillä permanentti oikosena lähtökiihdytyksen aikoihin.
TP

Kaj, kuvailit hyytelö- eli geeliakun, jossa tuo sotainen ominaisuus oli tärkeämpi kuin iso virta starttiin.

Mauri, ei se akun uusi teknologia niitä syö, vaan se auto niitä rassaa. Itse asiassa siksi se AGM on sinne laitettukin, että perinteinen patteri ei kestäisi sitäkään.
Ja jos puhutaan siitä hupiakusta, niin sama sielläkin. Ollaan ihan eri tilanteessa nyt kuin esim 80-/90-luvulla. Silloin riitti 4A Matti useille, mutta mitäs puskeekaan se nykylaturi? Ei ollut inverttereistä, usbeja jne. Loisteputkia pari per vaunu. No Primus oli iso kuluttaja, etenkin startissa piti olla vehkeet kunnossa.
Itse asiassa nyt ei enää perinteinen hidas levyrakenne enää kelpaakaan, kun virtaa otetaan & annetaan jo vanhemman pikkuauton startin/laturin verran.

Topi, ei se teho, vaan vääntö. Vaikka sähkömoottorissa vääntö on jo alakierroksilta, niin taitaisi silti hyytyä nuo pienet moottorit ison taakan edessä.

Mulla on hupiakkuina tavallinen suljetun järjestelmän akku sekä AGM-akku.
Akuissa on vaihtokytkin ja käytämme invertteriä mikrouuniin sekä kahvinkeittoon. Latausvirta tulee useimmiten paneleista.
Sydeemin rakentelin 5/-16 enkä vielä n. 170 vrk:n käytön jälkeen huomaa mitään käytännön eroa siitä kumpi akuista on käytössä.

@timppa

Noissa mopoluokan autoissa kuten meiläkin se alavääntö on se jota moni varmaan kaipaa. Kohta ollaan sinä pisteessä, että manuaalivaihteilla ei noita liikkeelle saa, kun alle litraset koneet tonnin autoa likuttaa.
Niin mikähän vääntömomentti noilla pikku sähkömoottoreilla onkaan. tietänekkö kukaan. Mutta sitä 300 kilon kelekkaa kuulema lähtee viemään siihen malliin, että pois alta
Esittelihän juuri taannoin Suomalais mies rakentamaansa sähköautoa, jossa oli voimaa 1 megawatti, eli 1000 hepoista, eli sähkömoottorien paino, ja koko ei taida olla este permanentin suoristamiseen.
TP

Auto on muutakin kun tehot ja vääntö, se on kokonaisuus.
Noissa WRC-autoissa on 1,6 ltr moottorin teho n. 380 hv ja vääntöä reilusti yli 4-500 Nm välillä ja pyörävääntö otetaan aktiivisella vaihteiston käytöllä.
Ongelma ei ole tehon puute vaan miten välittää voima tiehen jotta renkaat kestää alla, ja siitäkin huolimatta vaikka autossa on nelipyöräveto ja automaattilukot.
Kaksivetoisten autojen hyvinä tehoina pidetään jo 250 hv ja runsasta 300 Nm vääntöä ja siinäkin on sama ongelma miten saada vetävien pyörien renkaat kestämään.

Kysyn vaan mihin näitä tehopommeja tarvitaan, vallankin kun tavallinen kuski ei pysy niitä hallitsemaan.

Ei mihinkään. Otin vain esiin mikä mahdolisuus on sähköisellä voiman siirrolla autoissa.
Se on tulevaisuutta.
Kyllätavallisen ihmisen tarpeena on helppo joustava liikkeelle lähtö, riittävä kihdytys vara, ja helppo ajettavuus. Siinä alavääntö lähdön helpottamisessa on hyvä.
Sanotaanhan, että kyllä paljon voiman kansa pärjää kioskijonossakin, ja autoillessa, mutta vähän kanssa on huonoa.
Renkaat saa kulumaan heikollakin autolla, ja sähköinen voimansiirto jopa laskee auton omaa painoa, ja siinäkin on hyvä.
Toisaalta sähkömoottori on nöyrä toimija kaikella kierros alueella, ja sen säädeltävyys hyvä. Joten sekin on hyvä renkaiden kannalta
Kovin kiittelivät sähkökelkkaa se käytön helpouden, ja hiljaisuuden takia.
Ei variaattorin vinkunaa, ja sen kierrosten noustessa kiinni tarttumis nykäsyä.
TP

Kyllä nuo nykyajan automaatit alkaa olla aika ihmisystävällisiä ja osaavat tuon vaihtamisen taidon jo paremmin jopa paljon kun keskivertoautoilija. Osaavat jopa oppia.
Omassa autossa tuo remmivetoinen kompressori tekee se, että bensakoneeseen tulee dieselmäisiä ominaisuuksia, veto/tehoalue alkaa hyvin alhaalta ja moottori vastaa kaasupolkusimen painallukseen heti.
Jos liikkeelle lähtö jätetään pois niin liikenteessä auto on "yksivaihteinen".

Toki vaihteistossa sport asento joka alentaa vaihtamiskynnystä, vaan mihin minä sitä sporttia tarvitsen, kun minulla ei ole niille säästyville sekunteille käyttöä.

Paljonko semmonen remmihärnätty ryyppää lientä satasella.
Niin kyllä muutos on, että koneiden pienetyessä automaatit ovat kohta auinoa vaihtoehto. Juuri tuossa voi olla tulevaisuus, että laatikot jäävät pois, ja voima siirtyy pyöriin suoraan sähköllä..
Jäämme odotelemaan
TP

Enemmän kun ilmoittavat. Minun ajotyylillä ja ajoilla (lyhyitä matkoja niin melko tarkasti vuoden keskikulutus on 8 litraa satasella. Kun katsoo kulutusmittarian niin kyllä pakkasen voittaminen vie talviajossa energiaa.

Ajan henkilöautolla on niin vähän vuodessa, että en ajattele asia kulutuksen kautta. vaan auton pidosta syntyvien kokonaiskulujen kautta.
Jos ostaisin uuden oikein bensapihin niin silti autonkäyttökustannukseni arvonalentuma huomioiden pomppasi nykytaso huomioiden heti taivaisiin laskettuna euroa/kilometri.

Jos Suomalaiset oisivat ajatelleet autoilussa kokonais kustannuksia, niin olisimma heittäneet auton vaihdon 2000 luvun alkupuolen mallien jälkeen.
Nämä sen ajan autot kulkevat, kuten tuo mejän tiisseli alle 6 litran, ja niin paljoa sitä ei korjaa, että sen uuden hankintahinta sillä kuoleenstuu.
Mukavuus on sillä tasolla, että lisä on myynti krumeluuria. Vielä kokonais talouteen, niin korjaminen, ja huolto tuovat työtä kotimaahan.
Enkä usko tuon jatkuvan autojen kierrätyksen kokonais energia asian niin kovin alenavaa malia olevan, tähän minun, ja sinun tyyliin, pitää ja huoltaa, koska me pystymmä näillä ajaleen vielä 15-20 vuotta näillä ajomäärillä.
TP

Mitä ihmettä nämä autohöpinät kuuluu tähän keskusteluun? En meinannut löytää vastauksia omaan kysymykseeni kun palstan tukkii asiaan kuulumattomat horinat...

Päädyin nyt kokeilemaan Vartan Professional dual purpose akkua. Exidestä on monta huonoa kokemusta, joten sitä en enää mieluusti osta oikein mihinkään. Optima taasen on niin kallis etten raaskinut investoida siihen 2,5 kertaista summaa. Joten, kokeilen tuota.

Jos haluaa todellista tietoa asioihin kannattaa otta akku myyntiin yhteyttä. Näillä sivustoila on tieto yhtä monenlaista kun kertojaakin.
Sama kun kysyisit mikä auto merkki on paras.
TP

Sama se on akkumyyjilläkin paitsi, että he tietävät mikä on paras - se on se merkki joka tuo eniten katetta.
Ja lisäkate tehdään myymällä ostajalle ylläpitolaturi jota akkulaturiksi nimittävät.

Mitä ne akkumyyjän karavaanarin akkukäytöstä tietää.

Motonetin snaider on toiminut jo 9vuotta hupiakkuna ei vielä hiipumisen merkkejä 100on amppeereja talvella oli-21 ja kaks vuorokautta kesti hyvin puskissa ja matka jatkui taas et sillai. On varmaan seuraavakin snaider.

Monet ovat maininneet tässäkin keskustelussa, että ylilataus on pääsyy agm akkujen ennenaikaiseen kuolemaan. Mutta eikö juuri lataussäätimen pitäisi katkaista virransyöttö akuille, kun ne ovat ladattu täyteen? Käsittääkseni lataussäädin tekee myös turhaksi yllä linkatun virtapääkytkimen.
Eikö edellä mainituissa ollut lataussäädintä ollenkaan, vai oliko asetukset väärin, jolloin akkua ladattiin yli maksimijännitteen? Vai voiko säädin pettää?
Myös kiinnostaa, onko säätimessä Yleensä lämpömittaria, joka vaikuttaa maksimilatausjännitteeseen, tai voiko sellaista tietoa syöttää laitteeseen ulkoisesta mittarista?

Itselläni ei ole käytännönkokemusta asiasta vaan olen vasta juuri hankkimassa ensimmäistä aurinkopaneelijärjestelmää, joten mielellään kuulisin käytännön kokemuksia :)
-Valtteri

Meillä matkailuautossa samat geeliakut yli 13v ja pelaa edelleen.Aurinkopaneelit katolla ja säädin
geeliakun vaatimassa asennossa.
Jos akut joudun vaihtamaa,niin edelleen samanlaiset Exidet 2 kpl
Ei taida AMG-olla yhtä hyvä kuin geeliakku?
Hintakin suunnilleen sama

Säädin ei tykkää jos akut ovat irtikytkettyinä ja panelit valossa. Tälläinen tilanne tulee helposti eteen ennemmin tai myöhemmin, talviseisonnassa ainakin. Itse en yhtään luota säätimien viisauteen ylilatausta ajatellen.

Tälläkin hetkellä omasta autosta on hupiakut irti pääkytkimellä ja panelit samoin omalla kykimellään.

Yleensä säätimissä on paikka lämpötilan kompensoitianturille jonka voi johdolla viedä akun viereen. Eikös kuitenkin melkein aina matka-autossa akut ole sisätilassa ja näin ollen melko vakaassa lämpötilassa. Mun mielestäni menee aika teoreettiseksi jos tätä alkaa murehtia.

Esim. tässä säätimessä on perussäätönä 25° Säätimen mukana tulee pieni osa jonka voi asettaa kompensointijohdon paikkaan mittaamaan tilannetta säätimen asennuspaikassa.
https://www.akkuteho.fi/fi/product/triron-epever-3210nds2rcs-mppt-lataussaadin-30a/TRIRON3210N

Vaihdoin uteliaisuuttani omassa autossani mainiosti toimineen PWM säätimen juuri tähän Epever Triron MPPT -säätimeen enkä vielä ole havainnut mainittavaa eroa entiseen verrattuna.

@timppa