Solifer 560 NS -07 aisapaino

Terve,

olen melko tuore karavaanari ja oman vaunun vetokokemusta ei ole kertynyt vielä 60 km enempää. Aloin tuossa ihmettelemään kuitenkin viikonloppuna vaunun aisapainoa, kun sitä auton koukkuun asettelin. Vaunussa on aisassa jonkinlainen vaaka, joka näytti painoksi vähän yli 100 kiloa. Otin pois toisen kaasupullon ja muut ylimääräiset tavarat, jolloin paino tippui n. 75-80 kilon välille. Auton manuaalin mukaan suurin sallittu aisapaino olisi 75 kiloa. Mikä mahtaa olla suositeltu haarukka tuolle aisapainolle? Muutenkin ihmettelin tuota aisapainoa voiko se olla noin korkea. Vesisäiliökin on kuitenkin sijoitettu vaunussa etukulmaan, jolloin se tulee vielä täytettynä nostamaan painoa reissussa. Vaunu tulee perässä ihan nätisti, tosin viikonloppu oli aika tuulinen ja se toi pientä levottomuutta välillä.

Jos sinulla on vaunun etupäässä vesisäiliö ja takapäässä jätevesisäiliö, on sinun helppo näillä elementeillä säädellä aisapainoa. En ymmärrä miksi vesisäiliön pitäisi olla täynnä, kun pudasta vettä saa melkein mistä tahansa. Aisapaino rajoissa 50-70 kiloa on sopiva.

Se on Mikko niin, että anna aisapainon olla juuri sellaisena kuin se kaasupulloilla ja täydellä vesisäiliöllä on, silloin ei vaunu ala heijaamaan edes rekkaa kohdatessa. Ipatin Veikon 70 kg:n aisapainoa olen seurannut kerran 3000km ja 80 oli huippunopeus, sen jälkeen olisi Kabe kaatunut. Hyvää kesää molemmille!!

Hei Erkki muistat väärin ajelimme vuoroin edess ja vuoroin takana, se 80 oli vauhti siksi että mielestäni ei ollut mitään järkeä ajella lujempaa koska ei ollut kiirekään minnekään. Ymmärrän kyllä että sä olisit ajellut kovempaa koska olit reissussa matkailuautolla. No se siitä ja vauhdista. Me molemmat taidamme olla tällä hetkellä siirtyneet sinnen vaunu puolelle, enkä minä edelleenkään ajele kovempaa kuis 80-90. Muut saavat menneä menojaan.

Edelleen Mikko! Mulla on samanlainen vedettävä, ja jos vetoautosi takajouset vaan kestävät, eikä autosi ole kuin lentoon lähdössä, anna aisapainon olla juuri niinkuin se on, siitä Veikon vedestä, tuskin Veikko joi pisaraakaan paikallista vettä! Säiliöt täyteen, sanoohan sen jo järkikin ja kemiallinen veski!!

Top tykkänään pojat. Nyt tapellaan, niin saadaan tupakkia!

Ei se aisapaino saa kovin iso olla. Se aiheuttaa melko ison vääntömomentin vaunun vetopäähän ja siellä jarrujen liukuviin osiiin. Jos aisapainoa on liikaa, niin vetopään "jarruteleskooppi" alkaa takertelemaan. Käytännössä se tuntuu jarrujen "rytkahtelemisenä" risteyksissä, kun ne vasta tarpeekis kovassa hidastuvuudessa yht'äkkiä nappaavat kiinni. Ja sitten tullaan vaunun renkaat lukossa, renkaat ulvoen. Ja mummot tuijottavat...

Nimim. "Kokemusta on"

Itsellä samanlainen vaunu, 2 alukaasupulloa ja ämpäri missä on mm 3,5tonnin tunkki ja rengasavainta + vasaraa siellä keulassa kaikkien 2x4 palasten lisäksi, eikä aisapainoa silti liikaa. Vettäkin pidän siellä kiinteässä säiliössä. En kuitenkaan mieti onko se täysi vai ei. Taas takasängyn alla on etukatos aluputkilla ja jotain pientä. Silti aisapainoa ei mielestäni ole liikaa, en tuota ole mittaillut.Jossain kohti kun veivaan vaunua koukusta vilkaisin ja jotain alle 100:ssa näytti olevan. En ole ikinä huomannut edellisen kirjoittajan kertomaa ilmiötä noin 150.000:n vetokilometrin aikana. (Millään vaunulla) ps Kun toiset vielä pitää pari fillaria aisanpäällä niin heillähän vasta jarrutukset pomppii :D

No joo, vastauksista näyttää siltä, ettei siis mitään hätää ole, vaikka aisapaino lähellä 100 kiloa olisikin. Kaasupullot ajattelinkin kyllä vaihtaa alumiinisiin tai komposiittipulloihin, kunhan saan ne ensin tyhjennettyä. Eli nostan pullot ja muut tavarat takaisin etuluukkuun, laitan tankin vettä täyteen ja suuntaan kohti kesälomia. Kiitokset kommenteista ja mukavaa kesänjatkoa kaikille!

Hyviä lomia vain! Kyllä sillä alle sadan kilon aisapainolla jo hyvin menee.

Eskolle pari viestiä takasinpäin tarkentaisin että kun me ostimme nykyisen vaunumme, niin en ensimmäisenä kesänä kokemattomuuttani tajunnut mitata aisapainoa. Vaunu on hieman aisapainovammainen, eikä siedä oikeastaan mitään tavaraa etupäähän - ja sinnehän me kaiken silloin lastasimme.

Aisapaino on ollut arviolta 150 kilon kieppeillä - yhdistelmä kulki kyllä vakaasti, mutta vaunujen jarrut eivät toimineet niinkuin oli tarkoitus. Tilanne parani heti, kun asisapaino saatiin alle sataan kiloon. Nykyisin osaamme jo pakata vaunun niin, että aisapaino huitelee jossakin 70 kilon kieppeillä.

Joissakin koukuissa max. aisapaino on vain 50 kg. Semmonenkin on ollut ja hyvin toimi silläkin. Max. vetomassa oli siinä 1350 kg.

VArmaankin erkiltä on jäänyt aamulääkkeet ottamatta joten ymmärtäkäämme häntä. Eihän myö tapella vain sanaillaan. Kuitenkin muista aamusella ottaaa kaikki lääkkeet.

Se on Ipatti niin, että näillä sivuilla yritämme olla toisillemme avuksi ja hyödyksi, turpaa voit soittaa jollain muulla sivulla. Minäpä annan paskan virrata ohi!

Tuli kierrettyä 400 km lenkki viikonloppuna vaunun kanssa. Lähtövaiheessa aisapainoa oli noin 100 kiloa ja sunnuntaina kotiin tullessa (vaunun kuormaamista oppineena ja lisäksi vaunun takaosassa sijaitseva jätevesisäiliö melkein täynnä) noin 50 kiloa. Yhteenvetona sanoisin, että lähempänä 100 kiloa tulen jatkossa aisapainoa pitämään. Huomattavan paljon parempi vedettävä vaunu oli raskaammalla aisapainolla, kun sunnuntaina tuolla 50 kilon aisapainolla. Veturina minulla on E-sarjan farmari mersu ja uskon kyllä noiden takajousien kestävän raskaammankin aisapainon.

E-sarjan mersu kestää vaikka millaisen aisapainon, koska siinä on automaattinen tasonsäätö takana. Jos sinulla on tehdasasenteinen vetokoukku, niin siinä saattaa olla painorajoituksia. Mutta kyllä se kestää silti...

Minulla on W124 vetoautona.

Vetokoukku on tehdasasenteinen joo ja siinä on tietääkseni rajoitus, että aisapaino saa olla 88 kiloa.

Minulla on ORISin tehdasasenteinen, irroitettava koukku. Takaluukun reunassa sanotaan Niksmannien kielellä "50 - 75 kg"... Mutte kuten sanoin, empiirisesti olen oppinut sen kestävän paljon enemmänkin. 75 kiloa ei ole järin paljon.

Tämän ketjun rintaäänellä käydyissä keskusteluista aisapainosta on selkeästi unohtunut muuan perustekijä - se on eri vaunumerkkien ja mallien erilainen aispainotarve/vaatimus. Esim. lyhytaisainen vaunu tarvitsee selkeästi reilumman aisapainon kuin pitkäaisainen yksilö. Mikä se optimaalipaino sitten on jää loppujen lopuksi kokeilujen tulokseksi. Silti itseäni hieman epäilyttää nämä alhaisimmilla aisapainoilla liikkujien arviot. Se on jokatapauksessa selvää että vähäinen aisapaino lisää ilmanmuuta "Rapalailmiötä" eli vaunun levotonta perässä tuloa. Mieluimmin selkeästi "liikaa" aisapainoa kuin liian vähän. Kaiketi suurempi ongelma on vetoautojen takajousituksen kantavuuden kestäminen. Nimittäi yhdistelmän kytkentälaitteiden kohdalta V-kulmaksi painuminenkin on yhtäkaikki vaarallinen kokonaisuus. Kaikenlaisia nyrkkisääntöjä on annettu ja yksi niistä on, kun normaalikuntoinen mies jaksaa aisan nostaa vetokoukkuun persettään repimättä.

Mikko, mielestäni olet tehnyt aivan oikean havainnon aisapainosta. Minä pidän aisapainona n. 85 kg (Solikan koko.massa 1550 kg) ja käyttäytyy hyvin. Samoin Jokkerin kommentti on täyttä asiaa. Tervetuloa vaanareiden porukkaan Mikko. Ja: onhan meissä vaanareissa kaikkien alojen asiantuntijoita ja vastaukset sen mukaisia. Yritä valita niistä ne oikeat kommentit ja vastaukset. Asian vierestä olevat vastaukset mukaan luettuna.

Kaasupullojen vaihto ei kannata mikäli oot pohjoiseen päin menossa. Siellä on ilman muuta paras tuo perinteinen teräspullo vaihtaa. Meidän kylälläkin ei ole kuin yksi paikka missä alupullon saa täytettyä ja se palvelee vain virka-aikoina ma - pe. Komposiittipulloja tällä palstallakin on ollut kaupan aina silloin tällöin.

Nimim Alupullosta luopunut

Aisapaino ja rengaspaineet siinä ne tärkeimmät.

No! Hobbyn omistajana kysyisin tästä vaunun balanssista, että jos p-pyörät sijoitetaan vaunun taakse omaan erilliseen telineeseen, tuntuuko tuulet, onko hyvä ???. Muutaman reissun heittäneenä, sanoisin, että jos on 2 täysinäistä kaasupulloa ja 2 p-pyörää aisassa (vaunun ja auton välissä) erillisesä telineessä, yhdistelmä kääyttäytyy huonosti. Kokemuksia????????

Näin lyhesti: painot pois vaunun etu- ja takapäästä. Vaikka aisapaino on OK, niin vaunun inertiamomentti - eli hidastuvuus, se kai on - on poskellaan. Kun ei nämä termit ehkä oikein ole kohdallaan ja kaikille valkene, niin esimerkki:

Ota haarukasta kiinni ihan kauimpaa kahvasta, ja laita toisen päähän lenkkimakkara tai muu sopiva kökkäre. Viuhdo makkaralla rannetta käyttäen kuin se olisi vasara. Tuntuu makkaran paino, eikös? Siinä on esimerkki suuresta painosta vaunu aisalla tai takapäässä.

Ota seuraavaksi kiinni (vaikka sormiotteella) ihan sen makkaran vierestä. Ja taas heilutellaan. On aika paljon kevyempi. Nyt se massa onkin heilahtelukohdan eli VAUNUN AKSELIN kohdalla!

Massaa saa olla, mutta kaukana vaunun "saranakohdasta" eli akselista se aiheuttaa ongelmia. En osaa sanoa kuinka paljon massaa pitää olla, tai missä sen pitää olla. Tämä minun pikkutuntien ajatustenjuoksu on enemmän sellainen fysiikan peruslaeihin nojautuva.

Perskeles. Tulipa pitkä juttu. Huomenna on "kiva" katsoa kuinka monta kirjoitusvirhettä sinne kuitenkin jäi... :-(

Kyllähän Rainer täällä palstoillamme aihetta sivuten yritetään tehdä tyhjäksi ääripisteiden kuormauksen vaikutus suuntavakauteen. Olen kuitenkin tuon sinun ajatuksesi kannalla - tuntematta alan terminologiaa joka ei liene asian ydin. Aisapainoa näillä konstein kyllä voidaan huijata, mutta jos selkeällä peräpainolla kuormitetaan pitkän peräylityksen ääriliikerataa, niin kiihtyvyyden lakien mukaan sivuttaiseen heiluriliikkeeseen lähtenyt vaunun perä on todellinen riskiyhdistelmä. Vaikka peräpainoa kompensoiva massa olisikin esim. vaunun etukotelossa, ei se ole niin vaarallinen kun vaunun keulan sivuttaisliikkeitä rajoittaa veturiin kytkentä. Sitävastoin pitkän peräylityksen päässä oleva massa on täysin kiihtyvyyden lakien armoilla. Kuljettajalta vaaditaankin todellisia yhdistelmän käsittelytaitoja jos yhdistelmä saa kimmokkeen "Rapalailmiöön" eli lähtee kiemurtelemaan. Muuten niiden rengaspaineidenkin merkitys tulee erityisesti esille tällaisissa tilanneolosuhteissa. Löysä rengas itsessään kertaa sivuttaisheijauksen liike-energiaa ja varsinkin aloittelijan käsissä "tuhannen pillun päreiden syntyminen" on enemmän kuin mahdollista. KJON

KJON!

Nyt kun minäkin tiedän mitä se tarkoittaa. :-)

Jep jep Rainer ;)