Rengassäännöt

Muistaako ja varsinkin tietääkö joku mikä on tällä hetkellä sallittua Suomessa?
Vetoautossa nastat ja vaunussa M+S? Onko sallittua?

Jos vetoautosa on nastat, on jarrullisesa perävaunusa oltava myös nastat. Mutta miten uusi tuleva liikennelaki sitten muuttanee.
Tp

Kyselin ajatuksissani "tällä hetkellä", tarkoitin kylläkin ensi vuotta.
Paljon määräyksiä muuttuu 2020 ja kun en enää ole näköalapaikalla ja saa tietoa kuten aiemmin niin onko jollain tietoa muuttuvatko rengasmääräykset enemmän eurooppalaisiksi mahdollisessa muutoksessa?
Aikalaiseni kollegat ovat häipymässä eläkkeelle, ettei oikein tiedä keltä kysyisi.
Euroopassa talviaikana autoilleet tietävät että Suomen talven aikana Pohjois-Euroopassa, mantereella ja vuoristossa kelit saattavat olla hyvin liukkaita ja hehän ovat muodostaneet määräyksensä myös sen perusteella.
Jospa joku olisi näköalapaikalla ja tietäisi jotain tulevasta.

Niinhän se meillä elakellaisilla. Koitin kuuklesta kahtoa sitä uudistusta, joka pitäisi tulla kesäkuusa, 2020, mutta en kyllä saanu mitään selvää koko hommasta, mitä se sisältää.
Huhuilevat, että talvirengas asia menee autoilijan vastuulle millon käyttää niitä, ja mitä rengasmallia.
Jos ajelee siten liukkaila mettään, nin kaippa se on sitten omasta lompsasta.
Mutta millaset kärryjen rengasmääräykset. Järki käskee kyllä käyttämään nastoja, jos ne euroopan talvet ovat semmosia, että vaatii vetoautoon nastat
Mutta salliiko siellä siten ajella nastoilla millon, en siittä mitään tiijä. Meillähän nastoja saa käyttää, vaikka juhannuksena jos keli sitä vaatii.
Tp

Sanoo laki mitä hyvänsä niin vaunussa pitää olla vähintään yhtä hyvät kuin autossa. Jos autossa on nastat ja vaunussa kitkat niin se on tappovehje.

Hassua, että poksin alle 750 kilosesa jarrullisesa vaunussa tulee olla nastat, mutta jarruttomassa 750 kilosessa perävaunussa ei.
Tp

Mut poksi on O1 luokan kärry, jossa jarrut.

Mikko

Jarrulinen kärry nastattomana voi tulla nastallisen auton sivulle jarrutustilanteessa.

Kyllä, ja hyvä on että on se rengas vaatimus, mutta osaase jarrutonkin karata omilleen, ja kun ensi kesänä alle 750 kilosen perävaunun nopeus nousee sataan, niin harkihtisin myös jarrutomaan ainakin kitka pakkoa.
Karavaani lehellä oli anettu liiton taholta esitys, että yli 750 kilosten vaunujen sallittaisi nostaa nopeus sataseen likenteen sujuvuuden takia.
Tp

Nykyään se painoraja on 825 kg. Sitä voi noudattaa vanhoissa kärryissä jos käy konttorilla muutoskatsastuksessa ja valmistaja hyväksyy muutoksen.

Tälläisen kärryn ns. luokittelumassa on 750 kg. Tarkoittaa sitä että pyörien kautta maahan kohdistuva paino on enintään 750 kg.

https://www.traficom.fi/fi/liikenne/tieliikenne/usein-kysyttya-peravaunujen-massojen-saantelysta

@timppa

Kun en ymmärrä. Jos peräkärryn jarrut ottavat nopeammin kiinni kuin vetävän niin mikä fysiikan laki siirtää sen sivulle? Vaikka kitka on suurempi veturin nastoissa niin aika riskin on kuski ajaessaan ottanut jos saa sen sivulle
Kenties tien kaltevuus oik/vas, ohjausliike, rengaspaineet vai mikä?
Millähän ne nastattomassa Euroopassa estävät nuo "tappovehkeet"?

Juju on siinä, kun nastallinen auto jarruttaa jäisellä tiellä menee peräkärryn pyörät lukkoon ja samalla ne menettävät ohjaavuutensa.
Elle kärryn massa ole tarkasti auton ajolinjalla pyörien lukkiutuessa, se tulee sivulle.

Eikös fysiikan lakien mukaan kärryn pyörien tulisi olla mm. sellaisella linjalla ettei esim. tien kaltevuus käännä vedettävää, ei pelkästään veturin linja? Kitkan muuttuessa myös kulma (tuo linja) muuttuu.

Tietysti tien kaltevuuskin vaikuttaa, mutta aivan tasaisellakin se kärry voi tulla sivulle, jos sen pyörät ovat lukossa.
Kaltevalla pinnalla kuvio onkin jo paljon mutkikkaampi

Oikeat raskaan miehet voisi tarinoida noista takareen oikuista paljonkin. Mutta mitä oma kokemusta, nin kyllä siinä kun joutu polokasemaan piti peiliä vahtia, mille se alakaa.
kaksiakselinen meni aina poikittain, eli kärryn perä lähti. Sitten kolmiakselisessa lähti kärryn keula tulemaan rinnalle.
ABS kun tuli, oli se juhlaa, kun yhistelmä kiltisti oli suorassa kun jarrua painoi.
No liukkaaala kelillä ei joutanu aatelemaan fysiikoita, kun piti koitaa menä sinne kärryn mukaan mihin se lähti, jotta sai pysymään sen oiuksessa.
Vaunua en liukkaala ole vetäny, mutta jarrutoman kanssa muutama kerta aivan pääkallokelillä, ja siinä oli vaan ajettava varovasti, ja koitettava sovitta nopeus, että sai sen pysymään omalal paikalla.
Kun se on alakanu heijaamaan, on koitettava vähän lisätä nopeutta, jotta rauhottusi, ja sitten hiljennettävä, mutta jokakerta oli erilainen taistelu se on ollu.
Tp

Eipä ajaessa kannata fysiikan lakeja mutta kiinnostaa edelleen miksi karavaanivaunu toimii kuten kuvataan. Nuo Toivon viimeisin lause mahtuu myös fysiikan lakeihin joka toimii mm. myös tien kaltevuuden korjaamiseen.
Tuo Markun kirjoitus on totta ja siihen vaikuttaa hidastumisen erilaisuus eli veturi hidastuu enemmän kuin peräkärry.

Jarrujen yhteneväisyys kärryn, ja veturin välillä on tärkeä. Nimittäin se pyörä joka pyörii, pysy pisimpään tiessä ohjaavana.
Joskus ovat raskaan miehet jättäneet kärrystä yhden akselin jarruttomaksi, tai hitaammin jarruttavaksi, että se pitää kärryä kurisa, kun joutuu voimakkaati jarruttamaan.
Tarkotan, että jos vaunun jarrut eivät mene lukkoon, niin se on hyvä. Siihenhän perustuu ABS jarrujen toiminta, että ne eivät lukkiudu koskaan eivätä lähde luisuun.
Eli vaunun jarrut hieman hitaammat.
Tietysti kun on liika nopeutta, ja pääkallo keli, niin sillon jos lähtee, ollaan matkustajia kaikki kuskia myöden
Tp

Jos muuta en ole oppinut muutamalla liukkaankelin ja ennakoivan ajon kurssilla, niin päähän on jäänyt, ettei lukossa oleva pyörä ohjaa.
Tiukan paikan tullen on uskallettava ottaa jalka pois jarrulta jos pyörät ovat lukossa.

Noita matkailuvaunun jarruja kun ei testata muuten kuin teho katsastuksessa tarkistetaan.
Saattaa olla niin että väärin säädettynä peräkärry tulee jarrut lukossa kun veturi vasta hiljalleen vähentäisi vauhtia. Siksi kai katsotaan ja verrataan jarrutustehoa veturin ja vaunun välillä katsastuksessa. Ainakin itse kyttään arvoja ja tasaisuutta dynamometristä.
Itse yritän kesäkelillä jarruttaa joskus vähän tehokkaammin että tunnen kärryn jarrujen alkavan jarruttaa ja totean tuon. Aina se ei onnistu kun kaapeissa olevat jauhot ym:t eivät siitä tykkää.

Markku puhui tuosta ennakoivan ajon kurssista ja mainitsi ennakoinnista.
Minua hiukan hirvittää olla sellaisen kuskin kyydissä jonka ajotyylin huomaan sellaiseksi ettei ennakoi mahdollisia vaaroja. Ennakoiva ajotyyli ei tarkoita mielestäni välttämättä selvästi hitaampaa reagointia tilanteisiin eikä muuta liikennettä hitaampaa ajonopeutta.
Tärkeää on ymmärtää omat puutteensa liikenteessä ja toivon että oma järkeni sanoo sitten kun en pysty turvalliseen ja toisia haittaamattomaan ajoon.

Olen monien vuosien miettelyn jälkeen ja yhden huonon kaupan jälkeen ostamassa uuden asuntovaunun. Päätimme hankkia pienen ja kapean vaunun (Dethleffs C´joy 460), vaikka nykyisella autollani saisin kyllä vetää 3500 kiloa. Vaunnu pitäisi olla valmis nyt maaliskuussa, ja silloin on hankintamatka edessä. Silloin v oi hyvin olla niin että on vielä talvirengaskeli, vaikka nyt näyttää ihan toiselta. Minulla on nyt kitkarenkaat auton alla. Minkänlaisia renkaita minun pitäisi hankkia vaunulle? Epäilen että en tule paljon käyttä sitä talviaikoina, paitsi tietysti se vuotuinen huoltokeikka. Joku ystävä sanoi että jos minulla on kitkat auton alla pitäisi olla nastat vaunulla. Onko niin, ja miksi? Monilla paikoilla ei enää saa ajaa nastoilla.

Siinä on sellainen ajatus ettei vaunu tulisi rinnalle missään tilanteessa jos siinä on pitävämmät renkaat kuin vetoautossa. Itse kuitenkin ostaisin kitkat vaunuun jos autossakin sellaiset ovat.

ps. Hain kaksi vuotta sitten juuri Dethleffs C´joy 460 uuden vaunun Saksasta.

@timppa

Tuossa Henrikin tapauksessa, kun haku tapahtuu maaliskuussa, vaunussa riittää kesärenkaat.
Nykyisten säännösten mukaan kitkat riittävät vaunuun talviaikaan (joulu,tammi,helmikuu), jos autossa on kitkat.
Tulevasta ei ole havaintoa, mutta en kyllä lähtisi tielle jos autossa on nastat ja vaunussa kitkat. Toisin päin toimisi.

Jos autossa suurempi hidastuvuus kun vaunussa ja vaunun pyörät menevät lukkoon sivuttaispito katoaa ja
vaunu varmasti pyrkii sivulle tietysti korostuen tien kaltevuuden suuntaan.