Onko mitään tehtävissä?

Harjoittelen vaunun vetoa,kok.massaltaan 1600kg ja 788 pitkällä 250 leveällä beduinilla.Kysynkin onko ehdotuksia miten yksiakselisen vaunun saisi tulemaan vähän levollisemmin perässä. Kitkavetopää on ja kitka renkaat.Olisiko takajousituksen jäykistämisellä parantava vaikutus?Vaunu hieman nyökkii ja veivaa perässä.

Aikoinaan kun vetoautoni oli vaunuun nähden kevyt, tein havainnon että yhdistelmän suuntavakavuus parani huomattavasti kun korotti vetoauton takarenkaiden, sekä perävaunun renkaiden paineet lähes renkaisiin merkityn maksimipaineen arvoon.

Mitä tarkoitat kevyellä?Sonataan tehdas antaa 1700kg vaunun perään.Toki auton ja vaunun omapainot ovat hyvin lähellä toisiaan.

Vaunu ja veturi turhan liki samanpainoiset, veturi pitäis olla reippaasti painavempi kuin vaunu, vähintään 200-300 kg.

Missä ne kitkarenkaat on ? Vaunussa vaiko veturisa ? Vaiko kummassakin ?

Kitka renkaat mielletään aina pehmeiksi renkaiksi, jos vaihdat renkaat jäykempirunkoisiksi, rekisteriotteen mukaisiksi mutta samalla matalaprofiilisiksi, se tuo helpotusta asiaan.

Takajousien jäykistäminen voi tuoda helpotusta asiaan, mutta saako maahantuojalta semmosta valmista sarjaa ? Linkki:http://www.vallilantakomo.fi/ tuolta vois esimerkiksi saada jousi"paketteja".

Ja iskunvaimentajat on vielä kohde joka on syytä tarkistaa ja jolla voi asiaan vaikuttaa . . . Ovatkos jo kuis kauan palvelleet ? ? Kenties hieman lyöpyneet ? Aja testiin, niitäkun tekevät ilimatteeksikin, siinätoivossa että menis iskarit sitte kaupaksi . . .

Jari

Kyllä vain, renkaiden jäykkyydellä on merkitystä, varsinkin kun vetoauto on kevyehkö: Ohituskaistalla satasta ajavan bussin alkaessa työntyä takaa vaunuyhdistelmän rinnalle, bussin edessä oleva paineaalto työntää ensin vaunun perää oikealle, vetoaisaa vasemmalle, eli auton keulaa oikealle. Sekunnin murto-osassa bussi on siirtynyt vaunun akselin etupuolelle ja ilmanpaine työntää vetoaisaa, eli auton perää oikealle, eli auton keulaa vasemmalle. Renkaiden ollessa löysät, renkaan "sorto" sallii edellä mainitussa tilanteessa ajolinjaan muutoksia joita pitää ohjauksella korjata. Korjausliikkeet voivat johtaa vaaralliseen kiemurteluun.

Lisää aisapainoa ?

Jos aisapainoa liian vähän niin sitä ei saa vakavaksi mitenkään.

Joo,tämä rengasasia on minusta tarkistuksen arvoinen ja järkeen käypä juttu.Tosin renkaiden ikäkysymys voidaan ohittaa,sen sijaan vetoauton kitkat ovat toimineet erinomaisesti ja vaunukin tuli kaljama kelillä ylämäkeen sekä etu että takaperin ilman ongelmia. Se minua itseänikin askarrutti että rekisteriotteen mukaiset renkaat ovat liian korkealla profiililla etenkin pehmeä kitka.Vähän aikaa vielä niin vaihdan kesä pyörät alle jolloin se painepuoli pitää tarkistaa,mutta ilman vaunua varmaankin kannattaa paineet pudottaa normaaleiksi.Myöskään vaunun ilmanpaineista en ole ollenkaan varma.

Kevyellä vetoautolla tarkoitan sitä että veturin ja perävaunun painot ovat keskenään samaa luokkaa, tai minun tilanteessa vaunu oli käytännössä vetoautoa raskaampi. Pelkästään painoista ei kuitenkaan ole kyse. Arvelisin että yksiakselinen pitkäkorirakenteinen vaunu lyhyellä vetoaisalla, lienee herkempi suuntavakavuuspulmille kuin kaksiakselinen, vastaavanlainen korirakenne pitkällä vetoaisalla… Vetoauton ominaisuuksilla on myös merkitystä. Pitkä peräylitys, eli pitkä matka taka-akselista vetokoukun nuppiin, yhdistettynä lyhyehköön akseliväliin, ei yleensä ennusta hyvää yhdistelmän suuntavakavuutta, varsinkin jos ajoneuvossa on löysät renkaat.
Mikäli on paljon seikkoja jotka ennustaa epävarmaa suuntavakavuutta, on niitä puutteita jotenkin kompensoitava. Vetoauton vaihto raskaampaan ei liene ainoa keino. Kitkavetopää on yksi apukeino, tosin sen toiminnasta ei synny hyötyä jos vetonuppi on rasvattu, eikös nupin pidä olla täysin rasvaton ja kuiva? Vetoauton renkaiden (ajosuunta) jäykkyyden parantaminen olisi mielestäni toinen menetelmä. Eli suurempaa kantavuutta, suurempaa nopeusluokkaa, suurempaa vannetta ja matalampaa profiilia jne… Matkailuvaunujen jouset ovat yleensä varsin vaatimattomia jousto-ominaisuuksiltaan, joten "kova" rengastus vaunussa parantaa sekin yhdistelmän suuntavakavuutta, mutta johtaa suurempaan tärinään vaunun rakenteissa ja tärinä ilmenee irtoilevina kalusteiden kiinnitysruuveina…;)

Uskoakseni(vähäinen tietämys)auton kohdalla muuten kunnossa ,mutta renkaat kuten todettu hyvin muuten toimivat kitkat.Vetoauto massaltaan samaa kokoluokkaa kuin 70:set volvot ja peräylitys samaa luokkaa.

Mielestäni sinun kannattaa kokeilla myös vaunun korkeampaa ilmanpainetta, se vaikuttaa oleellisesti siihen miten vaunu tulee perässä. Kokeilemalla selviää, että onko sillä vaikutusta. Edellisellä yhdistelmällämme se auttoi ajovakauteen.

Jos peräylitys on samaa luokkaa kun V70:ssä, se on aika pitkä. Kokemuksesta tiedän että vaunu kun vaunu (2-akselinen) vääntää perää ja eteneminen on tällaisella ylityksellä heiluva. Aisan painon lisäys auttaa kummasti (noin 100 kiloon, jos rakenteet sallivat).

Aisapaino tuli itsellenikin mieleen - olisi ainakin helppo tarkistaa (ja säätää kohdalleen).

Auton valmistajien maximi vetokyky suositukset perustuvat ilmeisestikin laskennallisiin kestävyys tekijöihin. Niillä ei ole mitään tekemistä auton käyttäytymiseen. Auton massan on oltava 2/3 koko yhdistelmän painosta tai niin lähellä sitä kuin mahdollista. 1/2 on ruumisarkku hiukankin poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Edellä tullut hyviä kommentteja millä edesauttaa asiaa:

aisapaino auton valmistajan maksimiarvoon (tarkistettava AINA liikkeelle lähdettäessä. Kokeile siirtää 10 kg vesiastia yksiakselisen vaunun päästä päähän ja tarkista vaikutus aisapainoon) vetoauton renkaat, jousitus ja iskunvaimentajat oltava kunnolliset (tässä ei haeta citikan pehmeyttä) myös vetoautoon kuormaa peräkonttiin kitkavetopää ja ehdottomasti rasvattomaan kuulaan (vaihda kitkapalat, jos epäilet rasvan joutuneen niihin)

Lisäisin vielä

vauhdin - mitä kovempaa ajat sitä herkemmin heiluu. Jos ajat hiljempää jää sinulle koneeseen 'reserviä' korjata heilunta ennakoinnin - vastaantulevat ja ohittavat rekat ja linja-autot saavat ilkeitä kiemuroita aikaan, ratti keskellä vaikka kuinka juilii perää

Nimimerkillä: ensin vaunu menosuuntaan ja sitten katon kautta ympäri ojan pohjalle väärän painosuhteen yhdistelmällä - ei ollut kivaa

"Auton valmistajien maximi vetokyky suositukset perustuvat ilmeisestikin laskennallisiin kestävyys tekijöihin. Niillä ei ole mitään tekemistä auton käyttäytymiseen."

TÄYSIN totta. Esimerkkejä molempiin suuntiin on ihan tarpeeksi: esim viimeksi Rav4. Vetokykyä olisi alustan puolesta, moottorin puhti taasen loppuu kesken. Toiseen suuntaan Avensis-2,2D4D: puhtia ja ominaisuuksia on enemmän kuin kiloja.

Mielestäni Markku tässä keskusteluketjussa on tullut ilmi monia hienoja ja varteenotettavia ajatuksia heijaamisen syntyilmiöön liittyviin kysymyksiin kuten myös keinoihin sen eliminoimisessa. Itsekin katson erityisesti kahden tärkeimmän seikan vaikuttavan tuohon kysymykseen, eli yhdistelmän - ja erityisesti vaunun - rangastukseen liittyvät seikat sekä aisapainon suuntavakauteen vaikauttavat tekijät. Aiheista on vuosien varrella kirjoiteltu paljonkin joten antaisin Markullekin jälleen vinkiksi käydä arkistofoorumin puolella ja aihehakurilla etsiä rengaspaineisiin sekä aisapainoon liittyviä kannanottoja. Tosin niissä ilmenee juuri samaisia ajatuksia kuin täällä jo on kirjoiteltu. Mutta hyvää tutkimusmatkaa ;)

Voisit kokeilla vetää vaunuasi jollakin toisella veturilla, sekä käydä koeajolla jokin toinen vaunu perässä nykyisellä veturilla. Tämän kuuluisan "kylmän hiihtolomavaunun" omistaja vaihtoi taannoin veturia, väitti menon vakavoituneen huomattavasti.Sekä uuden veturin olevan muutenkin mukavampi vetää koppia perässä.Hänen vaunu oli kokoluokkaa 1800kiloa. Nimittäin niissäkin on eroja

Tuossa mitä Esko sanoi on vinha perä. Siis verrattaessa porrasperäistä ja farmari/pakettiautoa veturina tai sitten lyhyt tai pitempiaisaisen vaunun vedettävyyttä, on näillä selkeä ero veto-ominaisuuksiin. Nämä seikat yhdistettynä aisapaino ja rengaskysymyksiin muodostavat yhdistelmän suuntavakauden ja käsiteltävyyden eri ajonopeuksilla ja olosuhteissa - KJON ;)

Joopa joo.Kiitän neuvoista ja alan pikkuhiljaa tutkimaan mikä tai mitkä tehoavat minun tapaukseeni(Hyndai sonata+beduin).Arvot paperilla näyttävät riittäviltä,vaunun kokonaismassa tuntuu aina perässä mutta huojuminen ja nyökkiminen vaatii virittelyä kiitos vinkeistä.Huonoimpia vaihtoehtoja olisivat rakenteiden jäykistely ja ominaisuksien muuttaminen.Tässä rengasasiasskin on toki ihmettelyä miksi ohjekirjoihin ei merkitä joitakin arvoja jo valmiiksi kun ajoneuvot ovat vetureiksi kelvollisia.Näyttä olevan vaununkin ilmanpaine suositukset hakusessa mutta odotaa sopii että sentään kantavuudet renkaissa ovat kohdallaan.

Hieman samantyylisiä ongelmia oli itselläni Kafi 580:n kanssa. Veturina Saab 9000i, talvella hengen vaarallinen. Takamoottori pakuvolkkari oli muuten hyvä, mutta voima, se puuttui. Ylivoimainen oli caprice classic takavetoineen ja 2300 kg omamassoineen. 5 litranen pensakasi ei ollut milläsäkkään, cruiseen vaan 90 km/h ja menoksi. Ei ollut mäkiä sen jälkeen. Ei puistellut eikä ravistellut.

Tosiasiassa sinulla aika mahdoton yhtälö, kevyehkö veturi, iso takaylitys, etuveto, iso yksiakselinen vaunu. Painava takaveto olisi poikaa veturina, kokeile vaikka. Tai vaikka esim. mersun 4-matic.

Tarkasta tosiaan ensin ne renkaat ja jos on alkuperäisasennukset, niin ehdottomasti paremmat tilalle - ja riittävillä paineilla sekä autossa että vaunussa.

Dethleffs laittaa vaunuihin ensiasennuksena liian huonoja renkaita - jos jollakulla on vielä kauppa tekemättä, niin myyjälle kauppaehdoksi kunnolliset renkaat alle. Ossi

Minulla oli pikku kutosen perässä soliferin joku 6m:nen ,kun vauhti rupesi menemään yli 90:nen alkoi soliferi rimpuilemaan muttei mahtanut mitään detroitin valmisteen massalle.Oli se silti ikävä ajettava.Tällä mopo autolla kun ei ole riittävästi kuutioita niin korvattiin puuttuva kilovateilla.Pitää vaan saada se kuuntelemaan kuljettajan tahtoa.

Millainen beduiini on kyseessä? Eli pohjaratkaisu?

Anteeksi kun ei selvinnyt edes 6:lkla lukemisella. No ei kai kaikkea voi vaatia, jos selventäisit!

Arvaan, että pikkukutonen on jenkki kutoskoneella. Mopoautoja ovat kaikki muut paitsi detroitin rauta (jenkkiautot).

Beduiini on parivuoteella ja U-ryhmä perässä,vc ja suihku vuoteiden vieressä.Keittiö keskellä ja matala kaappiryhmä vastakkaisella seinällä.Tlaa vaikka tanssit pitäisi.Eipä siitä tässävaiheessa muuta osaa sanoa.Ja pikkukutonen oli Dodge farkun nokalla ja mopoautoksi olen kokenut palauteen perusteella sonatan.

Eihan se sonata mopo ole, mutta nykyisten autotehtaiden tyyli rakentaa vain etuvetopelejä, asettaa vetotehtävissä oman haasteensa. Tuossa mietin, ettei porrasperä aiheuta omia pyörteitään juuri vaunun eteen ja aiheuta joko kevennystä tai muuten vain vatkausta. Toinen mikä tuli mieleen, kuinka paljon vaunu painaa perää alas ja keventää veturin keulaa. Kokeile vaakalla nokkapyörän alta painoja, kun veivailet sitä ylösalas niin saat vähän suuntaa, kuinka paljon painopiste muuttuu esim joustoissa. Ja sonaatiin taakse tappipaineet, varsinkin niillä pehmeillä kitkoilla. Eli täyden painon suositus + 0,5.

Itellä on muuten myös vastaavanlainen mopo, mutta letukkana (evanda).

Ei se voi olla pahasti aisapaino pielessä kun yhdistelmä kulkee ylämäkeen etuperin ja takaperin.Ajoin vuosipaikalle vaunun ja keli oli aika haastava , hurraahuutajiakin oli paikalla riittävästi.Silmämääräisesti vaunu kulkee perässä suorassa.

Jollei muuta ratkaisua löydy, niin sitten on joko auton tai vaunun vaihto edessä! Ja koevetäminen ennen päätöksen tekoa.

Hei minulla oli samma ongelma kuin tullin syksullä Pyhätunturilta. Totesin vaimole vain että nyt kuin sattui tullemaan ensi lummi ja meillä on kessä renkaat alla, niin vaunu kulkkee levotomasti perrässä. (veto auto on pajero ja vaunu on solika 6+ 250 leveä ominais paino 1650 vuosi malli 2003 ) Olin vahtamassa talvi renkaat vaunun alle niin kiinitti huomion että iskunvmin oli märkä. Ja kuin tutkin niin se oli rikki.Kuin aloitin sen korjamisen niin se tulli kahteena kappaleena pois. Niin vaihdoin molemat sen jälkeen ei ole ollut ongelmia. t. Kurt Ström

Eikä kiemurtele ja nyöki ollenkaan. Perässä solifer tulee vakaasti. Ranskanmaalla ajelen yleensä 100-120 kmh ja Italiassakin 100:n pintaan.Saksanläpi mennessä ajonopeudet pyörii 90:n kahtapuolta,Sielläkun on nuo sallitut vähän korkeammalla. Yleensä kannattaa ajaa sen oikeankaistan rekkaletkan vauhdissa, muuten joutuu jompikumpi osapuoli ohittelemaan turhaan. Vaunussa kitkavetopää ja veturina Volvo S80 jossa pikkukuutonen koneena. En kaipaa hyllyvää lotjaa missä vinyylisohvalla ei edes p**se pysy paikallaan. Olihan jenkissä ainakin suorantien ajo-ominaisuuksia, muuta ei ollutkaan.

Niin autoksihan pääsee jenkki pensa v8:lla ;) Mutta taitaahan totuus olla käyttäjän korvien välissä. Itelläki on mopo Chevrolet, ja made in south korea, ja puolimoottorilla eli nelosella.

Tuosta hyllyvyydesta olen hieman erimieltä, aikoinaan oli chevy caprice hd-poliisi alustalla ja lisä-ilmajousilla. Oli tuon metron tuoman paku 3+3:n suomen vakiovaruste. Oli vm.-89, ja uusi. Plyyshit oli penkeissä, joystick sähkösäädöillä myös vänkärillä, ja penkissä kokoa vaikka 200kg ahterille. Oli veturina sellainen, ettei niitä enää saa edes rahalla, uutena. Katti poistettuna kulutuskin kohtuullinen 12,7 litraa, kafi 580 perässä, tod. nopeus 90km/h vakkarilla. Ei mene nykyinen samaan, vastaava vaunu perässä. Minun täytyy tunnustaa että veturina kaipaan, mutta muuten aika on ajanut ohi.

En tarkoittanut aisapainoa suoranaisesti. Tarkoitin painon siirtymää, kun vaunu elää ajossa. Tuo vaunun ilmanvastus ja pyörteetkin voivat olla osa totuutta.

Rekka ja linja auto puskevat todella isoa ilmapatjaa edellään, nykyinen matkailuautokin heilahtaa, kun linja-auto tulee motarilla ohi. Saati sitten 250 leveä vaunu, jossa on massaa puolet matkailuautosta. Oletko ajatellut millainen vipuvoima kohdistuu auton koukkuun ed. mainitussa tapauksessa. Heiluttele vaunua ja katso antaako veturin renkaat vai pyörän ripustus liikkumavaraa.

No niin.nyt on koeajettu auto kesärenkaat alla vaunuveturina. Ohjeitten mukaisesti ilmanpaineet takarenkaissa n.3,2 jotain painemittarin mukaan.vaunussa jotain 5 nurkilla olevaa,vaikka mielestäni ohjekirja "puhuu" 2,7 paineista.Vieläkin vaunu tulee perässä hieman sellaisella ajoittain veivaavalla liikkeellä.Luulen kyllä ettei omamassaltaan runsaat 1300kg yksiakselinen tule koskaan täysin vakaana perässä. Onko kulkeminen verrattuna kitkarenkaiden kanssa vakaampaa,ehkä vähän.Kesäkelillä en usko asialla olevan merkitystä,mutta sohjoisella ja niljakkaalla tai jäisellä kelillä luulen että kitkarengas on väärä valinta.Vaikka liike ei ole kovin voimakas, niin talvioloissa painavan vaunun liikkeet saattavat kyllä aiheuttaa ongelmia etenkin ilman nastoja.Millaista ajaminen tosissaan reisunpäällä on ja tottuuko tuollaisen vaunun liikumiseen vai onko ajo kovin raskasta?Ans kattoo.

Oma Solifer tulee Volvo S80:n perässä ilman "mannekiinikävelyä", ei oikein edes huomaa. Jokin aerodynaaminen seikka ei osu kohdilleen sinun yhdistelmässä. Ehkä joku F1-talli osaisi tehdä ilmanohjaimet. Mene vaunukauppaan ja vedä koelenkki autollasi jotakin toista. Tai mene autokauppaan ja ota jokin erimerkki/malli ajoon ja käy nykäisemässä lenkki omaa vaunuasi. Tällä saat tuntuman muunlaisen yhdistelmän käyttäytymisestä. Itse hinaan vuosittain 6-10.000km. On tuohon jo tottunut. Laiva lähtee parinviikon päästä.

Mikä on sinun vaunun ikä on. Se voi olla että sinulla on paino piste värin. Tarkoitan että vaunu on kuormattu niin että painopiste on liian takana. Niin vaunun aisa nostaa auton takka osa ylös. Taikka iskarit ovat rikki.

Olemme tämän keskustelu osion alussa käyneet läpi veturin ja vaunun historian,siltä osin asia ei kaipaa lisäselvennystä.Kysely koskee lähinnä enää kuinka muilla 788cm/250cm yksiakselisten kanssa matka etenee?Renkaitten vaihto jos mahdollista jäykkärunkoisempiin ja suuremmalla kantavuudella oleviin voisi olla vielä yksi vaihtoehto.En kyllä oikein usko että maahantuoja tieten varustaisi tämänkaltaisen vaunun liian kevyellä rengastuksella.Toisaalta vaunun käytös tukee edellisen omistajan vakuuttelua ettei vaunua ole vedetty kokonaisuudessaan kuin n.2000km.Kyllä tienpäällä katsellessa huomaa muitakin huonosti käyttäytyviä vaunuja,jopa paljon pienempiä.

Eipä se maahantuoja niitä renkaita vaunuun laita, vaan tehdas - ja tehtaalle näkyy riittävän, mitkä tahansa renkaat, jotka ovat riittävät vaunun kokonaispainolle. Näin ainakin näyttää olevan uusissa Dethleffseissä. Ensiasennusrenkaat saattavat olla nimelliseltä kantavuudelta rittävät, mutta niihin ei esim. saa laittaa niin paljoa painetta, kuin vaunu kaipaisi vakaasti liikkuakseen.

Ossi

Eipä nämä renkaat minusta liian kevyiltä tunnu, vahvistetut Matador master MPS310 195/70R 15C. Se jos joku pystyy sanomaan onko renkaan kantavuus yli 850kg/kpl.Mutta tällaiset sinne on laitettu.Ja kuvittelisin jo pelkästään"R"merkinnän antavan ymmärtää renkailla olevan riittävän kantavuuden.

Renkaan kyljessä on aina kaikki merkinnät. Maksimikuormat sekä rengaspaineet. Ketjua lukiessani epäilen syylliseksi Sonatan eturipustusten pehmeitä kumityynyjä, jotka antavat myöten vaunun eläessä perässä ja keventäessä keulaa.

Toinen mahdollinen voi olla tarvikealut, joissa et ja leveys eri kuin tehtasvarusteissa. Ainakin oma autoni kulkee huomattavasti paremmin tuulessa kesärenkain tuumaa kapeammin vantein. Tietysti kesärengas on kantavampi, mutta kasvanut raideväli ja pehmeät kitkat muuttavat alustan toimintaa.

En oikein tähän vikaan yhdistäisi autoa,se että keväämmällä oli kitkat vetoautossa ei oikeastaan huonontanut tai parantanut tilanetta kesärenkaisiin verattuna.Auto kulkee kyllä suoraan mutta vaunussa havaittavissa jo peilejä katsomalla pientä sivuttaisliikettä.Veikkaisin kuitenkin että vaunun renkaat ovat osallisia tähän rapalailmiöön.Renkaan kyljessä on kaksi merkintää, 850kg ja max load 5,5aty? ja 950kg max load 6,6aty?En oikein ymmärrä miksi siinä on kaksi ilmanpaine merkintää jos suurempi lukema olisi paripyöräasennukseen.Ja toinen joka voi myös olla se aisapainoksi vaaalla mitattu 75kg.Vaunun katolla on heki ja 2pienempää ikkunaa ,anteeni ja ilmastointikoje.En kyllä usko niiden vaikuttavan sivuttais liikkeeseen.

Jos pelkkä vaunu vatkaa, niin kokeileppa vetää vaikka farkkuvolvolla. Hyvin todennäköisesti Sonaatti pyöräyttää sopivat ilmanvirtaukset Beduiinin nenuun ja aiheuttaa elämöinnin. Ennen vanhaan oli kattosiipiä vetoauton katolle, ja nykyäänhän takasiivet ovat jopa muotia. Eikun tuninkipajalle.

Älä pelottele

Hyvin osuva ja hauska ilmaus jonka joku lanseerasi. Paljon yhtäläisyyksiä on tuossa ongelmassa jos on erojakin.

Meillä solikka 560 finlandia ja joskus tulee perässä kuin unelma säleikkö,joskus taas on yllämainitun levoton.Samat matador renkaat kuin sulla(eihän tästä nyt pääse viestiketjuun nimiä kattoon) Sama peli oli myös talvirenkailla joten heitän ajatuksen,että vaikuttaisko noi tieurat joihin leveän vaunun akseli ei sovi.Joskus niitä on joskus ei.

Katolla myös ilmastointilaite.Paineet vaunussa 4.5. Huomasin myös,että kovil in irroitettavassa koukussa on klappia varmaan sentin.(sivusuunnassa)Sen huomasin kun laitoin polkupyörä telineen niin se klappas ylhäältä n.5 senttiä.

Mitä raati arvelee,onko sillä merkitystä.Itse luulen,että ei se ainakaan paranna tilannetta.

Sitten vielä pari parannus kokeiluvinkkiä.Eli yläkaapit vain keveille tarvikkeille(itse poistin varalakanat,painoi kuin tiilet).Onhan molemmat vesisäiliöt tyhjät?ettei ala loiskua..

Kyllä minullakin tuo uraisuus on vahvana ollut mielessä,joillakin tieosuuksilla ei vain voi varata ajolinjoja oman maun mukaan.Tuo rengaspaine kummittelee sitkeästi useissa vastauksissa.Kyllä ne paineet pitää olla siellä 5aty:n nurkilla.Vetoauton rengaspaineita en ole lisännyt suositusten 3,4 yli koska auton takapää ei myötää heilumista vaan tuntuu aika tukevalta.

En. Tosissaanhan minä ;)

Vieppä vaunu vaakaan. Itselleni oli yllätys kun 540 beduiini painoi 1500 kg ja sieltä puuttuivat vesi, toinen kaasupullo, ja kaikki muut matkalla tarvittavat, niin ja jääkaappi oli tyhjä. Rekisteriotteen painot näyttävät olen vain paperia. Kevyesti kuitenkin kulkee Santan perässä.

Eipä se vaaka auta ajokäyttäytymiseen mitenkään. Olen hinannut 1800 kiloista mökkiä vuosikausia aikoinaan.( ainakin 60.000km) Oli vain tukevampi tulemaan perässä. Tuolla euroopassa näkee paljo hollantilaisia 3-4 metrin vaunuilla. Usein ne vaunut harrastaa mannekiinikävelyä.