Ne porot?

Olimme ruskamatkaalla poikennet Pyhätunturille teimme patikkaretken tunturin ympäri palattuamme pysähdyimme huoltorakennuksen luona asioimaan odotelimme lankoni kansa vaimoja jotka viipyivät asiollaan hieman kauenmin niin jouduimme näkemään nätelmän joka herättää monenlaisia kysymyksiä,sillä vaunualueella käyskenteli kymmenkunta poroa kun yhtäkkiä kahdelle hirvaalle tuli erimielisyyksiä ilmeisestikin naaraiden takia näiden hirvaiden taistelu sattui kausipaikalla olevan vaunun lähellä kesti noin yhden minuutin ,yhteen oton seurakset olivat vaurioitunut etuteltta ikkunassa reikä, vaunun kyljessä paljon sarvella tehtyjä uusi kuviointeja kylkipeillissä läpireikiä.Tämä näkemäämme näytelmä herättää ennen kaikkea kysymyksen kuka tällaisessa tapauksessa on korjausten maksaja,kyseinen vaunu oli jo iäkkääpi mutta varmmaankin omistajalleen se on silti tärkeä,varmaankin yleenssä uudemmassa kalustossa on kaskovakuutukset mutta harvalla varmaan näissä vanhemmissa vaikka edellä mainitun vaurion korjaus maksaa melkein yhtäpaljon vaunun iästä huolimatta. Kaikesta huolimatta olen sitä mieltä että poro kuuluu lapin luontoon sekään ei mahda luonnolleen mitään sillä onhan joskus miehetkin joutuneet ottamaan toisistaan mittaa naisten takia.

Poronhoitolaki 31§,1 mom.velvoittaa poroja hoidettavan muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella siten että ne eivät pääse puutarhoihin,vakitusten asuntojen pihoihin tai muihin erityiseen käyttöön otetuille alueille.32§,1mom velvoittaa paliskunnan rakentamaan aidan,muun laitteen tai rakennelman kyseisten alueiden ympärille. Eiköhän se paliskunta maksa viulut koska kämppäri on "erityiseen käyttöön otettu alue".Paitsi jos Pyhätunturin alue on saamelaisten kotiseutualuetta saattaa porsaanreikä syntyä. Ylläsen Ykköskaravaanin poron paskominenkin(se suuri haloo) olisi ilmeisesti estettävissä jos omistaja vaatisi paliskunnan aitaamaan alueen.Liekö Ylläskään saamelaisten kotiseutualuetta.

Saamenmaan ja Lannanmaan historiallinen raja kulkee juuri Pyhätunturin kautta. Tästähän voisikin saada mielenkiintoisen juridisen pohdinnan aikaan. Pelkosenniemi on muuten saanut nimensä eräästä harra Pelkosesta, joka oli ensimmäinen lantalainen, joka asettui taloksi Saamenmaan puolelle.