Matkailuajoneuvon pistorasiat

Osaako joku oikeasti sähköviisas kertoa miksi matkailuvaunun sisällä näkyvillä olevat pistorasiat ovat läpällisiä, mutta kaapeissa olevat läpättömiä? Tai ainakin omassani on näin. Mistähän faktatieto on löydettävissä? Perustuuko siis johonkin pykälään, vai ovatko noin vaan muusta syystä?

Eiköhän tuo ole vain näkökysymys. Lapsiturvallisuus toki on läpällisissä parempi.

Onhan niissä kaapin rasioissakin läppä ja vielä iso, se kaapin ovi. Niissähän taitaa muuten olla jokin laite jatkuvasti kytkettynä, joten kansi on tarpeeton.

Joo vaatimus tulee sähköturvallisuusvaatimuksista, eli puhutaan ns. IP luokituksista. Avotilassa olevissa rasioissa pitää olla nykymääräysten mukaan kansi, kaapeissa kaapin oven katsotaan antavan riittävän roiskesuojauksen ja suihkulla varustetuissa matkailuajoneuvon vessoissa ei saa olla pistorasiaa ollenkaan. Samoin käytettävät johdintyypit pitää olla tyyppihyväksyttyjä ajoneuvokalustoon ( johtimet mm. hienosäikeistä kuparia ) jne...

Kyllä 2000 mallisessa detkussa on wc/ suihku tilassa alkuperäisenä muoviyläkaapissa läpällinen pistorasia eli määräys tullut varmaan sen jälkeen.

Milloin tuo määräys on tullut? Mitä tarkoitat tässä avotilalla?
Standardissa SFS 6000-7-721 matkailuvaunujen ja -autojen sähköasennuksista vuodelta 2012, puhutaan vain, että pienjännitepistorasioiden suojakoskettimista jotka ovat nykyään pakolliset kotonakin.
Uutta SFS standardia aiheesta en viitsi nyt ostaa kun ei ole juuri tarvetta.

Mulla 2015 autossa vessassa on läpällinen pistorasia lavuaarin vierellä, samassa huoneessa on suihkuseinän takana suihku. Avotiloissa on sekä läpällisiä että läpättömiä pistorasioita. Läpälliset ovat keittiön työpöydässä vaakasuorassa asennossa.

@timppa

Kyllä meillä ainakin on -18 mallin wc:ssä pistorasia, mutta kylläkin kaapissa ja hyvä näin. Saa hammasharjan lataukseen ja fööninkin tarvittaessa. Ed.kyllä lisäsin vähin äänin. Kuitenkin IP luokin.

Pistorasian etäisyydestä suihkuun määrätään yleisissä sähköasennusmääräyksissä.
Matkailuajonevon asuinosa on ns. kuivatila, muutenhan siellä ei saisi käyttää esim telkkaria tai kahvinkeitintäkään saati sitten mikroaaltouunia.

Tämä on Markulta hyvä täsmennys. Harvassa autossa / vaunussa vaadittu suojaetäisyysvaade täyttyy.

Ihan toinen kysymys on siinä miten hanakasti viranomainen puuttuu / on puuttunut mahdollisiin virheellisiin asennuksiin kalustossa nimittäin harvoinpa matkailuajoneuvon tyyppihyväksynnöissä tulee esiin asunto-osan yksityiskohdat kuten esimerkiksi pistorasiat joissa nyt sähköturvallisuusnäkökulmasta tarkastellen on muitakin pulmia kuin em. IP luokitukset ja suojaetäisyydet. Eräs tällainen mielenkiintoinen asia on matkailuajoneuvojen kojerasiat, joihin asennettuihin kalusteisiin johtimen vetäminen ehjän / yhtenäisen ulkovaipan kera on taitolaji, eikä ole onnistunut ihan aina uudistuotannonkaan osalta saati saneeraustapauksissa - vaipan kun pitäisi olla yhtenäinen aina kojerasian vedonpoiston toisiopuolelle saakka. Kun soveltamisessa on tulkinnanvaraisuuksia niin antaahan se mm. vakuutusyhtiöille mukavan porsaanreijän korvauskysymyksissä jos matkailuajoneuvo tuhoutuu vaikkapa sähköpalon seurauksena.

No palatakseni tuohon Markun viittaukseen yleisistä sähköturvallisuusmääräyksistä, niin asetuskokoelma on kaikkinensa laaja ja monimuotoinen siis tuhansia sivuja jos määräyksiin haluaa tarkemmin perehtyä. Rakennusten märkätilojen - mihin siis mm. suihkutilat sijoittuvat on perusperiaatteena ollut jotta kannellisen pistorasian minimikorkeus lattiasta on 180 cm ja etäisyys vesikalusteista sellainen, että jos käyttäjän käsi yltää pistorasiaan, niin toinen käsi ei saa yltää mihinkään metalliseen tai sähköä voimakkaasti johtavaan kohteeseen.

No onko tähän poikkeamat sallittuja matkailuajoneuvoissa, sitä en osaa nyt suoralta kädeltä sanoa. Vikavirtasuojaus jos sellainen siis on antaa varmaan jotain myönnytystä kuten myös se jos esimerkiksi vesikalusteet ja esimerkiksi lattia on muovia ja tai puuta kuten kalustossamme usein tilanne on. Jotain vaikutusta saattaa myös olla sitä kautta, että kalustomme metalliset osat on maapotentiaaliin referoiden kelluvia lukuunottamatta 230V:n syötön suojamaa ja N-potentiaalia. Tosin kyllähän tuokin selviäisi kun käyttäisi tovin aikaa normiston katselmointiin vaan pistetäänpä peukut pystyyn josko joku palstalaisita tietäisi asian ihan perstuntumalta.

No tuohon edelliseen vielä lisäten niin sähköturvallisuusmääräykset ovat pitkään olleet kansallisella pohjalla. Minkä verran sitten yhteisessä EU:ssa sääntöjä on sitten yhdistelty sitä en osaa suoralta kädeltä sanoa. Luulisin, että pikkuhiljaa niitä sääntöjä tulee myös tähän asiaan. Noin esimerkiksi kun meillä kansallisesti suojamaan väritunnus johtimissa on jo pitkään ollut tuo kelta-vihreä väritys niin asia ei välttämättä ole samoin ihan kaikissa EU maissa.

Edelleen kun tarkastellaan noita kansallisia määritteitä märkätiloista ja niihin liittyvistä sähkölaitteiden suojaus- ja turva etäisyyksistä ym. määreistä, niin niissäkin saattaa olla kansallisia eroja, jolloin esimerkiksi saattaa olla niin, että ranskalaisvalmisteisessa matkailuautossa sähköt on tehty paikallisen normiston mukaan ja kun se tuodaan uutena suomeen, niin noin teoriassa se olisi pitänyt jo tehtaalla valmistusvaiheessa lokalisoida vastaamaan suomen määräyksiä.

Jos lokalisointia ei ole kuitenkaan tapahtunut niin onhan se toki hieman harmillista etenkin tilanteissa jos sattuu jokin sähkötapaturma. Onko tällöin vastuu valmistajalla, maahantuojalla, myyjällä vai kuluttajalla ? Kuluttajalla se ei ainakaan ole. Valmistaja kuittaa, ettei heilläkään koska EU:n sisällä ajoneuvojen osalta on ymmärtääkseni säädetty, että missä tahansa EU maassa tyyppihyväksytyn ajoneuvon tulee kelvata sellaisenaan kaikissa muissakin EU maissa… No joo tulee kelvata vaan kattaako tuo myös asunto-osat hmm... hieman epäilen koska asunto-osan varustelu saatetaan käsitellä erillisenä "lisävarusteluna" - tuotahan voisi sopivan hetken tullen kysäistä joltain maahantuojalta.

Suomeen tuotavien autojen kuten kaikkien muidenkin EU-maiden matkailuautojen tulee täyttää direktiivien määräykset mm. sähköasennusten osalta.
Hyväksyntä esitetään CE- merkinnällä.
Nykyään nuo sähköasennusvaatimukset on yhtenäistetty, samalla sähköasennusmääräykset kirjattiin SFS standardeihin.
Aiemmin ne oli sähkötarkastuskeskuksen julkaisuissa.

https://www.sfs.fi/julkaisut_ja_palvelut/standardi_tutuksi/ce-merkinta

https://tukes.fi/tuotteet-ja-palvelut/ce-merkinta

Tietysti kelpaa maassa kuin maassa. CoC-todistus (vaatimustenmukaisuustodistus/ Certificate of Conformity) riittää rekisteröintikatsastuksessa.

@timppa

Mainiota jos noin pitkälle on päästy yhteisten säädösten osalta. EU:n myötä myös taloasennuksissa on siirrytty käytäntöihin, missä viranomainen ei enää entiseen malliin tarkasta asennuksia, komponentteja, eikä kytkentöjä vaan vastuu on siirretty sähkötöiden johtajalle, joka allekirjoituksellaan vakuuttaa asennusten olevan määräysten mukaisia - no tämä käytäntö on ollut voimassa jo parikymmentä vuotta.

CoC todistus on toki hyvä juttu ja edistystä joskin se on useimmissa tapauksissa laitteen valmistajan antama vakuutus vaatimuksenmukaisuudesta, mitä ei välttämättä ole mikään muu taho todentanut, eikä todenna ellei vahinkoja / tapaturmia satu.

Tuon CoC vakuutuksen kautta on tullut mielenkiintoinen uusi "kiinan tuonnin" alue, missä joukko kotimaisia yrityksiä ostaa kiinalaisista verkkokaupoista tuotteita mitä sitten kauppaavat kuluttajille eri kanavia pitkin, eikä tässä ole kysymys yksin t:mi pohjaisista yrittäjistä vaan kaikki yhtiömuodot on hyvin edustettuina. Osassa tuotteista on CE merkintä ja / tai CoC , osassa ei ja kauppa käy...

Kiinalaiset ovat tehneet CE-merkinnän itse.

http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?topic=1221.0

@timppa