taas vetopainosta

tulipa tänään tietoa asiantuntevasta lähteestä,että . jos vaunun omamassa on esim 1400kg ja kokonaismassa 1800kg sitä saa vetää autolla jonka suurin sallittu perävaunumassa on esim 1600kg jos ei lastaa vaunuun yli 200kg kuormaa.poliisi ei voi vielä (onneksi) sakottaa siitä että on mahdollisuus rikkoa lakia,on niiten asia todistaa se että yhdistelmä on laiton,eli vaaka esille...nyt tulee taas varmasti montaa eri väitettä.... :) t:ari

Kyllä se näin on. Esim kuorma auto yhdistelmä, jossa on neli akselinen vetäjä, ja viisi akselinen kärry, yksistään molempien painot lasteineen ylittää kuuskymmentä tonnia yhteensä. Mutta yhdistettynä toisiinsa niillä saa olla koko paino vaan se 60 tonnia. Tiellä vaakan osoittama paino ratkaisee. Mutta henkilöauton, ja vaunun yhdistelmän rekisteröinti jos ylittää 3500 kg silloin pitää olla riittävä kortti, vaikka ei paino olisikaan se 3500kg vaakattuna. Toivopoika

Ei tästä tarvitse väitellä tai vääntää. Näin se on aina ollut.

Poliisit vain sekoitti jossain vaiheessa keskenään ajoneuvoasetuksen kokonaismassaa koskevan määräyksen ajokorttiasetuksen kokonaismassaa koskevaan määräykseen. Ajokorttiasetuksessahan ajo-oikeutta määriteltäessä kokonaismassalla tarkoitetaan rekisterikirjaan/kirjoihin merkittyä kokonaismassaa. Venetrailerin vetäjäthän tästä polisiin tulkinnasta oli vallan ihmeissään kun tyhjääkään traileria ei olisi saanut vetää pienellä autolla. Laki luettiin uudelleen ja sakot piti perua.

Asia on sanottu Ajoneuvoasetuksen 2 § 3 mom. seuraavasti: "Kytkentämassalla tarkoitetaan suurinta kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista kokonaismassaa. Puoliperävaunun tai keskiakseliperävaunun kytkentämassaan ei kuitenkaan lasketa ajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa."

Avainsanat on "todellinen kokonaismassa". Ja todellinen voidaan todeta vain punnitsemalla.

Ookko muuten Matti huomannu, että tuo laki kieli on jotensakin monimutkaisen oloista puhetta, ei ihme jos tulkinta virheitä sattuu viisaammillekkin. Voipi sanoa, että lukee kun piru raamattua. Toivopoika

Tämä kohta tuossa Ajoneuvoasetuksessa on itseasiassa sieltä selkeimmästä päästä. Sitten kun mennään saman asetuksen ajoneuvoyhdistelmiin ja niiden akselien määrään, akselien väliseen etäisyyteen, kuorman mukaan automaattisesti kantaviksi laskeutuviin akseleihin, ohjaaviin akseleihin, siltasääntöön ja yhdistelmän kääntösäteisiin niin monikohan alan ammattilainenkaan nuo kaikki taitaa. Mitenkähän muuten nämä uudet "junarekat" saadaan sovitettua vaikka tuohon kääntäsädesääntöön, jonka mukaan mm. teiden risteykset on rakennettu,

Perävaunun vetoon muuten vaikuttaa moni asia: -kokonaismassa. -ajokortin ajo.oikeus joka määräytyy huom. rekisteriotemerkintöjen mukaan -auton valmistajan antama suurin sallittu kytkentämassa -vetokoukun kN arvo (monissa vetoaisoissa esim. arvo 7500 kg mikä tarkoittaa, että perävaunua ei saa vetää >7,5 tonnia painavalla ajoneuvolla) -vaunun renkaiden kantavuusluokka

Lisäksi tietysti vaikuttaa -oikea aisapaino (oltava aina positiivinen) -kuorman sidonta vaikka olisi kuomun alla -kuorman mitat

Perävaunua ei kuitenkaan automaattisesti saa vetää millä autolla tahansa. Vetokoukun D-arvo kN ratkaisee myös vetoauton suurimman sallitun teknisen massan. www.kovil.fi sivuilla on D-arvolaskuri jolla voitte katsoa miten homma toimii. Vetokoukku näet "huononee" kun vetoauton massa kasvaa.