Vaunu ja lämmitys.

Caravan 2/2012 julkaisi jonkin vaunutestin. "Kolmessa vuorokaudessa parin kympin pakkasia ei kaasua kulunut edes yhtä pullollista, kun sähköpatruunassa oli päällä kahden kilowatin teho."

Siinä se. Olisi pullon voinut punnita ennen ja jälkeen testin ja muuntaa kaasusta saadun lämmön kilovattitunneiksi, jotka olisi ynnätty sähkön kulutuksen kanssa. Kertyisi vähitellen vertailukelpoista tietoa vaunujen lämpimyydestä - tietysti lämpötilaerot laskennassa mukaan otettuna.

Ruotsalaiset ovat viisaita. Solifer- johtaja Mikael Engström on patistanut porukkansa asumaan vaunussa peräti kaksi viikkoa vuodessa. Osaavat kohta vaunuja suunnitella ja tehdä huolellisesti. Odotan sieltä kylmähuoneessa tehtyä vaunun lämmönkulutustestiä. Saattavatpa vielä vakioida testiolosuhteet - ootanko turhaan? Ehditäänkö Suomessa ensin?

Jäsenpuolella hieman sivuttiin asiaa https://karavaanarit-fi.directo.fi/jasensivut/jasenpalvelut/jasenkeskustelu/?E26564M=25&x26564=85358803 ketjussa. Ongelmahan tuossa on se, että miksi mitata tarkempaan, kun muuttujia on liikaa. Kulutus pitäisi testata kylmälabrassa, jotta kaikki olosuhteet olisi vakioituja. Tuuli ja ulkolämpötilakaan eivät ole ainoat, vaan ulko-oven avaamiset (vaikuttaa paljonkin) sekä jääkaapin ja hellan kaasun kulutus. Tietysti myös lähtökohta pitäisi olla vakio eli pitää vaunu räppänät selällään niin kauan, että sisusta on läpeensä kylmennyt. Mutta se vaatisi jokusen päivän lisää aikaa, eikä silti poistaisi edellä mainittuja.

Aivan, muuttujia riittää. Käyttäjästä ja käyttöolosuhteista aiheutuvat seikat suljettaisiin pois sillä "kylmähuoneella" eli laboratoriolla. Vain lämmitysenergia mitattaisiin - vakio-olosuhteissa. Tämä olisi vaunujen lämmityslulujen vertailu luukut ja ovet kiinni. Ei käyttäjien asumistapojen vertailu.

Joku tuollainen testi olisi hyvä koska se varmaankin räjäyttäisi taivaan tuuliin ison osan niitä myyttejä joita leijuu erityisesti tiettyjen vaunumerkkien myyjien markkinointipuheissa.

Kävisi ilmi, että suurin vaikutus energiankulutukseen onkin vaunun koolla (==seinäpinta-alalla.)

Ja epäilemättä kävisi ilmi, että sellaista talviaikaan ns. "vähäkulutuksista" vaunua ei ole olemassakaan niin kauan kuin seinien, lattioiden ja kattojen paksuudet mitataan senttimetreissä.

Kyllä niitä seinien paksuuksia sentteinä voidaan mitata, oleellista on mistä tavarasta ne sentit koostuvat. Se on totta, että vaunussa menee aina paljon energiaa kun eristystä ei voi painon/tilan/kustannusten takia laittaa kuin tietyillä reunaehdoilla. Eli materiaalit tulevat ratkaisevaan rooliin.

Omasta kokemuksestani voin asiaa hiukan valaista sekä sitä miten tämän päivän materiaalit ovat tilannetta muuttaneet.

Omistin uuden vm. 2011, Dethleffs Nomad SK730 vaunun, kokonaispituus 9,2 m, lämpöeristeenä foam. Vietin talven 2011 aikana yli kuukauden vaunussa ja kokemusta eri asioista kertyi melkoisesti. Nykyinen vaununi, Solifer S6+ on vuosimallia 2002, kokonaispituus 7,3 m, eristeenä ns. styrox. Vaunujen kokoero on noin 25%. Molemmissa nestekiertoinen Alden lämmitys, myös nestekiertoinen lattialämmitys. Molemmissa lämmitys ja ilmanvaihto toimivat erittäin hyvin ja lämpötila ulkolämpötilasta riippumatta pysyy erittäin hyvin pyydetyissä lukemissa. Eli molemmat erittäin hyviä talvivaunuja.

Mutta se ero. Soliferin energian kulutus on on hyvin lähellä samaa kuin Dehlefssissä, mieluummin jopa suurempi.

Näin on aika ja materiaalit kehittyneet. Voi sanoa, että Soliferin maine hyvänä talvivaununa on ollut ansaittu, mutta aika Styrox-eristyksistä on ajanut ohi. Samoin voi sanoa, että väite siitä, että vain Ruotsalaiset tekevät talvivaunuja, on tänä päivänä jo menneen talven lumia.

Saa nädä milloin se lehti tulee Ouluun?