Auton ja vaunun painosuhde?

Terve,

Auton vaihto edessä ja olen katsellut eri vaihtoehtoja. Iso auto tietysti on vakain vetää, mutta mikä olisi hyvä olla vähintaään auton ja vaunun painosuhde ottamattaa kantaa mihinkään auto merkkiin tai malliin.

Käsittääkseni painosuhteeseen ei vaikuta vetotapa, vaikkakin ns. citymaastureilla on suhteellisen suuret vetopainot. Tietenkin, jos on kaksi saman painoista autoa, niin neliveto on parempi vetoautossa.

Onpas hankalasti asetettu kysymys. ...Mietin että jos pelkästään auton painon lisääminen aiheuttaisi paremmat veto-ominaisuudet niin sittenhän raskaasti, eli maksimikuormattuna oleva vetoauto olisi paras. ...en tiedä onko näin?

Auton merkkikään ei asiaan sinänsä vaikuta, enemmänkin vaikuttaa se että eri merkkisissä autoissa on erilainen ohjausgeometria, jousitusgeometria, vaihteisto jne. Saattaa se olla niinkin, että veto-ominaisuuksiltaan paras ei ole aivan paras normaalikäytössä...?

Rengasvalinnallakin on merkitystä, matala profiili parantaa suuntavakavuutta vetohommassa.

Jotenkin uskoisin, että hyvän vetoauton valinnassa paras onnistuminen helpoiten saavutetaan valitsemalla vetoautoksi joku sellainen valmiste joka esiintyy tienpäällä usein vetotehtävissä. ;)

Tässä on laskuri, jolla voit vertailla eri autojen ja vaunujen sopivuutta keskenään.

http://www.towcar.eu/

Mulla on sellainen periaate, että vaunun kokonaismassa saa olla korkeintaan yhtä suuri kuin auton omamassa.

Lakiteksti sallii monenlaista yhdistelmää, ja korttelin kierto onkin vielä kaikilla turvallista ja vaivatonta. Varsinainen vetopuuha vaihtelevissa tuulioloissa ja rekka-auton tullessa vastaan onkin sitten toinen juttu.

Mielestäni pelkästään massojen tarkastelu ei ole ainoa mittari, vaikka vetoauton tuleekin olla ehdottomasti se painavampi osa. Vetotavasta riippumatta.

Jos vedettävä vaunu "kutistuu" painavaksi peräkärryksi tilanne on ihan eri asia, kuin ison tuulipinnan ja pitkän vaunun aiheuttama vääntövoima vetoauton kuulaan.

Vetoauton renkailla on valtava merkitys ajon rauhallisuuteen, ja hyväkin yhdistelmä voidaan pilata väärillä renkailla (ja rengaspaineilla).

Samoin lyhyt akselivälinen vetoauto (oli vetotapa ja kyky mikä tahansa) on alttiimpi huojunnalle, kuin samanpainoinen pitkä akselivälinen auto.

Vetopainon suuri fyysinen koko, akselirakenne ja (kitka)vetopää yhdessä ratkaisevat mikä on suurin järkevä paino tiettyyn autoon. Oikeaa kuormausta ja aisapainoa unohtamatta.

Pitkissä vedoissa ajon rauhallisuutta osaa arvostaa ja yleensä silloin siihen vaikuttaviin asioihin myös haluaa kiinnittää oikeasti huomiota. Pelkkä vaunun siirtäminen pienillä nopeuksilla ei kerro koko totuutta.

Kannattaa varmaan kysy kokemusta kentältä, kun näkee sopivan yhdistelmän.

Nuo henkilöautojen ja citymaastureiden nelivedot eivät muuten tue ajamista mitenkään ennekuin on niinpaljon kaasua että kaksivetoinen sutisi. Visko- tai sähkökytkin vapauttaa toisen pään vedon heti kun ajetaan riittävällä pidolla. Ainoa etu tulee siitä ettet jää kiinni leirintäalueen nurmikolle + sitten mahdollinen talvikäyttö. Tasakaasulla ajotapahtumaa vakauttavan nelivedon tunnistaa siitä että pitävällä pinnalla jyrkästi käännettäessä se pistää vastaan.

Niinpä niin Mika, ei tue mutta näissä cittareissa kun on sitten ominaisuuksia muita jotka tukevat kuten usein jäykempi jousitus, korkeampi maavara, korin korkeus vähentää vaunuun kohdistuvia tuulivoimia. Muutamia mainitakseni.

Käyttäjän lisäys viestiin 6.10.2011 klo 21:09:47 Ynnä sitten talvella, pelkästään "avustava neliveto" on mainio varmuuslisä liikkeessä pysymiseen huonollakin kelillä.

Kannattaa sen nelivedon suhteen valita juuri sellainen laite joka vapauttaa nelivedon viimeistään 60km/h nopeudessa.Ne on niitä ofroad laitteita joihin sopii se jatkuva neliveto.Mielestäni sitä hitaissa nopeuksissa ja lähdössä lukittuna olevaa nelivetoa ei tarvitse sen enempää puolustella.Useimmiten noissa muka maastureista puutuu myös tasauspyörästön lukot ja akselilukot.Joissakin on jonkin lainen mäkihidastin.Rakenne on senverran heppoinen että ohjekirja kieltää asentamasta karkeapintaisia maastorenkaita näihin laitteisiin.Paikat ei kestä.Vaunun vetoon niistä sopii useimmat,etenkin varustettuna automaatti askilla.Toi Dachia taitaa olla aika kevyt laite.

Painosuhde on oikea kun vedettävä painaa enintään sen, minkä valmistaja ilmoittaa ko. ajoneuvon sallituksi perävaunumassaksi. Pääsääntöisesti kyvyempi vaunu on helpompi vedettävä, mutta toisaalta se reagoi herkemmin tuulenpuuskiin ja raskaiden ajoneuvojen synnyttämiin ilmanvirtauksiin. Yleensä ottaen nelivetoinen on parempi painvan vaunun kanssa operoitaessa, mutta valmistajan ilmoittamissa painorajoissa tulee kyllä ilman sitäkin toimeen.

Myös vaunun vedettävyyteen vaikuttaa paljon onko se yksiakselinen, kaksiakselinen vai teli.

Kiitoksia kommenteista.

Vaunu on yksiakselinen ja kokonaismassa 1500 kg. Monet perheluokan autot painavat noin 1600 kg, suurin sallittu vetopaino on suurilla osalla 1500-1800 kg. Suurinosa ajosta kuitenkin on muuta kuin vaunun vetoa, eli ei ole tarkoitus valita autoa pelkästään vaunun vetoa silmällä pitäen.

Tuntuu vain aika hurjalta kun katsoo esim. VW:n sallittuja perävaunumassoja, Passat etuveto 2.0 TDI omamassa 1532 kg - perävaunu 1800 kg, neliveto 20 TDI 1637 kg / 2000 kg. Tiguan kohdalla vielä suuremmat etuveto 1541 kg/2000kg, neliveto 1655 kg/2200kg. Jos liikutaan maksimi perävaunun painoissa, voisi kuvitella että tilanteita syntyy pienemmästäkin häiriöstä.

Myös vetokoukun etäisyys veturin taka-akselista vaikuttaa asiaan kaikkien edellä mainittujen seikkojen lisäksi.....

Allu vaari

Mikä tämän Allu vaarin mainitsema vetokoukun etäisyys veturin taka-akselista vaikuttaa asiaan? Peruutuksessa ja ahtaiden paikkojen käännöksissä tuo vaikuttaa tietysti siihen miten vaunu kääntyy, mutta on vaikutus vastaa heitoissa ja vaappumisessa.

Jos tulkitsin asian oikein niin lyhyt peräinen (lyhyt väli akselista koukkuun) on parempi.

Pasi

Kyllä tulkinta on aivan oikea lyhyt takaylitys ja paino välittyy suurimmaksi osaksi takaakselille.Mitä kauempana taka-akselista vetokoukku sijaitsee se suurempi etuakselipainoa keventävä vaikutus sillä on.Myöskin vetoauton liikkeiden vaikutus suurentaa vaunun heijaamista perässä pitkällä peräylityksellä.On olemassa mahdollisuus jos vaunu on painavempi kuin vetoauto niin tiessä olevat heitot saattavat nostaa vetoauton perän ilmaan.Eikä sen vaunun aina tarvitse olla edes painavampi.

Käyttäjän lisäys viestiin 7.10.2011 klo 10:18:18 Tarkoitin nostaa jopa etupyörät ilmaan.

Valmistajien ilmoittamat perävaunumassat tarkoittavat liikennöintiä kovalla ja hyväkuntoisella tiepinnalla. Mikäli vaunua vedetään heikompikuntoisilla ja mäkisillä mökki- tai metsäautoteilla asia on toinen pehmeäpintaisesta nurmikosta puhumattakaan.

Jos vaunun kanssa liikutaan paljon heikkokuntoisilla teillä, neliveto on luonnollisesti parempi vaihtoehto. Sama koskee talviliikennettä jopa hyväkuntoisillakin teillä. Esimerkiksi liikkeelle lähtö liukkaaseen ylämäkeen vaunu perässä voi tuottaa tavalliselle autolle melkoisia vaikeuksia (riippuu myös kuljettajan taidoista)

Vahvistan edelläolevat kommentit koskien vetoauton taka-akselin ja koukun lyhyen välimatkan edullista vaikutusta vetämisen ongelmattomuuteen.

Olen citymaasturin kannattaja. Korkealta näkee hyvin, maavara riittää, automaattinen neliveto on loistava talvella, vaunun kanssa ei tarvi ihmetellä nurmikolla, korkeaan autoon on helppo mennä ja tulla ja pois, tavaratilasta tavaratkin saa pois kyyristelemättä, puolet henkilöautoa korkeammalla olevat valot näyttävät komeasti. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, ainoa miinus henkilöautoon verrattuna on hieman korkeammat käyttökustannukset.

Niinpä niin, en tuolla neliveto-kommentillani tarkoittanut mitään muuta kuin sitä mitä sanoin. Olen itse ajanut tuollaisilla autoilla 15 vuotta.

Käyttäjän lisäys viestiin 7.10.2011 klo 20:28:32 Esim. Pathfinderin nelivetokatkaisijassa on automaattinen neliveto ja 4H jatkuva neliveto -valinnat. 4H asennolla auto on ihan selvästi rauhallisempi ajaa talvella jäistä asfalttia kärry perässä kuin automaattinen neliveto asennolla. Mutta Pathfinder ei olekaan ns. citymaasturi vaan isompi ja järeämpi. Eikä sitäkään kukaan osta maastoon viedäkseen. Ihan sama monta lukkoa siinä on. Ei ne lukot vaikuta maantieajoon millään tavalla. Tuollainen peli ostetaan tilojen ja turvallisuuden takia. Vetopaino 3000kg puhuu omaa kieltään miten alusta ja voimansiirto on suunniteltu.

Noista vetopainosuhteista vielä. Volkkarilla on kuitenkin tehokas ja vääntävä TDI nokalla mutta entäpä esim. Citroen C4: Omamassa 1370 kg Max vaununpaino 1550 kg Teho 120 hv Max. vääntö 160 / 4250 rpm Lähtisitkö reissuun 1500 kg vaunulla?

Syvältä koko ajatus ... noilla painoilla.

Voisipa lähteäkin. Sunnuntain aamuyön hiljaisina hetkinä. Sinne lähimmän vaunuliikkeen pihalle odottamaan maanantaita ja vaunumyyjiä......

Allu vaari

Minä en tuota talvivaunuilua yleensä harrasta mutta hankittuani 4 vuodenajan vaunun piti kokeilla.Mukamaasturilla ja 60km/h irroittavalla nelivedolla varustettu kitkarenkailla oleva vetoauto vei kiitettävästi teli soliferin ukkohallan vaunualueelle pikkusen lumikerroksen läpi.En tiedä tarvitsiko nelivetoa vai ei mutta ajon hallinta ei kuitenkaan puuttunut asiaan kuin jäisissä ylämäissä kajaanin kummallakin puolella.

Minäkin voisin sanoa säännöksi, että vaunun kokonaismassa enintään auton omamassa; tosin mitä painavampi auto suhteessa vaunuun sitä vähemmän se vaunu sitä autoa voi viedä.

Neliveto voi olla parempi, mutta sopivalla etuvedollakin pärjää talviolosuhteissakin. Enemmän on kiinni siitä käytöstä ja kuormauksesta - usein näkee niitä vetoautoja joissa on perä maassa ja nokka kohti taivasta, aisassa liikaa painoa ja takakontti täynä tavaraa - ei sellainen ole hyvä kesälläkään.

Ja pakettiauto on kuin luotu vaununvetoon, massoissa riittää, sopivasti kuljetuskapasiteettia oheiskamppeille, ja manuaalilaatikoissa vaunun manuuverointiin merkittävästi henkilöautoa paremmat välitykset.

Se on todellakin autosta ja myös kuskista kiinni. Kesällä Romanian VelikoTarnovon campingilla lähti usea yksikkö hinurin perässä :) Ensin nurmikot märkää ja niillä pohjana punertavaa savea joka muistutti vaseliinia luisto-ominaisuuksiltaan. Välikäytävät pyöreää 2-3cm halkaisijalta olevaa kiveä 10cm paksuudelta ja jyrkähkö ylämäki tielle. Ei muuta tarvittu. senverran täytyy todeta että itse isompivaunu perässä menin ajamalla. :)

http://www.campingvelikotarnovo.com/index.html

Käyttäjän lisäys viestiin 13.10.2011 klo 16:41:10 Siis EI Romaniassa vaan Bulgariassa, Veliko Tarnovo on vanha pääkaupunki

Samaa savea oli maa mikä tahansa! Vai mitä Esko?

Allu vaari

On niitä karkeampia ja vähemmän liukkaita . Kun kävelin tuonne ruutuuni niin "persauksilleen" meinas mennä. Kun jalka sattui saviplänttiin. Mutta sama se savea kaikki :o