Jäähdytinnesteen lämmönsiirtokyky

Kolme kertaa on kärryä vetäessä alkanut motti käymään kuumana. Kerran "Kasselinmäessä" ja kaksi kertaa Torbolesta lähtiessä.

Ikkunat auki ja lämppäri täysille on riittänyt pudottamaan lämmöt pois punaselta.

Yksi kertoi mulle joskus, että pakkasnesteen lämmönsiirtokyky on huonompi kuin veden ja moottori saattaa jäähtyä huonosti jos pakkasnestettä on liian paljon.

Lieneekö tuossa perää? Kesäkuussa olis taas lähtö Gardalle, enkä mä kyllä mitään -32 asteen pakkasenkestoa sillä reissulla tartte. Että olisko mitään järkeä mun "vesittää" sitä jäähdytinnestettä?

Puhtaalla vedellä on parempi pikkiriikkisen lämmönjohtokyky, mutta jäähdytinnesteellä on korkeampi kiehumispiste. Älä kuitenkaan ajela raa'alla vedellä, aiheuttaa korroosiota järjestelmään. Ylikuumenemiseen kumpikaan rakaisu sinällään ei auta, vaan kuten olet jo kokeillut, jäähdytyskapasiteetin lisäys. Lämmityslaitehan ei ole muuta kuin koteloitu syyläri.

Lääkkeet: a)Hankkii jostain suurenman, "hevyduty" syylärin tai b)asentaa lisäpuhaltimen nykyseen syyläriin tai c)rakentaa järjestelmän joka suihkuttaa vettä syylärin rivoille.(uskomattoman tehokas konsti) tai d)edelleenkin ajelee ikkunat auki ja lämppäri täysillä.

M Arkku

Lisäpuhallin ei auta maantienopeuksissa, ilmavirta on voimakkaampi. Yksi tsekattava asia on jäähdyttimen "pillien" puhtaus, niihin kertyvä möhnä estää tehokkaasti ilman menemistä.

Eikä sen jäähdytysjärjestelmän huuhtelu jollain "myrkyllä" ja puhtaitten nesteitten vaihto ainakaan haittaa asiaa.

Itselläni Transussa tuppasi moottorin lämpö mennä punaselle. Huomasin kuitenkin siihen syyn. Yritin pitää mäkeen liian suurta nopeutta väkisin.

Kun annan nopeuden tipahtaa, ja vain kohtuullisella kaasupolkimen painamisella etenen mäen päälle, niin lämpö ei nouse laisinkaan normaalin yläpuolelle.

Noissa euroopan mäissä on aina ryömintäkaista, joten tästä hidastelusta ei tule muille mitään häiriötä. Enemmän tulee haittaa kaikille, jos nesteet lojahtaa kesken mäen moottorista pihalle, vaikka jonkun posahtaneen ylävesiletkun takia.

"Huomasin kuitenkin siihen syyn. Yritin pitää mäkeen liian suurta nopeutta väkisin.

Kun annan nopeuden tipahtaa, ja vain kohtuullisella kaasupolkimen painamisella etenen mäen päälle, niin lämpö ei nouse laisinkaan normaalin yläpuolelle.

Noissa euroopan mäissä on aina ryömintäkaista, joten tästä hidastelusta ei tule muille mitään häiriötä. Enemmän tulee haittaa kaikille, jos nesteet lojahtaa kesken mäen moottorista pihalle, vaikka jonkun posahtaneen ylävesiletkun takia."

Tulee vain joskus vähän turhaan kiirehdityksi, kun tehoja kerran riittää ohittamaan rekkajono "heittämällä". Pitäis malttaa kiiruhtaa hitaasti.

Tarkistan nyt syylärin ripojen kinnon ja puhtausasteen ja jätän nesteet laimentamatta. Vaihdettu ne litkut on remmin ja vesipumpun vaihdon yhteydessä

Tarkista jäähdytysnesteen pakkasenkesto. Yllättävän monessa autossa on 100% pakkasnestettä. Laimenna se tarvittaessa vaikka siihen 32°C. Näin jäähdytyskyky vähän paranee ilman sivuvaikutuksia. @seppo

Ei ne tehot sitten kuitenkaan riitä jos se kottero keittää.Semmonen raskaan liikenteen perus juttu on että ylös ja alas mennään samalla vaihteella,turhaa revittelemättä.Sanoit jo itse vastauksen,ei se glykoolineste ole tässä avainsana.Onhan niitä ylämäkikisoihin kaikenlaisia virityksiä mutta ei niistä ole yleiseen liikenteeseen.Malta mieles!

Sanoisin että jäähdyttäjäsi on tukossa, joko sisä- ,tai ulkopuolelta.Itsekin olen mennyt Kasselin mäkeä ylös 100km/h pari tonnia painavan vaunun kanssa, ulkolämpötilan ollessa n. 30c, eikä yhtään lämpö noussut normaalista.Silloin kun isä lampun osti, siis silloin kun minäkin ajoin rekalla ulkomaille, joskus reilut 20v. sitten silloin se raskaan liikenteen sääntö kuuluin niin että alas isoa mäkeä mennään pykälän pienemmällä, kuin millä on päästy ylös.

Joo, voihan siinä jotain tukkoisuutta olla, vanhan katiskan syylärissä. Pitää nyt ainakin varmistaa että siitä kulkee ilmavirta läpi.

Niinkin voi toki olla, että se syyläri käy vain jossain vaiheessa pieneksi...

Muilla kokemuksia? Se on Pösö 406 2.0 HDI -03, ajettu vasta 180000. Ja kärry jota kiskotaan on 500 Hobby, lomavarustuksessa painoa jotain yli puolentoista tonnin.

Onko sinulla siinä pösössä ns alustasuoja jos on niin saattaa olla liian umpinainan moottoritila,ei pääse ilma vaihtumaan riittävästi.Terv:AA.

Meillä sama lämmönnousu ongelma juuri noissa ylämäissä kun lähdetään kiihdyttämään rekkojen ohi. Tulee ilmi nimenomaan jos ei ole ajoissa huomannut tai päässyt siirtymään keskikaistalle ja kyllästyy junnaamaan 30 km/h ajavan puolalaisrekan perässä. Siitä kun kiihdyttää yhdeksäänkymppiin ja ajotietokone näyttää kulutukseksi yli 22 litraa niin lämmöt nousee. Kun on saanut matkavauhtiin niin kyllä on pysynyt lämmöt kurissa (moottorissa, ei aina kuskilla). Olen huomannut tuon hetkellisen kulutuksen seuraamisen auttavan tuohon lämmönnousuun, siitä voi ennakoida milloin jäähdytysteho ei riitä. Luulen, että ongelma voi olla yleinen uudemmissa dieseleissä, joissa hukkalämmön tuotto on pientä ja jäähdyttimet mitoitettu sen mukaan.

Niissä Kasselin mäissä oli viime vuonna muuten aikamoiset ajourat. Että ei urien syntyy aina vaadita nastarenkaita. Tai sitten joku rutun ryökäle on urittanut ne tiet epsanjan matkallaan.

Voorti voimanpeli

"Onko sinulla siinä pösössä ns alustasuoja jos on niin saattaa olla liian umpinainan moottoritila,ei pääse ilma vaihtumaan riittävästi.Terv:AA."

Kyllä siellä se muovinpräiskä on. Saavuttaiskohan sen poistamisella tosiaan jotain etua...? Vai olisko kuitenkin niin, että se on siellä paitsi kurasuojana, niin myös ohjaamassa ilman virtaamista juuri halutulla tavalla?

Kellään kokemuksia?

Se "saakutin muoviräpsytin" on suomalainen jälkiasennus härpäke josta kuvitellaan olevan hyötyä talvipakkasilla, ei ole. Revi hittoon se, niin helpottuu öljyn (ja suodattimen) vaihdot ja helpottuu vuorelle nousu. Itse olen poistanut sen kaikista omistamistani fiat/citroen/pösö asuntoautorotteloista. Pakuissa sitä ei yleensä olekkaan!

Eikä muuten ole moottori yhtään sen kuraisempi ilman sitä.

M Arkku

No eipä ole varmaan kovin rapaisia kelejä odotettavissa matkalla Torboleen. Siispä; kraappaan sen levyn kylmästi hymyillen pois reissun ajaksi, sittenpähän tuon näkee.

Tutkin toki myös sen syylärin...

Siinä syylärin ja maskin välissä on muuten sellainen "fläräpelli", jonka säleet aukeavat ilmavirrassa, sen olen tavannut reissun ajaksi poistaa.

Mietippä kun keventelet sitä pököttiä ettet tule kylmästi hymyillen heittäneeksi lepikkoon jotain mistä seuraa talvella esim.huohotinputken jäätyminen minkä seurauksena moottori sylkäisee hyvät öljyt mäelle.Eikös tuo ole just niitä merkkejä?

"Mietippä kun keventelet sitä pököttiä ettet tule kylmästi hymyillen heittäneeksi lepikkoon jotain mistä seuraa talvella esim.huohotinputken jäätyminen minkä seurauksena moottori sylkäisee hyvät öljyt mäelle.Eikös tuo ole just niitä merkkejä?"

On niitä merkkejä, kuulemma. Mulla ei ole noista jäätymisistä omakohtaisia kokemuksia... Mutta joo, tarkoitus on kyllä laittaa se präiskä autotallin nurkkaan odotteleen syksyä.

Kun on ollet Saksan tuontiautojen kanssa tekemisissä niin ei ole ihme jos jäähdytysjärjestelmästä löytyy pelkkä vesi; pelkkä vesi kykenee siirtämään 2 kertaa enemmän lämpöä kuin 50/50 glykoli-vesi-seos. Jotta 50/50-seos kykenee siirtämään yhtä paljon lämpöä kuin vesi, on lämpötilaeron jäähdytettävässä pinnassa oltava 2 kertaa suurempi, tarkoittaen korkeampia sylinterikannen lämpötiloja.

Taulukko 1 Materiaalien termisiä ominaisuuksia Materiaali Tiheys g/cm3 Lämmön- johtavuus Watt/m · °C Terminen konvektio Watt/m · °C Lämpö- kapasiteetti cal/g · °C Höyrystys energia cal/g Vesi 1.000 0.60 1829 1.000 539 Glykoli 1.114 0.25 ------ 0.573 226 50/50 1.059 0.41 897 0.836 374

Alumiini 2.70 155 0.225

Valurauta 7.25 58 0.119

Kupari 8.93 384 0.093

Messinki 8.40 113 0.091

Keraamit 1 - 10

Ilma .0013 .026 0.240

sa selitys=