Mikä olis paras ja kestävin akku matkailuvaunuun

Minulla on Solifer 480 merkkinen asuntovaunu jota vedän Toyota Hilux merkkisellä lava-autolla.Kuitenkin kun ajamme ruskaretkelle lappiin niin vaunun akun virta ei tahdo olla riittävä , koska iltaisin katselemme tv: tä ,vaikkakin vaunun katolla on sijoitettu aurinkopaneeli.Olen milessäni pohtinut että olisiko sellaista korkealaa- tuista akkua jonka virtajännite pysyisi kauemman ajan tällaiseen tarkoitukseen.

Olisiko teillä jotain muuta vaihtoehtoa tällaiseen ongelmaan , koska joka paikassa m.m. lapissa ei ole saatavilla sähkötolppaa jossa saisi ladattua akun.

Saisiko asiallisia vastauksia tällaiselle , " ei tekniselle paapalle" .Niistä kiitos etukäteen.

Et kysymyksessäsi kerro millainen akku sinulla nyt on.

Ihan ensimmäinen asia on tietysti kartoittaa oma virran terve, tyyliin televisio 40 W x 4 h, valaistus 15 W x 5 h, lämmityksen moottori 25 W X 2 h jne. (kulutusarvon on tässä vain esimerkkejä) Kun lasket laitekohtaiset kulutuksen yhteen saat vuorokausikohtaisen virran kulutuksen wattitunteina (Wh) ja tämä arvo on tärkeä.

Jos sinulla on 120 Ah akku niin siinä on virtaa täytenä 120 X 12 V= 1440 Wh . Tästä virtaa akkutyypistä riippuen max 70 % eli käytettävissä oleva virtamäärä on 1440 Wh X 0,7 = 1008 Wh = 1 kWh, ei sen enempää.

Kun vuorokautista kulutusta (Wh) vertaa akun käytettävissä olevaan virtamäärään näkee suoraan ajan kuinka kauan virta riittää ilman lisälatausta. Aurinkopaneelien päivittäinen lataustuotto jatkaa käyttöaikaa vastaavasti. Näistä arvoista voi helposti laskea minkä kokoisen akkukapasiteetin tarvitsee.

Matkustustyyli kuitenkin vaikuttaa siihen millaisen ja minkä kokoisen/tyyppisen akun tarvitset. Jos ajat autolla päivittäin ja auton laturi lataa myös vaunun akkua riittävällä jännitteellä ei yhden yön virran tarve mitään suurta akkukapasiteettia vaadi. Mutta jos olet useamman päivän paikallaan ja sattuu päivä/päiviä jolloin aurinkopaneelien tuotto jää vähäiseksi tarvitaan suurempaa akkukapasiteettia.

Suosittelen AGM akkua vaikka se onkin kalliimpi, koska sillä akkutyypillä on kaksi etua kuvaamaasi käyttötarkoitusta ajatellen. Sitä voi purkaa enemmän kun tavallista lyijyakkua, mikä käytännössä tarkoittaa, että akusta voi ottaa enemmän virtaa ulos ilman että akku syväpurkautuu.

Toinen merkittävä asia on sen hyvä virran vastaanottokyky ladattaessa ts. se täytyy ajon aikana nopeammin.

Kun auton laturin ja vaunun akun välillä voi olla merkittävästi metrejä kannattaa tarkastaa, että vaunulle menevä latauskaapelin poikkipinnalta on riittävän suuri ja pistoke kunnossa, jotta akulle tuleva latausvirta riittää täyttämään vaunun akun.

Toivottavasti osasin selittää asian ymmärrettävästi.

Matilta hyvä selvitys.
Tahtoo olla että moniin vaunuihin on vaihdettu uusi akku ja usein se on ns. halpa vapaa-ajan noin 60 Ah:n akku eli varsin pieni verrattuna moniin nykyisiin matkailun ja eri härpäkkeiden sähkötarpeisiin. Tosin joku tarvitsee sähköä enemmän joku pärjää ilmankin kesäaikaan. Muinoin kun ei ollut nykyisiä akkuja sähkön riittävyyttä parannettiin juuri tuollaisilla vapaa-ajan akuilla joita käytettiin ja asennettiin kaksi rinnan mutta ei ollut hyvien nykyakkujen veroinen sekään ratkaisu.

Epäilen nykyisen akun olevan tiensä päässä. Kannattaisi uuden akun hankinnan yhteydessä tarkastaa paljonko sinne akulle tulee latausjännitettä vetoautosta, usein ne johdotukset ovat liian pieniä.

Helppo mittaus akunasentajalta.

Lisäksi voi olla syytä päivittää telkkari pienempään kokoon ja kulutukseen.

@timppa

Ei ole eikä tuu virrasta uupelo kun laittaa salkku aggregaatin. Minulla hondan kiloinen aggregaatti ja vaunussa c-tecin 7 amppeerin laturi. Ja kun vie aggegaatin veturin eteen niin eipä sitä juuri kuule.

Täysin tyytyväin tähän systeemiin eikä tarvi virtaa säästellä!

Eero roista.

Puhutaan sellaisesta asiasta kun tasapainoinen 12 V sähköjärjestelmä.

Tämä tarkoittaa sitä, että virran kulutus (Wh), latausvirran tuotanto A ja virran varastointi (Ah) mukaan lukien akkujen varakapasiteetti on tasapainossa.

Tästä seuraa se, että se mikä systeemi on hyvä yhdelle ei ole sitä toiselle koska vaatimukset sähköjärjestelmän tasapainon suhteen muuttuu karavaanarin matkustustottumusten mukaan.

Tuossa edellisessä kirjoituksessa mainitaan, että ulkoisena virtalähteenä on 1000 W aggregaatti ja sen perässä 7 A akkulaturi. Kyllä siinä hyvän aggregaatin aika tuolla laturilla menee vähän hukkaan.

Edelleen puuttuu markkinoilta aggrekaatti jonka polttoaineen kulutus ja äänitaso olisi kohtuullinen. Jollain suoralla 12-15 A:n latausteholla (siis ilman 230 v:n tuottoa) saataisiin varmaan laitteen koko riittävän pieneksi. Minulla on 600 w:n Robin (230v ja 12 v)joka haisee bensalle ja on kuitenkin ääneltään muihin aggrekaatteihin verrattuna hiljainen (n 4-tahti mopon tyhjäkäynnin äänitaso) mutta en kyllä laittaisi käymään nykyisillä leirialueella jos naapuri alle 20 metrin päässä.

Olen joskus ollut Hondien "naapurina" ja eipä noita juuri huomaa. Aggregaateista olen sitä mieltä, että on Hondat ja sitten on ne muut. Tosin tämä näkyy hintalapussakin

Mutta ruskaretken puskaparkissa kuuluu varmasti. Itse en luonnon helmassa halua kuunnella mitään muuta kuin luontoa ja sen hiljaisuutta.

@timppa

Kiitos karavaanarit erittäin asiallisista viesteistä , tässä akkukyselyissäni. Lisäisin vielä teille, että minulla ei ole asennettuna Toyota Hiluxsista tätä lauaus- systeemiä joka lataisi asuntovaunun akun ajon aikana.Olen kyllä sitäkin vaihto- ehtoa harkinnut ja kysellessä eri firmoilta tästä asennus vaihtoehdosta, mutta saanut hiukan ristiriitaisia vastauksia firmoista.Hilux on vuosimallia 2008.

Onko teillä omakohtaisia kokemuksia tästä akun lataustavasta ja olisiko se turvallinen asentaa tällaisen vuosimallin Hiluxsiin.

Kiitos etukäteen tästäkin kysymyksestä

En tiedä yhtäkään syytä etteikö olisi. Hilux´n laturin teho kyllä riittää myös vaunun akun lataamisen. Jos en väärin katsonut niin siinä on 85 A laturi.

Vaunumiehet tietää parhaiten miten se kannattaa tehdä jotta hyvä tulee ja asiansa osaava autosähköasentaja sen tekee.

Olisiko paras.. ja kallein : http://www.marinea.fi/efoy_comfort_80_polttokennojarjestelma @seppo

Moi voihan latauksen toteuttaa itsekkin tuon ikäisessä autossa. Voi tuoda akulta suoraan 2x4mm2 kaapeleilla (sulake 15-20A ainakin plus johtoon), auton taakse erilliselle liittimelle esim. Nato liitin kestää hyvin Suomen kovatkin keli olosuhteet. "ristiinkytkentä" liittimen rinnalle sitten asentaen autoon kiinteä esim jpistoke ja sille vastakkainen liitin vaunun kaapelipariin. Vaunun puolelle myös asianmukainen vastaava sulake kuin autossa, niin sitten varmasti riittää lataus jatkossa ja niinkuin tuossa ketjussa aikaisemminkin kerottiin, niin kulutus tasapainoon käytettävän sähkönkulutuksen kanssa. Tämä kuulostaa hieman karkealta, mutta näin ainakin sähköt riittää. Ja voihan autoon ja vaunuun asentaa sitten tuon 13 napaisen uudemman pistokkeen jolloin sen välityksellä saa tuon jatkuvan lataus säkön vaunuun plus muutaman muunkin lisä toiminteen perinteiseen 7 napaiseen verrattuna.

Mikäpä siinä.

Akkujen on kuitenkin syytä mieluusti olla samaan tyyppiä ja saman kuntoisia. Eli sama kun rinnan kytkennässä yleensä.

Eikä ole pahasta jos on erottajarele jota D-napa ohjaa.

AGM-akku vaatii sitten täyteen latautuakseen n. 14,7V latausjännitettä, joka jää haaveeksi vaikka kytkisi suoraan Hiluxin laturiin ilman jännitehäviöitä. Toyotat kun ruukaa lataa vain n. 14V kieppeillä. Pitkäaikainen vajaajännitteinen lataaminen lyhentää akun ikää selvästi.

Suosittelisin vaunuun laturiksi C-Tek D250S Dual -mallia: http://www.ctek.com/fi/fi/chargers/D250S%20DUAL Se saa kohotettua jännitettä alhaisemmastakin jännitteestä AGM-akulle riittäväksi. Tähän samaan laitteeseen voi kytkeä myös aurinkokennot.

Excide puhuu kyllä 14.4 voltista. AGM akuille myös ylilataus on vaarallista.

Akku on laite jonka joskus voi saada ihan täyteen varaukseen eikä sen puoleen ole joka latauksen yhteydessä tarviskaan. Optimaalisin tapa toimia on silloin kun akkujen kapasiteetti 40-80 % varausasteen välillä riittää sähkön tarpeen tyydyttämiseen. Tällöin akun latautuminen käytön jälkeen on nopeinta ja vain silloin tällöin akku ladataan täyteen sulfatoitumisen estämiseksi.

Kyllä tuo 14.4 V riittää akulle latausjännitteeksi jos akku on huoneen lämmössä. Mutta tuon latausjännitteen saaminen akun navoille saakka vaatii johtojen pituudesta johtuen aika paksun johdotuksen.

Olen vahvasti sitä mieltä, että kaiken maailman älylaturikauppiaat on myyntiään edistääkseen vieneet koko akkukeskustelun vähän sivuraiteelle. Usein laturien myyjien antama informaatio akuista ja latauksesta poikkeaa merkittävästikin itse akkujen valmistajien antamasta. Annetaan jopa ymmärtää, että kun ostat tämän ja tämän laturin niin kyllä täysin finaalissa oleva akku herää kuolleesta eloon ja toimii moitteettomasti.

Mites kun myes Exide myy älylatureita?

En oikein ymmärrä mihin tuo Halmeenmäen "letkautus" liittyy. Minä kerroin vain sen jännitearvon mitä Excide sivuillaan latauksesta kertoo. Ja sitä samaa viestiä kertoo moni muukin akkuvalmistajat.

Tässä kyseisessä tapauksessa en olisi suositellut AGM akkua lainkaan, mutta kun kyse oli vain ajon aikaisesta hupiakun latauksesta niin tällöin tarvitaan suuri latausvirran vastaanottokyky ja se puolsi tätä akkutyyppiä. Toinen seikka on AGM-akun laajempi purkautumisalue = voidaan ottaa ulos enemmän virtaa kun lyijyakusta vaikka akkujen nimelliskapasiteetti on sama. Varastoidun virran määrä ei siitä kasva oli se varastoituna AGM akkuun tai tavallisen lyijyakkuun.

Valtaosalla autoista suurin latausjännite on tasoa 14.4 V eikä niissä ole älylatureita tai lämpötunnistinta joka joko alentaa tai nostaa latausjännitettä akun lämpötilan mukaan vaan säätö tapahtuu jännitteen kautta.

Jos joku haluaa hyvän ja kalliin akkulaturin niin se löytyy Waecolta. Laturi ladata samanaikaisesti yksilöllisellä latauskäyrällä starttiakkua ja kahta hupiakkua ja jotka kaikki voivat olla eri akkutyyppiä. Pidän vähän huolestuttavana sitä, että jokaisesta marmoritiskin akkulatukauppiaasta on tullut akkuasiatuntija, jotka ei kuitenkaan osaa huomioida vaikka mikä on akkujen käyttötarkoitus ja miten niitä käytetään ja miten ja millä niitä ladataan.

Matkailuautokäytössä latauksen virtalähteitä voi olla kolme (auton laturi, verkkovirtalaturi ja aurinkopaneelit) jossa jokaisessa voi joko säätimestä tai johdotuksesta johtuen olla erilainen latauksen napajännite. Mahdollinen ylijännite AGM akulle on paha asia, mutta siitä ei puhu juuri kukaan vaikka nimenomaan se lyhentää akun ikää ratkaisevasti. Suljettu akkukin kun voi kuivua.

Katselin mitä Varta pyytää AMG akulleen. Max 14.8 V. Mulla on kaksi akkua joista toinen on tavallinen, max lataus 14,4V .

Autossa on akunvalitsin ja kennojen säätimeen olen laittanut moodiksi max 14,6 V. On sitten siitä puolivälistä lataan kumpaa tahansa.

@timppa

Olematta paljonkaan tietoinen noitten akkujen ominaisuuksista, tein oman päätöksen. 80 A n akun heitin mäkeen, - akkukeräyspisteeseen - ja laitoin tilalle 180 (AMG) akun .... pelaa ei hyydy !!

Eikka

Moikka
Minulla on vaununa Hobby 540 WLU -2005. Vetoautona on Nissan 4x4 lavaauto - 2005.
Vaunussa on alde 3010 lämmitin. TV on 24 tuumainen 12 voltin.

Autoon laitoin akulta runkopalkkia pitkin suojaputkessa 2x4 mm2 johdot ja 2x1,5 mm2 johdot. Noista paksuista johdoista toinen on jääkaapin suora virta ja toinen akun lataukselle. Pistokkeena on tuo 13 napainen pistoke. Autoon laitoin ylimääräisen sulakerasian lähelle akkua johon syötön hiukan paksummalla johdolla ja 25 amppeerin pääsulakkeella. 13 napaisessa pistokkeessa on yksi nasta varattu perävaunun tunnistamiselle. Laitoin vielä kaksi relettä joista jääkaapille menevää ohjaan virtalukonkautta kun en päässyt käsiksi mistään laturin D-nastaan menevään piuhaan. (hyvin niputettu) Releet maadottuvat (toinen 1,5 mm2 johdoista hoitaa sen) kun perävaunupistoke kytketään niin jatkuvavirta kytkeytyy vaunuun. Jääkaappi toimii vaan kun auto käy ettei imaise auton akkua tyhjäsi. Eli perävaunupistokkeessa on jatkuva virta vain silloin kun on pistoke kiinni ja tämä vain siksi ettei suola hapeta pistoketta. Jos pistokkeessa on aina jatkuva virta se hapettuu todella nopeasti ja saa olla uutta laittamassa. Maajohdoksi laitoin paksun johdon jonka jaoin auton alustassa kahden eri pultin alle maan varmistamiseksi, sitä en vetänyt edestä saakka koska se olisi ollut turhaa. Kaikki liitokset tein tinaamalla johon kutistesukka päälle. Aikaa kului yli 10 tuntia eli korjaamolla teetettynä lähes päivän työ.

Toimintaperiaate: Jääkaapille virta vain kun auto käy ettei tyjennä auton akkua. ( jääkaappi kuluttaa 120W eli n.10 amppeeria) Vaunun akun lataaminen tapahtuu aina kun on pistoke kiinni. Ensin ajattelin, että laitan akun latauksen myös niin, että auton pitää käydä. Kuitenkin mietin, että kun pysähtyy tauoille kauppaan ym.. niin kulutetaan silloin auton akkua jotta vaunun akku olisi täys kun pysähdytään yöksi tai pidemmäksi aikaa. Vaihtoehtona myös katkaisija mutta sitä ei taas muista laittaa uudelleen päälle kun sen joskus harvoin sammuttaisi. Pistoke irti on varma tapa huolehtia, ettei auton akku vahingossa mene tyhjäksi ja lataa kun pistoke kiinni.

Vaunuun laitoin 2 kpl 120 Ah lyijy akkua. Hobyn latausjärjestelmässä on sellainen kiiltävä laatikko jossa ilmareikiä. Laatikkoon en ole saanut mistään mitään tietoja, mutta siitä tulee n.10 amppeerin latausvirtaa ja se korottaa volttimäärää. Auton akusta (ei auton käydessä) lähtee 12,6 niin vaunun akulle tulee yli 14 volttia. Voisiko olla, että laatikossa on jokin muuntosysteemi? Jos volttimäärää ei korotettaisi niin vaunun akkua ei saataisi autosta lataamalla koskaan täyteen koska johtovahvuus suositus on 2.5 mm2 ja matka pitkä niin jännitehäviö pudottaisi volttimäärää niin alas ettei akku latautuisi edes 50% Vaikka 2.5 mm2 piuha kestää kuormaa 16 amppeeria.

Kesällä ja syksyllä pärjään noin viikon ilman maasähköä. Yli kahdenviikon kesälomareissussa ei tarvittu kertaakaan sähköä vaikka yöt oli kylmiä ja katseltiin TV:tä joka ilta. Ajomatkojen aikana ehti hyvin latautua. Vaunuun olen laittanut kiinteitä pistokkeita 4 reikää usp latauspaikkoja, 3 kpl tupakansytkäri reikiä ja volttimittarin. Läppärit, tabletit ja kännykät ladataan kaikki vaunun akuista. Vaunussa on myös Fifi verkko joka toimii suoraan 12 voltilla siihen tein johdon itse kun valmista ei saanut. Ainoa on rikkaimuri johon en ole vielä rakentanut suoraa 12 voltin latausta. Teen senkin vielä niin on sekin aina käyttövalmiina.

Akkukapasiteettia on 240 Ah joka teoriassa kestää latautua 10 amppeerin virralla 24 tuntia mutta käytännössä enemmän. Asuin syksyn työpaikan pihassa viikot ilman sähköä. Kotiin tultaessa akut latautu valatkunnan verkosta koska ajomatka oli alle 100 km / suunta se ei olisi riittänyt seuraavaa viikkoa jos haluaa katsella TV:tä iltaisin. Vaunun kaikki sisävalot on led lamppuja. Ainoa huonopuoli on se, että led valot antaa helposti häiriötä televisioon. Varsinkin jos on paikassa heikko singnaali. Ainoa jota joskus kaipaan on mikro. Senkin saisi jos raskisi ostaa oikein kunnollisen invertterin. Mikron käyttö on hetkellistä akut luultavasti sen vielä sallisivat ilman lisäämistä.

Ihmettelen aina kuinka ihmiset jaksaa leikkiä agrekaatin kanssa. Ladata 2 kw agrekaatilla akkuja alle 10 amppeerin virralla pikku laturilla. 2 kw agrekaatilla saa isotkin akut nopeasti hyvään latinkiin kun on oikeat palikat.

Rakensin itselleni varalle 5 hv paikallismoottorista ja auton 60 amppeerin laturista varavoimalan jota en tosin ole koskaan vielä tarvinut. Sillä ladataan suoraan akkuja. Testatessa amppeerimttari näytti 50 amppeeria noihin 240 Ah akkuihin jotka oli luultavasti aika tyhjät testihetkellä. Laitteella saa myös autoon apuvirtaa jos käy vanhanaikaisesti ja on kaikki akut tyhjiä.

Tuntuu ettei ihmiset tiedä mitä vaihtoehtoja olisi edes olemassa. Rahasta se ei voi olla kiinni koska ostavat ja raahaavat mukanaan jopa 3 kw agrekaatteja ja pensakannuja.

Nyt en ehdi enää tarkistaan kirjoittamaani eka kirjoitus kai hukkui onneksi olin kopioinut hiirelle. :D

Olet oivaltanut sen kaikkein oleellisemman - suuren akkukapasiteetin.
Se antaa käytössä pelivaraa ja mahdollistaa myös suuren lataustehon eri latauslähteistä.
Suureen akkuun voi "kaataa" samassa ajassa enemmän virtaa kun pieneen akkuun.

240 Ah x 12 V = 2880 Wh = 2,880 kWh
Jos käyttää max 70 % akkujen nimelliskapasiteestista niin akkuvirtaa voi käyttää 2,016 kWh.

Akkujen lämpötilan ollessa plussalla 240 Ah akkuja voi varata 10-15 % nimelliskapasiteetista eli tasoa 24-36 A virralla akkujen varaustilan ollessa 30-80 % nimellikapasiteteetista.
Varaustilan noustessa 80 prosenttiin nimelliskapasitetista lataus hidastuu merkittävästi.
Autosi laturista tuo teho löytyy, mutta pitkät johdon vaatii tosiaan suuren neliömillimäärän ja hyvät johtoliitokset jotta auton laturin tehoa voi ajon aikana hyödyntää täysimääräisesti.

Matti Tarkoittaako tuo 24-36 A ettei 240 Ah:n akkukapasiteettiin pysty "tunkeen" virtaa milloinkaan enempää kun 36 amppeeri virralla. Minulla on siinä omavalmisteisessa laturissa ihan mekaaninen viisarimittari jossa max 60A Mittari näytti 50 amppeeria pitää tarkistaa paremmalla mittarilla. Siinä on myös mekaaninen volttimittari, sen näyttämä ei jäänyt muistiini. Latasin testissä vaan noin 5 min sinä aikana ei amppeerimäärä vielä alkanut laskemaan. Vaunun akut on sängyn alla lämpöisessä paikassa. Alkuperäinen akku oli väsynyt 60ah joka mielestäni on lähinnä hauska vitsi vaunukäytössä. Volttimäärä laski todella nopeaan tahtiin, mikä tarkoittaa kylmiä unia kun lämmitin sammuu virranpuutteeseen. Muistaakseni Alde samuu 10,5 voltissa. En viitsi nyt tarkistaa vaikka vaunussa olenkin, menossa nukkumaan. Aamulla klo 6.00 siirtyä tuottavan työn ääreen.

En tarkoittanut mutta tuo 36 A virta = 15 % nimelliskapasiteetista on jo hyvä arvo huippuarvonakin.

Kun sinulla on lyijyakut niin tuo vastaaottokyky nollan lämpötilassa uusilla akuilla on 20 % akkujen yhteenlasketusta nimelliskapasiteetista = Ah määrästä eli tapauksessasi 240 Ah x 0,2 = 48 A.
Heti latauksen alettua virta voi olla tuota luokkaa mutta laskee aika nopeasti ja sitä mukaan kun varaustila etenee ja 80 % varaustilan saavuttamisen jälkeen tuo lopun 20 % saaminen akkuun vie noin kaksi kertaa niin kaun kun tuohon 80 % tasoon pääseminen vaati.
Noin suurilla akuilla pärjäät jo tuolla 80 % varaustilallakin, mutta akun sulfatoitumisen estämiseksi akku on syyytä ladata jos se on mahdollista täyteen. Joka kerta niin ei ole pakko tehdä mutta usein kumminkin.

Lataus on myös lämpötilasidonnainen ja pakkasella akun vastaanottokyky erityisesti latauksen alussa on paljon tuota ohjearvoa huonompi. Myös latausjännite on lämpötilasidonnainen ja jos laturissa ei ole latausvirran lämpötilakompensaatiota on vaara, että 14,4 V latausvirralla akkujen ollessa + 20 C lämpötilassa kaasuuntumisjännite ylittyy ja se ei ole akulle hyvä asia.
Talvella asia taas on toisinpäin ja tuon latausvirran lisäyksen kompensaation pitäisi olla +0,3 V jokaista -10 C lämpötilan laskua kohti jotta akku täyttyy.

Akku on kemiaa ja tykkää siitä kun sitä puretaan kohtuullisesti ja myös ladataan samalla tavalla.

Aika pitkään kestää saada 240 Ah:n akusto täydellisesti täyteen. Viimeinen 20% on 48 Ah ja siinä ei juuri enenpää ampeeria taida sisään mennä, eli lopullinen täyttyminen vie väkisinkin pari vuorokautta.

Eipä siinä muuta kuin että vajaana ollessaan akut sulfatoituvat koko ajan ja kapasiteetti pikkuhiljaa pienenee ja elinaika vähenee.

@timppa

Eipäs nyt pelotella juhaa.
Sulfatoitumista toki tapahtuu, mutta osa sulfatoitumispuheista on akkulatukauppiaiden hömppää jolla edistävät omaan nyrhilaturin myyntiään. Luodaan ensin uhka joka poistuu kun ostat tämän hilavitkuttimen.
Asia ei todellisuudessa ole suuri ongelma kun akkuja käytetään ja säilytteään oikein ja ladataan/ne latautuu ajoittain täyteen.

On sitä pärjätty kymmeniä vuosia ihan lyijyakuilla vaikkei ole tiedetty akun kolmivaiheisesta latauksesta tai lämpötilakompensoidusta latausjännitteestä tai hienoista älylatureista mitään.

Ei akun lataamisen funktio ole saada akkua joka latauskerta ihan täyteen, vaan saada akkuun niin paljon virtaa, että se täytää virran tarpeen ennen seuraavaa latausta.
Ja tässä on se ison akun juju, koska se mahdollistaa suuren lataustehon tai paremminkin suuren virtamäärän varaamisen lyhyenä aikana akkuun varausalueella 30-80 % akun nimelliskapasiteetista Ah.

Kiitos, asiallisista kirjoituksista. Harvinaista herkkua keskustelupalstoilla.

Laitoin aikoinaan henkilöautoon vesi webaston (Webasto merkkisen) Tietenkään siihen autoon ei sopinut suurempaa akkua kun 70 Ah laitoin toisen samanlaisen takalaatikkoon välijohdon 4mm2 kupari. Webasto toimi niin kuin ajattelinkin, sain aina mennä lämpimään autoon jota kaukokäynnistimellä ja kellolla ohjailin. Ajomatkani päivittäin oli n. 150 km Siinä ei kestänyt akut kuin pari vuotta, vaikka molemmat vaihdoin yhtä aikaa. Ensimmäiset meni vuodessa, mutta niistä toinen oli puolivuotta vanhempi.

Jälkeenpäin olen ajatellut, että akut ei tullut koskaan ihan täyteen ja se pilasi akut. Kesällä oli usein akkukäyttöinen kylmälaukku käytössä eli akut oli siloinkin usein aina vaajaassa lataustilassa.

Kuinka nopeesti lyijyakku sulfatoituu jos se on jatkuvasti huonossa varaustilassa.

Tähän lava Nissaniin en laittanut lainkaan Webastoa ostin auton uutena vuonna 2005 akun vaidoin uuteen viime syksynä kun autolla oli ajettu 320 tuhatta km akku vielä toimi hyvin mutta ajattelin sen tekevän jo temput kun ilma kylmenee.

Jätin webaston laittamatta kun ajttelin etten siihen akku- rumbaan ala tämän auton kanssa. Nyt kun miettii niin jos laittaisi lohkolämmittimen lisäksi laturin ja lataisi valtakunnanverkosta akut aina täyteen kotonaollessa. Käyttäisi webastoa vaan silloin kun ei ole sähköä saatavana.. mahtaisiko akut silloin kestää.

Onkohan webastokäyttöön AGM akku parempi vaihtoehto, vai meneekö sekin siinä jatkuvassa vajaassa varaustilassa pilalle. Itse olen käyttänyt vain lyijyakkuja, AGM on niin pirun kallis isona akkuna.

Mitä ilmeisemmin päättelysi tuossa Webasto-asiassa on oikea.
Usein puhutaan suurista auton oman laturin tehoista mutta se ei ole se määräävä tekijä kylmän akun latauksessa, vaan se kuinka paljon akku sen sisäisestä vastuksesta johtuen ottaa virtaa vastaan ja sen on lämpötilasidonnainen asia. 50 % varaustilassa oleva akku (napajännite 12,12 V) ottaa virtaa vastaa -18 C lämpötilassa (akun nesteeen lämpötila määrää) vain 5-6 % akun kylkeen merkitystä nimelliskapasiteetista (Ah) kun sama akku + 20 C ottaa virtaa vastaan 15-20 % nimelliskapasiteetista ja AGM vieläkin enemmän.
Akun nesteen ollessa miinuksella akun latausta voi nopeuttaa vain latausjännitettä nostamalla.
Jännitteen noston arvoja on useita, mutta usein käytetty arvo on +0,3 V lisää latausjännitettä lisää jokaista -10 C lämpötilan laskua kohti.
Tästä syystä pakkanen tekee tepposen monelle Webaston käyttäjälle pakkaskausina, kun päivittäiset ajomatkat on lyhyita niin virta vaan loppuu. Usein pidemmällä pakkasjaksolla syntyy kumulatiivien akun tehon alenema ja jos sitä ei katkaista välillä akun täyteen latauksella niin hinurin lavalla tavataan.

Pahimmallaan tämä voi johtaa myös lyijyakun syväpurkauksen, jonka rajana voi pitää napajännitetasoa 12 volttia = n. 40 % varaustilaa ja tästä alempi varaustila lyhentää akun elinikää.
Olisi parempi lämmittää pakkasilla akkua kun sisätilaa, koska sillä saavutetaan kaksi asiaa. Pakkasen akun varaustilalle aiheuttama varaustilan alenema eliminoitu, ja jo +0 C lämpötilassa (nesteen lämpötila) akku ottaa heti moottorin käynnistyä latausvirtaa hyvin vastaa.

Ei sulfatoituminen ole mikään salanmanisku ole, kuten usein annetaan ymmärtää vaan vaatii tapahtuakseen varaustilaltaan vajaan akun akun ja kuukauden/kuukausia aikaa.
Ja kun on kemiaa, niin tapahtuu hitammin kylmässä kun lämpimässä.

Nämä paljon puhutut älylaturit voi korvata lyijyakkujen latauksessa myös omalla älyllä. Vakiovirtalaturilla saa akun ihan täyteen kunhan älyää lopettaa latauksen niin, ettei akku ylilataudu. Kun lataukseen vaikuttavia tekijöitä on paljon, niin harvoin se akku ihan 100 % ladattu on, eikä muuten ole tarpeenkaan.

Noissa Nissaneissa oli laadukaat ensiasennusakut ja niin oli muuten starttimoottorikin.
Käynnisti koneen niin nopeasti, että starttauksen kulunut virta oli takaisin akuissa 6-7 min ajolla.

AGM akku on Webasto-käytössä parempi. Se kestää syväpurkauksia paremmin (jopa useampia satoja kertoja) ja mikä tärkeintä sen sisäinen vastus on pienempi, jolloin sen latausvirran vastaaottokyky on parempi ts. enemmän akkuun virtaa lyhyemmässä ajassa. Haittapuolena kalliimpi hinta.
Monasti matkailuauto/vaunukäytössä suurentamalla lyijyakun kapasiteettia (Ah) saavutetaan AGM-akun edut halvemmalla.

Mikäli käytetään suurta invertteriä (1000-1500 W) pitää akkutyyppiä valittaessa huomioida se, että akusta todella tulee ulos ja virtakaapelit on sellaiset, että teho jonka invertteri ampereina vaatii saadaan käyttään.
Starttiakuista tulee, mutta kaikista vapaa-ajan akuista ei.
Ja se pitää muistaa, että ylläpitolaturit ja akkulaturi on kaksi eri asiaa. Kuten nimikin sanoo ylläpitolaturi pitää yllä sitä varaustilaa joka varsinaisella laturilla on aikaansaatu.

Meillä starttiakkuna Exiden AGM 900 eli 90 Ah:n akku joka hankittu 2009.
Autossa on Webasto joka on kytketty starttiakkuun ja jota käytän säännöllisesti jos pakkasella on tarve lähteä liikkeelle.
Talviajo on ollut lähinnä pientä pätkäajoa.
Akku toimi ainakin vielä tämän talven hyvin, tosin olen lataillut sitä ajoittain CTEC 7 A laturilla.

Kiitos kaikille.

Pikkusen ohi, mutta asiaan kuuluvaa. Hondaa kehui joku kirjoittaja. Kyllä se hiljainen, mutta.
Tuossa puheli tarvikemyynnissä oleva henkilö siittä. Oli avannut sen, ja kas. venttiilin nostajasysteemi muovia, ja muovihihna käytti sitä. Oli avannut kinalais vastaavan, ja siinä oli venttiilikoneisto meallia kuten kuuluu, ja oikea hihna sitä pyöritti.
Toivopoika

Muuten akuista sen verran On sääntö, että jos on 12 järjestelmään kaksi akkua, niiden on oltava saman kokoisia. Miksi oikeastaan.
Toivopoika

EXIDE ES 900 akku on arvoiltaan 80Ah ja 900Wh , niitä 2kpl retkeilyautossa ja tyytyväinen olen kapasiteettiin.