Caravan lehden koeajo

Uudessa Caravan lehdessä on koeajettu Skoda Yeti ja perässä Solifer 690 S. Minua kiinnostaisi tietää onko ko. yhdistelmä lainmukainen kun vaunun painot 2050 kg/ 2500 kg ja Yetin suuri sallittu perävaunumassa on 2100 kg. Tämä yhdistelmä tietysti vaatii ajokorttiin E/e. Mitä mieltä ollaan.

Onhan se laillinen, jos vaunua ei kuormata liikaa. Eli 50 kg plus aisapaino = reilu sata kiloa jää kuormalle. Kalustoa ostettaessa kannattaa luonnollisesti ottaa enemmän pelivaraa, mutta vastaamaan siihen, miten Yeti jaksaa kiskoa, on tuollainen ääripään yhdistelmä kyllä paras. Tuhannen kilon vaunu kun ei vielä kerro yhtään, miten 1.500 kiloa tulisi perässä.

Mihinkähän se joskus hyvään aikaan paljon esitetty viisaus on unohtunut ?

Ilmoitetusta veturin "koukkupanosta" vähennettiin 200 - 300 kg, se oli maksimi paino kuormatulle vaunulle.....

Nyt mennään "kipurajalla" mistään mitään välittämättä....

Niin, onhan nyky autot "turvallisia" ja kuskit "alan ammattilaisia", toisin oli ennen....

Hieno asia että koeajoja tehdään, saamme edes jotain painettua tietoa saunapuheiden lisäksi. Kiitos Halmeenmäelle ja muille harrastuksen ulottamisesta lehden palstoille. Mutu tuntumalla lähes kaikki matka autot ja vaunut ovat liikenteessä ylipaioisia, ainakin minulla. Terv. Kaitsu

Hyvä oivallus tuo max vetopainolla koe ajo.Markkinoille on tullut kinnereitä joista äkkipäätään ei uskoisi riittävän ison vaunun veturiksi.

Minusta nuo koeajot ovat olleet hyvin asiallisia eivät,mitään myynin edistämis esittelyjä.Ihan toisin kuin,matkailuatojen puolella, näistä näkee millä pääsee ja mihin pääsee ja minkälaista kilometrihintaa siitä polttoaineen kulutuksen vuoksi joutuu maksamaan.Matkailuautot kun,koeajajien katsontakannalta ajetaan liikkeestä suoraan jonnekkin puskaparkiin tai SFC alueelle kausipaikalle seisomaan ei sillä,sitten ole väliä mitä se sataselle kuluttaa kun,sillä ei ajeta kuin,vajaat 100km/vuosi. Mulla ei tuolakaan ole ajettu kuin,40000 vajaassa puolessa vuodessa. minua kovasti kiinostaa polttoaineen kulutus.

Koeajon sallitut painot eivät tosiaankaan natsanneet . Kulkeehan ne, mutta vaakalle jos joudut tien päällä niin...Olen punninut takavuosina pari vaunuani. Siitä on jo aikaa, joten rikos lienee vanhentunut: molemmat olivat noin 250 kg ylipianoisia ilman nesteitä = vesi, pisi, olut ja mitä niitä muita varusteita nyt lieneekään. Soliferin uusi muotoilu vaatii varmaan veronsa vedettävyydessä ja kulutuksessa, kuten toisaalla tällä foorumilla kirjoitettiin. Saman kuulin Kabeen vaihtaneelta ex-Soliferisti tuttavaltani - hyvin huojuu ja maksaa polttoaineessa. Olen yli 30 vuotta vedellyt Soliferia ja välissä oli vuoden verran pystyseinäinen pikku-Knaus, johan tunsi peffassa ja kukkarossa eron vaunuillessa. Maalasin muuten vaununi katon (seitsemän käsittelyä, mm. asetonipesu viimeisenä ennen mahairtelausta), kaksi vuotta meni komeasti, nyt häpeän joka retkellä vaununi "habitusta" - minua kyllä varoteltiin, mutta... pekka

Turhaa hysteriaa noiden painojen kanssa.Kyllä jos sellainen ihme sattuisi että matkailukulkimen kanssa joutuisit puntariin sellaiset 100-150kg ylitykset menee vielä todennäköisesti mittavirheisiin.Vaunua ja pak.autonalustaista varten viranomaisilla ei ole kalapuntaria jolla ne voisi punnita.

Vetokykyä testatessa ei vaunun painolla ole niin suurta merkitystä. 200 kg sinne tai tänne ei suuria merkitse täällä Etelä-Suomen tasaisilla teillä. Suurin osa väestöstä ja karavaanareistahan asuu täällä ja vetää vaunuaan lähellä oleville SFC alueille. Pohjoisen mäkinen maasto ja vielä enemmän Keski-Euroopan mäet ne vasta vaatii puhtia. Enemmän vaikuttaa vaunun ilmanvastus vetonopeuksilla ja siinä tuo eurooppalainen pystykeulainen suunnittelu ei ole eduksi. Ei ole Solifer niinkuin ennen...

Pysty keula saattaa olla parempikin, riippuu ihan vetoauton peräpään muodosta ja korkeudesta eli siitä miten pyörteet sattuu kohalleen tai on sattumatta.

Ihmeen raskas oli näet vetää eka vaunu, viistokeulainen Pallas 5000 (kok.m. 680 kg). 40 cm leveämpi ja liki 1000 kg painavempi pystympikeulainen Hobby tuli melkein yhtä helposti ja melkein samalla kulutuksella perässä samalla vetoautolla. Luulen että Pallasta sai vetää tavallaan kahden ilmanvastuksen läpi kun Hobby tuli samassa tunnelissa.

Pallas ja Matkaaja tehtiin ilmeisesti Solkun esimerkin mukaan viistokeulaiseksi mutta unohdettiin perä joka oli kuin suoraan poikkisahattu. Sillä on suuri merkitys että virtaukset irtoavat perästä.

Ei viime aikojen Solkkujenkaan takaseinät enää olleet viistoja mutta ei pidä unohtaa sitä tutkimustyötä jota Solkkujen suunnittelussa tehtiin mm. mittaamalla tuulitunnelissa ilmanvastuskertoimia ja rakemtamalla kori siltä pohjalta.

Käyttäjän lisäys viestiin 14.9.2014 klo 16:50:55 ,,,vaunun pohjan rakenteilla on myös suuri merkitys ilmanvastukseen. Solkussa minimoitiin sekin vähentämällä poikittaispalkit mahdollisimman vähälukuisiksi.

Se, mitä vaa'alla näkyisi, on kiinni kuljettajan omastatunnostakin, eli paljonko roinaa vaunuunsa kerää. Mutta jos uusi kalusto on "alikuormattu" (ei täyttä omamassan varustusta) ja lastaamaton (ei tavaraa), niin kyllä tuo reilun sadan kilon pelivara on laillinen. Toinen asia on kokonaan se, josta jo heti alkuun kirjoitinkin, että omaa yhdistelmää ostettaessa olisi syytä valita enemmän pelivaraa. Ja kulutuksen suhteen mentiin oletettua sekä tavanomaista pienemmällä, joten ei tuo nyt mikään Turun Tuomiokirkko aerodynamiikaltaan ole. Yleensä ne kokoon nähden isoimmat lukemat on muuten niissä edullisemman pään vaunuissa.

Kun vaunu vaihtuu veturiksi on merkitystä sen painolla . . .

Kun vaunu on raskas ja veturi suhteessa kevyt, on oletettavaa että mahdollisuus osien vaihtumiseen veturista vedettäväksi suurenee ja tän takia tuo "vanha viisaus" pätee yhäkin . . .

Jos joku luulee että arvostelen kielteisesti testin tehnyttä/testiä, se ei pidä paikkaansa.

Juhani tekee hyvää työtä mutta toi vermeiden "painopolitiikka" on nykyään luisunut pois kohraltaan . . .

Suosittelen kaikille puntarilla käyntiä. Itse olen kysynyt katsastuksen yhteydessä tarkastuksen mahdollisuutta. Aina on onnistunut eikä ole maksanut mitään. Kerran käytin matkavarustusessa kaatopaikan puntarissa, silloin veloitettiin muistaakseni kymmenen euroa. Hobbyt ja Pefletti painoivat sen mitä rekisteriotteessa luki, Kafi oli reilusti ylipainoinen.

Pitipä hakea pikkuisen tilaston tynkää esiin, ja vertailla kehitystä. Kymmenen vuoden aikana vaunut ovat saaneet parisen sataa lisäkiloa omamassaansa, ja toisalta kokonaismassaankin tämä muodissa oleva painonkorotus lisää sadasta kahteen sataa kiloa tykö. Eli samaa ilmiötä kuin itsellä, vatsan seudulla... Myös autot ovat saaneet lisää massaa, mutta samalla myös kokoa. Se tarkoittaa, että vetoauto on usein vaihtunut hieman pienempään mallisarjaan, joka onkin saman painoinen kuin se vanha oli. Etenkin kun moottori ei enää ole samanlainen rajoite, joka pakottaisi ostamaan isompaa. Ja samalla vetokyky on usein enemmän kuin auton massa, jota pidetään huonona yhtälönä. Eli meillä on käsissämme pieni ongelma, jonka olen huomannut myös koeajopareja muodostettaessa. Jos katsotaan lain ja moottorin mukaan massoja, ollaan kyllä laillisia sekä kelpoja. Mutta jos katsottaisiin vaunua maksimilastissa ja auton kilo-massaa, eli haettaisiin sitä turvallisinta paria, niin vaihtoehdot vähenee rutkasti. Samaa heijastaa myös ne lukuisat kysymykset täällä, joissa kysellään, jaksaako vetää. Enemmän kuin massoja, haetaan hintaa ja pa-kulutusta ja vauhtia.

Suomen ja fysiikan lakienhan mukaanhan sitä yritetään elellä. 80-luvulla vetelin vaunua 99 Saabilla ja sitten vaihdoin Range Roveriin. Kokonaismassa ylitti 50 kg:lla 3 500 kg, joten jouduin suorittamaan pikku-e kortin - huom! silloin pikku-e:tä ei saanut kumartamalla, kuten ajokorttiuudistuksessa takavuosina. Väitän, että perheeni matkustusturvallisuus parani huomattavasti painavemman veturin ansiosta, ei suinkaan uuden ajokorttini vuoksi! Sinänsä olisi suositeltavaa - koin sen ajokokeen hyödyllisenä, että silloin tällöin joutuisi "kertauskurssille" ajokortin merkeissä. Kuulemani mukaani silloin, kun Suomessa oli montakin asuntovaununvalmistajaa, SAT ja viranomiset olivat tehneet herrasmiessopimuksen vaa'itsemisesta tyyppikatsastuksen jälkeen - sinänsä järkevää, saatiin kauppa käymään köykäisemmälläkin vetokalustolla...Liekö siinä perää, että Saksanmaalla ajatettiin 1990-luvulla tien päällä järjestään kaikki skandinaaviset vaunut vaa'alle, meitä ei kylläkään koskaan ainakaan 80-luvulla. Olin pitkään kuvitellut, että rekoissakin nuppi painaa enemmän kuin perävaunu, onhan kunnioitettavaa ammattitaitoa, että pysyvät tiellä. Veturin pitäisi olla mieluummiin kaksi kertaa paivavampi kuin perävaunu kaikissa yhdistelmissä. pekka

Ei taida kaikin ajoin pitää tuo yhdistelmän veturin painoarvio paikkaansa.Puolikkaan nuppi alustana painaa n.7t johon taka-akselin kantavuudeksi annetaan 7-10t jolloin vetoauton painoksi tulee n.14-15t ja perävaunun max 18t.Pyydän anteeksi jos luvut eivät ole aivan oikein mutta noin arvoina käyttökelpoisia.Tarvinnut noita tietoja yli 20v sitten että moni asia on voinut muuttua ja perävaunun kuormaus on koko jutun A ja O..

Puoliperävaunuyhdistelmä täysillä painoilla, siis kolme akselinen veturi, veturi 26 tonnia ja kärry 24 tonnia

Veturi omapaino 1616kg kokonaispaino 1980kg ja vaunu omapaino 1390kg kokonaispaino 1570kg.

Vetoauton kok massa 2600kg ja vaunu 1800+