Isoilla vaihtella vetäminen

Kyselin maahantuojalta isoilla vaihteilla vetämisestä/kiihdyttämisestä, koska "vanha kansa" sanoo, ettei 5 vaihteella saa vetää isoja perävaunuja. Maahantuoja vastasi, että Ford Focus 1.6T:llä saa vetää kaikilla vaihteilla (1-6), kunhan kierroksia on yli 2000. Erikseen eivät maininneet kiihdyttämisestä mitään.

Kyllä automies tuntee takapuolessaan ja kuulee korvillaan milloin kierrokset on liian alhaalla

Tuohan riippuu monista tekijöistä. Ite en käytä vitosta joka on suurin vaihde. Enkä laske kierroksia nelosella juurikaan alle 2300-2500 nelosella. Mun mielestä ylivaihteella ei pitäisi vetää mutta pitäisi tietää mikä on ylivaihde. Vanhakantaisestihan nelonen on ollut suora ja vitonen ylivaihde. Noissa 6-vaihteisissa ei tiedä mikä. Eikä v'älttämättä mikään jos on tehty vain tiuha porrastus mikä. Mutta kyllä maahantuojan sanaa voinee luottaa.

Käyttäjän lisäys viestiin 16.11.2013 klo 09:41:52 Kirjoitusvirheet aamu-unisuuden piikkiin:-))

Käyttäjän lisäys viestiin 16.11.2013 klo 09:44:04 Niin ja kirjoittelen bensakoneen antamasta näkökulmasta.

Eihä n "suoraa" vaihdetta ole kuin takavetoisissa, niissähän voimasiirto menee suoraan läpi suoralla, pikkuvaihteilla ja ylivahteella kiertää sivuakselin kautta. Etuvetoisessa menee aina akselilta akselille hammaspyörien kautta Vesa

Ja on nuo laatikotkin kehittyneet, kiitos kasvaneiden vääntömomenttien ja polttoaineen säästöfilosofian. Nykyisin kun pitää säästön takia ajaa pienillä kierroksilla, niin laatikko porsisi jo tavallisessa ajossa.

aloittelija tässä. mondeo 2.0 bensa. kafi 620. vitosella hyytyy pieneenkiin nousuun. 4 silmään cruise päälle ja kierrokset 3000. menee ihan itekseen kaikki viitasaaren mäet. kulutus 13.5.

Tuo isolla vaihteella kovasti kuormittaminen. Mitä se vaikuttaa rattaisiin?

henkilö ja pakettiautojen vaihdelaatikot ovat yleisesti roiskevoideltuja. Rattaiden hampaat riipivät mukaansa öljyä laatikon pohjalta pienillä nopeuksilla (pyörintä) vain vähän öljyä leviää pitkin laatikkoa, tämä on riski.

Raskaan kaluston laatikot ovat moottorin pyörittämän painepumpun avulla voitelevia joten kierosnopeudella ei ole paljoakaan merkitystä niin kauan kuin pumppu on kunnossa. Tästä syystä raskasta ajoneuvoa ei saa hinata ennen kuin kardaaniakseli poistettu autosta, ettei vaihdelaatikon rattaat pyörisi ilman öljyä.

Tässä autojen kulutus ja taloudellisuuskeskustelussa on montakin asian viksahtanut ja yksi on tämä. Luullaan, että kulutus on suorassa suhteessa moottorin kierroslukuun. Ei ole. Se on suhteessa siihen miten laajalla kierroslukualueella moottori voi toimia tietyllä rasituksella juuri sen moottorin optimaalisella kierroslukualueella. Moottoritekniikan kehityksen myötä tämä optimaalinen kierroslukualue on laajentunut, mutta koskaan vaihdelaatikkoa ei voida korvata otto-moottorin vääntömomenttialuetta laajentamalla.
Vaihdelaatikko on edelleen hyvä vanha keino pitää moottorin kierrokset optimaalisella alueella.

Asian voi helposti testata niissä autoissa jossa on kulutusmittari. Toinen suoraan hengityksen päälle käyvä keino on tehdä koe vaihdepyörällä. Valitkaa sopivan jyrkkä mäki ja polkekaa mäki päälle vaikka kolmosella ja seiskalla. Kummassa vaihtoehdossa on oltava suurempi kampivoima mäelle päästäkseen tai kummassa vaihtoehdossa ketjut ja rattaat on kovimmalla rasituksella. Tämä sama pätee autoissakin.

Matilta hyvä vertaus tuo vaihdepyörällä ajaminen. Samaa mallia on tullut havainnollistettua itselle sekä monille muille. Ei tulisi mieleenkään heittää kuutosta kehiin kun vaunu on perässä. Nelonen on se oikea näillä välityksillä ja vitosta käytän aniharvoin eli pitkä alamäki tai tasaisella reipas myötätuuli. Matkailuautolla aikoinaan en käyttänyt viitosta lainkaan, mutta ei ollut myöskään vaihdelaatikko ongelmia. Kulutus pysyi 2.5 litraisella turbokoneella nippa nappa alle kympin satasella.

Allu vaari

Ihmeellisiä ajatuksia mielestäni. Käsittääkseni kyllä ne ihan kaikki vaihteet ovat käyttöä varten, elikkä kyllä se valmistaja varmaankin on ottanut huomioon että sillä suurimmallakin vaihteella voi ajaa, vaikka olisi vaunu perässä. Tietenkin sillä edellytyksellä että auto jaksaa vetää. Elikkä ei se ylivaihde ole mitenkään heikommista aineista tehty, eli sitä voi siis ihan käyttää muutoinkin kuin alamäessä jos on myötätuuli. No henkilökohtaisesti olen kyllä nykyään jättänyt sen sopivan vaihteen pohtimisen automaattilootalle. Mutta olen myös havainnut että noin kun ajan Dodgella 80km/h kutosella, kierrosluvulla 1200r/ min, on kulutus pienempi jos manuaalisesti vaihdan vitoselle, jolloin kierrosluvuksi tulee 1700r/ min. Mutta litra sinne, tai tänne, onko sillä nyt oikeasti mitään merkitystä? Hmm vielä vähemmän, jos ajan kaasulla.

Onhan noita historiassa sellaisiakin autoja jotka hajottavat vaihteistonsa pienillä kierroksilla ajettaessa.Yksi niistä tais olla tuo Hiace?Siinä tais olla 5 vaihde se heikoin manuaali mallissa.

Heikki, vaunut on rakennettu henkilöautoilla vedettäviksi, mutta h-autoja ei ole suunniteltu vaununvetoon. Ei myöskään niiden vaihdelaatikkoja.

Mielenkiintoiseksi asia menee kun ajatellaan tätä CVT-vaihteistoa, jossa ei ole kiinteää välityssuhdetta tai moottorin suositeltua kierroslukua vaan on vain tieto ajoneuvon liikuttamiseen tarvittavasta tehosta, joka sitten rakennellaan tietokoneen voimalla ohjausarvoiksi CVT-vaihteistolle siten, että moottorista saadaan riittävä teho ajoneuvon kuljettamiseen nostamalla palotapahtumien lukumäärä niin tiuhaksi, että tarvittava teho syntyy, olipa kyseessä auto itse tai yhdistelmä. Välillä kierrokset ovat 5500 RPM ja hetken perästä 1400 RPM, tilanteesta riippuen.

Näillä uusilla systeemeillä (itse olen kyllä ajanut CVT-vaihteisella autolla jo yli 16 vuotta) koko vetämisen filosofia uudistuu. On se vain aivan eri asia kuin hypittää vanhaa nelivaihteista automaattia 3 ja 4 vaihteen välissä, jolloin kun nelosella teho loppui, kolmosella yhdistelmä hyppäsi eteenpäin kuin villiori.

Huh huh... No tulipa kirjoitettua varsinainen selostus ;-) Anteeksi innostus.

Vetelinpä minäkin 740 volvolla -90 luvulla 550 polar perässä.Tulipa pantua se ylivaihde nappi päälle,joo-o ei pitkään menty kun savu nousi,eka kannen tiiviste,vaan en oppinu siitäkää,seuraavalla reisulla sama juttu.Voitte vain arvailla mitä pataässä sanoi. sitä ei passaa sannoo. JV

Ihan alkoi huvittamaan tuo "villiori" vertaus:-))

Selvityksesi oli kyllä ihan valaiseva.

Ja Pertti on yksi niitä harvoja, jotka ovat tosiaan hiffanneet nykyaikaisen CVTeen jujun. Itse asiassa tuotahan voisi lähestyä myös niin, että miksi perinteisestä pykälällisestä automaatista tehdään yhä useampivaihteisia, jollei siitä olisi enemmän hyötyä kuin kulua? Kahdeksan vaihdetta on jo tavallista, ja yhdeksän tulee kalliimpiin autohin juuri nyt. Eli moottorin kierroslukualue ei paljoa muutu vauhdin mukana, vaan vaihde.

Eli vaihteiston avulla ja vaihteiden lukumäärää lisäämällä moottorin kierrosluku saadaan pidettyä optimina moottorin koko kierroslukualueella.

Oli ihan koulukunta joka luuli, että kun laajentaa moottorin sitä kierroslukualuetta jolla moottori kehitä suuriman vääntömomentin, niin mitäs vaihteistosta ja voimasiirrosta.

Velipoika vetää Hybrit Lexuksella isoa vaunua ja ylistää tätä vakiokierros sydeemiä. Kaasulla vain valitaan nopeus.

@timppa

Vaikka tuo vakiokierrosluvun ja välitysten sovittaminen onkin nykypäivää,tarvitaan silti vielä sitä vääntöä moottorissa.

Joo, näin on. Vääntöäkin on oltava. Tehoa ei synny ilman vääntöä, mutta vääntöä voi olla miten paljon tahansa, mutta silti teho voi olla 0

Varmaankin ajattelit oikein, mutta "vakiokierros sydeemi" ei kuvaa järjestelmän toimintaa. Sen voisi korvata ilmaisulla "portaattomasti muuttuvalla välityssuhteella".......

Monivaihteisia vaihdelaatikoita tuskin kovin paljon olisi, jos vaihdelaatikot tehtäisiin -50-luvun menetelmillä, ja vaihtaminen tehtäisiin aina käsipelillä kytkintä käyttäen. Laajalla vääntöalueella toimiva moottori on mukava ajella manuaalivaihteisella autolla. Eikös sellaista moottoria sanottu sitkeäksi, ja sitten täysin toisenlaista moottoria sanottiin kierrosherkäksi. Kierrosherkkä moottori on sellainen, joka vaatii liikkeelkelähdössä tuhansia kierroksia. ................................ Nykyisin vaihdelaatikot tehdään automaattikoneilla. Robotit koneistaa ja kokoonpanee, ei tule paljoa kalliimmaksi valmistaa useampivaihteista, kuin vähemmänvaihteista. Autokauppojen lasipalatseissa autohullut ostajat maksaa jokaisesta yhdestä lisävaihteesta muutaman tonnin ilosta kiljuen. päästäkseen ajamaan kahdeksaakymppiä. ;)

Anttilan Markku Kyllä hiacen laatiko on hyvä ja luja,mutta 2.2td troopperin moottori ja laatikko ihanpaska,onneksi ne on vissiin ruostuneet jo pois.

Nyysönen Älä yritä kyllä noita raskaan kaluston volvonlaatikoitakin on mennyt luvattoman nopeasti syykin on selvinnyt vapaalla ajettu liikaa sitä,ei ne kestä.

Käyttäjän lisäys viestiin 1.3.2014 klo 14:58:33 Ollilinkin kanssa pitää näköjään olla ihan erimieltä. Kyllä noita manuaalilaitikoita ei tarvitsisi valmitaa ollenkaan tähän harrastukseen Saahan sen automaatikin helposti rikki laiminlöymällä huollot. Muuten nuo traktoritkin pelaa paljon nykyisin atomaattilootalla.

kyllä se bensa mondeo tuntuu vieläkin hyvältä luettuani nämä

2l mondeo bensa 145hp nelosella manuaali 3000rpm hyvin menee vitosella ei kannata. korva sanoo jotta kone hajoo.

Pitää huomioida kuitenkin, että vaihteisto on rakennettu autoon moottorin ehdoilla. Liian suurella vaihteella ajaminen rasittaa liikaa sitä moottoria, eikä niinkään vaihteistoa..

Vaihteistolla sovitetaan moottorin käyntinopeus kulloiseenkin ajonopeuteen ja -tilanteeseen.

Kuinkaha tarkkoja nuo autoin näytössä olevat kulutus lukemat on. Nykysen Hiluksin näytössä oleva kulutuslukema vaunun vedossa kun ajelee semmosta kaheksaa-yheksääkymppiä oikeastaan pienempi nelosella kuin viitosella .Kierrosluku kun jonkuverran kahentuhannen päälle niin näyttäs kulutus olevan pienimmillään. Vainkun nuo rekat viitosella ajaissa jumittuu etupuskurin etteen jos koitta pittää semmosia kierroksia moottorissa. A.K

Ei kulutus ole suoraan kierroslukusidonnainen vaan tarve/syöttösidonnainen. Järkevällä vaihteiston käytöllä tarvetta voi pienentää jolloin syöttökin pienenee. Kaikilla moottoreilla on oma optimialueensa.

Ihan samalla tavalla moottorin teho ei ole sidoksissa moottorin litratilavuuteen vaan siihen miten paljon polttoainetta moottorissa voidaan polttaa sekunnissa.

Tänään tuli vietyä vaunu espooseen.Kilometrejä reilu 200 ja kulutus Santa Feen ajotietokoneen mukaan vaunun kanssa 12,7.Yhteensä tuli kilometrejä 458 ja tankkaus.com mukaan keski kulutus 9.66l/100km.Automaatti laatikko ja käytetty pelkästään eco asetusta jolloin automaatti vaihtaa hiukan pidemmän vedätyksen sallien.Vaunun paino n.1800kg

Alpolle: ajotietokoneet tuppaa näyttämään yleensä enemmän tai vähemmän liian pientä kulutusta, mutta jos nelosella näyttää pienempää kuin vitosella, niin kyllä se silloin nelosella vähemmän syö. Varmaan taloudellisinta vetää sun tapauksessa nelosella tasaisella ja vitosta ehkä sit myötämäessä.

Just tossa olin volvon liikkeeseen yhteydessä ja sanoivat,että vedä nelosella..

Käyttäjän lisäys viestiin 13.3.2014 klo 15:18:20 Auto Volvo V70-07 AWD

Käyttäjän lisäys viestiin 13.3.2014 klo 15:20:39 2.5T Automaatti..

Käyttäjän lisäys viestiin 13.3.2014 klo 15:24:34 Vaunun omamassa1630 kokonais massa 2000kg

Ite vedän sen mitä vedän Corolla Verso D4D:llä Matkaaja 7000. Pieni vaunu mutta mukavasti tulee perässä ja reippaammallakin ajolla kympin pintaan kulutus. Vedän myös vitosella, mutta herkästi neloselle jos vähänkin tuntuu että joutuu vedättämään. Onhan niitä "vitosia" korjailtu paljonkin. Mikä ne sitten lopen on särkenyt niin se onkin toinen juttu.

Tässä on tullut niin paljon ajatuksia puolesta ja vastaan,että pää on pyörällä.Itselläni on S60 2.5 turbo bensa volvo automaatilla ja nelivedolla varustettuna voiko.Sanokaapa tietäjät miksi ei voi ajaa automaatilla vaunu perässä ja unohtaa kokonaan nuo vaihtamis asiat ja antaa tietokoneen hoitaa asiat.Oli sitten kulutus mikä tahansa.:)

Miksipä ei voisi ajaa? Eiköhän automaatti ole tehty juuri ajamisen helpottamiseksi ja auton oikean käytön optimoimiseksi? Valmista on varmaankin tutkinut eri ajotilanteet melkoisen huolellisesti? Näin ainakin itse olen asian sisäistänyt ja annan laatikon itse päättää, miten mennään.

Lukaise kuitenkin käyttöohjekirjan vihjeet varmuuden vuoksi.

Hyviä ajomatkoja automaatilla!

Miksi ei voisi?Siksihän automaatti aski on rakennettu että ajaminen olisi mahdollisimman mukavaa ja vaivatonta.Eihän sitä tietysti etukäteen osaa sanoa mikä tuote on laadukas ja rakennettu ehdoitta toimimaan.Jos ohjekirjasta ei löydy mainintaa perävaunun vetämisen rajoituksesta vaihteiston osalta,niin anna palaa.Jos se siitä hajoaa on tuote viallinen.Ammattimainen perävaunun veto on sitten oma juttunsa ja sitä varten voi tarvita jotain parannuksia vaihteiston suhteen.Muutamia tälläkin palstalla mainittuja automerkkejä voisin laittaa mustalle listalle noin kestävyyden epäilyn perusteella.10t km vuodessa vaunu perässä menee vielä amatööri luokkaan joten tuskin hajottaa laatikkoa vetämisen vuoksi.Ammattimaiseksi se menee sitten kun puhutaan useammasta 10t km/v.Noilla kone ja nostureita vuokraavilla yrityksillä on perävaunun vetoautoista kokemusta ja usein ne ovat kytkinvikaisia manuaalivaihteisia.

Kyllä kova kuorma rasittaa automaattiakin. Turbiinilukko on yksi mikä on kovilla.

@timppa

Olen usein maininnut että henkilöautot ei ole rakennettu vaununvetäjiksi, mutta vaunut on rakennettu h-autoilla vedettäviksi. Siinä ikuinen ristiriita. Tuskin automaattilaatikonkaan valmistaja on suuresti huomioinut sitä rasitusta joka vedossa syntyy.

On autoja joiden automaatilla veto on rajoitettu naurettavan pieneksi. Omani olisi sellainen jos se olisi automaatti. Käsittääkseni nämä pienet vetopainot koskevat yleensä laatikoita joissa ei ole lauhdutinta.

Usein se auto vaihdetaan pois ennen kuin laatikossa ilmenee mitään hämminkiä ja sitten sanotaan että hyvinhän tuo kesti mutta seuraava käyttäjä kenties saa siitä riesan.

Voin toki olla väärässäkin ja hyvät automaatit kestävätkin sillä omia kokemuksia ei ole.