Autot on takavetoisia

Tulipahan taas kerran omakohtaisesti todettua se kauan tunnettu tosiasia, että AUTOT ovat takavetoisia.

Piti tässä pari viikkoa takaperin saada juniorin vaunu talvisäilytyksestä pihaan. "Talli" on pihan perällä pienoisessa notkelmassa. Lisäksi syksyllä unohtui laittaa laudanpalat pyörien alle, joten vaunun renkaat olivat pienoisissa montuissa. Reteesti peruutin Passatin aisan eteen ja kytkin kiinni. Sitten vaan kabiiniin ja menoksi. Yhdistelmä nytkähti kokonaisen viisi senttiä ja sitten sutaisi. Nytkyttelyä ja heijaamista hankaloitti se, että vaunu oli syksyllä peruutettu liian lähelle tallin takaseinää. Yritin muutamasta eri kohdasta samalla tuloksella. Eihän siinä auttanut muu kuin hakea vanha uskollinen takavetofarkku kehiin. Samat kuviot toistuivat sillä erotuksella, että yhdistelmä lipui arvokkaan rauhallisesti tallista ilman ylimääräisiä kommervenkkeja. Eipähän tarvitse ihmetellä, kumman auton perään vaunu laitetaan kun lähdetään tien päälle.

Huomasikko mikä virhe sulla oli tuosa otsikosa?

autovalmistajat pääosin tekevät etuvetoja ?

Ja onko se nyt niin merkityksellistä mistä vetää/työntää, se on enempi kuskin moka jos kiinni jää . . .

Täytyy ottaa huomioon kaluston "kyvyt" ja ajaa sen mukaisesti . . .

En itse osta juuri sentakia että pääsisin pois "pahasta"paikasta takavetoista, kun on niin rajallisesti saatavissa takavetoja ja ovat kallinpuoleisiakin . . . Ja jos kiinnijään eiköhän 118:sista saa hinurin jos ei muut auta . . . Tulee kuiteski halvemmaksi kuin taka"työntöinen" . . .( Hintaerolla käy hinuri useasti avittamassa )

Jari

Niinku yks tuttu automies sano: Ensin on neliveto, sitten tulee etuveto ja sitten ei tule pitkään aikaan mitään ennekuin tulee takaveto. Tää on siis paremmuusjärjestys. Ja ennekuin kukaan kirjoittaa mitään niin F1 pitää olla sääntöjen mukaan takavetoinen (-työntöinen). Muutama vuosikymmen taaksepäin oli myös nelivetoisia F1-autoja mutta ne oli liian ylivoimaisia.

Mulla on ollu viisi Spinteriä työnneltävänä. Nyt on Transporterilla lykätty 450000 km. eikä kertaakaan ole työnnetty, eikä ole perä lähtenyt vahingossa luistelemaan. Ei koskaan enää takavetoista.

Eipä tarvi niin paljoa kierroksia koneeseen että sutii. Lähtee uskomattoman paljon paremmin kuin manuaalivaihteinen, kun pääsee jo tyhjäkäynnistä liikkeelle. Ja tietysti pitää olla vääntöäkin sopivasti.

Lapset ajaa polkuautoilla - ei aikuiset.

AUTOT ovat takavetoisia. autoteollisuus tekee etuvetoisia autoja siitä syystä että ne ovat kompakteja kasata eli moottori, vaihdelaatikko ja etuakseli paketti kasataan jossain ja tuodaan ja laitetaan kerralla paikalleen ja se on myös autotehtaan etu että tähän saa myydä paljon varaosia perinteinen takaveto kun on huomattavasti kestävämpi ei siihen varaosia saa myytyä JA se että auton takaosa lastataan tavaraa täyteen ja laitetaan vaunu perään ei etuvetoisen auton ajo ominaisuuksia ainaakaan paranna viimekesän oli hieman surkea näky,kun uusi v70 automaatti ei saanut tasaiselta nurmikolta 1500kg vaunua liikkeelle kun tuli muutama pisara vettä taivaalta taas toisaalta nämä abs,ebs ja muut lisälaitteet aiheuttavat tieliikenteessä ongelmia koska autoiliat eivät enään osaa ajaa autoa eivätkä tunnista liukkautta ja ajavat liian lujaa aiheuttaen muulle tieliikenteelle vaaran

eiks ne sano et f1 miesten laji sen takia ne on takavetoisia

sen ymmärrän kyl et sprintteri on työnnettävänä ollut ja transportteri ollut hinattavana eikä auton perä lähde vahingossa luistelemaa vaan se johtuu kuljettajasta harvemmin kuulee että auto ilman kuljettajaa on luistellut tieltä metsään terv: noin 1 300 000km ajanut takavetoapakua eikä perä ole vahingossa luistellut kertaakaan

Autothan ovat todella takavetoisia, ei siitä pääse mihinkään.Itsekin aikoinaan kuorma-autoa ammattiliikenteessä ajanut n.pari milj.km. Tällä hetkellä alla Vw LT 35 -2001 matk. auto ja talvella kitkat,eikä ole jäänyt kertaakaan kiinni, eikä luistellut. Ajelen autolla ympäri vuoden niin Helsingissä, kuin Itä-Suomessakin. Terv.Esko

Bemari on joskus ilmoittanut,että ei koskaan tule tekemään etuvetoista autoa.En tiedä onko livennyt ? Ei mersujakaan kauheasti etuvetoisena esiinny.

No niin, avaukseni teki tehtävänsä, eli keskustelua syntyi ihan mukavasti. ;)

Nuo etuvetomiehet näyttivät olevan vähän niinkuin bensakoneita, heti juonessa mukana. Takavetoporukka käynnistyi juttuun vähän dieselinomaiseti. ;)

Tuo aloitus on tosiaankin ihan omakohtaista kokemusta ja perustuu juuri kuvaamani kaltaiseen tilanteeseen. Täällä tuntuu olevan vallan ylivertaisia kuljettajia, jotka osaavat kytkimen käytön meitä ns. tavallisia kuskeja paremmin. Tiedän varsin hyvin omalla vaatimattomalla kokemuksellani (29 v / n. 1 milj. km) sen, että pyörää ei saa päästää lipsahtamaan. Kun nurmella kerran lipsahtaa, niin peli on menetetty. Siihen olisi saanut kyllä tulla kuka tahansa Passatin puikkoihin, tai sitten joku automaatin kuski omalla Passatillaan kokeilemaan. Takaan että tulos olisi ollut sama.

Kun vedetään vaunua kuivalla asvaltilla, on se ja sama, mistä päästä auoto raapii. Mutta hankalamissa olosuhteissa, kuten monesti leirintäalueilla ym. maastoleiriytymisessä alkaa sitten tulla eroja.

Aisapaino on se joka vaikuttaa todella merkittävästi. Etuvetoisessa aisapaino keventää vetäviä pyöriä, kun taas takavetoisessa vetäville pyörille tulee lisää painoa, ja sitä myöten myös pitoa.

Olen iloinen, että täältä löytyy myös asian ymmäetäviä takavetokuskeja jotka uskaltavat sanoa oman mielipiteensä.

Hyvää kesälomaa porukoille!

Hymyillään kun(nes) tavataan!

Valmistaahan se BMW Minejä ja on se luvannut, ettei enää koskaan tee turbomoottoreita (2002 Turbon epäonnistumisen jälkeen) mutta onhan noitakin ilmestynyt markkinoille, ensin dieseliin ja myöhemmin bensakoneisiin, yhdellä ja kahdella ahtimella. Ei koskaan pidä sanoa, ei koskaan!

Takavetoinen on meikäläisen piironki. Volvo B10M alustalla painojakauma akseleilla matkailukuormalla 50% ja 50%. Etuvetoisia ovat h-autot olleet paitsi pari ensimmäistä. -56 Ford Zephyt ja -65 Ford Fireline

VAI TAKAVETOISIA;minullakin on kokemuksia niistä A; Lainasin avolava mersua,kun muutin ja menin huoltoasemalle kahville ja kuikas siinä niin kävi;jäin tasaiselle mittari- kentälle kun se TAKAVETO MESE vain pyöritti tyhjää!!!!!!!. Siis tämä tapahtui talvella. Toinen muisto minulla on HIACESTA,joilla ei voinut liikua ,jos oli VÄHÄNKIN jäätä,tai piti olla se sementtisäkki siellä lisä painona! AUTOT OLIVAT TAKAVETOISIA!!!!!!: tuumii m laukkanen

Niin niin, mutta nythän puhutaankin AUTOISTA, eikä mistään Nipponin poikain viritelmistä.... Terv.Esko:))

A-sarja, ja sen pohjaiset B-sarja sekä Viano. Ja 100D sekä edellinen Vito. Siinä etuvetoiset Mersut. Ovatpa tehneet takamoottorisiakin. Mutta ei vielä hihnakäyttöistä jakopäätä.

Jaguar puolestaan "kiersi" etuvetokieltolupauksensa ottamalla Mondeon alustan nelivetoisena, melkoinen huiputus...

Tämän otsikon bongasin jostakin keskustelupalstalta ja sanoo etuvetokuskit mitä tahansa niin lähtekääpä etuvetokuskit joskus ihan tosissaan tuossa marras- joulukuussa vetelemään vaunuanne tänne pohjoiseen. Harjoitteluna voitta rykästä vaikka järven puolele Ylläksele ja käyttä nukkumassa siinä yön ylitte. Sitten huokasetta Levile ja huomaatta että eihän se niin vaikiaa ollukkaan. Siittä rohkastuna katotta että lähtiesä ostetuista hakkapeliitoista on eturenkhaista melekein puolet nastoista jälelä ja oikasetta Saariselekää kohen. Pikkusen aikasemin ennenkö Saariselän huvipuisto tulleepi vastaan, niin huomaatta tien viitan josta käännyttään Kiilopäälle. "No tuohan se on se netistäki tuttu paikka, käymä kattoon minkälainen paikka se on". Ja ensimmäinen nousu tuopi vain ittevarmuutta lissää ja hymy leviää korvisa. Hetkenpäästä just siinä noususa misä on se komia känkkärämänty, jossa takavetosessa laatikko ite, tai kuski vanhanaikasesti taakilla hammasrattaita erijärjestykseen väkisten tukkimalla, vaihtaa pienemmälle ja jatka matkaa. Justiinsa siinä kohtaa etuvetomiehen ittevarma hammastahanamainoksistakin tuttu maailmanvallottajan hymy vaihtuu samanlaiseksi irvistyksksi ku väärtin anopila ko tissit tippu leivänpaahtimmeen.

P.s. Muista ottaa kasko siihen koppiinki. P.s 2 Ikinä en oo enkä tule vetämään "puutarharattorilla" vaunua.

Koukun kun laittaa etuvetoisen etupäähän ja työntelee menemään niin hyvin kulkee. Pitää olla vain hyvät peilit ja ranteen kunnossa.

Liikkeellelähdön kannalta on aivan sama onko auto etu- vaiko takavetoinen. Painojakauma ratkaisee liikkeellelähtökyvyn. On olemassa takavetoisia, joissa vielä aisakuorman jälkeenkin takapyörille jää vähemmän painoa. Toisaalta lukkoperä ja kaikenlaiset sutimisenestot vaikuttavat myös enemmän kuin vetävän akselin sijainti.

Eri mieltä. Myös pyöränripustusgeometria vaikuttaa. Mulla on hiukan jyrkkä mäki kesämökin pihalta pois. Mitsu Lancer ei kostealla ilmalla suostunut nousemaan mäkeä etuperin olleskaan, liikkeelle lähtiessä keula nousi ja pyörät alkoi sutia. Takaperin ajaessa keula painui alas ja pito oli hyvä. Sama moottori oli samojen vetävien pyörien välissä, välityssuhdekin aika liki sama, mutta ero etenemisessä kuina yöllä ja päivällä. Ei yksi lysti. mot

...ainakin vetoautot. Etuvedolla vedettyjen kilometrien jälkeen olen tyytyväinen nykyiseen veturiin:Volvo 940. Eipä maaston muodot, märkä nurmikko tai lumi ole lipsuttanut pyöriä. Totuuden nimissä myönnän että talven liukkaimmilla keleillä on helpompi ajaa etuvedolla (ilman vaunua).

"Takaperin ajaessa keula painui alas ja pito oli hyvä. Sama moottori oli samojen vetävien pyörien välissä, välityssuhdekin aika liki sama, mutta ero etenemisessä kuina yöllä ja päivällä."

Samaa urbaanilegendaa toistivat Saab 96:n omistajat aikoinaan. Oli kuulemma metsureiden suosiossa, koska sillä pääsi talvella ihan mahdottomiakin mäkiä ylös ihan vaan peruuttelemalla... Asialla olivat kuulemma silloin moottorin "hyrrävoimat".

Itse en kuitenkaan havainnut mitään eroa puukengän talvisessa etenemiskyvyssä oli silmässä sitten pakki tai ykkönen. Hyvä se oli molempiin suuntiin.

Ja jos ihan järjellä asiaa ajatellaan, niin etuvetoisen auton vetävien pyörien tienpintaan kohdistama kohtisuora kuormitus ei sanottavasti muutu ihan pelkästään vaihdetta vaihtamalla, ja ellei akselin sijainti ajoneuvon pituussuunnassa muutu. Ja sehän ei ehjässä autossa muutu mihinkään. Sen sijaan renkaiden kuvioinnilla ja pyörimissuunnalla saattaa joissakin olosuhteissa olla sellainen vaikutus, että pakittamalla pito hieman paranee. Myös sillä saattaa olla pientä merkitystä, että vetävät pyörät kulkevat vetämättömien pyörien tekemää valmista latua, voi myös olla toisinkin päin.

Autot ovat edellenkin takavetoisia, sitä ei muuta miksikään kaikenmaailman "filosofointi" ja selittely. KJON (uskalsin käyttää eka kerran tuota kirjainyhdistelmää),ehkei se sopinut tähän yhteyteen, mutta rohkea rokan syö. Terv.Esko.

Urbaanilegenda on se kun naapurin tuttu kertoi ihan totena.

Tämä on itsekoettua useaan kertaan, sitä vaan ei taida uskoa teoreerikko joka ei itse ole kokenut. Eikä ole pakko uskoakaan, kokenut tietää kuitenkin kuinka asia on. Eikä kyse ollut renkaan kuvioinnista eikä varmaankaan myös siitä että takapyörät olivat menneet lähimain samaa reittiä.

Varmaan selitys löytyisi tarpeeksi asiaan perehtymällä mutta väliäkö hällä, Lanserikin on jo romutettu... mot

Kyllä siinä painonsiirtymistä tapahtuu,sen enemmän mitä parempi pito on.Olisipa joku kiihdytyskilpailuja harrastava täällä,tulisi tarkat selvitykset nopeasti.

"Kyllä siinä painonsiirtymistä tapahtuu,sen enemmän mitä parempi pito on."

Varmasti. Ja myös mitä suurempi on kiihtyvyys. Lisäksi kaikenlaisilla siivekkeillä, maaefektillä ja Ferrarin käyttämällä taipuvalla pohjalevyllä voidaan lisätä takapyörien pitoa.

Mutta nyt oltiin kuitenkin peruuttelemassa ysikutosta Saabia ja vanhaa Lanceria lumikuopasta... Pito, nopeus ja kiihtyvyys ovat lähellä nollaa jolloin tilannetta on turha verrata autourheiluun.

Eli ei mene nuo sinun alentuvaan sävyyn kirjoittamasi "vitsit" läpi, ei sitten millään. Elikkäs ilman mitään Ferrari-vitsailua ja siis ilman mitään kovaa kiihdytystä tai nopeutta painoa yksinkertaisesti siirtyy takapyörille sitä enemmän mitä jyrkempi mäki on. Vaikka siis ajettaisiin ryömintänopeutta.

Tämähän aiheutuu, jos oikein koulufysiikasta muistellaan, siitä että auton painoa kuvaava vetovoima-vektorihan osoittaa maapallon keskipistettä kohti. Tällöin, mitä jyrkempi mäki on, sitä lähempänä TAKA-AKSELIA ko. vektori leikkaa maanpinnan. Paino siis siirtyy TAKAPYÖRILLE.

Takavetoinen on siis hyvä valinta vetoautoksi, mutta vielä parempi on tietysti nelivetoinen.

"Tämähän aiheutuu, jos oikein koulufysiikasta muistellaan, siitä että auton painoa kuvaava vetovoima-vektorihan osoittaa maapallon keskipistettä kohti. Tällöin, mitä jyrkempi mäki on, sitä lähempänä TAKA-AKSELIA ko. vektori leikkaa maanpinnan. Paino siis siirtyy TAKAPYÖRILLE."

Tämä pitää teoriassa paikkansa. Mäen jyrkkyyden lisäksi painojakauman siitymiseen vaikuttaa myös auton akseliväli sekä painopisteen korkeus tienpinnasta. Mutta käytännön olosuhteissa niiden merkitystä etenemiskykyyn liioitellaan. Autojen painopisteet ovat alhaalla ja mäen jyrkkyydet ovat harvoin sitä luokkaa, että painojakauman siirtymisellä takapyörille olisi käytännön merkitystä. Mitä jyrkemipi mäki, sitä pienempi on myös takapyörien kohtisuoraan tienpintaan kohdistama kuorma.

Sitä vastoin vedettäessä vaunua ylämäkeen takavedosta on kieltämättä paljon enemmän hyötyä. Vaunu pyrkii vetokoukun välityksellä vastustamaan menoa ja painojakauma vetoautossa siirtyy kohti takapyöriä.

Mutta alkuperäinen väittämäni oli, että on yksi lysti onko auto etu- vaiko takavetoinen - vetäville pyörille tuleva painojakauma kuitenkin ratkaisee lopulta. Painovoima ja kitka ovat luonnonlakeja, eikä niillä ole tapana tiedustella auton vetotapaa ennen vaikuttamistaan. (Pyydän anteeksi tätäkin "alentuvaan sävyyn" kirjoitettua "vitsiä", mutta emmehän me täällä hampaat irvessä kirjoittele. Ei näistä jutuista pidä kenenkään loukkaantua. )

"... Mutta alkuperäinen väittämäni oli, että on yksi lysti onko auto etu- vaiko takavetoinen - vetäville pyörille tuleva painojakauma kuitenkin ratkaisee lopulta. Painovoima ja kitka ovat luonnonlakeja, eikä niillä ole tapana tiedustella auton vetotapaa ennen vaikuttamistaan. ..."

Ei se nyt ihan yksi lysti ole. Kun kytket vaunun aisan koukkuun, niin takapyörille tulee lisää painoa, se lienee selvä. Mutta, kun lähes kaikissa autoissa vetokoukun nuppi on taka-akselilinjan takapuolella, niin koukkuun lisätty massa pyrkii samalla keventämään etupyöriä. Mitä pidempi peräylitys autossa on, sitä suurempi tämä kevennysvaikutus on. Kun sitten ollaan tilanteessa, jossa pidon riittäminen on siinä rajoilla, kuten esim. märällä nurmikolla ylämäkeen lähdettäessä, niin ei ole lainkaan yksi lysti, kummasta päästä auto vetää. mot

"Kun sitten ollaan tilanteessa, jossa pidon riittäminen on siinä rajoilla, kuten esim. märällä nurmikolla ylämäkeen lähdettäessä, niin ei ole lainkaan yksi lysti, kummasta päästä auto vetää. mot"

En ole enää laisinkaan varma mistä tässä keskustellaan, ehkä kinaamme jo samasta asiasta. Kuvaamassasi tapauksessa likkeellelähdön ratkaisee nimeenomaan vetäville pyörille tuleva painojakauma. Ei se, vetävätkö etu- vaiko takapyörät. No, voidaan tietysti sanoa, että painojakauma muuttuu ylämäessä, kuormattaessa, kiihdytettäessä ja perävaunua kiskottaessa helpommin takavetoisen hyväksi. Mutta tämä muutoshan ei vielä ratkaise yhtään mitään. Vasta lopullinen kuorma vetävällä akselilla ratkaisee liikkeellelähdön.

Otetaanpa käytännön esimerkki. Ajelin taannoin avolavaisella isohyttisellä VW LT -90 mallin pakettiautolla, jossa oli tyhjänä tavattoman huono painojakauma. Painavimmat osat, hytti ja moottori, olivat etuakselin päällä ja pääosin jopa sen etupuolella. Vetäville takapyörille tuli ehkä 25 % auton painosta. Sillä saattoi pehmeällä alustalla jäädä kiinni jopa loivaan alamäkeen kun raskas etupää vajosi hieman hiekkaan. Niin suurta matkailuvaunua ei ole edes olemassa, että tähän avolava-Volkkariin kytkemällä sen takapyörille saataisiin suurempi paino kuin etupyörille. Takavetoisena kyseinen auto oli ilman vaunua sekä vaunun kanssa huonompi liikkeellelähtijä kuin se olisi ollut etuvetoisena. Kytkemällä vaunu koukkuun saatiin painojakaumaa hieman parannettua. Mutta muutos parempaan ei ratkaise vielä mitään, vaan vasta lopullinen, todellinen, painojakauma ratkaisi liikkeellelähdön, ja se oli edelleen epäedullinen vetäville takapyörille.

No, olisihan sen lavan voinut vielä lastata täyteen kiviä...

Jos pitää etuvetoisella lähteä märällä nurmella ylämäkeen, niin käännä ohjaus ääriasentoon, jolloin vetäville pyörille mäen jyrkkyys pienenee sen verran, että liikkeellelähtö saattaa onnistua.

Itse käytän nelivetoa oliskohan se vielä parempi kuin takavetoinen ?

"En ole enää laisinkaan varma mistä tässä keskustellaan, ehkä kinaamme jo samasta asiasta. Kuvaamassasi tapauksessa likkeellelähdön ratkaisee nimeenomaan vetäville pyörille tuleva painojakauma. Ei se, vetävätkö etu- vaiko takapyörät. No, voidaan tietysti sanoa, että painojakauma muuttuu ylämäessä, kuormattaessa, kiihdytettäessä ja perävaunua kiskottaessa helpommin takavetoisen hyväksi. Mutta tämä muutoshan ei vielä ratkaise yhtään mitään. Vasta lopullinen kuorma vetävällä akselilla ratkaisee liikkeellelähdön."

Olethan sinä varsinainen jääräpää.

Yritä nyt kuitenkin ymmärtää se, että jos vaunun aisa antaa lisäpainoa ja -pitoa vetäville pyörille, olivatpa ne sitten etu- tai takapyörät, niin johan se toki parantaa yhdistelmän liikkellelähtöä ja liikkumista hankalissa olosuhteissa. Harvemmin vaan näkee vetokoukkua auton keulassa.;) Aisapainon siirtäminen etupyörille vaatisi jonkinmoista vipuvarsisysteemiä;). Etuvetoisessa sitä lisäpainoa EI tule, päinvastoin. Silti sinä vaan jankkaat painonjakautumasta.

Antaa olla, en jaksa enää jankata, eli lisäämällä vielä yhden kommentin, olet "voittanut" (se kun tuntuu olevan sinulle niin kovin tärkeätä) tämän vänkäämisen.

"Yritä nyt kuitenkin ymmärtää se, että jos vaunun aisa antaa lisäpainoa ja -pitoa vetäville pyörille, olivatpa ne sitten etu- tai takapyörät, niin johan se toki parantaa yhdistelmän liikkellelähtöä ja liikkumista hankalissa olosuhteissa"

Pääpointti ei kuitenkaan ollut se, että takaveto PARANTAA liikkeellelähtöominaisuuksia. Sitähän ei kukaan kiistä. Tärkeää on vain se, mitkä nuo lopulliset ominaisuudet ovat. Jos jonkin takavetoisen auton ominaisuudet ovat etuvetoiseen alunalkaenkin erittäin huonot ja vielä vaunun kytkemisen jälkeen ylämäkeen ajettaessa melko huonot, ei takaveto ole muuttunut tässä tapauksessa etuvetoa paremmaksi, vaikka takavedon ominaisuudet paranivatkin jonkin verran.

Koko keskusteluketjuhan lähti liikkeelle siitä takavetouskovaisten lähes taikauskoisesta käsityksestä, että takaveto olisi AINA parempi kuin etuveto. Ja tämä myytti on tullut viimeistään nyt kumotuksi. En kuitenkaan kokenut tätä keskustelua minään kilpailuna jossa on voittajia tai häviäjiä. Olen edelleenkin valmis muuttamaan käsityksiäni takavedon absoluuttisesta paremmuudesta etuvetoon nähden heti kun joku onnistuu kunnolla perustelemaan sen.

Topi"Mitä tarkoitat ääriasennolla?T:JUSSI.

Joko täysin vasenpaan tai täysin oikealle, tilanteen mukaan. Tämä pelasti meidät Kööpenhaminan leirintäalueella viime heinäkuun alussa, kun siellä ukkosmyräkkä oli pehmentänyt nurmen.

Ja vetoakselin nivelet tykkää.

Kyllä Timo olet 100% oikeassa,pyörän ripustus ja vetoakseleiden vääntö vaikuttaa siihen että rajuilla pidoilla auto nostaa etuset ilmaan ja painaa perää alas sen kyllä huomaa varttimailin päästä kellosta,etuvetosissa tapahtuu päin vastoin että pakottaa keulaa ylös,tämä on ikävä tosiasia.

Ei siinä mitään revitellä vaan varovasti, jotta molemmat pyörät vetäisi. Ei minulla ole koskaan ollut auton etunivelissä ongelmia vaikka olen vuodesta 1974 asti vedellyt vaunua etuvetoisilla. Ensin Saabeilla ja sitten Volvoilla. Joskus on Alpeilla ja Pyreneillä ollut jyrkkiäkin ylämäkiserpentiinejä, jossa on ollut pakko vedättää jopa äkkijyrkissä mutkissa, jottei vauhti hyydy. Pahalta se aina tuntui mutta aina on selvitty.

Niinpä, Pasi. :)

Ei sovi unohtaa, että puolustusvoimat myy käytöstä poistettuja panssarivaunuja. Ne ovat nelivetoakin parempia. Telaveto ja vaunun tukeva kori takaavat, että tankilla vetää vaunua jyrkkään ylämäkeen, metrisessä hangessa ja kaiken lisäksi vielä umpimettässä...

Ne telavehkeet ovat bensamoottorilla jota lompsa ei kestä eikä pärekori moista vetoa kestäisi.

Minä tyydyn keskimoottoriin ja takavetoon ;)

900-sarjan Volvoissa on, ainakin omassani, jonkinlainen tasauspyörästön lukko. Onko lajitovereilla tietoa tuon lukon toimintaperiaatteesta? Onko kyseessä kitkalukko vaiko ns. on-off-tyyppinen "heittolukko"?

Etuvetoiset on niillä jokka ei pysy muuton tiellä ja nelikko taasen selaasilla jokka ei muuton pääse pellolta poijes.

Kitkalukko mikä tippuu automaattisesti pois nopeuden noustua yli 25kmh

Pitäisikö tämän kitkalukon olla aina päällä alle 25km/h nomeuksissa, vai kytkeytyykö se vasta sitten, kun takapyörien välinen pyörimisnopeusero kasvaa riittävän suureksi?

Lähdin kyselemään lähinnä sillä, kun omassa Volvossani lukko tuntuu olevan päällä aina liikkeelle lähdettäessä. Jyrkät käännökset ovat kankeita ja ulompi rengas pitää pientä kitinää. Olisikohan niin, että perässä on vain väärät öljyt. Kitkalukko taitaa vaatia aivan oman peräöljynsä?

Tämä nyt menee jo ohi varsinaisen aiheen mutta, kuitenkin liipannee sitä tarpeeksi läheltä jottei uutta ketjua tarvitse avata.

Kiitokset Eskolle tiedosta. Vaihdoin perään kitkalukon vaatiman LS-sarjan peräöljyn ja alkoi taas pelittämään. Vanhasta peräöljystä lienee lisäaine kulunut pois. Volvon peräöljyjen vaihto kun ei kuulu viralliseen huolto-ohjelmaan...